Numero 2 /2016 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam Vappuisen tarjoilijan hymy tarttui kahvilan vieraisiinkin
Suomikoti-yhdistyksen johtokunta Varsinaiset jäsenet: Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtaja Paula Ehrnebo, varapuheenjohtaja Veikko Hirvo Jarmo Kovanen Irma Lindell Estun Pirkko Sinkkonen Marja-Leena Sundström Varajäsenet: Sirkka-Liisa Ekman Maria Leiwert Työvaliokunta: Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo Pirkko Sinkkonen AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: virpi.johansson@finsktaldrecentrum.com puh. 08-457 08 51 Talouspäällikkö: Raija Strömberg s-posti: raija.stromberg@finsktaldrecentrum.com puh. 08-457 08 58 Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh. 08-457 08 50 Suomikoti Ramviksvägen 213 122 64 ENSKEDE Puh. 08-457 08 50 Internet: www.suomikoti.se Onko jäsenmaksu unohtunut! Jäsenmaksujen ja lahjoitusten plussiirtotili: 23 46 60-9 Kiitos kaikille On tullut aika taivaltaa eteenpäin opiskeluinto täysillä. Minulla on ollut loistava työura ollessani yksitoista vuotta Suomikodissa. Siellä on tehty paljon hyvää muiden ihmisten, asukkaiden hyväksi. Olen saanut tavata paljon uusia ihmisiä ja työskennellä useissa työtehtävissä. Kiitos kaikesta ja hyvää jatkoa työtoverit, työnjohto ja johtokunta! Marjut Byman Suomikodin Sanomien ilmestyminen Lehden numero 3/2016 ilmestyy syyskuussa ja siihen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Paulalle viimeistään 29. elokuuta. Vuoden viimeinen numero ilmestyy marraskuussa ja siihen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Paulalle viimeistään 31. lokakuuta. 2
Yhdessä. Eteenpäin. Vanhustenhuolto ja -hoiva on asia, joka on jatkuvasti julkisen keskustelu aiheena. Ja syystä. Vanhusten määrä kasvaa ja vaikka heidän terveydentilansa on parempi kuin entisten ikäluokkien, yhä korkeampi ikä lisää hoidon tarvetta. Tänään asetetaan vanhustenhuollolle myös aivan toiset vaatimukset kuin aikaisemmin esimerkiksi vanhainkodeissa. Lehdistössä muutamia vuosia sitten kuvailtujen hoitoskandaalien vuoksi valtio on kiristänyt vaatimuksia hoidon laadusta. Se on lähinnä johtanut siihen, että kaikenlainen dokumentointi hoivakodin asukkaista on lisääntynyt huomattavasti. Tämähän kertoo vain osan totuudesta. Kuinka asukas viihtyy ja kuinka häntä kohdellaan, ovat vaikeammin mitattavia seikkoja kuin se, että hän on saanut oikeat lääkkeet tai että hän on tänään ollut mukana jumpparyhmässä. Enskede-Årsta-Vantörin kaupunginosalautakunta tekee vuosittain pari päivän mittaista tarkistusta Suomikodin toiminnasta. Sen lisäksi Tukholman kunnan Vanhustenhuoltohallinnon edustaja oli kuuden päivän ajan seuraamassa, kuinka henkilökunta toimii yhdessä asukkaiden kanssa ja avustaa heitä. Hän tarkkaili myös miten henkilökunta kunnioittaa vanhustenhoidon arvoperustaa. Saimme monia positiivisia lausuntoja hoidosta ja hoivasta samoin kuin asukkaille järjestetyistä monista viriketoiminnoista. Suomikodilla on hyvä maine. Mikään ei kuitenkaan ole niin hyvää, ettei sitä voi parantaa. Meillä on hyvin koulutettu henkilökunta ja ennen kaikkea sitä on tarpeeksi. Erilaista koulutus- ja kehitystoimintaa jatketaan kuitenkin edelleen, koska viime kädessä henkilökuntahan on hoidon laadun tae. Viime syksynä aloitettiin valtiolta saatujen lisärahojen tuella työnvalmennus. Sen tarkoituksena on eri tavoin tukea ja kannustaa henkilökuntaa siihen, että Suomikotiin luodaan salliva ja leppoisa ilmapiiri. Siitä hyötyvät kaikki: työtekijät, asukkaat ja omaiset. Myös viriketoimintaa on tärkeä kehittää. Tästä on hyvä esimerkki nyt keväällä aloitettu kahvila Nostalgia, jossa keskiviikkoisin kahvikupin ja itse tehtyjen leivonnaisten äärellä muistellaan menneitä eri teemojen ympäriltä. Myös ruokailutilanteiden parantamista täytyy jatkaa eri tavoin. Suomikotiin on vasta ostettu uusi, yhtenäinen astiasto vanhojen erilaisten lautasten ja kuppien tilalle. Se mahdollistaa kauniin kattauksen ja tekee osaltaan aterioista viihtyisämmät. Tärkein asia laatua ajatellen on kuitenkin jokaisen yksityisen asukkaan toivomukset ja odotukset. Vanhukset ovat yksilöitä. Se mikä on hyvä yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Siksi hyvän vanhustenhoidon tuleekin lähteä kunkin yksilön tarpeista. Yksi tarve on kuitenkin yhteinen kaikille Suomikodissa äidinkieli. Ympäri Tukholman lääniä on viime aikoina perustettu vanhusten hoitoon niin kutsuttuja suomalaisia osastoja. Näissä moni henkilökunnasta osaa suomea vain puutteellisesti tai ei ollenkaan. Suomenkielisiä tapahtumia on harvassa. Vain Suomikodissa kaikki toiminta tapahtuu omalla kielellä. Se on yksi takuu turvallisesta ja hyvästä hoidosta kaikille asukkaillemme. Liisa Sihvo Murstam puheenjohtaja 3
Kesän kynnyksellä Toukokuu on tähän asti näyttänyt parhaimmat puolensa. Joku sanoi, että vuodessa pitäisi olla kaksi toukokuuta, niin fantastista on aina kokea luonnon herääminen. Neljä ja puoli kuukautta vuodesta 2016 on taas mennyt kuin siivillä. Mitä Suomikodissa on tapahtunut? Näinä kuukausina ovat uusi talouspäällikkömme Raija ja uusi yksikköpäällikkömme Tuija osoittautuneet päteviksi ja kaikin puolin mukaviksi työkavereiksi. Vuoden toiminnanseuranta antoi monia positiivisia lausuntoja, mutta tietysti myös alueita, joissa voimme kehittää toimintaamme. Asukkaiden osallistuminen oman hoitonsa suunnitteluun ja heitä koskeviin päätöksiin on vielä yksi kehitysalue. Suomikodin arvopohja olikin kevään kehityspäivien aihe. Saimme puolen päivän luennon hoidon etiikasta, terapeuttisesta suhtautumistavasta ja hyvän yhteistyön merkityksestä. Muistamme varmaankin kaikki, mitä tulee jättää pukuhuoneeseen töihin tultaessa ja mitä sieltä taas ottaa töistä lähtiessä. Iltapäivän työskentelimme arvopohjan parissa. Sitä työtä jatketaan nyt pienemmässä ryhmässä. Kahvila Nostalgia saavutti ennätyksensä keskiviikkona: kävijöitä oli yli viisikymmentä! Puutarha on saanut uudet kasvilaatikot, ja vierailijakoiramme on ilahduttanut monia. Kuvista saat nähdä enemmän Suomikodin riennoista. Nyt odotamme kesätyöntekijöitä, niin että vakituinen henkilökunta pääsee hyvin ansaitulle lomalle. Aurinkoista ja virkistävää kesää! toivoo Virpi 4
Jälleen Suomikodissa Tuija ja Jorma talon tansseissa valssin pyörteissä. Tervehdys kaikille vanhoille tutuille. Olen iloinen, että olen saanut mahdollisuuden palata tuttuun ympäristöön, suomalaisuuteen ja suomalaiseen perinteeseen. Olen koulutukseltani silviasairaanhoitaja ja olen myös lukenut 30 korkeakoulupistettä kurssia Vanhustenhuollon päälliköiden kansallinen johtajuuskoulutus. Tulin Suomikotiin tammikuussa 2016. Työtehtäviini kuuluvat henkilökuntaan liittyvät asiat, kuten rekrytointi, kehityskeskustelut, kokoukset, palkat ym. Ensisijaisiin tehtäviin kuuluu henkilökunnan hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen. Muistisairaiden hoito, hoidon laatu ja kehitys ovat minulle tärkeä osaalue. Tässä kehitystyössä on mukana koko taidokas henkilökuntamme. Luulen, että vuodesta tulee haastava ja antoisa. Olen innokas ja tunnen vastuuta työtehtävistäni. Kesäterveisin Tuija Niemonen Yksikköpäällikkö 5
Kuvasatoa Suomikodin kevätriennoista Kanteleensoittajattaret viihdyttivät osastoilla Kalevalanpäivänä. Pääsiäispuuhastelua Suomesta tulleen opiskelijan innoittamana Kahvila Nostalgiassa on lämmin tunnelma. Uutiset 40-luvulta herättävät keskustelua kahvittelun ohessa. 6
Kevään ensimmäisessä pihajuhlassa takit olivat tarpeen. Grilli kuumana puutarhakauden avajaisissa. Terassikausi on alkanut. 7
Hyvät lukijat! Nyt tuntuu, että kevät on tullut kunnolla, ja muutamana päivänä on ollut melkein kesä. Kaikki naapurit näkyvät puuhailevan omissa puutarhoissaan. Suomikodissakin laitetaan puutarha kuntoon, puutarhakalusteet pestään ja kukkalaatikot saavat multaa. Huhtikuun puolivälissä järjestettiin asukkaille puutarhanvihkiäiset. Grillattiin makkaraa ja kuunneltiin kevätmusiikkia. Ja toukokuun alussa asukkaat saivat nauttia ulkokahvilasta, kun oli aurinkoinen ja lämmin päivä. Vuosikokouksessa hyväksyttiin viime vuoden taseet ja tämän vuoden talousarvio. Nyt kun vuodesta on kulunut kolme kuukautta, Suomikodin on tulos plussan puolella, kustannukset ovat suunnilleen talousarvion mukaiset. Toivon kaikille hauskaa ja lämmintä kesää! Raija Strömberg Taloudenhoitaja HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 23 46 60 9 ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Raija Strömberg, Taloudesta vastaaava 8
Suomikoti Vår Ruset -tapahtumassa "Vi har seglat över havet - För att va det bästa laget - Heja heja Suomikoti!" Talon naiset tsemppaavat Vår Ruset -juoksukisassa 24. toukokuuta Stora Skugganin luonnonsuojelualueella Tukholmassa. Tempaukseen on ilmoittautunut yli 28 000 naista ja talostamme on lähdössä kaksi joukkuetta koettelemaan leikkimielisesti kuntoaan ja kestävyyttään 5 kilometrin lenkkipolulla. Joukkueiden valmistelut hauskaa iltaa varten ovat käynnissä. Kuntoa on kohotettu kevään myötä liikkumalla työmatkoja pyöräillen, osallistumalla Kyykkyhaaste-kampanjaan ja tekemällä työpäivien aikana tietoinen valinta portaiden käytöstä hissin sijaan. Ilmassa on ollut kisavalmistelujen tuntua jo useamman viikon ajan. Henkilökunta on saanut tehdä hauskoja huomioita mm. aamuraportille kiiruhtavien hoitajien "porrasnousukisoista". Tällä hetkellä tempaukseen osallistuvien naisten huomio on viime hetken viimeistelyissä. Kisarekvisiittaa suunnitellaan innolla ja talomme positiiviseen näkyvyyteen kisanjälkeisellä piknikalueella panostetaan huolella. Luvassa on punaraitaisessa essussa kirmaavia Muumimammoja, nutturapäisiä Pikku-Myitä ja Hattivatteja. Sisujoukkueella on sinivalkoinen meininki Suomen lippuineen ja Sisu-kyltteineen. Tempaukseen osallistumisen myötä naisten keskuuteen on virinnyt ajatuksia myös oman kuntoiluryhmän perustamisesta, joka kannustaisi työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen kisojen jälkeenkin. Vastaisuudessa naiset aikovat lämmittää yhdessä talon saunaa aamulenkkien päätteeksi jo ennen työvuoron alkua ja motivoida toisiaan liikunnan lisäämiseen Heja- Heja-yhteisösivustolla. Taina Andreev 9
Vuosikokous päätti ostaa työsuhdeasunnon Suomikoti-yhdistyksen vuosikokous oli tavalliseen tapaan huhtikuun viimeisellä viikolla. Kahvitarjoilun jälkeen ja ennen itse kokouksen alkua pidettiin lyhyt seminaari. Johtokunnan mielestä on hyvä käyttää hyväksi tilaisuutta, kun paikalla on monta jäsentä, ja ottaa esille ajankohtaisia asioita keskusteltavaksi. Tällä kertaa aiheena oli suomen kielen kehitys. Paula Ehrnebo kertoi, miten kieleen syntyy uusia sanoja monella eri tavalla. Muun muassa pyydetään erityisesti nuoria ehdottamaan suomalainen nimike usein englanninkielisille esineille ja ilmiöille. Paulan esitelmä oli sekä hauska että mielenkiintoinen. Vuosikokousasiat käsiteltiin Atte Toivosen johdolla rauhallisesti. Toiminta- ja tilikertomukset viime vuodelta hyväksyttiin, samoin tämän vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ainoa asia, joka herätti vilkasta keskustelua, koski johtokunnan esitystä ostaa Suomikodille työsuhdeasunto. Vuosikokous oli yksimielisesti esityksen kannalla, mutta jäsenillä oli monia kysymyksiä ja ajatuksia siitä, miten hanke parhaiten voidaan toteuttaa. Itse osto jo edellyttää, että löydämme asunto-oikeusyhdistyksen, joka hyväksyy jäseneksi juridisen henkilön, siis Suomikoti-yhdistyksen. Vuokrasopimuksen laatiminen vaatii myös tarkkuutta niin, että asunto ei jää vuosiksi saman henkilön käyttöön. Tarkoituksenahan on asunnon avulla helpottaa työvoiman palkkaamista Tukholman ulkopuolelta. Johtokunta ryhtyy nyt selvittämään näitä kysymyksiä, niin että suunnitelmasta myös tulee totta. Henkilövalinnoissa tapahtui vain pieniä muutoksia. Marja-Leena Sundström ja Pirkko Sinkkonen valittiin uudelleen johtokuntaan kahdeksi vuodeksi. Sirpa Pyörteen sijalle valittiin Irma Lindell Estun myös kahdeksi vuodeksi. Entiset varajäsenet Maria Leiwert ja Sirkka-Liisa Ekman jatkavat edellleen tässä tehtävässä. Kun luottamustilintarkastaja Reijo Burtsov jätti tehtävän, hänen tilalleen valittiin Hannu Tauru. Varatilintarkastajana jatkaa Lauri Pihlajamaa. Vaalivaliokuntaan kuuluvat entiset jäsenet Leena Jungefors kokoonkutsujana ja hänen lisäkseen Tuula Källbäck, Marja-Liisa Sairanen ja Ari Setälä. Uusi jäsen on Seija Ketola, koska Helena Kanerva ei enää halunnut tulla valituksi. Vaalivaliokunta muistutti jäseniä siitä, että jäsenten on tärkeä käyttää mahdollisuuttaan vaikuttaa valintoihin jo aikaisin ja tehdä ehdotuksia vaalivaliokunnalle ennen seuraavaa vuosikokousta. Liisa Sihvo Murstam 10
Inspiraatiota muistelemiseen Kevään aikana talossamme on kiertänyt "muistilaatikoita", joihin ryhmä kaupunginkirjaston suomalaisia kirjastonhoitajia on kerännyt materiaalia suomenkielisten vanhusten muisteluhetkien virikkeeksi. Kun suomen kielestä tuli virallinen vähemmistökieli Tukholman kaupungissa, kirjastoissa järjestettiin ohjelmaa kaikenikäisille kirjastossa kävijöille. Muistilaatikoiden avulla pyritään tavoittamaan ne, jotka eivät enää jaksa tulla kirjastoon. Laatikot sisältävät kirjoja, kuvia, lehtiä, lauluvihkoja, kortteja ja esineitä, jotka innostavat muistelemaan. Jokaisella laatikolla on oma teema, kuten lapsuus ja nuoruus, kouluvuodet ja käsityöt. Muistilaatikoita voi lainata kolmeksi kuukaudeksi vanhusten hoitolaitoksiin ja kohtaamispaikkoihin. Laatikoiden avulla talossamme on voitu luoda asukkaille mahdollisuuksia tunteiden esille tuomiseen, muistojen kertomiseen, haaveiden jakamiseen ja tekemisen ilon kokemiseen. Nämä ovat auttaneet lähestymään asukkaiden muistoja eletystä elämästä ja vaalimaan heidän minuuttaan. Hoitajille laatikot ovat olleet kannustuksena innostamaan ja ohjaamaan muistiongelmaisia kulttuuristen toimintojen pariin sekä käyttämään niissä omaa luovuuttaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Myös omia muistelemiseen innostavia koreja on alettu kasata! Taina Andreev 11
Uudissanoja Kerroin Suomikoti-yhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa, miten suomen kieleen syntyy uusia sanoja. Kokouksessa oli vain osa jäsenistä ja siksi minua on pyydetty antamaan sanoista muutamia esimerkkejä. Seuraavat sanat ovat suhteellisen uusia. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan ne säilyvät käytössä. Enkä niitä käytetään vielä ensi vuonna, ehkä ei edes ensi kuussa. Sanan säilymisen ratkaisee tarve. Valtaosa uudissanoista on yhdyssanoja, ja tämä näkyy selvästi myös esimerkeistäni. aavepyörä Viime vuonna tapahtui Helsingissä kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa autoilijan epäillään tahallaan ajaneen pyöräilijän päälle. Onnettomuuspaikalle tuotiin pian aavepyörä. Tällaista pyörää nimitetään myös haamupyöräksi tai muistopyöräksi. Se on kokonaan valkoinen ja se kiinnitetään esimerkiksi aitaan tai lyhtypylvääseen. Siinä voi myös olla onnettomuudessa kuolleen nimi. rahakoira tullissa käytettävä koira, joka on koulutettu haistamaan setelit ja jonka avulla pyritään paljastamaan matkustajien laittomat rahakätköt tukikoira koira, joka on koulutettu mielenterveyspotilaan tai muuten jollakin tavoin vajaakuntoisen henkilön tueksi ja seuraksi hyönteissyönti hyönteisten käyttö ravintona. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on antanut suosituksen, jonka mukaan länsimaalaistenkin tulisi alkaa syödä hyönteisiä, koska muuten ruaasta saatavaa proteiinia ei riitä tuleville sukupolvil-le. Silloin ihmisiäkin voitaisiin nimittää hyönteissyöjiksi. Aikaisemminhan hyönteissyöjiä ovat olleet vain eläimet. kännykkäparkki eli puhelinparkki Sanalla on kaksikin merkitystä. Ensinnäkin se on hylly, kaappi tai muu paikka, johon kännykät jätetään koulussa oppituntien ajaksi. Mutta kännykkäparkilla tarkoitetaan myös kännykkäpysäköintiä, ts. sitä että pysäköintimaksut maksetaan matkapuhelimella. rengashotelli paikka, jossa auton kesärenkaita voi säilyttää talvella ja talvirenkaita kesällä vetotuote hinnaltaan erittäin edullinen tuote, joka houkuttelee liikkeeseen asiakkaita; nämä ostavat sitten yleensä muutakin. Toinen käytettävä nimitys on sisäänvetotuote. puhelinkoppi työpaikalla koppi, johon voi mennä puhumaan rauhassa jauholeipomo leipomo, jossa koko tuote tehdään itse taikinasta lähtien. Kannattaa huomata, että elintarvikeliikkeissä on usein paistopisteitä, joissa käytetään puolivalmisteita. petoturismi suurpetojen kuten esimerkiksi karhujen tarkkailumahdollisuuksia tarjoava matkailu Vielä kaksi esimerkkiä, jotka eivät ole yhdyssanoja: halpuuttaa Elintarvikejätit alkoivat jokin aika sitten laskea myymälöissään elintarvikkeiden hintoja. Ne alkoivat halpuuttaa hintojaan. Halventaminen ei tuntunut sopivalta, koska se vie ajatuksen väheksymiseen tai halveksimiseen. vatulointi Suomen nykyinen pääministeri Juha Sipilä käytti hallitusneuvotteluissa sanoja vatuloida ja vatulointikori. Kyseessä ei ole varsinainen uudissana, vaan murresana, jota on alettu käyttää entistä yleisemmin. Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, mukaan vatuloida-verbistä on runsaasti tietoja Suomen murteiden sana-arkistossa. Sitä on käytetty ainakin Savossa, Pohjois- Karjalassa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Sanalla tarkoitetaan esimerkiksi köysien tai verkkojen selvittelemistä. Se voi merkitä myös hidasta, kömpelöä tai vaivalloista tekemistä. Juuri tähän merkitykseen Sipilä ilmeisesti viittasikin. Paula Ehrnebo 12