ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011



Samankaltaiset tiedostot
ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

No 748/18 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Lappeenrannassa 18 päivänä huhtikuuta Aarno Karels Tutkija FT

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

Puula-forum Kalevi Puukko

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

FORTUM POWER AND HEAT OY

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

16WWE Fortum Power and Heat Oy

TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Puulan kalastustiedustelu 2015

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, Lappeenranta

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

Kalastustiedustelu 2016

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Hoitokalastusta Vesijärvellä

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

Kalastuksen kehitys Koitereella

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

Mikonkatu Mikkeli

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

Kalastusalueen vedet

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Kalastustiedustelu 2015

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Näin siis Kari Rajamäki v Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

Drno --/---/2002

Päijänteen kalastuskysely 2011

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

KALLIOJOEN REITIN KEHITTÄMINEN

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Karhijärven kalaston nykytila

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Transkriptio:

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Esityksen sisältö ><> Kalataloustarkkailun tutkimusalue ja tausta ><> Kalataloustarkkailun seurantamenetelmät ><> Koetroolaukset - Koetroolauksen kokonaissaaliit - Muikkukannan seuranta - Lohikalojen sivusaaliit ><> Vetouistelun kalastustiedustelut ja kirjanpitokalastus ><> Arviointi lohikalojen kokonaissaaliit pyydyksittäin

KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE (hydrologia, vedenlaatu, kuormitus) ETELÄ - SAIMAA - Pinta-ala 621 km2 - Tilavuus 5,2 km3 - Keskivirtaama 550 m3/s - Viipymäaika 80-100 päivää - Keskisyvyys 8,4 m - Vedenlaatu: välttävä-hyvä/erinomainen - Suurin kuormittaja: metsäteollisuus Rastinvirta Kyläniemi Ilkonselkä Suuri Jänkäsalo Lamposaaren selkä 550 m 3 /s Taipalsaari Kattelussaari Vuoksi 596 m 3 /s Vehkataipale Mäntysel kä Keskisen selkä LAPPEENRANTA Kutvele Karvasalo Haukiselkä Joutseno Härskiänsaari Kaidonselkä Pulpin selkä Äitsaari Mietinsaari Etelä-Saimaa, virtaussuunnat Saimaan kanava 0.1-20 m 3 /s Hetonselkä (Vesihallitus 1976) Salonsaari IMATRA Ruokolahti N S UPM-Kymmene Kaukas Lappeenranta Metsä-Fibre Joutseno Stora-Enso Imatra

KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE Suur-Saimaan kalastusalue - Lakisääteinen yhteistyöelin, joka edistää toimialueensa kalataloutta - Oma ohjesääntö ja käyttö- ja hoitosuunnitelma (2010-2020) - Vesipinta-ala 72.643 ha - vesiomistus: 122 osakaskunnat ja 22 yksityiset (yht.11.300 osakastilaa) Kalastusalueen jäsenet - 50 osakaskuntaa, 3 yksityistä - 2 virkistyskalastajien ja 1 ammattikalastajien edustaja. Kalatalousneuvonta ja isännöinti - Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry, isännöitsijä Vesa Tiitinen Alueen kalatalousviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY-keskus

KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE Kalastus - Kotitarve- virkistys- ja ammattikalastus - Alueella on viehekalastuksen yhteislupa-alue - Kalastusta harrasti (Kalataloustarkkailun kalastustiedustelut): vuonna 2001: 15988 ruokakunta ja 29851 henkilöä vuonna 2006: 10907 ruokakunta ja 18481 henkilöä - Kalatalousyrittäjät (tieto Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2010): - 5 ammattikalastajaa kokonaistulo vähintään 30 % - 3 ammattikalastajaa kokonaistulo alle 30 %, mutta vähintään 15 % - 12 kalastusohjelmapalveluyrittäjää - 10 ravustajaa (arvio).

KALATALOUSTARKKAILUN TUTKIMUSALUE (Kotitarve-ja virkistyskalastus) Kalapyydysten määrät (Kalataloustarkkailun kalastustiedustelut 2001 ja 2006, Jyväskylän yliopisto) Pyydysten määrät (kpl) Vuonna 2001 % 2006 % Muut verkot 43976 24 42070 29 Pilkit ja onget 64197 36 39920 27 Uistin 41212 23 28899 20 Muikkuverkot 14938 8 14729 10 Katiskat 7067 4 7144 5 Rapumerrat 2314 1 11760 8 Rysät 210 0,1 88 0,1 Pitkäsiimat ja koukut 6647 4 1999 1 Yhteensä 180561 100 146609 100

Kotitarve- ja virkistyskalastus kokonaissaaliit vuonna 2001 ja 2006 (Kalataloustarkkailun kalastustiedustelut 2001 ja 2006, Jyväskylän yliopisto) 2001 2006 KALALAJIT KG % KG % Ahven 247743 33,7 165947 29,5 Hauki 149470 20,3 101218 18,0 Muikku 75368 10,2 98849 17,6 Särki 106614 14,5 63582 11,3 Kuha 18406 2,5 36334 6,5 Lahna 36133 4,9 24326 4,3 Taimen 18699 2,5 18953 3,4 Made 26254 3,6 1104 2,0 Siika 24801 3,4 11659 2,1 Järvilohi 12272 1,7 10130 1,8 Harjus 4114 0,6 4803 0,9 Säyne 6481 0,9 4644 0,8 Salakka 1459 0,2 3253 0,6 Kuore 1926 0,3 2361 0,4 Nieriä 0 0,0 2115 0,4 Muut kalat 7833 0,9 3718 0,7 YHTEENSÄ 736116 100 562895 100

KALATALOUSTARKKAILUN TAUSTA ><> Etelä-Saimaan vedenlaatu on parantunut merkittävästi teollisuuden vaikutusalueilla jätevesien puhdistamisen tehostuttua 1990-luvun alkupuolella. ><> Kalaston rakenne teollisuuden lähialueilla on särkikalavaltaistunut ja muikun ja siian esiintyminen ei ole toistaiseksi vertailukelpoinen kuormittamattomiin vertailualueisiin nähden. ><> Tarkkailuohjelman tavoite on antaa nykyhetken tietoa kalaston rakenteen ja kalatiheyksien muutoksista tutkimusalueella. ><> Vastuutaho on Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ja tarkkailu toteutetaan Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. ><> Toimeksiantajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta, Metsä- Fibre, Joutsenon tehtaat ja Stora-Enso Oyj, Imatra. Voinemme todeta, että harvoilla maamme seuduilla jätevedet ovat aiheuttaneet niin paljon haittaa kalataloudelle, kuin tällä alueella. Ossi Seppovaara: Ison-Saimaan kalat ja kalastus, Helsinki 1969.

Kalataloustarkkailun seurantamenetelmät 2001-2011 ><> Vastakuoriutuneiden muikunpoikasnuottaukset (vuosittain) ><> Koetroolaukset (vuosittain) - Kalaston rakenne selkävesillä - Muikku- ja siika kutukantojen seuranta - Hottamuikkujen (0+ vuotta) seuranta ><> Kirjanpitokalastus - Verkkokalastajat (vuosittain) - Vetouistelijat (v. 2008, 2010 ja 2011 Suur-Saimaan kalastusalue) ><> Koeverkkokalastus- ja kaikuluotaustutkimus (joka 5. vuosi) ><> Aistinvarainen tutkimus (joka 5. vuosi) ><> Kalastustiedustelu (joka 5. vuosi) ><> Lohikalaistutuksen seuranta (v. 2007, 2008 ja 2009) ><> Vuoksen kalakanta

TUTKIMUSALUE (osa-aluejako ja jätevesien laimentuminen) Tutkimusalueen osa-aluejako Tehtaiden vaikutusalueet: UPM-Kymmene: alueet 1 ja 2 Metsä-Fibre: alue 3 Stora-Enso: alue 5 Vuoksi: alue 10. Välialueet: alueet 4, 6 ja 9 Vertailualueet: alueet 7 ja 8. 8 Taipalsaari Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Vehkataipale Kutvele Kattelussaari 1 7 Karvasalo 6 2 LAPPEENRANTA 3 Joutseno Härskiänsaari 6 Mietinsaari 4 9 Äitsaari Salonsaari Vuoksi IMATRA Ruokolahti Etelä-Saimaan ja Vuoksen S kalataloustarkkailun osa -aluejako 5 10 N Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella (Karels, 2000).

Koetroolaukset v. 2001 2011-13 tutkimusaluetta (katso kartta) - 3 kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy) - yhteensä 39 koevetoa / vuosi - 20 33 vetotuntia / vuosi - paritroolaus, pintaveto - vetosyvyys 5 16 m - trooliverkon leveys 60 m - verkkopussi 8 mm - vetoaika 15 120 min - vetonopeus 4-5 km/tunti - kokonaissaalis punnitaan ja lajitellaan - alamittaiset kalat palautetaan järveen - otoksen kalat punnitaan ja lasketaan - osakaskuntien edustajat aina mukana Taipalsaari Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Vehkataipale Kutvele Kattelussaari Karvasalo LAPPEENRANTA Joutseno Härskiänsaari A Mietinsaari Äitsaari B Salonsaari Vuoksi Ruokolahti IMATRA S Etelä Saimaan tarkkailun koetroolaukset 2001-2011 N.

Etelä-Saimaan koetroolausyksikkösaaliit: keskiarvo 2001-2005, yhteensä 157 vetotuntia ja keskiarvo 2006-2011, yhteensä 135 vetotuntia (kg/vuosi; kg/vetotunti). Etelä-Saimaan koetroolauksen yksikkösaalis 2001-2005 2006-2011 Laji kg/vuosi kg/tunti % kg/vuosi kg/tunti % Muikku (C. albula) 1701 52,1 53,9 3107 146,6 77,4 Hottamuikku(0+) 134 4,2 4,2 346 15,4 8,6 Siika (C. lavaretus) 256 8,1 8,1 63 2,8 1,6 Ahven(Perca fluviatilis) 255 8,3 8,1 130 5,7 3,2 Särki (Rutilus rutilus) 187 6,2 5,9 52 2,3 1,3 Salakka (Alb. alburnus) 433 14,5 13,7 109 4,8 2,7 Kuore (Osm. eperlanus) 117 3,7 3,7 136 6,9 3,4 Kuha (St. lucioperca) 20,6 0,7 0,7 23,8 1,1 0,6 Kiiski ( Gymn. cernuus) 0,8 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 Järvitaimen (Salmo trutta) 21,3 0,7 0,7 21,4 1,0 0,5 Lahna (Abramis brama) 8,7 0,3 0,3 7,3 0,3 0,2 Hauki (Esox lucius) 12,4 0,5 0,4 12,3 0,5 0,3 Järvilohi (Salmo salar) 5,9 0,2 0,2 4,0 0,2 0,1 Miekkasärki (P. cultratus) 1,5 0,1 0,0 1,0 0,0 0,0 Nieriä (Salvelinus alpinus) 0,3 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 Yhteensä 3153,0 99,6 100,0 4015,5 187,6 100,0

kg/vetotunti 500 400 KOETROOLAUKSEN SAALIS 2001-2005 (kg / vetotunti) Muut Kuha Kuore Salakka Särki 300 200 100 Kaukas Lappeenranta M-Fibre Joutseno Stora- Enso Imatra Vertailuja välialueet Ahven Siika Hotta* Muikku 0 1 2 3 4A 4B 5 6 7 8 9 yht. ALUE Etelä-Saimaan vuonna 2001-2005 tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain (yht. 150 koevetoa).

kg/vetotunti 500 400 300 KOETROOLAUKSEN SAALIS 2006-2011 Kaukas (kg / vetotunti) Lappeenranta M-B Joutseno Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika 200 100 Stora- Enso Imatra Hotta* Muikku 0 1 2 3 4A 4B 5 6 7 8 9 yht. ALUE Etelä-Saimaan vuonna 2006-2011 tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain (yht. 180 koevetoa).

kg/vetotunti 100 80 60 40 20 HOTTAMUIKUN (0+ VUOTTA) KOETROOLAUSSAALIS 2001-2012 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 300 kg/vetotunti 140 kg / vetotunti 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

kg / vetotunti 800 700 600 500 400 300 200 100 MUIKKU KOETROOLAUSSAALIS 2001 2012 (yht. 330 vetoa) Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Etelä-Saimaan muikun kutukannan ikäjakauma 100,0 75,0 74,3 vuonna 2008 vuonna 2009 KAIKKI ALUEET YHTEENSÄ 50,0 25,0 0,0 (n=2027) 17,6 7,3 0,8 0,0 0,0 1 2 3 4 5 6 kpl % 100,0 vuonna 2010 vuonna 2011 75,0 50,0 64,8 KOKO TUTKIMUSALUE (n =2454) 25,0 0,0 28,1 6,7 0,3 0,1 0,0 1 2 3 4 5 6 ikä (vuosi)

Hietasaaren- ja Petraselän muikun kutukannan ikäjakauma vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011

Etelä-Saimaan muikun kasvu syksy 2011 ikä (vuotta) Alue / ikäluokka 0+ (hotta) 1+ 2+ 3+ 2. Haukiselkä 10,5cm / 8,7g 13,2cm / 20g 15,6cm / 28g 17,0cm / 37g 8. Petraselkä 8,3cm / 3,7g 10,4cm / 8g 11,3cm / 10g - Keskiarvo 2011 9,5cm / 6,1g 13,1cm / 18g 15,2cm / 28g 16,9cm / 38g Keskiarvo 2010 9,1cm / 4,9g 12,9cm / 16g 15,1cm / 27g 17,2cm / 36g Keskiarvo 2009 8,8cm / 4,8g 13,3cm / 15g 14,8cm / 24g 16,8cm / 38g Keskiarvo 2008 9,4cm / 5,5g 13,5cm / 19g 17,9cm / 37g 18,9cm / 45g

Saimaan järvilohen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina 2001 2011 (yhteensä 330 koevetoa / 292 vetotuntia) vetoaika pituus pituus Kokonais saalis yksikkö saalis Alue tunti > 50 cm < 50 cm kpl kpl/tunti % alamitta Keskisenselkä 16,7 0 0 0 0,0 - Haukiselkä 29,2 0 0 0 0,0 - Pulpinselkä 24,7 1 0 1 0,0 0 Kätkytsaari 27,7 0 3 3 0,1 100 Tiuru/Hetonselkä 31,7 1 1 2 0,1 50 Vuoksensuu 27,8 0 0 0 0,0 - Kaidonselkä 30,2 1 8 9 0,3 89 Lamposaaren/Mäntyselkä 42,9 1 4 5 0,1 80 Hietasaaren/Petraselkä 41,6 6 31 37 0,9 84 Karhuselkä 19,8 0 0 0 0,0 - Yhteensä 292,1 10 47 57 0,2 83

KPL / vetotunti JÄRVILOHEN KOETROOLAUSSAALIIT 2001-2011 4 3 2 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 1 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

KG / vetotunti JÄRVILOHEN KOETROOLAUSSAALIIT 2001-2011 4 Keskisenselkä Haukiselkä 3 2 Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 1 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Järvitaimenen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina 2001 2011 (yhteensä 330 koevetoa / 292 vetotuntia) vetoaika pituus pituus Kokonais saalis Yksikkö saalis Alue tunti > 50 cm < 50 cm kpl kpl/tunti % alamitta Keskisenselkä 16,7 0 2 2 0,1 100 Haukiselkä 29,2 3 10 13 0,4 77 Pulpinselkä 24,7 1 6 7 0,3 86 Kätkytsaari 27,7 13 14 27 1,0 52 Tiuru/Hetonselkä 31,7 18 50 68 2,1 74 Vuoksensuu 27,8 2 8 10 0,4 80 Kaidonselkä 30,2 18 54 72 2,4 75 Lamposaaren/Mäntyselkä 42,9 14 56 70 1,6 80 Hietasaaren/Petraselkä 41,6 8 60 68 1,6 88 Karhuselkä 19,8 0 2 2 0,1 100 Yhteensä 292,1 77 262 339 1,2 77

KPL / vetotunti JÄRVITAIMENEN KOETROOLAUSSAALIIT 2001-2011 10 8 6 4 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 2 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

KG / vetotunti JÄRVITAIMENEN KOETROOLAUSSAALIIT 2001-2011 10 8 6 4 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 2 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Saimaan nieriän koetroolauksen kokonaissaaliit (kpl) vuosina 2001 2011 (yhteensä 330 koevetoa / 292 vetotuntia) vetoaika pituus pituus Kokonais saalis Alue tunti > 60 cm < 60 cm kpl % alamitta Keskisenselkä 16,7 0 0 0 - Haukiselkä 29,2 0 1 1 100 Pulpinselkä 24,7 0 0 0 - Kätkytsaari 27,7 0 0 0 - Tiuru/Hetonselkä 31,7 0 0 0 - Vuoksensuu 27,8 0 0 0 - Kaidonselkä 30,2 0 3 3 100 Lamposaaren/Mäntyselkä 42,9 0 1 1 100 Hietasaaren/Petraselkä 41,6 0 4 4 100 Karhuselkä 19,8 0 0 0 - Yhteensä 292,1 0 9 9 100

Suur-Saimaan kalastusalueen vetouistelutiedustelu vuonna 2008 (61 kalastajaa, 1163 pyyntipv., ka. alueen yhteislupa vuonna 2008: 540 kpl) Etelä Saimaan vetouistelutiedustelu vuonna 2008 kokonais- ja yksikkösaaliit Kokonaissaalis Yksikkösaalis Laji kg kpl kg/uistelija/vuotta kpl/uistelija/v Järvilohi 513 900 8,4 14,8 Järvitaimen 475 430 7,8 7,0 Nieriä 33 126 0,5 2,1 Kuha 29 0,5 Hauki 346 5,7 Ahven 274 4,5 Yhteensä 1670 27,4

Suur-Saimaan kalastusalueen vetouistelutiedustelu vuonna 2010 (93 kalastajaa, 1529 pyyntipv, ka. yhteislupa vuonna 2010: 604 kpl) Etelä Saimaan vetouistelukirjanpitokalastuksen kokonais- ja yksikkösaaliit vuonna 2010 (93 kalastajaa, 1529 ppv) Kokonaissaalis Yksikkösaalis Laji kg kpl kg/uistelija/v kpl/uistelija/v Järvilohi 843 1111 9,1 11,9 Järvitaimen 381 1024 4,1 11,0 Nieriä 36 60 0,4 0,6 Kuha 354 3,8 Hauki 1166 12,5 Ahven 263 2,8 Yhteensä 3043 32,7

Etelä Saimaan vetouistelukirjanpitokalastuksen lohikalojen kokonais- ja yksikkösaaliit vuonna 2011 (11 kalastajaa) Kokonaissaalis Yksikkösaalis Kyläniemen pohjoispuolella 254 pyyntipäivää, 1504 vetotunnit, 10 vapaa Laji kg kpl (alam.) kg/uistelija/vrk g/vapa/tunti Järvilohi 255 263 (68%) 1,017 17 Järvitaimen 45 124 (85%) 0,180 3 Nieriä 36 14 (93%) 0,004 0,1 Kyläniemen eteläpuolella 95 pyyntipäivää, 607 vetotunnit, 9 vapaa Järvilohi 15 19 (74%) 0,146 3 Järvitaimen 34 87 (85%) 0,336 6 Nieriä 0,8 2 (100%) 0,008 0,1

Arviointi lohikalojen kokonaissaaliit pyydyksittäin (keskiarvo vuonna 2006, 2008, 2010, 2011) Järvilohi Järvitaimen Nieriä Kg/vuosi % Kg/vuosi % Kg/vuosi % verkot 2794 29 5863 43 1334 78 vetouistin 6187 65 5389 39 345 20 trooli 211 2 704 5 25 2 muut 358 4 1843 13 0 0,0 Yhteensä 9550 100 13799 100 1704 100 Arvioinnit ovat vuosien 2006, 2008, 2010 ja 2011 keskiarvot ja perustuivat: - Kalataloustarkkailun vuoden 2006 kalastustiedustelu (Jyväskylän yliopisto) - Suur-Saimaan kalastusalueen vuoden 2008, 2010 ja 2011 vetouistelutiedostelut ja kirjanpito - Etelä-Saimaan kalataloustarkkailun v. 2006, 2008, 2010 ja 2011 koetroolaustulokset (ammattikalastajien troolialueet) Huomio! verkot vain vuonna 2006 tiedustelu, vetouistin vain kalastusalueen yhteisluvat.

KIITOS KUTU JOESSA VASTAKUORIUTUNEET SUKUKYPSÄT EMOKALAT NOUSEVAT JOKIIN SAIMAAN JÄRVILOHEN ELINKIERTO JOKIPOIKASVAIHE VAELLUSPOIKASET SYÖNNÖSVAELLUS Etelä-Saimaan tarkkailuraportti on nähtävissä www.ekkalatalouskeskus.fi