KÄYTÄNNÖN OPETUKSEN KÄSIKIRJA

KÄYTÄNNÖN OPETUKSEN KÄSIKIRJA Kainuun maakunta -kuntayhtymä, terveydenhuollon sosiaalityö Marketta Huttunen Kainuun keskussairaala Operatiivinen tulosalue Lopputyö Ohjaajaksi sosiaalialalle 2011 Itä-Suomen yliopisto

SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Kainuun maakunta-kuntayhtymän organisaatio 3 3. Perehdyttäminen 4 4. Terveydenhuollon sosiaalityö 5 4.1 Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat 6 4.2 Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut 7 4.2.1 Kajaanin seudun sairaala 7 4.2.2 Operatiivinen vastuualue 7 4.2.3 Konservatiivisen vastuualue 8 4.2.4 Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien vastuualue 8 4.3 Perhepalvelut 9 4.3.1 Lasten- ja naistentautien ja synnyttäneiden vastuualue 9 4.3.2 Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut 9 5. Opiskelijan harjoittelu 10 LÄHTEET 13 LIITTEET Liite 1 Tietosuoja- ja tietoturvasitoumus Liite 2 Perehdyttämisensuunnitelma-lomake Liite 3 Todistus käytännön opetuksesta

2 1 JOHDANTO Tämä käytännön opiskelijan käsikirja on tehty SOSTEKE -hanke (Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishanke Kainuussa ja Itä- Suomessa) (ESR) ja Itä- Suomen yliopiston, yhteiskuntatieteiden laitoksen järjestämän Ohjaajaksi sosiaalialalle koulutuksen lopputyönä. Tarkoituksena on, että tätä kirjaa voitaisiin käyttää sekä käytännön opetuksen opiskelijan että uuden työntekijän perehdyttämiseen soveltuvin osin. Lisäksi käsikirja on laadittu ohjaajan tueksi ja tietopankiksi. Perehdyttäminen on perinteisesti opiskelijan opastamista työhön, työyksikköön ja työympäristöön. Hyvä perehdytys hyödyntää opiskelijaa ja koko työyhteisöä. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtäväsuosituksessa on hahmoteltu tehtävänjakoa erilaisten sosiaalialan tutkinnon suorittaneille henkilöille. Yliopistossa koulutettavien sosiaalityöntekijöiden rinnalle on koulutettu ammattikorkeakouluissa sosionomeja (AMK). Muutamien viimeisen vuoden aikana on luotu myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto(ymak) ja näiden ammattiryhmien yhdessä tekemisen mallia etsitään vielä työyhteisöissä. Kainuun maakunnassa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia monenlaisissa tehtävissä ja myös terveydenhuollossa. Tässä käsikirjasta löytyy tietoa terveydenhuollon sosiaalityöstä ja siellä työskentelevistä sosiaalityöntekijöistä ja sosiaaliohjaajista. Terveydenhuollon sosiaalityön keskeiset tehtävät koostuvat asiakkaiden/potilaiden neuvonnasta, ohjauksesta, itsenäisen suoriutumisen tukemisesta ja psykososiaalisesta tuesta. Lisäksi tehtäviin kuuluu maksu- ja etuusasioihin liittyviä asioita. Kainuun keskussairaalan ja Kajaanin seudun sairaalan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien sosiaalityö painottuu eri tavoin tulosalueiden perustehtävän mukaan ja he toimivat osana sairaalan moniammatillista henkilökuntaa. Kainuun keskussairaala ja Kajaanin seudun sairaala toimivat opetussairaaloina ja niiden työntekijöillä on opetus velvollisuus. Käsikirjan olen pyrkinyt laatimaan käytännönläheiseksi ja niin että, se sopii yliopisto ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

3 2 KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO Kainuun maakunta -kuntayhtymä koostuu kahdeksasta eri kunnasta. Vaala ei ole mukana. Kainuun maakunta -kuntayhtymään (kuva 1) kuuluvat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, sosiaali- ja terveys toimiala ja yhteisenpalvelut. Sosiaali- ja terveysala jakautuu ympäristöterveydenhuoltoon, yhteisiin palveluihin, sairaanhoidon-, terveyden- ja sairaudenhoito-, perhe- ja vammaispalveluihin. KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO TARKASTUSLTK MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja maakuntajohtaja JOHTORYHMÄ SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMINEN Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Yksilöhuoltojaosto SOTELTK SOTE- TOIMIALA KOULUTUSLTK KOULUTUS- TOIMIALA Kainuun ammattiopiston johtokunta YHTEISET PALVELUT (tulosalue) Kuva 1 Maakunnan organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymä on Kainuun suurin työnantaja, joka työllistää yhteensä yli 4200 henkilöä. Järjestämme pääosan aiemmin kuntien vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä merkittävän osan opetustoimen palveluista. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä toimitaan savuton työpaikka -periaatteen mukaan.(kaima 2011)

4 3 PEREHDYTTÄMINEN Opiskelijan perehdyttäminen on pääasiassa työpaikalla hänen valitsemansa ohjaajan vastuulla, mutta myös muut työyhteisön jäsenet voivat osallistua perehdyttämiseen. Perehdytys tapahtuu samoin kuin uusien työntekijöiden perehdyttäminen yleensä (kuva 2). Perehdyttämisessä käydään läpi toiminnan lähtökohdat, jotka sisältävät toiminnan tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat sekä organisaation toiminnan ja sen strategian. Perehdyttämisprosessi johtamisprosessi Perehdyttämisen suunnittelu Varsinainen perehdytys osaamisen kartoitus -> henkilökohtainen perehdyttämissuunnitelma työyksikköön ja työhön perehdyttäminen konserniin perehdyttätäminen -perehdyttämisinfot -videot -itseopiskelu Perehdyttämisen dokumentointi, jatkuva arviointi Osaamisen Mentorointi Rekrytointiprosessi Perehdyttämisen loppuarviointi Perehdyttämisen arviointikysely ja kehittäminen Kuva 2 perehdyttämisen prosessi Työyksikkötason perehdyttämisen laajuus riippuu työtehtävistä. Osalle perehdytettävistä yksikkö tarkoittaa ensisijaisesti omaa työyksikköä, osalle tulosyksikköä ja osalle vastuualetta. Yksikkötason perehdyttämisestä vastaa esimies ja toteutukseen osallistuu koko henkilökunta. Työtehtäviin perehtymisessä on ohjaajalla merkittävä rooli. Myös opiskelija on aktiivinen ja vastuussa omasta oppimisesta. Perehdyttämisensuunnitelma käydään läpi uuden työntekijän/opiskelijan kanssa(liite 2). Perehdyttämissuunnitelma toimii runkona perehdyttämisen suunnittelulle, toteutukselle, seuranalle ja arvioinnille (Kaima 2011). Perehtyjä Haluathan tulla osaksi työyhteisöamme, hallita työsi sekä jakaa ja kehittää ammatillista osaamista kansamme. Perehtyjät Miltä kuulostaa uusi motivoitunut työkaveri, joka hallitsee työnsä hyvin, on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin sekä viihtyy työyhteisössämme. Nämä ovat kainuun maakunta-kuntayhtymän perehdyttämiseen suunnattuja motivoivia lauseita.

5 3 TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ Terveydenhuollon sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän toimintaa, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa terveys- ja sosiaalipolitiikan tavoitteiden mukaisesti terveyden ja sosiaalisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Työn lähtökohtana on kokonaisnäkemys sairauden ja sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä. Tavoitteena on vaikuttaa yksilön ja perheen elämäntilanteeseen siten, että sairaudesta huolimatta taloudellinen toimeentulo, sosiaalinen suoriutuminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen jatkuisivat mahdollisimman häiriöttömästi. (Lindén 1999, 55.) Määritelmä on yleinen, ja se on tarkoitettu kattamaan terveyskeskuksissa, sairaaloissa, mielenterveys-toiminnoissa ja kuntoutuslaitoksissa tehtävää sosiaalityötä. Terveydenhuollon sosiaalityötä tarvitaan silloin kun esimerkiksi erilaiset onnettomuudet, äkillinen kuolema, vakavat sairaudet, pitkäaikainen sairaus, vammaisuus, päihteiden väärinkäyttö, mielenterveys ongelmat, taloudelliset vaikeudet, tuen ja avun tarve, työttömyys, yksinäisyys ja itsemurha aikomukset kohtaavat potilasta (Lindén 1999, 24). Sairaalassa asiakkaiden kanssa tehtävä työ on tukemista, ohjaamista, palveluiden ja suunnitelmien koordinointia ja niiden yhteensovittamista. ( Hänninen 2007,16). Terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä/sosiaaliohjaajalta edellytetään hyvää tuntemusta sairauksista, vammaisuudesta sekä sosiaalipalveluista ja sosiaaliturvan lainsäädännöstä. Sosiaalityötekijän ja sosiaaliohjaajan työ määrittyy sairaanhoidon erikoisalasta ja se nähdään osaksi terveydenhuollon tehtäviä. Sosiaalityö on määritetty ylilääkäreiden alaiseksi toiminnaksi. Sosiaalityötä tehdään osana sosiaali- ja terveyspalveluita.

6 3. 1 Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat Kainuun keskussairaala Sotkamontie 13 87140 Kajaani Marketta Huttunen sosiaaliohjaaja operatiivinen vastuualue puh. 08-615 63112, marketta.huttunen@kainuu.fi Merja Jaatinen sosiaalityöntekijä konservatiivinen vastuualue puh.08-615 62283, merja.jaatinen@kainuu.fi Piia Huttunen sosiaaliohjaaja aikuisten- mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien vastuualue puh. 044-7970552, piia.huttunen@kainuu.fi Nina Ylönen sosiaalityöntekijä lasten- ja naistentautien sekä synnyttäneiden vastuualue puh.615 62281, nina.ylonen@kainuu.fi Salla Männikkö sosiaalityöntekijä lasten- ja nuorten psykiatria vastuualue puh. 615 62114, salla.mannikko@kainuu.fi Kajaanin seudun sairaala Satamakatu 2 87100 Kajaani Marita Kananen sosiaaliohjaaja akuutti- ja kuntoutusyksikkö puh.044-7970433, marita.kananen@kainuu.fi

7 3.2 Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNTA päätoiminen oman työn ohella erikoisalasta vast. ylil. tms Sosiaali- ja terveysjohtaja SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA Johtokunta Päällikkö Päällikkö Päällikkö Päällikkö Päällikkö Päällikkö Päällikkö Ympäristöterveydenhuoltojohdon Sote tuki Shpalvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelu t Vanhuspalvelut Kainuun Työterveys (liikelaitos) Terveysvalvon ta Eläinlääkintähuolto Ymp.th:n laboratorio Soten hallinto Soten tutkimus, kehittämin en ja suunnittelu Laboratorio ja patologia Radiologia Lääkehuolto Välinehuolto Ensihoito ja sairaankuljetu s Anestesia ja tehohoito Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksienhoito Vastaanotto- ja terveyskeskussaira alatoiminta Suun terveydenhoito Operatiivinen hoito Konservatiivinen hoito Päivystyspalvelut Lapsiperh. sos.palvelut -vastuualue Lapsiperh. th-palvelutvastuualue Aik. sos.palvelut vastuualue Vammaispalvelut vastuualue Vanhuspalveluseutu I (Kajaanin seutu) Vanhuspalveluseutu II (Sotkamo, Kuhmo) Vanhuspalveluseutu III (Ylä-Kainuu) Yhteiset palvelut Kuva 3 Terveyden- ja sairaudenhoidon palvelut 3.2.1 Kajaanin seudun sairaala Kajaanin seudun sairaala kuuluu vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoimintaan. Kajaanin seudun sairaalassa hoidetaan potilaita akuutti- ja kuntoutusosastolla. Potilaat ovat iäkkäitä ja usein toimintakyvyltään paljon apua tarvitsevia. 3.2.2 Operatiivinen vastuualue Operatiivisella vastuualueella on kaksi toimintayksikköä 6 ja 7. Toimintayksiköissä hoidetaan sekä operatiivista että konservatiivista hoitoa tarvitsevia potilaita. Kirurgian eri erikoisaloja ovat:

8 ortopedia, traumatologia, gastroenterologia, urologia, thorax- ja verisuoni, käsikirurgia, lastenkirurgia, reumakirurgia, neurokirurgia ja plastiikkakirurgia. Vastuualueelle kuuluvat myös kirurgian-, korva-, nenä-, kurkkutaudit ja silmätautien poliklinikat. Lisäksi muut toimintaan liittyvät toimintayksiköt kuten kipupoliklinikka, teho-osasto, leikkaus- ja anestesia sekä päivystys ja nopean diagnostiikan yksikkö kuuluvat toiminta alueeseen. 3.2.3 Konservatiivinen vastuualue Konservatiivisen vastuualueen toimintajärjestelmä kattaa Sosiaali- ja terveystoimialan toimintakehyksen mukaisesti sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien osastot 8 ja 9. Lisäksi siihen kuuluu ihotautien, fysiatrian ja lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksiköt. Poliklinikoita ovat sisätautien-, syöpätautien- keuhkosairauksien ja vatsatautienpoliklinikat sekä dialyysiosasto. Lisäksi muut toimintaan kuuluvat yksiköt kuten teho-osasto, päivystys ja nopean diagnostiikan yksikkö kuuluvat toiminta alueeseen. 3.2.4 Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien vastuualue Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien vastuualue kuuluu terveyden- ja sairaudenhoidonpalveluihin. Osastolla 12, 13, 21 ja 23 hoidetaan potilaita, jotka saavat apua mielenterveyshäiriöihin ja riippuvuusongelmiin. Tarpeenmukaisen hoidon toteuttamiseksi palvelut järjestetään seutu- ja maakunnallisesti. Tapauskohtainen työryhmätoiminta, alkaa kun ilmenee huoli itse potilaalla, lähiverkostolla tai potilasta hoitavalla taholla. Vastuualueeseen kuuluu lisäksi myös psykiatrianpoliklinikka.

9 3.3. Perhepalvelut Tulosaluejohtaja Perhepalveluiden tulosalue Vastuualuepäälliköt Lapsiperheiden sosiaalipalvelut -vastuualue Lapsiperheiden th-palvelut -vastuualue Aikuissosiaalipalvelut -vastuualue Vammaispalvelut -vastuualue TY-1, jolla budjetti ja hlöstövast. päällikkö Seudulliset lastensuojelupalvelut Sijaishuoltoyksikkö Seutu 1 Keskitetyt vammaispalvelut Äitiys/lastenneuvola, Koulu-/ op.th:n palvelut Seutu 1 Last. psyk, nuort.psyk. Last. som., Naist/äith. ja synnytys Keskitetyt lastensuojelu, palvelut Perheneuvola Aikuissosiaalipalvelut Seudut 1, Seudut Seudut 2 3 1, 2 3 1, 2 3 Työ- ja päivätoiminta VPL- Sosiaalityö Erityishuollon pkl Toimeentuloturva TY-2 tiimi, jolla nimetty vetäjä Lastensuojelulaitosyksikkö Seutu 2 Seutu 2 Kuntouttava työtoiminta Ryhmäkodit. Osastot 22 ja 24 Seutu 3 Seutu 3 TYPA Muut kvpalvelut Tilapäishoitoyksikkö Perhetyö Perhehoito 14 Kuva 4 Perhepalveluiden kaavio 3.3.1 Lasten- ja naistentautien ja synnyttäneiden vastuualue Lasten- ja naistentautien ja synnyttäneiden vastuualue kuuluu perhepalveluihin. Moniammatillista yhteistyötä tehdään erikoisalojen, erityistyöntekijöiden, avoterveydenhuollon ja yliopistosairaaloiden kanssa. Lasten osastolla 1 hoidetaan samoja sairauksia kuin kirurgisella tai sisätautien puolella, paitsi kohteena on lapsipotilas. Naistentautien osastolla 4 hoidetaan synnyttäneitä äitejä, syöpää sairastavia sekä raskaudenkeskeytyksen saaneita potilaita. Vastuualueeseen kuuluvat edellisten poliklinikat ja keskola. 3.3.2 Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden vastuualue kuuluu perhepalveluihin. Lasten psykiatriassa hoidetaan lapsia osastolla 10 ja nuoria osastolla 5. Heillä on psyykkisen kasvun ja kehityksen ongelmia, mielenterveyshäiriöitä sekä perheiden vaikeita psyykkisiä kriisi- ja traumatiloja. Hoito perustuu vanhempien ja työryhmän väliseen yhteistyöhön. Vastuualueelle kuuluu myös lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka.

10 4 OPISKELIJAN HARJOITTELU Koulut (yliopisto, AMK) kokoavat opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarpeen tai opiskelija voi itse etsiä harjoittelupaikkaa. Harjoittelupaikan ohjaajalla olisi hyvä olla ohjaajan koulutus. Koulun tehtävänä on valmistaa opiskelija käytännön harjoitteluun ja opetukseen. Koulujen tehtävänä on varmistaa, että opiskelijalla on tarvittavat valmiudet harjoittelun suorittamiselle. Opiskelija sopii harjoittelupaikan ohjaajan kanssa milloin hän tulee harjoittelupaikalle. Opiskelija Opettaja koulu Ohjaaja Tarvitsee harjoittelu paikan Kokoaa opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarpeen Ohjaaja koulutus Määrittelee harjoittelun tavoitteet yhdessä opettajan/ koulun kanssa Asettaa harjoittelulle tavoitteet Ottaa tiedot vastaan tulevasta opiskelijasta Tutustuu harjoittelupaikaan esim. netin kautta ja tekee henkilökohtaiset tavoitteet Ohjaa tavoitteiden asettelussa Perehdyttää organisaatioon ja harjoittelu yksikköön Tekee harjoittelujakson asetettujen tavoitteiden mukaisesti Käy tavoite ja palaute keskusteluja Antaa jatkuvaa palautetta Antaa palautetta/ loppuarvi on Antaa palautetta/ loppuarvi on Antaa palautetta/ loppuarvi on Palkka? Huolehtii ohjaus palkkiosta TAULUKKO 1 Opiskelijan harjoittelu Ohjauksen kannalta alkuvaihe on tärkeä, koska silloin opiskelijan ja ohjaajan välinen ohjaussuhde alkaa muotoutua. Ensimmäisenä päivänä haetaan työssä tarvittavat käyttäjätunnukset tietojärjestelmiin ja potilastietojärjestelmään Efficaan. Opiskelija allekirjoittaa tieto- ja turvallisuussitoumuksen (Liite 1). Ensimmäisenä päivänä tutustutaan työympäristöön ja opiskelija esitellään muille työntekijöille. Opiskelija laatii henkilökohtaiset tavoitteensa harjoittelujaksolle koulun (AMK) suuntautumisvaihtoehdon mukaan ja (yliopisto) omien vaatimuksiensa mukaan. Yleiset tavoitteet - harjoittelujaksolla opiskelija hahmottaa kokonaisuuden, johon työyksikön työ liittyy - perehtyy sosiaalityön työmenetelmiin oman suuntautumisvaihtoehdon näkökulmasta - harjaantuu ohjaus ja neuvonta taidoista - rakentaa omaa näkemyksellistä työotettaan

11 Henkilökohtaiset tavoitteet - yleisten tavoitteiden pohjalta opiskelija laatii henkilökohtaiset tavoitteet - opiskelija kirjaa tavoitteet ja sen miten tavoitteet on tarkoitus saavuttaa ja - millä tavoin tavoitteisiin voi päästä Käytännön opetuksen yleiskuvauksen mukaan opiskelija perehtyy myös asiakas/potilastyöhön kentän opettajan ja ohjaajan kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii muokkaamaan omaa ammattikäytäntöön omaksumansa menetelmät, tekniikat ja työvälineet työpaikkaan ja asiakkaan/potilaan tilanteeksi soveltuvaksi toimivaksi työskentelymalliksi Harjoittelun alussa alkaa perehdyttäminen terveydenhuollon sosiaalityöhön. Alussa opiskelija toimii tarkkailijana ja havainnoitsijana asiakas tai potilastapaamisissa. Tapaamiseen pyydetään aina asianosaisen lupa voiko opiskelija osallistua. Harjoittelun tarkoituksena on, että opiskelija alkaa hahmottaa sosiaalityön prosessia (kuva 5), ja sitä mitä terveydenhuollon sosiaalityöntekijän/- ohjaajan työkuvaan kuuluu Kainuun keskussairaalassa ja Kajaanin seudun sairaalassa. Eri sairaaloissa opiskelija oppii laajasti ja kokonaisvaltaisesti terveydenhuollon sosiaalityön palveluprosessin. Kuva 5 Terveydenhuollon sosiaalityön prosessi

12 Tavoitteena harjoittelulle on, että opiskelija perehtyy työskentelemään sosiaalityön prosessin (kuva 5) mukaisesti. Harjoittelun aikana opiskelija ymmärtää sosiaalityön prosessin luonteen ja sosiaalityöntekijän /- ohjaajan työtä. Työnkuvan tunteminen on sosiaalityön käytännön työn tärkeä edellytys. Opiskelija tutustuu terveydenhuollon sosiaalityön ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin, jotka ohjaavat sosiaalityötä toimimaan sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan säätämien lakien mukaan. Palveluohjausmenetelmällä kootaan asiakkaan/potilaan tarvitsema eri tahojen tuottama tuki ja palvelut sovittamalla ne yhteen elämän kokonaistilanteen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Näin saadaan ohjaaminen toteutettua asiakaslähtöisesti. Ohjauksen ja neuvonnan kentät ovat laajat kattaen eri sosiaalipalvelut ja muut Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella olevat palvelut. Asiakaslähtöisessä sosiaalityössä työskennellään sekä yksilö- ja perhetasolla. Heillä voi olla vaikeaan elämäntilanteeseen ja arjen sujumiseen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Tapaamisessa selvitellään terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Suomen monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä lisää ohjauksen ja neuvonnan tarvetta. Se on monelle sairastuneelle vaikeata ymmärtää ja se vaatii näin asiantuntijan ohjausta. Ohjaaja antaa opiskelijalle harjoitteluajalla jatkuvaa palautetta hänen suoriutumisestaan, kehittymisestään ja siitä mihin opiskelija voisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Opiskelija osallistuu omien taitojensa mukaisesti vähitellen potilaan ohjaus ja neuvonta tilanteisiin. Yksi ohjaajan tärkeimmistä tehtävistä on rakentavan palautteen antaminen opiskelijalle hänen harjoittelun aikana tekemästä työstään ja tehtävistä. Palautetta annettaessa ohjaaja voi rohkaista opiskelijaa pohtimaan, mistä seikoista hän erityisesti haluaa palautetta. Palautteen aikana ohjaaja ja opiskelija voivat arvioida harjoittelujakson aikaista toimintaa. Harjoittelun loppuvaiheessa käydään palautekeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, opettaja ja ohjaaja. Arviointikeskustelun aikana käydään läpi opiskelijan suoriutumista ja ohjaajan toimintaa. Opiskelija laatii itsearvioinnin omasta asiantuntijuudestaan. Eri kouluilla on omat arvioitavat osaalueet, kriteerit ja arviointilomakkeet. Opiskelija voi saada harjoittelujaksolta todistuksen (liite 3).

13 LÄHTEET Hänninen, K. 2007. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Helsinki: Stakes raportteja 20/2007. Valopaino Oy. Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Intranet. Kaima 2011 sivustot. Linden, M.1999. Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja 234. Gummerus Kirjapaino Oy.

14 LIITTEET Liite 1 Tietosuoja- ja tietoturvasitoumus 1. Salassapito: Salassapitovelvollisuudesta (asiakirjasalaisuus, potilastiedot) säädetään laissa. Palvelusuhteen tai muun työtehtävänaikana tai sen päätyttyä sivulliselle ei saa ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja Kainuun maakunta -kuntayhtymän/ Alueverkon toimijoiden tai sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tällaisia ovat myös liike- ja ammattisalaisuudet sekä arkaluontoiset henkilötiedot, ellei julkisuuslainsäädännössä toisin määrätä. Hoitosuhteessa sivullisella tarkoitetaan muita asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä (PotL, 13 ). Rekisterien katselu- tai käyttöoikeutta ei ole muihin kuin työtehtävien edellyttämiin tietoihin, esim. ei omiin eikä lähiomaisten potilastietoihin ilman hoitavan lääkärin lupaa. Ilman rekisteristä vastaavan kirjallista lupaa ei saa luovuttaa tai siirtää salassa pidettäviä asiakirjoja tai muuta salassa pidettävää tietoa, eikä tallentaa niitä toisiin rekistereihin, työaseman kiintolevylle, levykkeelle tai muille tallennuslaitteille. Asiakastiedoilla tarkoitetaan myös potilastietoja. 2. a) Henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana: Organisaatioihin palvelusuhteessa oleva työntekijät saavat tarvitsemiin tietojärjestelmiin käyttöoikeudet kirjallisen hakemuksen perusteella. Myös oikeuksien muutokset ja poistot tulee ilmoittaa kirjallisesti. Työasemaa saa käyttää vain omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia. Kukin vastaa käyttäjätunnuksella tehdyistä merkinnöistä. Salasana vaihdetaan heti sen saamisen jälkeen ja myöhemmin tarvittaessa tai sovituin aikavälein. Käyttäjätunnus ja salasana on pidettävä muistissa. Niitä ei saa kirjoittaa muiden nähden tai muutoin antaa muiden tietoon. Tietojärjestelmistä on kirjauduttava ulos tai työasema on lukittava välittömästi käytön jälkeen, ellei työasema ole käyttäjän valvonnassa. b) Ryhmätunnus ja siihen liittyvä salasana: Ryhmätunnus on erityistapauksissa työtehtävien luonteen vuoksi tietyille käyttäjäryhmille luotu yhteinen käyttäjätunnus, jolla saadaan rajatut käyttöoikeudet verkkoon. Ryhmätunnusta ja siihen liittyvää salasanaa ei saa ilmasta ulkopuoliselle(se on tarkoitettu vain kyseisen ryhmän käyttöön) Myös ryhmätunnuksen salasana on vaihdettava sovittuna ajankohtana sovittujen ohjeiden mukaisesti. 3. Työasemankäyttö: Työasemissa saa käyttää vain Kainuun maakunta -kuntayhtymän /Kainuun alueverkon toimijoiden hyväksymiä ja lisensioimia ohjelmia, joita ei saa kopioida. Kaikki ohjelmat asennetaan tietohallinnon toimesta. Työaseman ja siihen liittyvien laitteiden siirrot ja kytkeminen verkkoon tehdään tietohallinnon toimesta. Levykkeiden tai muiden tietovälineiden virustorjunnasta on huolehdittava. Epäiltäessä työaseman olevan tietokoneviruksen saastuttama, työasemalla työskentely on lopetettava välittömästi ja ilmoitettava asiasta asiakastukeen. Kuvia, grafiikkaa ja äänitiedostoja saa välittää verkossa tai tallentaa palvelemille tai työasemaan vain työtehtäviä varten. Työasemaan tallennettujen ja työpäivän aikaisen tiedostojen varmuuskopioinnista vastaa kukin käyttäjä itse. Palvelimilla olevien tiedostojen varmuuskopiointi hoidetaan keskitetysti ylläpitohenkilöstön toimesta (öisin). Työasemaa ei pidä käyttää tiedostojen pysyvään säilytykseen. Kunkin käyttäjän on tutustuttava maakunnan tietosuojaohjeisiin sekä käyttämiensä tietojärjestelmien käyttöohjeisiin ja rekistereiden rekisteriselosteisiin.(toimitetaan myöhemmin) Tietojärjestelmien käytöstä kertyy tietoa ja järjestelmien käyttöä seurataan. 4. Sähköposti ja Internet-yhteyksien käyttö: Sähköposti ja Internet-yhteydet on tarkoitettu työtehtävien hoitoon. Kaikki työssä syntyvät tietoaineistot ja työsähköposti kuuluvat työnantajalle. Arkaluonteisia ja muita salassa pidettäviä tietoja ei saa lähettää ulkoisen sähköpostin välityksellä. Virusriskin vuoksi ulkopuolelta tulevan sähköpostin liitetiedostoja ei saa avata, jos viesti tulee epämääräisestä lähteestä. Sähköpostiketjukirjeitä ja muuta roskapostia ei saa lähettää eikä välittää eteenpäin, vaan ne on tuhottava. Internetin käytöstä kertyy loki- ja varmistustietoa, joista voidaan tehdä yhteenvetoraportteja käytön seuraamiseksi. Joissakin harvoissa poikkeustapauksissa työnantaja voi avata henkilön työtehtäviä koskevat sähköpostit ja tiedostot tehtävien edelleen hoitamiseksi tai muusta painavasta syystä. 5. Seuraamukset Sääntöjen ja periaatteiden rikkomisesta käyttöoikeudet tietojärjestelmiin voidaan peruuttaa. Rikkomuksista tiedotetaan aina esimiehelle. Jos kyseessä on toistuva tai tahallinen rikkomus, ryhdytään tapauksen edellyttämiin jatkotoimiin. Mikäli rikkomuksesta aiheutuu välittömästi tai välillisesti taloudellisia menetyksiä, voidaan päätyä vahingonkorvausvaatimuksiin. Tietojen väärinkäyttö tai tahallinen ohjeiden vastainen toiminta voi johtaa muun ohessa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Perehdytyksen yhteydessä minulle on selitetty yllä olevat tietosuoja- ja tietoturvaperiaatteet, jotka kaikkia sitoudun noudattamaan.

15 Perehdyttämissuunnitelma-lomake Perehtyjä Työn alkamispäivä Perehdytettävä asia 1.TOIMINTAYMPÄRISTÖ Fyysiset tilat - ruokailu - sosiaaliset tilat Henkilöstö - tehtäväkuvat - vastuunjako Asiakkaat Koneet ja laitteet Materiaali Valmiussuunnitelma Työsuojelu yms. Yhteistyökumppanit moniammatillinen yhteistyö Työyhteisön sisäinen tiedottaminen ja kokouskäytännöt Henkilöstön yhteinen perehdyttämistilaisuus Tehtävänimike Lähiesimies(perehdyttämisen vastuuhenkilö) Perehdyttäjä Perehdyttämisen suunniteltu ajankohta Perehtyjän nimikirjaimet/ pvä Liite 2 Toteuttajan nimikirjaimet/ pvä Huomioitavaa esim. toteutustapa 2. HENKILÖSTÖ JA PALVELUSUHDE Yleiset työehdot Luottamusmiesjärjestelmä Yhteistoimintajärjestelmä Henkilöstöstrategia Henkilöstöä koskevat säännöt ja ohjeet Tietosuoja Palvelusuhde - työsopimus - työaika - kukunvalvonta - loma- ja poissaolot - palkkaus - työnvaativuudenarviointi Matkustaminen - koulutus - virantoimitus - leasingauto Sisäinen ja ulkoinen viestintä - posti, faxsi, puhelin, sähköposti, internet, intranet

16 Tietohallinta - tietojärjestelmät - käyttöoikeudet - muutokset - asiakirjahallinta Sähköisten ohjelmien käyttö Päätöksenteko Ammattiyhdistystoiminta ja edunvalvonta 3. TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuolto Tyhy-toiminta Henkilöstöetuudet Virkistys- ja vapaa-aikatoiminta Työsuojelu Savuton maakunta 4. SOSIAALISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN ULOTTUVUUDET Arvot ja periaatteet Lait ja asetukset Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus Asiakkuusosaaminen - asiakas/potilaspalvelu - vuorovaikutus - viestintä - yhteistyö - eri asiakasryhmien erityispiirteiden tunnistaminen Sosiaalityön osaamisen edistäminen - sosiaalityön sisältö ja menetelmät - hoito- ja palveluketjut Ympäristöosaaminen Opetus- ja ohjausosaaminen - asiakkaiden/potilaiden/ läheistenohjaus, opiskelijoiden ohjaus, perehdytys 5. MAAKUNNAN ORGANISAATIO JA JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄ Organisaatiokaavio Laki Kainuun hallintokokeilusta Hallintosääntö Maakunnan perussopimus ja

17 johtosääntö Toimialojen johtosäännöt Sisäisen valvonnan ohje 6. MAAKUNNAN PERUSTEHTÄVÄ, ARVOT, VISIO, STRATEGIA JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Maakunta-kuntayhtymän strateginen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimialan BSC 7. TYÖYKSIKÖN TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstöstrategia Henkilöstöohjelma Toiminnan kehittäminen - työtehtävät - prosessit - yhteistyö - projektit - kehittämishankkeet Osaamisen kehittäminen - kehityskeskustelut - osaamisen arviointi - osaamisen kartoittaminen Osaamisen kehittämissuunnitelmat - menterointi - työkierto - lakisääteinen täydennyskoulutus - ulkoinen koulutus 8. LAADUNHALLINTA Sosiaali- ja terveystoimialan toimintakäsikirja 9. TIEDOTTAMINEN 10. MAAKUNNAN- TALOUS

18 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 3 Sosiaali- ja terveystoimiala TODISTUS KÄYTÄNNÖN OPETUKSESTA Opiskelija on suorittanut sosiaalialan koulutukseen kuuluvan käytännön harjoittelun Kainuun keskussairaalassa tulosalueella ajalla. Opiskelijan tehtäviin on kuulunut: Kajaanissa Käytännön ohjaajan nimi