Suomikodin Sanomat. Hyvää Pääsiäistä! Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1 / 2013

Transkriptio

1 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1 / 2013 Hyvää Pääsiäistä!

2 Tervehdys jäsenille! Suomikodin Sanomat sisältää paljon numerotietoja. Vuoden 2013 talousarvio ja tilinpäätös kaikkine liitteineen löytyvät lehden sivuilta. Tilinpäätöksen pakertamiseen menee paljon aikaa, mutta sitten te jäsenet saatte paremman kuvan talouden kehityksestä. Avainluvut ovat kuudelta eri vuodelta ja omaisuus- ja tulostaseet kahdelta viime vuodelta. Vuoden tulos on alijäämän puolella. Tulos johtuu lisääntyneistä henkilökuntakustannuksista. Tarvitsimme syyskaudella ylimääräistä hoitohenkilökuntaa yövuoroihin ja osastoille. Koulutukseen ja kehityspäiviin panostimme huomattavasti, ja kun vakituinen henkilökunta on koulutuksessa, niin tuntityöläiset hoitavat asukkaamme, mikä näkyy palkkakustannusten nousuna. Vuoden 2013 talousarvion tekeminen vaati punakynän käyttöä. Tulojen ja menojen tasapainottamiseen tarvittiin menojen leikkauksia, mutta henkilökunnan määrässä emme tule tekemään vähennyksiä. Säästämme muulla tavalla ja käytämme henkilökuntaa tehokkaammin. Talousarviossa ei ole huomioitu investointeja ja suuria hankintoja, vaan kulut kirjataan suoraan rahastoista. Tällaisia menoja ovat esim. avokeittiöiden muuttaminen keittiöiksi, joiden ovet voi sulkea tarvittaessa, tietokoneiden hankinta, uusien käyttöohjelmien hankinta jne. Tervetuloa vuosikokoukseen kuulemaan lisää vuoden 2012 toiminnasta ja kuluvan vuoden suunnitelmista. Vuokko Aspfors Toivonen Taloudesta vastaava Koti Suomalaisille Vanhuksille -Yhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Tuula Källbäck Sirpa Pyörre Pirkko Sinkkonen Varajäsenet: Marja-Leena Sundström Raija Tyni-Lenné Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh Finskt Äldrecentrum Suomikoti Ramviksvägen ENSKEDE Puh / keskus Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: Internet: Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 200 kr yhteisöltä 600 kr 2

3 Yhdessä eteenpäin Kevätaurinko on taas tullut esiin ja sen kirkas valo paljastaa kaiken mikä talven aikana on pysynyt piilossa. Kotonani huomaan, että ikkunat kaipaavat pesua ja puhtaita verhoja, muukaan paikkojen kohenteleminen ei varmasti olisi pahasta. Tekemistä ja kiireitä riittää, mutta se on vain hauskaa kun tietää, että talven selkä on taas taittunut ja kesä ja lämpöiset ilmat lähestyvät. Kiireitä on ollut myös Suomikodissa, on keskusteltu ja laadittu talousarviota tälle vuodelle ja tehty viime vuotta koskevaa tilinpäätöstä. Näistä kertoo talouspäällikkö Vuokko enemmän toisaalla tässä lehdessä ja myös huhtikuun vuosikokouksessa tehdään teille jäsenille tiliä mm. talousasioista. Tulethan kokoukseen! Toiminnan kehitystä ja parannuksia suunnitellaan myös jatkuvasti. Viime syksynä perustettiin ns. fokusryhmä, jossa osallisina ovat asukkaat, omaiset ja henkilökunta. Ryhmän tehtävänä on kartoittaa asumisen laatua koskevia kysymyksiä. Ensimmäinen raportti on nyt valmis ja osoittaa, että tällaisen ryhmän työ on todella tarpeellinen. Ilahduttavaa on huomata, että niin asukkaiden kuin omaisten ja henkilökunnan kokonaiskuva Suomikodin toiminasta on hyvin positiivinen. Raportti sisältää tietysti myös paljon tärkeitä ja rakentavia parannusehdotuksia. Näitä ehdotuksia toteutetaan nyt jatkossa, asia kerrallaan aina mahdollisuuksien mukaan. Tarkoitus on, että tämä ryhmätyö jatkuu myös tämän vuoden aikana. Johtokunnan jäsenillä oli taas mahdollisuus osallistua henkilökunnan vuoden ensimmäiseen työpaikkakokoukseen. Vuosien mittaanhan tästä on jo tullut tapa, ja uskon myös henkilökunnan arvostavan tätä tapaamista. Tällaisessa kokouksessahan voidaan aina keskustella ja kuulla mielipiteitä puolin ja toisin. Hauskaa on myös, että henkilökunta on yhä enemmän ja enemmän aktiivisesti mukana kehittämässä Suomikodin toimintaa. Enää ei kerrota vain siitä mikä ei toimi hyvin, vaan samalla tehdään myös ehdotuksia, miten asiaa voitaisiin parantaa. Näin todella mennään yhdessä eteenpäin. Mielenkiintoista on ollut myös seurata lehdissä ja televisiossa vuoden alussa aloitettua keskustelua kuntien määräämien hoitomaksujen suuruudesta tai paremminkin niiden pienuudesta. Henkilöstökustannukset kasvavat hoitokodeille määrättyjen vaatimusten mukana, mutta kuntien hoitomaksut eivät seuraa tätä kasvua. Tämä on myös hyvin ajankohtainen ja keskeinen kysymys meillä Suomikodissa. Henkilökunnan työnkuva on paljolti muuttunut vuosien mittaan. Asukkaiden hoidon tarve on kasvanut kunnon huonotessa. Hoitokotiin pääseminen vaatii usein monia sairauksia ja toimintojen heikkenemistä, mikä puolestaan vaatii enemmän aikaa henkilökunnalta ja tekee työn raskaammaksi. Samoin Sosiaalihallituksen vaatimukset hoitokotien toiminnan ja laadun seurannasta vaativat henkilökunnalta päivittäistä toimintojen kirjaamista. Seuranta sinänsä on erittäin tärkeää ja tarpeellista, mutta varjopuoli on se, että henkilökunnan työajasta menee yhä suurempi osa asioiden kirjaamiseen ja tietokoneiden ääressä istumiseen. Pääasiallisena työnä pitää kuitenkin aina olla vanhusten hoito ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. Toisin sanoen tarve lisätä henkilökuntaa kasvaa, mutta hoitomaksut eivät seuraa tätä kasvua. Onko asiaan tulossa muutoksia? Seurataan tapahtumia mielenkiinnolla. Puheenjohtaja Marja-Liisa 3

4 Suomikodin tukihenkilöt viihdyttäjät Suomikodin toiminnanjohtaja Virpi kutsuu meitä viihdyttäjiksi (aikaisemmat nimitykset Katriina Åbergin aikana olivat tukihenkilö ja pirteä eläkeläinen). Toivon, että voisimme myös tulevaisuudessa olla näitä kaikkia. Me Riitta Härkönen, Liisa Länsimäki ja Seija Singh Ketola olemme nyt olleet Suomikodin palveluksessa ylimääräisinä tuntityöläisinä runsaan vuoden. Alunperin meitä oli viisi, mutta Christina ja Lars ovat ennättäneet lopettaa. Heillä oli liian monta rautaa tulessa, kuten eläkeläisellä sanotaan olevan. Christina hoiti myös yöpatrullia ja Larsilla oli kesämökit ja talot ja niiden kunnostaminen sekä lapsenlapset ym., joten Suomikoti sai jäädä. Suomikodin sakkimestari ja alakerran naiset kyllä kaipaavat Larsia vieläkin! Antoisa työ! Muutaman tunnin työ viikossa Suomikodissa on ollut todella antoisaa, eritoten meille itsellemme. Kun voi ilahduttaa asukkaita olemassaolollaan ja käynneillään ja saa samalla mielihyvää, tuntee olevansa tervetullut vieras. Teemme kaikkea sellaista, mikä ei varsinaisesti kuulu hoitohenkilökunnan toimintaan tai mitä henkilökunta ei aina ennätä, kun joutuu stressaamaan ruokailun, lääkkeiden, raportoinnin, pesun, erilaisten aktiviteettien, hygienian ja asukkaiden henkisen tukemisen ym. kanssa. Meillä on johtokunnan hyväksymät listat, mitä saamme tehdä ja mitä emme saa tehdä. Meille on opetettu pyörätuolien ja rollaattorien käyttö, mitä materiaalia voi lainata toimintaterapeutti Lindalta alakerrasta ja kuka sairaanhoitaja hoitaa mitäkin osastoa. Kaikkien hoitajien nimiä emme varmaan koskaan opi Meillä on myös luettelot asukkaista, joiden luona käymme, kaikkien luona emme luonnollisesti ennätä käydä, koska tuntimäärämme on pieni. Monilla asukkailla on ystäviä ja omaisia, jotka käyvät tervehtimässä, ja siksi ulkopuolisen seuran kaipuu ei ole yhtä suuri. Virpi on työnjohtajamme. Jokaisella Suomikodin asukkaalla on kontaktihenkilö, jolla on enemmän vastuuta asukkaasta. Keskustelemme usein tämän kanssa. Kannattaa keskustella myös paikalla olevien hoitajien ja itse asukkaan kanssa siitä, mitä juuri tänään olisi sopivaa tehdä. Näin pitkään toimittuamme tiedämmekin jo usein, mitä kukin toivoo. Riitta, jolla on vanhustenhuoltotausta, lukee asukkaille, laulelee heidän kanssaan, pelaa pelejä ja ratkoo visoja, kävelyttää alakerran punaisen puolen asukkaita sekä sisällä että ulkona, pelaa korttia, keskustelee maailman menosta jne. toivomusten mukaan. Riitta käy Suomikodin alakerran punaisella puolella iltapäivisin kaksi kertaa viikossa. Liisa, jolla on opettajatausta, lukee ja laulaa paljon asukkaiden kanssa. Liisa käy ykköskerroksessa useamman henkilön luona kerran viikossa. Olin Liisan kanssa viime keväänä Dementiayhdistyksen kurssilla laulun ja musiikin merkityksestä hoidossa. Luennoitsijan musiikkiterapeutti Birgitta Anderssonin lähettämät terveiset sieltä olivat: Älä koskaan lopeta laulamista. Sen jälkeen olemme kantaneet laulukirjoja mukanamme joka kerta Suomikodissa työssä ollessamme. Meillä on mukana Lindan kokoama lauluvihko, kaikki suomalaiset kansakoulun laulukirjat, joululaulut ja hupihauskat vanhojen suomalaisten laulujen sanat. Ja myös virsikirja! Teemme juuri niin kuin musiikkiterapeutti neuvoi: Laulakaa tuttuja lauluja ja lopettakaa laulaminen muutaman sanan ajaksi, niin varmasti vanhukset muistavat sanat ja jatkavat laulamista kun te lopetatte. Muistan, miten hauskaa meillä oli viime keväänä kun eräs, nyt jo poismennyt alakerran asukkaamme muisti kaikki laulut. Lauloimme innoissamme kaiken Maammelaulusta ja maakuntalauluista Meksikon pikajunaan, joka muuten on erään alakerran asukkaan mielilaulu. Sen kuten muutkin laulut monet osaavat ulkoa kuin vettä vain! Joskus meillä oli kuoro, johon paikalla olevat hoitajatkin yhtyivät! Liisa käy usein ulkona kävelyllä asukkaiden kanssa, koska hän tervehtii useita jotka voivat kävellä rollaattorin kanssa tai jopa ilman sitä. Liisan kerros on ykkönen. Allekirjoittaneen Seijan tausta on Ruotsin valtion maahanmuuttovirasto. Olin integraatiotyöntekijä 4

5 Suomikodin Sanomat 1 / 2013 runsaan 30 vuoden ajan sekä siirtolaislehden, myös Viikkoviestin, kirjelaatikon toimittaja 18 vuotta ja nyt eläkepäivillä olen vyöhyketerapeutti. Unelmani oli eläkkeelle päästyäni, että voisin lievittää vanhusten yksinäisyyttä ja tehdä jotain hyödyllistä ja parantavaa. Onneksi sain yhteyden Suomikotiin. Siitä se alkoi. Minä ja kollegani olemme kuluneen vuoden aikana kokeneet jo monen läheiseksi tulleen, ykköskerroksen ja alakerran vanhuksen poismenon ja sitä seuraavan surun. Jotenkin sitä tulee niin läheiseksi heille, kun yrittää toteuttaa heidän toivomuksiaan ja harrastuksiaan ja olla luotettava ulkopuolinen ystävä. Me kaikki kolme olemme laula- neet laulukirjat läpi moneen kertaan sekä ykköskerroksella että kakkoskerroksella. Olemme pelanneet korttia vaikka kuinka monta kertaa. Oman asiakkaani kanssa alakerran sinisellä puolella olen lukeneet läpi viisi 400-sivuista kirjaa, Paasilinnan kirjoista talvisotaa koskeviin sekä romaniaiheisiin kirjoihin (olenhan romaniasian asiantuntija vuosien takaa). Ja keskustellut kirjojen sisällöstä! Asiakkaani on aina osannut vastata heti, kun kysyn mitä suomenkieliset vanhat sanat merkitsevät, jos en heti ymmärrä niitä. Lukemistamme kirjoista ja käymistämme keskusteluista olen oppinut itse valtavasti 40-luvun kovista ajoista. Kiitos teille! Niille jotka haluavat annan hellä- varaista jalka-, niska tai käsihierontaa ottaen huomioon kunkin henkilön kunnon. Lämpimällä säällä teemme kaikki lenkkejä Beaan asti tai istumme parvekkeella tai Suomikodin puutarhassa juomassa kahvia ja lukemassa lehdestä päivän uutisia. Joskus vain istumme ja pidämme toisiamme kädestä. Olemme myös tanssittaneet asiakkaita, piirtäneet ja maalanneet tauluja! Ottaen huomioon asukkaiden harrastukset ja kiinnostuksen voi aina keksiä uutta puuhaa, joka piristää mieltä ja antaa ruokahalua ja elämäniloa. Suomikodissa kävi vieraita Venäjältä. Vierailusta enemmän ensi numerossa.. 5 Seija Singh Ketola

6 Ruotsinsuomalaiset ja vähemmistöasema Tammikuussa 2010 Ruotsi sai uuden lain, joka koskee kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä. Lain mukaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat juutalaiset, romanit, saamelaiset, suomalaiset ja tornionlaaksolaiset ja heillä on erityisiä oikeuksia. Osa Ruotsin kunnista kuuluu erityisiin hallintoalueisiin, joiden suomen-, saamen- ja meänkielisillä asukkailla on perusoikeuksia vahvemmat oikeudet, esim. oikeus saada lasten päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain äidinkielellään. Heillä on myös oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan kunnan virastoissa. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu tällä hetkellä 48 kuntaa, joissa asuu noin 40 % ruotsinsuomalaisista. Tukholman läänin kunnista hallintoalueeseen kuuluvat Tukholman lisäksi Botkyrka, Haninge, Huddinge, Norrtälje, Sigtuna, Solna, Sundbyberg, Södertälje, Upplands Väsby, Upplands- Bro ja Österåker. Ruotsinsuomalaisten päivän juhlassa 2011, jota vietettiin Suomen kulttuuri-instituutissa, Suomitalossa, luovutettiin Eskilstunan kunnalle kunniakirja. Kunta oli valittu vuoden 2010 ruotsinsuomalaiseksi vähemmistökunnaksi osoituksena esimerkillisestä toiminnastaan suomenkielisten palvelujen järjestäjänä. Kunnassa on kaksikielinen esikoulu Pikku-Erkki, suomenkielinen Erkki-koulu ja Ruotsinsuomalaisten arkisto. Viime vuonna Ruotsin akatemia myönsi ruotsinsuomalaisille oikeuden saada oman päivänsä kalenteriin. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta valitsi sopivaksi juhlapäiväksi Karl-Axel Gottlundin ( ) syntymäpäivän 24. helmikuuta. Gottlund oli suomenruotsalaisen papinperheen poika Uudeltamaalta. Opiskellessaan Uppsalassa hän kiinnostui suomalaisten elämästä Ruotsissa ja teki tutkimusmatkoja Taalainmaalle, Hälsinglandiin, Värmlantiin ja Norjan suomalaismetsiin. Hän oli kansanrunouden kerääjä ja kirjailija ja toimi myös lehtorina Helsingin yliopistossa. Tukholman kaupunki järjesti 3. marraskuuta 2012 kulttuuripäivän suomalaisille senioreille Telluksen vapaa-ajankeskuksessa Södermalmilla. Kulttuurin ohessa jaettiin runsaasti tietoa kunnan palveluista. Juontajana toimi suosittu laulaja Arja Saijonmaa, joka esitti myös tuttuja lauluja kuten Kultainen nuoruus, Elämää juoksuhaudoissa ym. Suomenkielistä tietoa antaa Äldre direkt -palvelu, puh , ja siitä vastaavat Merja Moilanen ja Mikko Pöljö. Tukholman kirjastot saivat viime vuonna kr vähemmistörahoista suomenkielisen kirjallisuuden hankkimiseen ja kirjailijavierailujen järjestämiseen. Varoja myönnetään vastaisuudessakin. Kirjallisuutta koskevia toivomuksia ottavat vastaan kirjastonhoitajat Riitta Suojoki (pääkirjasto, Sveavägen 73) ja Marjatta Tengström (Skärholmenin kirjasto). Toivomuksia voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen tengstrom@stockholm.se Alli Urberg Asiavirhe Ruotsi.se -lehden viime numerossa Matti J Korhosen palstalla lehdessä mainitaan, että joitakin Suomikodin johtokunnan jäseniä on mukana myös Ruotsinsuomalaisten Eläkeläisten Päiväkeskuksen johtokunnassa, joka kirjoittajan mukaan on hakenut avustuksia väärin perustein. Haluamme oikaista johtokunnan jäsenyyttä koskevan asiavirheen. Kukaan Suomikodin johtokunnan jäsenistä ei ole mukana kyseisen Päiväkeskuksen johtokunnassa. 6

7

8 8

9 9

10 10

11 11 Suomikodin Sanomat 1 / 2013

12 12

13 13 Suomikodin Sanomat 1 / 2013

14 14

15 15 Suomikodin Sanomat 1 / 2013

16 16

17 17 Suomikodin Sanomat 1 / 2013

18 18

19 Vuoden 2013 toimintasuunnitelma Suomikodin toiminta jatkuu samoilla raiteilla edellisen vuoden pohjalta. Tärkeintä on kehittää vanhusten hyvinvointia ja turvallisuutta. Asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen vuonna 2012 aloitettujen tapaamisten pohjalta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Tavoitteena on kehittää ja parantaa asukkaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Työn tulokset vaikuttavat Suomikodin toimintaan ja asukkaiden hyvinvointiin koko vuoden 2013 aikana. Ne ovat myös pohjana johtokunnan päättäessä uusista lyhyen aikavälin tavoitteista, jotka tulevat voimaan huhtikuun 2013 alusta. Myös yhteisien ateriointi- ja kahvihetkien viihtyisyyteen panostetaan entistä enemmän. Henkilökunnan koulutusta jatketaan entiseen tapaan sekä ryhmissä että yksilökohtaisesti. Haluamme Suomikodin henkilökunnan koulutuksessa painottaa ja tuoda esille erityisesti vanhustenhoitoa koskevan kansallisen arvopohjan merkitystä. Toiminnan laajentamisen selvittämistä jatketaan edelleen. Uusia mahdollisia paikkoja toiminnan lisäämiseksi haetaan ja tässä tehdään yhteistyötä kuntien kanssa. Virpi vuoden ruotsinsuomalainen nainen Ruotsinsuomalaisten virka- ja liikenaisten yhdistys, Rusuvilina, on valinnut Suomikodin toiminnanjohtajan Virpi Johanssonin vuoden ruotsinsuomalaiseksi naiseksi. Perusteluissa todetaan, että Virpi Johansson on pätevä, tehokas ja luotettava ja että hän on lyhyessä ajassa saavuttanut sekä henkilökunnan että asukkaiden ja omaisten luottamuksen. Rusuvilina osoittaa valinnallaan arvostavansa kaikkia hoito- ja hoivaalalla työskenteleviä ruotsinsuomalaisia naisia. Paula Ehrnebo 19

20 Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen vuosikokous 24. huhtikuuta 2013 TYÖJÄRJESTYS 1. Kokouksen avaus 2. Vahvistetaan osanottaja- ja äänestysluettelo 3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Valitaan kokouksen a) Puheenjohtaja b) Sihteeri c) Kaksi pöytäkirjantarkistajaa d) Kaksi ääntenlaskijaa 6. Kuullaan vaalivaliokunnan esitys ja päätetään ehdokasasettelun päättymisestä 7. Käsitellään vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös 8. Kuullaan tilintarkastajien lausunto 9. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle 10. Vahvistetaan vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja talousarvio 11. Päätetään vuoden 2014 jäsenmaksun suuruudesta 12. Käsitellään johtokunnan muut vuosikokoukselle esittämät asiat 13. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle jättämät aloitteet 14. Valitaan a) Johtokunnan varsinaiset jäsenet b) Johtokunnan varajäsenet 15. Valitaan tilintarkastajat a) Kaksi tilitarkastajaa b) Kaksi varatilintarkastajaa 16. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 17. Valitaan viisijäseninen vaalivaliokunta ja yksi heistä kokoonkutsujaksi 18. Muut esille tulevat asiat 20