Suomikodin Sanomat. Numero 3 /2016. Väinö Kylänpää, tytär Anneli Andersson ja koira Jonas.

Transkriptio

1 Numero 3 /2016 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam Väinö Kylänpää, tytär Anneli Andersson ja koira Jonas.

2 Suomikoti-yhdistyksen johtokunta Varsinaiset jäsenet: Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtaja Paula Ehrnebo, varapuheenjohtaja Veikko Hirvo Jarmo Kovanen Irma Lindell Estun Pirkko Sinkkonen Marja-Leena Sundström Varajäsenet: Sirkka-Liisa Ekman Maria Leiwert Työvaliokunta: Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo Pirkko Sinkkonen AY-edustaja Ei ole valittu Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: puh Talouspäällikkö: Raija Strömberg s-posti: puh Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh Suomikoti Ramviksvägen ENSKEDE Puh Internet: Onko jäsenmaksu unohtunut! Jäsenmaksujen ja lahjoitusten plussiirtotili: Kahvila Nostalgia Keskiviikkoiltapäivisin auki oleva Kahvila Nostalgia kerää tosi monia asukkaita ja henkilökuntaa kahville. Te jäsenet olette tietysti tervetulleita kahville! Suomikodin Sanomien ilmestyminen Vuoden viimeinen numero ilmestyy marraskuussa ja siihen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Paulalle viimeistään 31. lokakuuta. Toivomme myös jäsenten lähettävän aineistoa lehteen. 2

3 Yhdessä. Eteenpäin. Ruotsi on hyvinvointimaa. Se edellyttää, että yhteiskunnan palvelut ovat korkeatasoisia. Odotamme, että päiväkodit ja koulut ovat hyviä. Sairaanhoidon ja vanhustenhuollon tulee olla laadukasta. Ja jokaisen täytyy voida tuntea, että saamme apua silloin kun sitä tarvitsemme. Yhteiskunnan palvelujen tulee myös olla tasa-arvoisia ja osaltaan vähentää ihmisten välisiä kuiluja. Tiedämme, että elinehdot vaikuttavat terveyteemme. Esimerkiksi pitkään koulutetut henkilöt elävät keskimäärin noin viisi vuotta vain peruskoulutuksen saanutta pitempään. Siksi myös vanhustenhuollon tulee tasoittaa naisten ja miesten, eri tuloluokkien sekä eri kulttuuri- ja etnisen taustan omaavien välisiä eroja. Tämä koskee erityisesti naisia, sillä valtaosa vanhustenhuollon käyttäjistä ja työntekijöistä on naisia. Ruotsi on tänään monikielinen maa. Sen tulee näkyä myös yhteiskunnan palveluissa. Vanhuksen, joka ei koskaan ole oppinut ruotsia tai joka on sen unohtanut, tulee voida puhua tarpeistaan äidinkielellä. Se edellyttää että suomen- ja muunkielistä hoitohenkilökuntaa koulutetaan lähivuosina yhä nopeammin kasvaviin tarpeisiin. Ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan tarve on suuri ja tulee kasvamaan, koska monet vanhusten kanssa työskentelevät jäävät lähivuosina eläkkeelle. Jotta nuoret hakeutuisivat alalle, tarvitaankin monia parannuksia työoloihin. Myös uudet asumismuodot ovat tärkeitä. Nykyiset vaihtoehdot ovat riittämättömiä, koska vanhusten asuntoon pääsee vasta hyvin sairaana. Moni vanhus selviytyy kotonaan, mutta tuntee itsensä yksinäiseksi ja haluaa siksi asua toisten vanhusten kanssa. Näitä ja monia muita vanhustenhuoltoon liittyviä asioita tutkii paraillaan hallituksen toimeksiannosta Susanne Rolfner Suvanto. Hänet nimettiin tehtävään reilu vuosi sitten ja hän esittää ensi vuoden maaliskuussa suunnitelman siitä, miten vanhuksille voitaisiin taata korkealaatuinen hoiva ja huolto koko maassa. Selvittäjä on työnsä pohjaksi käynyt läpi valtion toimenpiteet vanhustenhuollon parantamiseksi 20 viime vuoden ajalta. Raportti julkaistiin kesäkuussa ja siitä käy ilmi, että valtio on käyttänyt tänä aikana tarkoitukseen noin 13 miljardia kruunua. Nykyinen hallitus on sen lisäksi varannut siihen 7,2 miljardia. Nämä rahat on ohjattu lähinnä erilaisiin tukitoimiin, joilla on haluttu parantaa hoidon laatua paremman koulutuksen ja turvallisemman hoidon kautta. Tarkoituksena on myös ollut parantaa kotihoidosta ja sairaanhoidosta vastaavien kuntien ja maakäräjien yhteistyötä, jotta vältyttäisiin väliinputoamisilta. Monet kehitystoimet on ohjattu suoraan henkilökunnan koulutuksen parantamiseen. Selvittäjä toteaa, että toimien tulosta on vaikea arvioida, koska on vaikea mitata mistä kukin muutos johtuu. Muutokset voivat olla tuloksia monesta eri seikasta, joihin valtion lisärahat ovat tietenkin osaltaan vaikuttaneet. Hänen johtopäätöksensä on, että on tärkeä oppia tekemisistään ja että ennen kaikkea vanhustenhuollon uudistamista täytyy jatkaa. Kehitys ei lakkaa ikinä. Selvityksen seuraava osaraportti julkaistaan jo nyt syyskuussa. Se käsittelee ehkä tällä hetkellä kaikkein ajankohtaisinta kysymystä eri asumismuotoja. Palaamme asiaan, kun raportti on valmis. Liisa Sihvo Murstam puheenjohtaja 3

4 Syksyn kynnyksellä Syyskuun ensimmäinen päivä, ja näin se vierähti tämäkin kesä. Kävelin juuri saunan ohi ja kuulin miesten ilosta juttelua ja tunsin makkaran tuoksun kiukaalta. Helge saunakavereittensa kanssa muisteli kesän tapahtumia. Elokuun ilmat ovat olleet oikein mukavat, mutta tietysti juuri suurena grillipäivänä satoi ja juhlat saatiin pitää salissa. Makkaran grillaus ja muurinpohjalettujen paistaminen jouduttiin taas hoitamaan sateensuojien alla. Ilma ei kuitenkaan vaikuttanut juhlatunnelmaan, hanuri soi ja melkein kaikki asukkaat olivat mukana juhlissa. He, jotka eivät jaksaneet tulla saliin, saivat makkarat ja letut ylös osastoille. Puutarha on muuten kesän aikana ollut ahkerassa käytössä ja useat kahvi- ja mehutuokiot on nautittu siellä. Nyt olympialaisten aikana on vanhojen kotimaisten filmien katselu jäänyt vähemmälle. On jännitetty sekä suomalaisten että ruotsalaisten urheilijoiden suorituksia ja muisteltu entisiä olympiakisoja. Lue olympiaruno, jon- Kirsi sai taas kerran paistaa makkarat sateessa. ka meidän Elisabeth muisti vieläkin ulkoa! Tänäkin kesänä saimme viisitoista tosi ahkeraa ja näppärää kesälomittajaa Suomesta. Kiitos heille kaikille! Kotisivulta voitte lukea parin kesätytön ajatuksia kesätöistä täällä meillä. Vakituinen henkilökunta on saanut hyvin ansaitut lomansa ja toivottavasti myös paljon voimia ja intoa syksyn aherrukselle. Näin syksyn kynnyksellä toiminta vilkastuu, kalenteri täyttyy nopeasti koulutustilaisuuksista, hoitoja työpaikkakokouksista ja asukkaiden aktiviteeteistä. Kotisivulla luettavasta toimintakalenterista näette, mitä meillä tapahtuu kuukausittain. Keskiviikkoiltapäivisin auki oleva Kahvila Nostalgia kerää tosi monia asukkaita ja henkilökuntaa 4

5 kahville. Te jäsenet olette tietysti tervetulleita kahville! Yksi syksyn tärkeimmistä keskustelun ja syventämisen aiheista on Suomikodin arvopohja ja sen näkyminen päivittäisessä työssämme. Miten luomme turvallisuuden tunteen? Miten asukkaat saavat olla mukana heitä itseään koskevissa päätöksissä? Oppiva ja kehittyvä työyhteisö, miten kehitämme sitä? Tässä osa ajatuksista, jotka tulivat esiin kevään kehityspäivillä, ja työtä jatketaan nyt syksyn aikana. Aurinkoisia syyspäiviä! Virpi Perunankuoriminen sujuu myös runoja lausuessa. Olympiaruno (Berliini 1936) Suomenpojat läksivät Berliiniin, maailman olympiakaupunkiin. Siellä he sääriä viskoivat ja mitalia kiven alta kiskoivat. Hei, hei, hei, siellä huudettiin, siniristilippua nostettiin. Aivan koko Eurooppa hätkähti, kun kolmivoitto tuli että mätkähti. Siellä oli Askola, Salminen, Iso-Hollo niin, että hetihän ne tarttui kuin leipään kii. Muisteli Elisabeth Olympialaisten katselun väliajoilla Marita vetää taukojumpaa. 5

6 Kuvasikermä Suomikodin kesästä Bingon pelaaminen on suosittu harrastus 6

7 7 Suomikodin Sanomat 3 / 2016

8 8

9 Hyvät lukijat! Raija Strömberg Toivottavasti kaikilla on ollut hyvä kesä. Ja mitkä lämpimät ja aurinkoiset päivät meillä on ollut. Tästä ovat vihannekset ja kukat Suomikodin puutarhassa nauttineet. Tomaatitkin ennättivät kypsyä. Nyt tulee syksy vähitellen, päivät lyhenevät ja iltahämärä tulee ihan liian aikasin. Suomikodin talous on tasapainossa, ja heinäkuun tulos on plussan puolella. Joulumyyjäisten päivämäärää ei ole vielä päätetty. Päätös tehdään kuitenkin pian ja päivämäärä ja muut tiedot ilmoitetaan kotisivulla ennen syyskuun loppua. Jos haluat lahjoittaa jotakin arpajaisvoitoksi tai myyjäisiin, niin ota yhteyttä minuun. Joulumyyjäisistä voi myös vuokrata pöydän, pöydän hinta on 150 kruunua. Raija Strömberg Taloudenhoitaja 9

10 Huonot kelit Muutama vuosi sitten kuuli yleisesti sekä toimittajien että tavallisten ihmisten puhuvan esimerkiksi kesän huonoista keleistä. Saatettiin todeta, että heinäkuun huonot kelit ovat osissa maata vaikuttaneet viljasatoon. Huonojen kelien kerrottiin johtuneen runsaista sateista. Olin jo aikaisemminkin todennut, että sanaa keli on alettu käyttää samassa merkityksessä kuin sanaa sää, mutta tällaisessa yhteydessä kuulemani käyttö loukkasi kielikorvaani. Olin pitänyt tällaista keli-sanan käyttöä epämuodollisena, ehkä jopa hieman huumoria tavoittelevana. Niinpä jäin miettimään, onko sanan merkitys laajentunut näin paljon. Ovatko sanat synonyymejä? Kielitoimiston sanakirja mukaan keli on säästä riippuva teiden tai maaston kulkukelpoisuus. Puhutaan esimerkiksi vesikelistä, liukkaasta kelistä ja hyvästä hiihtokelistä. Sanakirjan mukaan sanaa voidaan arkisesti käyttää myös merkityksessä sää. Sää puolestaan on ilmakehän tila maanpinnalla jollakin tietyllä paikalla tiettynä aikana, säätila. Huomenna saattaa esimerkiksi olla poutainen ja hyvä retkisää tai tuulinen ja sateinen sää. Myös ilmasanan yksi merkitys on tämä. Sanakirjan määritelmien perusteella voi siis todeta, että sanat eivät ole synonyymejä, vakka ovatkin merkitykseltään lähellä toisiaan. Näin on yleiskielessä murteissa sanoja sitä vastoin käytetään usein synonyymisinä. Oma johtopäätökseni on, että kelisanan merkitys on laajentunut ja että sanaa käytetään usein sään asemesta. Kannattaa kuitenkin aina miettiä yhteyden mukaan, kumman valitsee. Onneksi kukaan ei kai ole vielä alkanut vakavissaan puhua hyvistä heinäkeleistä. Se menisi ainakin minusta todella liian pitkälle. Paula Ehrnebo HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Raija Strömberg, Taloudesta vastaaava 10

11 Silviahemmet-säätiö Silviahemmet-säätiö perustettiin vuonna 1996 kuningatar Silvian aloitteesta. Silviahemmet toimii dementiaalan hoidon ja koulutuksen sekä alan tutkimuksen edistämisen hyväksi mahdollisimman hyvän elämanlaadun saamiseksi olipa sairauden vaikeusaste mikä tahansa. -säätiön kanssa kansallista Svenskt Demenscentrum -kompetenssikeskusta. Silviakodin 20-vuotisjuhlaa vietettiin kuningattaren läsnäollessa uudessa Karoliinisen instituutin aulassa. Kuvassa Suomikodin ylpeät ja iloiset silviasyster Riitta ja silviasairaanhoitaja Tuija. Silviahemmet johtaa yhdessä Äldrecentrum i Stockholm 11

12 Kolmas ikämme Useat kirjailijat ovat jakaneet ihmisen eliniän kolmeen jaksoon. Ensin on lapsuus, nuoruus ja koulutusaika. Sitten olemme aikuisia, työskentelemme ja perustamme mahdollisesti perheen. Täyttäessämme 65 vuotta saavutamme kolmannen iän. Useimmissa Euroopan maissa eläkeikä on 65 vuotta. Suomessa voi jäädä vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Elintason noustessa ovat terveysja sairaanhoitopalvelut ja hammashoito tulleet yleisiksi. Kulkutaudit ja keuhkotuberkuloosi koettelevat asukkaita entistä harvemmin. Useat eläkeläiset saavuttavat korkean iän. Tänä vuonna naisten keskimääräinen elinikä on Suomessa 84 vuotta ja miesten 79 vuotta. Yli 90- vuotiaita on noin ja yli 100-vuotiaita lähes 800. Suomikodinkin vanhin asukas on jo viettänyt 98-vuotispäiväänsä. Suomessa on sotaveteraania, joiden keski-ikä on 90 vuotta. Gotlannin kesän aikana järjestetyllä Almedalenin viikolla oli lähes luentoa ja seminaaria. Useimmat niistä käsittelivät työmarkkina-, koulutus- ja ympäristökysymyksiä. Ainoastaan yksi prosentti tapahtumista käsitteli ikäihmisten elämää ja vanhusten hoivaa. Ruotsin suurimman eläkeläisjärjestön PRO:n puheenjohtaja Christina Tallberg vaati ponnekkaasti säätämään uuden vanhustenhuoltolain. Hän painotti vanhusten hoitopaikkojen lisäämisen merkitystä, koska nykyisin on entistä vaikeampaa saada paikka hoitokodissa. Vuosina on suljettu joka neljäs laitospaikka. Nyt satsataan vahvasti kotihoitoon. Monet yli 75-vuotiaat kokevat kotonaan yksinäisyyttä ja pelkäävät kaatumista. Minulla on Tukholman eteläpuolella asuva 84-vuotias serkku, jonka luona kotiavustajat käyvät neljä kertaa vuorokaudessa. Iäkkäänäkin on tärkeää harrastaa liikuntaa voimiensa mukaan esimerkiksi voimistelemalla, liikkumalla ulkona, uimalla, pyöräilemällä tai luistelemalla. Liikunta ja aivojumppa pitävät kehon kuntoa korkealla. Useat ikäihmiset ovat tutustuneet tietokonemaailmaan ja seuraavat digitaalisten palvelujen avulla yhteiskunnan kehitystä. Monella on käytössään kännykät ja taulutietokoneet. Nykyajan vanhukset osaavat myös vaatia tarvitsemiaan palveluja. Monilla iäkkäillä naisilla on alhainen eläke, koska he ovat työskennelleet osapäivätoimessa pienipalkkaisilla aloilla. Useat ruotsinsuomalaiset saavat Suomesta pienen osan kansaneläkkeestään. Se lasketaan Suomessa 16 ikävuoden jälkeen asuttujen vuosien perusteella. Tukholman läänissä asuvat yli 85-vuotiaat ovat vuodesta 2016 lähtien saaneet ilmaiset avohoitopalvelut tavatessaan lääkärin tai sairaanhoitajan terveyskeskuksessa. Entinen kansanedustaja Erkki Tammenoksa on julkaissut mielenkiintoisen elämäkerran. Eräiden ruotsalaisten ystävien pyynnnöstä hän on kirjoittanut teoksen ruotsiksi. Kirjassaan Erkki Tammenoksa minns och berättar hän kuvaa sukunsa historiaa, lapsuuttaan ja nuoruuttaan Suomessa. Ruotsissa hänellä on ollut monenlaisia töitä ja yhteiskunnallisia luottamustehtäviä. Kirjaa esitellään syksyn aikana monissa tilaisuuksissa, joihin Erkki on luvannut osallistua. Alli Urberg 12