1 (5) Valtiovarainministeriö Finanssineuvos Risto Koponen Säädösvalmisteluavustaja Anu Pietarinen LAUSUNTOPYYNTÖ VM026:00/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LUOTTOLAITOSTOIMINNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Yleistä OP Ryhmä pitää tärkeänä sitä, että kaikilla asiakkailla on laissa säädetty oikeus peruspankkipalveluihin, vaikka tilanne Suomessa onkin ollut peruspankkipalveluiden saatavuuden osalta hyvä jo voimassa olevan sääntelyn perusteella. OP Ryhmä ei kuitenkaan kannata hallituksen esitystä koskevassa luonnoksessa esitettyä kansallista direktiiviin perustumatonta lisäsääntelyä. Emme pidä perusteltuna sitä, että kansallisessa lisäsääntelyssä on keskitytty pääasiassa sellaisiin asioihin, jotka on tarkoitus ottaa esille koko Euroopan tasolla direktiivin uudelleentarkastelussa 2019. Pidämme myös erittäin valitettavan sitä, että lainvalmistelu on siirtynyt aiemmin ennakoidusta aikataulusta ja se on jätetty aivan viime hetkeen. Lain lopullisen sisällön vahvistuttua pankeille ei jää käytännössä lainkaan aikaa tehdä lain vaatimia muutoksia järjestelmiin ja prosesseihin. Lisäksi valmistelu on tehty ns. virkamiestyönä ilman taustatyöryhmää, jossa pankkien olisi ollut mahdollista paremmin vaikuttaa lain sisältöön. Pankeilla ei ole ollut tarpeeksi mahdollisuuksia esittää asiassa näkemyksiä ja keskustella eri vaihtoehdoista työryhmän puuttumisen vuoksi. Riittävä valmistautumisaika ja työryhmätyöskentely olisi ollut erityisen tärkeää sen vuoksi, että direktiivin implementoimisen yhteydessä ehdotetaan merkittävää kansallista lisäsääntelyä, jotka vaativat toteutuessaan pankeilta merkittäviä järjestelmä- ja prosessimuutoksia. Tupas-tunnukset osana perusmaksutiliä Direktiivissä ei sinänsä edellytä Tupas-tunnusten myöntämistä, ainoastaan käyttöoikeuksia verkkopankkiin, jos pankki sellaista asiakkailleen tarjoaa. Direktiivin velvollisuuksia on tältä osin kansallisesti laajennettu, emmekä pidä laajennusta perusteltuna. Lakiesityksen mukaan Tupas-tunnukset tulee antaa kaikille, jotka täyttävät tunnistuslain mukaiset velvoitteet tunnusten myöntämiseksi (esim. asianmukainen henkilöllisyystodistus, suomalainen hetu sekä tiedot löytyvät VTJ:stä). On kuitenkin tilanteita, joissa on asiakkaankin edun mukaista, että asiakkaalla on käytössään vain pankki- Laatija OP Lakiasiat Postiosoite PL 308 00101 Helsinki Käyntiosoite Teollisuuskatu 1 Helsinki Faksi 010 252 2008 Internet www.op.fi OP Osuuskunta, Y-tunnus 0242522-1, PL 308, 00101 Helsinki, kotipaikka Helsinki
2 (5) palveluihin oikeuttavat tunnukset. Tällaisia tilanteita ovat mm. tunnusten myöntäminen edunvalvottaville, joille edunvalvojat ovat tapauskohtaisesti toivoneet rajoitetumpia käyttöoikeuksia. Tupas-tunnukset ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin liittyy asiakkaan korostettu huolellisuusvelvollisuus tunnusten säilyttämisen suhteen. Niitä ei ole myöskään mahdollista antaa toisen henkilön, ei edes avustajan käyttöön. Tupas-tunnistusvälineiden liikkeellelaskijana olevan pankin tulee tunnuksia myöntäessään varmistautua, että asiakas itse kykenee ymmärtämään tunnuksien käyttöön ja säilyttämiseen liittyvät velvollisuudet ja kykenee tunnuksia asianmukaisesti käyttämään ja huolellisesti säilyttämään. Väärinkäytöksiä havaitessaan pankilla on velvollisuus sulkea tunnukset. Tupas-tunnusten säilyttämiseen liittyvien vaatimusten vuoksi pankilla tulisi olla harkintavalta sen suhteen, kykeneekö asiakas toimimaan lain ja ehtojen mukaisesti ja voidaanko asiakkaalle siten myöntää kyseiset tunnukset. Toisena vaihtoehtona on myöntää asiakkaalle tunnukset, jotka oikeuttavat vain verkkopankin käyttöön. Tapahtumien uudelleenlähetys Kansallisessa laissa ei tule asettaa pankeille direktiiviin kuulumatonta uudelleenohjausvelvollisuutta. Direktiivin asettamia velvollisuuksia on kansallisessa esityksessä laajennettu asettamalla tilinsiirtopalveluiden yhteydessä asiakkaan siirtävälle pankeille direktiiviin kuulumaton velvollisuus lähettää saapuvat tilisiirrot ja suoraveloitusmääräykset edelleen vastaanottavan palveluntarjoajan ylläpitämälle maksutilille sekä e-laskut vastaanottavan palveluntarjoajan ylläpitämään e-laskuosoitteeseen 13 kuukauden ajan. Lisäksi pankin tulee ilmoittaa edelleen lähetyksestä tilisiirron, suoraveloituksen tai e-laskun tekijälle ja kuluttajalle. Edelleenlähetyspalvelu ja siitä informoiminen on täysin uusi palvelu, eikä pankeilla ole valmiita järjestelmiä sitä varten. Palvelun kehittäminen vaatii huomattavia investointeja ja sekä riittävästi aikaa. Alustava kustannusarvio palvelun kehittämiselle on vähintään 7 milj. euroa ja kehittämiseen on varattava aikaa ainakin 36 kuukautta. On huomattava, että uudelleenohjauspalvelun kehittämisen kustannukset vaikuttavat erittäin todennäköisesti kuluttajien päivittäisasioinnin palvelumaksuja korottavasti. Asiassa tulisikin selvittää huolellisesti ennen palvelun käyttöönottoa se, ovatko kuluttajat valmiita maksamaan tästä palvelusta osana päivittäisasioiden palveluja. Lisäksi tulee huomata, että uudelleenohjauspalvelulla on ollut vähäiset käyttömäärät niissä maissa, jossa se tai vastaavan tyyppinen palvelu on ollut käytössä. Palvelun toteuttamiseen liittyy lisäksi useita käytännön haasteita. Tilille voi tulla 13 kuukauden aikana useita satunnaisia suorituksia, joista pankeilla on tietona vain lähettäjän tilinumero ja lähettäjän ilmoittama nimi. Näillä tiedoilla pankilla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa tilinumeron vaihtumisesta suoraan maksajalle. Osoitetietojen saaminen edellyttää niiden kysymistä maksun saajalta tai maksajan pankista ja tietojen antaminen edellyttäisi myös muutosta pankkisalaisuussääntöihin. Mikäli kyseessä on ulkomaalainen pankki, ei tietojen saaminen ole välttämättä edes käytännössä mahdollista. Lisäksi tulee huomata, että tilinumeron vaihtumisesta ilmoittaminen saattaa lisätä väärinkäytösten riskiä. Edelleenlähetyspalvelu on itse asiassa omiaan vain pitkittämään siirtoprosessiin kuluvaa aikaa. Pahimmassa tapauksessa palvelu johtaa siihen, että suorituksia ketjutetaan useamman pankin kautta, jos asiakas vaihtaa useamman kerran pankkia 13 kuukauden sisällä. Esityksessä ei ole myöskään lainkaan otettu kantaa siihen, miten tapahtumien edelleen lähetys suhtautuu maksupalvelulain mukaisiin toteutusaikoihin ja arvopäiviin. Tapahtumien edelleenlähetystä on tarkoitus tarkistella koko Euroopan laajuisesti siinä yhteydessä, kun tarkastellessa direktiivin toimivuutta vuonna 2019. Pahimmillaan
3 (5) kansallista ratkaisua joudutaan tuolloin muuttamaan, jos palvelua edellytetään jatkossa Euroopan laajuisesti. Tilinsiirtoprosessissa on pyritty varmistamaan se, että siirto pankista toiseen sujuu vaivattomasti ja tämän pitäisi olla riittävää kuluttajan kannalta. Ei ole myöskään esitetty näyttöä siitä, ettei nykyisessä pankkien itsesääntelyyn pohjautuvassa siirtoprosessissa olisi havaittu puutteita kuluttajan kannalta. Edellä esitetyn perusteella vastustamme sitä, että kansallisessa laissa asetetaan pankeille direktiiviin kuulumaton lakiehdotuksen 37 d :n mukainen edelleenlähetysvelvollisuus. Perusmaksutilin tarjoamisvelvollisuus Direktiivin 16 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat edellyttää, että kuluttajat, jotka haluavat avata perusmaksutilin jäsenvaltion alueelle, osoittavat, että heillä on siihen aidot perusteet. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan esityksessä ehdoteta käytettäväksi. Voimassa olevan sääntelyn mukaan pankilla on mahdollista kieltäytyä peruspankkipalveluista, jos asiakassuhteelle ei ole ilmeisesti tarvetta. OP Ryhmä katsoo, että kyseinen direktiivin alakohta tulisi panna täytäntöön ja edellyttää, että asiakkaalla on aito tarve perusmaksutilin avaamiselle. Kyseinen tarve voi liittyä esimerkiksi työhön, opiskeluun, oleskeluun, tukien maksamiseen tai omaisuuden omistamiseen jäsenvaltion alueella. Hallituksen esitystä koskevan luonnoksen mukaan uuden perusmaksutilin voisi myös avata, vaikka asiakkaalla olisikin jo vastaava tili toisessa pankissa. Asiakkaalla voisi siten olla jatkossa rajoittamaton määrä perusmaksutilejä useissa eri pankeissa. Tämä on muutosta aiempaan, sillä nykyisen peruspankkipalveluita koskevan sääntelyn mukaan tilin avaamisesta voidaan kieltäytyä, jos asiakkaalla on jo peruspankkipalvelut järjestetty toisessa pankissa eli asiakassuhteelle ei ole ilmeistä tarvetta. Myös direktiivin 16 artiklan 5 kohta mahdollistaa sen, että kansallisesti säädetään, että asiakkaalle ei tarvitse tarjota perusmaksutiliä, jos asiakkaalla on jo käytössä samassa jäsenvaltiossa vastaava tili. Direktiivin tarkoitus on varmistaa, että kaikilla on käytössään yksi tili. Tämän vuoksi pitäisi riittää, että asiakkaalla on käytössää vain yksi perusmaksutili jokaisessa jäsenvaltiossa. Rajoittamaton oikeus avata perusmaksutilejä voi pahimmillaan johtaa siihen, että asiakas jättää voimassa olevaan tiliin liittyvät palvelumaksut ja tilinylityksen maksamatta ja avaa aina uusia tilejä, jos tilin avaamisesta ei voida kieltäytyä muulla kuin rahanpesusäännöksiin liittyvillä säännöksillä. Velvoitteiden maksamatta jättäminen pitäisikin olla peruste sille, että uutta tiliä ei tarvitse avata. Lisäksi tulee huomata, että perusmaksutilin irtisanomista on säännelty hyvin tiukasti. Rajoittamaton oikeus avata tilejä yhdistettynä vaikeutettuun irtisanomiseen on myös omiaan johtamaan siihen, että tilejä on helppo avata ja käyttää rikollisiin tarkoituksiin. OP Ryhmä ei siten näe tarpeellisena direktiivin tarkoitus huomioiden sitä, että asiakkaalla pitäisi olla käytössään useita perusmaksutilejä useassa eri pankissa tai pahimmillaan useita perusmaksutilejä jopa samassa pankissa. Tilinsiirtoa koskevat säännökset takaavat sen, että asiakas voi halutessaan helposti vaihtaa pankista toiseen. Lisäksi asiakkaalla voi luonnollisesti olla muita tilejä kuin perusmaksutilejä. Lisäksi tilin avaamiselle tulee olla aidot perusteet.
4 (5) Perusmaksutilin irtisanomisehdot Lakiesityksessä on määritelty hyvin tarkasti, missä tilanteessa pankilla on oikeus sulkea perusmaksutili. Eräs peruste on mm. se, että maksutilillä ei ole ollut tapahtumia edellisen 24 kuukauden aikana. Mikäli asiakas kuitenkin ylittää tilin esim. poikkeuksellisesti maksukortilla (katevarmennus ei jostain syystä toimi) tai jättämällä tiliin liittyvät palvelumaksut maksamatta, pitäisi pankilla olla mahdollista irtisanoa tili ennen kuin tili on ollut käyttämättä 24 kuukautta, jolloin tilin ylityksen viivästysseuraamukset ja joka kuukausi kertyvät palvelumaksut ovat ehtineet huomattavasti kasvattaa ylityksen määrää. On asiakkaankin edun mukaista, että ylitykseen puututaan ajoissa ilman, että se johtaa aikanaan esim. maksuhäiriömerkintään. Direktiivi mahdollistaa, että kansallisesti säädetään myös muita irtisanomisperusteita. Ehdotamme edellä esitetyillä perusteilla, että kansallisessa laissa lisätään perusmaksutilin irtisanomisperusteeksi se, että asiakas on ylittänyt tilin eikä ole korjannut tilannetta kohtuullisena pidetyn ajan jälkeen. Kohtuullisen pidetty aika voisi olla esimerkiksi 3 kuukautta. Siirtoprosessissa korvattavat taloudelliset tappiot Suoramaksu SEPA-suoraveloitus Lakiesityksen luonnoksessa esitetään, että palveluntarjoajan tulee viivytyksettä korvata siirtoprosessiin liittyvien velvollisuuksien laiminlyönnistä kuluttajalle aiheutuvat taloudelliset tappiot (37 b ). Säännöksellä pannaan täytäntöön direktiivin 13 artikla, jossa edellytetään, että siirtoprosessiin osallistuva maksupalveluntarjoaja korvaa viivytyksettä maksut, korot ja muut taloudelliset tappiot, jotka koituvat kuluttajille suoraan siitä, että kyseinen maksupalveluntarjoaja laiminlyö 10 artiklan mukaiset velvoitteensa. Termi "taloudellinen tappio" ei kuitenkaan ole linjassa maksupalvelulain vahingonkorvaussäännöksiä koskevan nykyisen sääntelyn kanssa, jossa korvattavat vahingot on jaoteltu välittömiin ja välillisiin vahinkoihin (maksupalvelulain 69 ). Direktiivin sanamuoto huomioiden palvelutarjoajan korvattavaksi pitäisi tulla välittömät vahingot kuten siirtoprosessin laiminlyöntiin liittyvät suorat maksut ja korot. Tämän vuoksi ehdotamme, että termi "taloudelliset tappiot" korvataan täsmällisemmällä termillä "välittömät vahingot". Kansallisen suoraveloituksen poistuttua suoraveloitukset korvattiin käytännössä e- laskuilla. E-laskuun liittyy läheisesti suoramaksu, joka tarkoittaa e-laskun automaattista maksamista sellaisten henkilöiden osalta, joilla ei ole käytössä verkkopankkia. Asiakas on tehnyt sopimuksen suoramaksun maksamisesta oman pankkinsa kanssa. Esityksessä lähdetään siitä, että pankin velvollisuudet on laajennettu koskemaan myös e-laskuja. Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan oteta millään lailla kantaa siihen, koskevatko vaatimukset myös suoramaksuja eli pitäisikö pankin ilmoittaa myös asiakkaan suoramaksut ja siirtää ne uudelle pankille. Pyydämme tarkentamaan esitystä tältä osin. Lakiesityksen mukaan uuden pankin tulisi asiakkaan niin halutessa siirtää suoraveloitukset vanhasta pankista uuteen pankkiin. Kotimaisen suoraveloituksen päättymisen jälkeen suoraveloitukset ovat käytännössä SEPA-suoraveloituksia. SEPAsuoraveloituksesta sovitaan laskuttajan ja maksajan välillä, eikä maksajan pankilla ole asiasta tietoa. Jotta maksajan pankki voisi ilmoittaa laskuttajalle asiasta, tulee maksajan pystyä kertomaan kaikki tiliä koskevat SEPA-suoraveloitukset ja niihin liittyvät laskuttajan yhteystiedot. Asiakas antaa käytännössä valtakirjan, jolla asiakas pyytää uutta pankkia ilmoittamaan laskuttajalle vanhan SEPA-suoraveloituksen lopettamisesta
5 (5) Vaatimukset pankkipalvelujen sopeuttamiselle ja sopimaan maksajan puolesta uuden, uudella tilinumerolla tehdyn SEPAsuoraveloitussopimuksen. Koska SEPA-suoraveloitus ei ole yleinen maksutapa Suomessa, käytännössä kaikki SEPA-suoraveloitusta käyttävät laskuttajat ovat ulkomaisia yrityksiä. Epäselvyyttä saattaa muodostua sen suhteen, onko suomalaiselle pankille annettu valtakirja pätevä muissa maissa, ts. suostuuko laskuttaja tekemään muutokset pankin valtakirjan perusteella tekemän ilmoituksen pohjalta. Tämän vuoksi olisi parempi, että SEPAsuoraveloituksen kohdalla asiakas itse hoitaisi SEPA-suoraveloituksen vaatimat muutokset suoraan laskuttajalle. Perusmaksutilin tarjoamisen yhteydessä on esitetty vaatimus siitä, että toimintarajoitteisten tulee voida käyttää perusmaksutiliä ja siihen liittyviä palveluita ja talletuspankkien on tarvittaessa sopeutettava palveluitaan tämän oikeuden toteuttamiseksi. Vaatimusta perustellaan esteettömyysdirektiivillä, joka on vasta komission antama ehdotus. Koska esteettömyysdirektiivi koskee kaikkia palveluja, ei vain peruspankkipalveluita, ei direktiiviehdotusta pidä lähteä vielä tässä vaiheessa implementoimaan perusmaksutiliä koskevaan lainsäädäntöön. Pankeille tulee antaa kohtuullinen aika suunnitella ja kehittää palveluiden sopeuttamista ja niiden täytyy olla linjassa muille palveluille asetettavien vaatimusten kanssa. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET 19. huhtikuuta 2016 OP Osuuskunta Markku Koponen Lakiasiainjohtaja Taina Kallio Johtaja, pankkitoiminnan lakiasiat