Varessuontien perusparannushanke sai puuhuollon erityisavustusta

Varessuontien perusparannushanke sai puuhuollon erityisavustusta sivut 6-7 Yksityisteiden valtionavustuksissa merkittävä voimavara sivu 3 Avustushakemukset ELY-keskuksiin sivu 4 Peruskorjauksen kilpailutuksesta ja toteutuksesta sivut 10-11 Yksityistien peruskorjauksen rahoitus ja taloudellisuus sivu 5

2 Avustushakemuksille uudet osoitteet Niin se vain maailma muuttuu, että tämän vuoden alusta on pitänyt totutella tilanteeseen, että tiepiirejä ei enää ole kuten ei myöskään Tiehallintoa. Valtion liikennehallinto on myllätty perusteellisesti ja tienpidon asiantuntemus on siirretty keskushallinnon osalta uuteen Liikennevirastoon, jonne yhdistettiin myös Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen toiminnot. Alueelliset eli tiepiirien aiemmin hoitamat palvelut löytyvät tätä nykyä puolestaan uusista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista eli ELYistä. ELY-keskuksia on kaikkiaan 15 ja ne hoitavat nimensä mukaisesti paljon muitakin kuin liikenneasioita. Yksityisteiden avustushakemukset osoitetaan eri ELY-keskuksiin sen mukaan minkä maakunnan alueella tie sijaitsee. Pirkanmaan ELY-keskuksessa käsitellään keskitetysti hakemukset yhdentoista maakunnan alueelta ja sen lisäksi avustushakemuksia käsitellään neljässä ELYkeskuksessa. Avustuksen lähettämiseen oikea ELY-keskus ja yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivuilta 4 ja 20. Normaalien yksityisteiden valtionavustusten lisäksi nyt on edelleen mahdollista saada erityisavustusta puukuljetusten kannalta merkittävien yksityisteiden parantamishankkeisiin. Tätä kolmivuotista YksityistieUutiset 2010 Yksityistieasioiden tiedotuslehti Julkaisija Suomen Tieyhdistys ry Kaupintie 16 A 00440 Helsinki Puhelin 020 786 1000 Faksi 020 786 1009 www.tieyhdistys.fi erityisavustusta jaetaan vielä tänä ja ensi vuonna. Yksi vuosi on siis takana ja nopeimmat ovat jo hankkeensa hoitaneet. Mielenkiintoisen kuvauksen toteutuneesta hankkeesta voi lukea Olli Ylisen kirjoituksesta lehden sisäsivuilla. Yksityistiet, joilla puukuljetusten osuus liikenteestä on vähintään 40 prosenttia, voivat lisäksi saada Kemera-avustusta, jota haetaan edelleen metsäkeskuksista. Avustuksia saa siis tien parantamishankkeisiin, mutta mitä on tien parantaminen? Tähän ja moneen muuhun aiheeseen liittyvään kysymykseen löytyy vastaus uudesta teoksesta nimeltä Yksityistien parantaminen. Suomen Tieyhdistyksen julkaisema ja Esko Hämäläisen kirjoittama kirja on tukeva tietopaketti, joka sisältää kaikille tiekunnille ja tieosakkaille tarpeellista tietoa yksityisteiden parantamisesta yleisellä tasolla. Kirjan tekninen osa suunnittelu- ja toteuttamisohjeineen on puolestaan tarkoitettu erityisesti hankkeiden vastuuhenkilöille, suunnittelijoille, valvojille ja toteuttajille. Kirjaa on saatavana helmikuun alusta alkaen. Uudesta kirjasta, peruskorjauksista ja monesta muusta asiasta kerrotaan lähemmin seuraavilla sivuilla. Antoisia ja aktivoivia lukuhetkiä! Liisi Vähätalo Suomen Tieyhdistys Päätoimittaja Liisi Vähätalo Toimitusneuvosto Elina Kasteenpohja, Tieyhdistys Jukka Lyytinen, Keski-Suomen ELY Jaakko Rahja, Tieyhdistys Kirsti Suniala, Liikennevirasto Taitto, paino I-print Oy, Seinäjoki Painos 25 000 Osoitetietolähteet: Liikenneviraston yksityistiejärjestelmä ja Tieyhdistyksen osoiterekisteri Kunta, jossa yksityistie sijaitsee Tien nimi ja numero Tiekunnan jakeluosoite Valtionapuun oikeutettujen yksityistiekuntien yhteystietojen MUUTOSILMOITUS Postinumero ja postitoimipaikka Tiekunnan yhteyshenkilö ja hänen asemansa (hoitok. pj, toim.mies, muu) Yhteyshenkilön jakeluosoite, jos eri kuin tiekunnan osoite Postinumero ja postitoimipaikka Tiekunnan sähköpostiosoite ja tiekunnan edustajan puhelinnumerot Tiekunnan osoitetiedot lehden jakelua varten on saatu Liikenneviraston yksityistiejärjestelmästä. Tiekunnan yhteyshenkilön osoitetietoja ei luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin. Yhteyshenkilö voi halutessaan kieltää osoitetietojensa luovuttamisen myös tutkimus-/ tiedotustarkoituksiin, esim. tämän tiedotuslehden lähettämiseen. Kiellän yhteystietojeni luovuttamisen. Kopioi tai leikkaa irti ja postita osoitteella Keski-Suomen ELY, Yksityistieasiat, PL 250, 40101 Jyväskylä. Voit ilmoittaa pyydetyt tiedot myös puhelimitse valtakunnalliseen asiakaspalveluun 0206 90 303 tai sähköpostilla asiakaspalveluun liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi. Tarvittavat muut yhteystiedot löydät toisaalta tästä lehdestä. Hyvin hoidettu tie on kullan arvoinen asia niin metsänomistajille kuin asuin- ja lomakiinteistöjen omistajille. Metsänomistajan syytä olla tarkkana Hyväkuntoinen tie nostaa kiinteistön arvoa Asuin- ja lomakiinteistön käytettävyydelle on kiinteistölle johtavalla tiellä ja sen kunnolla huomattavan suuri merkitys. Sen varmaan jokainen talon- tai mökinomistaja kokemuksensa kautta allekirjoittaa. Mutta myös metsän osalta eli puukaupassa, puun korjuussa ja metsän hoidossa on tiestö ratkaisevan tärkeä. Jaakko Rahja Puukaupassa yleensä sopivana metsäkuljetusmatkana pidetään keskimäärin alle 300 metriä. Ihanteena ja tavoitteena on mahdollistaa ympärivuotinen liikennöinti, mikä tekee mahdolliseksi metsätöiden ja konekaluston tasaisen ajoittamisen. Erään Metsänhoitoyhdistyksen (Tuusniemi) tekemän, suuruusluokkaa kuvaavan laskelman mukaan hyvän tiestön kokonaisvaikutus puun hintaan on 0 6 euroa/m 3. Tästä noin puolet on puun kuljetusmatkan sekä toinen puoli tiestön kelirikkokelpoisuuden ja kantavuuden vaikutusta. Suomen Tieyhdistys ry Kaupintie 16 A, 00440 Helsinki Puhelin 020 786 1000 Faksi 020 786 1009 toimisto@tieyhdistys.fi www.tieyhdistys.fi Yksityistieasioissa palvelevat Toimistosihteeri Tarja Flander - julkaisutilaukset, Tieyhdistyksen jäsenrekisteri Puhelin 020 786 1006 toimisto@tieyhdistys.fi Olettakaamme esimerkinomaisesti, että tien vaikutuspiirissä on metsää 500 hehtaaria, puuta keskimäärin 120 m 3 /hehtaaria ja metsälön vuotuiskasvu 5 %. Tällöin puun myyntimahdollisuus on vuodessa keskimäärin 3 000 m 3. Tällaisessa metsässä on tiestön kunnolla vaikutusta puun hintaan jopa 0 18 000 euroa vuodessa. Valittaessa edellä mainitusta haarukasta keskimääräinen hintavaikutus 9 000 euroa/vuosi kertyy esimerkkimetsälle ja sen puunmyynnille 10 vuodessa hintaeroa 90 000 euroa. Sen verran puusta voi siis saada enemmän, jos tiestö on hyvin kantavaa ja ympärivuotisesti kulkukelpoinen raskaillakin ajoneuvoilla. Hyvä tie halvemmat hoitotyöt Myös metsän hoitotöissä ovat tieolot olennaisen tärkeitä. Ne vaikuttavat muun muassa muokkauskaluston siirtoihin, taimien kuljetuksiin, istuttajien ja taimikon hoitajien kulkemiseen ja kasvavassa määrin energiapuun toimituksiin. On laskettavissa, että tien kunnon kustannusvaikutus maanmuokkauksessa on haarukassa 0 50 euroa/hehtaari, istutuksessa 0 100 euroa/ hehtaari, taimikonhoidossa 0 50 euroa/hehtaari, taimien siirrossa noin 20 euroa/ hehtaari jne. Pahimmillaan huonot kulkuyhteydet saattavat johtaa jopa metsänhoidon laiminlyömiseen. Kaiken kaikkiaan huonokuntoinen tie tai peräti tien puuttuminen aiheuttaa huomattavia tulomenetyksiä tai toisaalta lisäkustannuksia metsänomistajalle. Sama tilanne on tietysti muidenkin kiinteistöjen ja niiden arvojen suhteen. Tieyhdistyksen yhteystiedot yksityistieasioissa Toimialajohtaja Elina Kasteenpohja - yksityistieneuvonta jäsenille Puhelin 020 786 1004 elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi Toimitusjohtaja Jaakko Rahja Puhelin 020 786 1001 jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

Yksityisteiden valtionavustuksissa merkittävä voimavara Valtion talousarviossa on vuodelle 2010 varattu 23 miljoonaa euroa yksityisteiden parantamishankkeiden avustuksiin. Siitä 10 miljoonaa euroa on tarkoitettu puutavarakuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille. Sama lisäpanostus puun liikkeelle saamiseksi on luvassa yksityisteille vielä yhtenä vuotena eli myös vuonna 2011. 3 Hannu Keralampi Keski-Suomen ELY Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa. Ensisijaisesti avustettavia hankkeita ovat siltojen ja isojen rumpujen uusiminen tai vaurioiden korjaaminen sekä teiden tulva- ja routavaurioiden korjaaminen. Näissä hankkeissa harkinnanvarainen avustus voi olla jopa 75 % hyväksytyistä arvonlisäverollisista kustannuksista. Muita avustettavia hankkeita ovat kantavuuden ja siihen liittyen kuivatusjärjestelmän parantaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu, liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen. Näissä hankkeissa avustus on yleensä 60 %. Valtionavustuskelpoisia ovat tiekunnan hallinnoimat tiet, joita käytetään pysyvän asutuksen pääsytienä tai joilla on huomattava liikenteellinen merkitys. Pysyvän asutuksen pääsytien vaikutuspiirissä on oltava vähintään kolme pysyvästi asuttua taloutta. Pysyvän asutuksen määrä tarkistetaan tarvittaessa. Avustuskelpoisuuden ehtona on lisäksi, että pysyvän asutuksen käyttämä tiepituus on yhtäjaksoisesti vähintään yksi kilometri. Tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys, jos tietä käytetään yleisesti läpikulkuliikenteeseen tai jos tien varrella on merkittävästi muiden kuin tieosakkaiden liikennettä aiheuttavia toimintoja. Tie voidaan määritellä liikenteellisesti merkittäväksi myös silloin, kun sillä on säännöllistä joukkoliikennettä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) liikenneosastot (vastaavat entisiä tiepiirejä) päättävät avustettavista hankkeista hakemusten perusteella käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Valtionavustusta voidaan myöntää, jos sitä on pidettävä tarpeellisena hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen. Käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin. Avustus puuhuollon kannalta tärkeille yksityisteille vuoteen 2011 saakka Vielä tänä ja ensi vuonna voivat valtionavustusta saada myös sellaiset tiekunnalliset yksityistiet, joilla on puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Näille teille tiekunta vaaditaan, mutta muita ehtoja ei ole. Asumaton metsätie samoin kuin asuttu tie kaikkine metsätiehaaroineen voi olla avustuskelpoinen. Myöskään kesämökkien määrällä tien varressa ei ole merkitystä. Ratkaisevaa on kaikissa tapauksissa tien huomattava merkitys puutavarakuljetusten kannalta. Sen tunnusmerkkejä ovat ainakin tien laaja metsävaltainen vaikutusalue ja tiedossa olevat runsaat hakkuut. Avustuskelpoisuuden hakijan on hankittava asiasta metsäkeskuksen lausunto. Puutavarakuljetusten kannalta merkittäville teille myönnettävät parantamisavustukset ovat 50 % hankkeen hyväksytyistä arvonlisäverollisista kustannuksista. Avustusta voidaan erityisistä syistä myöntää myös uuden tien tekemiseen. Uuden tien rakentamisen perusteena voi olla esimerkiksi kuljetusmatkan olennainen lyhentyminen. Uuden tien rakentamisen osalta avustus on 30 %. Metsäkeskuksesta saa lisätietoa myös kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisesta tuesta. Se on Kemera-avustusehdot täyttävillä metsäteillä monesti ensisijainen tukimuoto. Avustuskelpoisuuden hakeminen Tien parantamishankkeen käynnistämisestä sekä tarvittavien yksityistietoimitusten ja avustusten hakemisesta on päätettävä tiekunnan kokouksessa. Ensimmäisenä on syytä varmistua tien avustuskelpoisuudesta eli siitä, täyttääkö tiekunnan tie avustusehdot. Jos tiekunnalla ei tästä ole voimassa olevaa päätöstä, on avustuskelpoisuutta haettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) liikenneosastolta. Valtionavustuskelpoisuutta haetaan lomakkeella Yksityisen tien valtionavustuskelpoisuus, jonka saa täyttöohjeineen internetosoitteista www.ely-keskus.fi ja www.suomi.fi/lomakkeet sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Avustuskelpoisuutta voi hakea ilman erityistä määräaikaa. Päätös asiassa pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. Hakemukseen tulee liittää: n peruskartta tai kopio, johon on merkitty avustuskelpoiseksi haettavat tiekunnan tien osat ja tien n n vaikutusalueen pysyvä asutus n toimituspöytäkirja tiekunnan perustamistoimituksesta n karttaote maanmittaustoimiston yksityistierekisteristä n metsäkeskuksen lausunto haettaessa avustuskelpoisuutta puuhuoltoperusteilla Jos tiellä ei ole tiekuntaa, saa sen perustamisen joko kunnan tielautakunnan toimituksessa tai tarvittaessa maanmittaustoimiston yksityistietoimituksessa vireille yksikin tieosakas. Samalla tavoin toimitaan, jos tarkoituksena on liittää tie jo olemassa olevaan tiekuntaan. Suunnitteluun kannattaa panostaa Tiekunnan kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa, että parannushanke toteutetaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla mahdollisimman edullisesti ympäristö- ja luonnonarvot huomioon ottaen. Asiantuntija-apua saa muun muassa paikallisilta tieisännöitsijöiltä, metsäkeskuksesta tai metsänhoitoyhdistyksestä. Jo alkuvaiheessa on syytä selvittää yksityistietoimituksen tarve. Tiealuetta voi olla tarpeen leventää tai tietä täytyy oikaista vaikkapa pahan mäen takia. Suuremmissa hankkeissa laaditaan yksityistiesuunnitelma, joka koostuu suunnitelma selos tuksesta, kustannusarviosta, suunnitelmakartoista sekä pituus- ja poikkileikkausku vista. Pienemmissä hankkeissa voidaan noudattaa tätä keveämpää suunnittelumenettelyä. Hank keesta laaditaan tietysti kustannusarvio ja työselitys. Parantamistöiden suunnittelua ja tekemistä varten on laadittu ohjekortteja. Ne löytyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten internetsivulta, josta on edelleen pääsy em. ohjekortteihin. Siltahankkeista tarvitaan yleensä aina silta-asiantuntijan laatima suunnitelma. Internet-sivulta (ao. alasivusto/sillat) löytyy runsaasti yleistä siltatietoa ja tietoa yksityistiesilloista. Parantamisavustuksen hakeminen Valtionavustuksen hakemisesta täytyy päättää tiekunnan kokouksessa. Parantamisavustuksen hakemiselle ei ole erityistä määräaikaa. Suositeltavaa on tehdä hakemus kesäkaudella ennen suunniteltua töiden tekemisvuotta. Hakemuksen, suunnitelman ja kustannusarvion käsittelyyn liittyy yleensä aina maastotarkastus. Kesällä jätetty hakemus ehditään tarkastaa maastossakin sulan maan aikaan. Avustushakemus tehdään Yksityisen tien parantamisen valtionavustus -lomakkeella. Sen saa täyttö ohjeineen internet-osoit teista ja www. suomi.fi/lomakkeet sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Jatkuu seuraavalla sivulla

4 Avustushakemukset ELY-keskuksiin Liikennehallinnon uudistus - yksityistieavustusten käsittely Vuoden 2010 alusta ovat tienpidon toimintaympäristö ja organisaatio muuttuneet perusteellisesti. Tiehallintoa ja sen tiepiirejä ei enää ole, sillä tienpidon asiantuntemus siirtyi 1.1.2010 toisaalta Helsingissä sijaitsevaan Liikennevirastoon sekä toisaalta maakunnissa oleviin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskukset). Yksityisteiden avustushakemukset ELY-keskuksiin Jäljempänä mainittujen maakuntien alueilla olevien yksityisteiden avustushakemukset osoitetaan kaikki Pirkanmaan ELY-keskukseen (Pirkanmaan ELY, Yksityistieavustukset, PL 297, 33101 Tampere), jossa ne käsitellään keskitetysti: Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pirkan- Yhteystiedot: maa, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Varsinais-Suomi) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien avustushakemukset lähetetään Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen (Kaakkois-Suomen ELY, Yksityistieavustukset, Salpausselänkatu 20, 45100 Kouvola). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla avustushakemukset osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen (Pohjois- Asiakaspalvelu (ma pe 9 16) 020 69 0300 - neuvonta ja asiakaspalautteet Kundservice (må fre 9 16) 020 69 0301 - rådgivning och kundrespons Yksityistieneuvonta (ma pe 9 16) 020 69 0303 Tienkäyttäjän linja 24 h 0200 2100 - ilmoitukset tiestön kunnosta ja liikenteen ongelmista Vaihde/växel (Liikennevirasto) 0206 37373 Vaihde/växel (ELY) 020 63 60000 Pohjanmaan ELY, Yksityistieavustukset, PL 86, 90101 Oulu). Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois-Savo avustushakemukset osoitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukseen (Pohjois-Savon ELY, Yksityistieavustukset, PL 1117, 70101 Kuopio). Lapin maakunnan alueella avustushakemukset osoitetaan Lapin ELY-keskukseen (Lapin ELY, Yksityistieavustukset, Hallituskatu 3 B, 96100 Rovaniemi). Asiakaspalvelupuhelimet auttavat suomeksi ja ruotsiksi kaikissa tienpitoon ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Palvelussa neuvotaan ja autetaan saamaan asiat vireille. Tienkäyttäjän linjalla palvellaan vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Numeroon voi soittaa ja tehdä ilmoituksen tiestön kunnosta tai liikenteessä havaituista ongelmista. Vaihteen kautta puhelut ohjataan oikeaan paikkaan. Ajantasaiset tiedot palveluista ja niihin liittyvistä asiointikanavista löytyvät jatkossa aina Liikenneviraston ja ELY-keskusten nettisivuilta. Sivuilta löytyy myös yhteydenottolomake, jonka avulla voi lähettää kysymyksiä tai antaa palautetta. Lisätietoja ja palvelukohtaiset yhteystiedot löytyvät organisaatioiden nettisivuilta: www.liikennevirasto.fi www.ely-keskus.fi ELY -aluejako tienpidon osalta maakunnittain 2010 Lappi (Lapin ELY) Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa (Etelä-Pohjanmaan ELY hoitaa) Keski-Suomi (Keski-Suomen ELY) Pirkanmaa (Pirkanmaan ELY) Varsinais-Suomi ja Satakunta (Varsinais- Suomen ELY hoitaa) Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu (Pohjois- Pohjanmaan ELY hoitaa) Pohjois- Savo, Pohjois- Karjala ja Etelä-Savo (Pohjois- Savon ELY hoitaa) Etelä-Karjala ja Kymenlaakso (Kaakkois-Suomen ELY) Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme Kuntarajat: Tilastokeskus (Uudenmaan ELY hoitaa) Kartassa on esitetty maakunnittain tienpidon jakautuminen ELY-keskuksiin. Vastuu valtion tiestöstä esimerkiksi Päijät-Hämeen maakunnan alueella kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Yksityistieasioissa on avustusasiat osassa maata keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle. Jatkuu edelliseltä sivulta Hakemukseen on liitettävä - tien parantamista koskeva suunnitelma työselityksineen (kahtena kappaleena) - suunnitelmakartta, johon on merkitty parantamiskohteiden sijainti sekä tien vaikutusalueen pysyvä asutus (kahtena kappaleena) - suoritepohjainen kustannusarvio arvonlisäverollisena - arvio kustannusarvioon sisältyvistä, tiekunnan omana työnä tehtävistä töistä ja niiden määrästä - pöytäkirja tiekunnan kokouksesta, jossa avustuksen hakemisesta on päätetty - silloista ja rummuista tarvittaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aukkolausunto - muut luvat, suostumukset ja lausunnot tarvittaessa Siltahankkeissa saatetaan tarvita myös vesilain mukainen lupa aluehallintovirastosta (AVI). Joissain hankkeissa voi olla tarpeen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa kunnan rakennustarkastusviranomaiselta. Töiden toteuttamistapa ja valvonta Tiekunta voi itse valita työn toteuttamistavan eli tekeekö kokonaan tai osittain omana työnä vai kokonais- tai osaurakalla. Avustuspäätöksen liitteenä tiekunta saa työn toteuttamiseen ja kilpailuttamiseen liittyvät ehdot ja ohjeet. Tiekunnan kokouksen tulee päättää avustuksen vastaanottamisesta ja hankkeen varsinaisesta käynnistämisestä. Hoitokunta tai toimitsijamies voidaan valtuuttaa urakkakilpailun järjestämiseen ja muuhun hankkeen käytännön toteuttamiseen. Vastuu kilpailuttamisesta, urakoitsijan valinnasta sekä töiden toteuttamisesta ja hankkeen onnistumisesta on tiekunnalla ja sen valitsemalla valvojalla. Tiekunnan kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota ammattitaitoisen valvojan valintaan. Avustuksen myöntäjän valvonta hankkeen toteuttamisen aikana liittyy valtionavustuspäätöksen sekä hyväksytyn suunnitelman ja kustannusarvion noudattamiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiakaspalvelu neuvoo Lisätietoja ja tarkempia ohjeita sekä avustuskelpoisuuden että parantamisavustuksen hakemisesta ja yksityisteiden valtionavustuksista yleensä saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiakaspalvelusta, puh. 0206 90 303 (arkisin klo 9 16).

5 Yksityistien peruskorjauksen rahoitus ja taloudellisuus Yksityisteitä ja niiden siltoja on viimeisen parin vuoden aikana peruskorjattu varsin vilkkaasti, mihin lienee vaikuttanut näkyvä valistustoiminta. Korjaaminen on kohdistunut pääasiassa itse teihin, mutta joukossa on varsinkin peltirummuiksi muutettuja siltoja. Siltojen kunto onkin usein surkea, pahimmillaan niitä on sortumispisteessä. Sakari Seppälä, tieisännöitsijä Avustettavat työt kohdistuvat hakemusjärjestyksessä niille tiekunnille, jotka ovat määrätietoisesti ja ripeästi lähteneet teettämään suunnitelmat ja toimittaneet avustushakemuksen käsittelyyn. Liiallisella nopeudella hosumisella on tietysti myös haittapuolensa. Suunnittelun ja rahoituksen osalta liikkeelle kannattaa lähteä hyvissä ajoin ja sillä tavalla taata kelvollinen lopputulos. Kunnat mukana vaihtelevasti Yksityistien tai sillan peruskorjausta valtio avustaa kolmen vuoden ajan aikaisempaa monipuolisemmin. Asutun tien parantamiseen tiekunta saa enintään 60 % ja tärkeän puuhuoltoreitin osalle 50 % valtion avustusta. Huonokuntoisen sillan korjaamiseen avustus voi toki olla suurempikin. Monissa tapauksissa - ainakin asutustaajamien läheisyydessä - yksityistiet ovat moninaiskäytössä, jolloin täyttyy asutun tien avustuksen saamisen kriteerit ja samalla tärkeän puuhuoltoreitin edellytykset. Tiekunnan ratkaistavaksi jää, mitä avustusta se lähtee hakemaan. Osa kunnista on päättänyt tukea ainoastaan tien hoitoa ja kieltäytyvät osoittamasta peruskorjaamiseen euroakaan. Monet kunnat kuitenkin myöntävät valtion avustuksen ohella oman tukensa, mikä useissa tapauksissa on 20 % hyväksytystä kustannusarviosta. Kunnan avustuskäytäntö selviää siitä kunnasta, missä tie sijaitsee. Taloudellista parantamista Peruskorjauksissa ensimmäinen ja lähes aina myös tärkein asia on tarkistaa tien kuivatuksen toimivuus. Ilman kunnollista kuivatusta ei muilla toimilla ole toivottavaa vaikutusta. Routiintuvan saven ja murskeen sekaisen tien pintarakennetta vahvistetaan eli kantavuutta parannetaan sen tiedon pohjalta, mikä saadaan kantavuusmittauksilla. Tulosten pohjalta mitoitetaan tierakenne eli lasketaan tarvittavat kerrospaksuudet. Vanha tienpinta muotoillaan alusrakenteeksi ja savihiukkasten nousu laadukkaaseen murskerakenteeseen estetään tavallisesti geotekstiilin avulla. Tien kuivatusjärjestely on osaksi toteutettu. Huonokuntoinen päällyste odottaa ABK-käsittelyä. Suodatinkangas ei sinänsä paranna suoraan tien kantavuutta, mutta se varmistaa kantavuuden säilymisen pitämällä kantavan kerroksen ja kulutuskerroksen materiaalit erillään maapohjasta. Yhä useammin tiekunnat haluavat peruskorjausta yksityistielleen, jossa on vanha heikkokuntoinen kestopäällyste. Päällysteen pettäminen johtuu yleensä siitä, että tien runkoa ei ole aikanaan vahvistettu riittävästi. Myös liian ohuet säästöasfaltit ovat nopeasti reikiintyneet ja ovat kauttaaltaan verkkohalkeamilla. Tiekunnalle ainainen teräväreunaisten reikien korjaaminen on turhauttavaa ja ajomukavuudesta ei ole tietoakaan. Kun tiekunta on aikanaan käyttänyt varoja tien päällystämiseen, pitää ehdottomasti kallis rakennekerros käyttää tien parantamisratkaisussa hyväksi. Jotkut tiekunnat haluavat luopua päällysteestä ja parantaa yksityistien murskepintaiseksi. Tällaisessa tapauksessa käyttökelpoinen menetelmä on sekoitusjyrsintä. Vanha päällyste jyrsitään koneellisesti karkean murskeen muotoiseksi. Jyrsintälaitteen eteen on ajettu esim. 10 cm:n Yksityistien muotoilu ja vahvistaminen tapahtuu sidotulla kantavalla kerroksella (ABK). kerros kantavan kerroksen mursketta, mikä sekoittuu jyrsintäkoneessa bitumipitoisen rouheen kanssa. Jyrsintäkoneen takana seos on oikeassa muodossa valmiina koneellisesti tiivistettäväksi. Lopputuloksena saadaan rakenne, joka massan sisältämän bitumin ansiosta on hiukan kantavampi kuin vastaavan vahvuinen murskekerros. Huonokuntoinen päällyste voidaan alkuinventoinnin perusteella suositella myös säilytettäväksi sellaisenaan pohjarakenteena varsinkin herkästi häiriintyvällä maaperällä ja ahtaalla tiealueella. Tällöin harkitaan sidotun kantavan kerroksen käyttöä tien profiilin oikomiseen ja kantavuuden parantamiseen. Sidotusta kantavasta kerroksesta käytetään nimilyhennettä ABK ja sitä ei luokitella päällysteeksi. ABK on kuumamassa, sen bitumipitoisuus on alhainen eikä se sellaisenaan kestä pitkään edes vähäistä liikennettä. Tien pinnan kulutuskestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä sideainetta ja kalkkifilleriä massaan. Valtion avustusta ei ole mahdollista saada päällystämiseen, joten ABK-massan parantaminen kulutuskestäväksi on tiekunnan kokonaan itse maksettava. Tiekunnan pohdittavaksi Yksityistien tai sillan peruskorjaustarve yleensä nousee esiin osakkaitten palautteiden johdosta. Tien heikon kunnon lisäksi usein on kysymys myös tien ahtaudesta ja ajoneuvojen sekä maatalouskaluston kasvaneista painoista. Tiekunnan kokouksessa kannattaa käynnistää keskustelu ja varata aikaa alkuvalmisteluihin, jotta osakkaat saavat riittävän informaation aikeista ennen varsinaisen peruskorjaussuunnitelman laatimista ja avustushakemuksen jättämistä. Osaava ja kokenut suunnittelija pystyy tekemään korjaustarveselvityksen ja alustavan kustannusarvion hyvin pienin kustannuksin ja esittelemään sen tiekunnan kokouksessa päätöskeskustelujen selkeyttämiseksi. Yksityistieverkon kehittämistarpeita Yksityistiestön kehittäminen koko liikenneverkkoa palvelevaksi on pitkä urakka. Edessä oleva työ on haasteellinen ja mielenkiintoinen sekä samalla tervetullut työllistäjä maarakennusalalla. Ensi vaiheen kehittämistarpeiksi voi listata: * olisi hyvä olla yksityisteiden ja siltojen kuntorekisterit palvelemaan korjauskohteiden toteuttamisjärjestystä * valtion avustuspäätöksissä tulisi ottaa käyttöön yhtenäiset avustusprosentit, samoin kuntapuolella * peruskorjaussuunnitteluun, urakoiden kilpailuttamiseen ja valvontaan kunnollinen tekninen asiantuntemus. * tien vanhat rakenteet ja kierrätysmateriaalit paremmin käyttöön. Monessa suhteessa yksityisteiden parantamisessa on edetty oikeaan suuntaan ja ammattimainen ote yhä useammin näkyy toteutuksissa. Vaikka avustussummat ovat vaatimattomia, niin ne ovat tiekunnille elintärkeitä. Vähäiselläkin rahamäärällä saadaan aikaan paljon, kun tehdään oikeita asioita oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla. Tien murskepinta on lähes valmis. Kuvassa näkyvä tieosa ei ole kestänyt kunnolla puukuljetuksia. Vanhan öljysorapäällysteen sekoitusjyrsintä käynnissä.

6 Varessuontien perusparannushankkeelle puuhuollon erityisavustusta Eduskunta teki lakimuutoksen, jossa se muutti yksityistielakia väliaikaisesti vuoden 2009 alusta. Lakimuutoksen johdosta sellaisiakin yksityisteitä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet valtionapukelpoisuuden piirissä voidaan avustaa vuosina 2009 2011. Määräraha kohdennetaan metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi sellaisten teiden tai niiden osien parantamiseen, joilla katsotaan olevan puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Olli Ylinen, tieisännöitsijä Avustus myönnetään todellisten kustannuksien perusteella ja avustuksen enimmäismäärä on parantamishankkeissa 50 prosenttia ja uuden tien rakentamisessa 30 prosenttia hankkeen hyväksytyistä arvonlisäverollisista kustannuksista. Tiekunnan tulee pyytää alueelliselta metsäkeskukselta lausunto, mistä tulee ilmetä tien vaikutusalueen metsän pinta-ala, tiedossa olevat lähivuosien hakkuut ja tien merkitys puutavarakuljetusten kannalta sekä odotettavissa olevat metsänhoidolliset työt. Parannushanke käynnistyi Varessuontiellä Sastamalassa (entinen Vammala) vuoden 2008 keväällä. Hoitokunta oli lukenut paikallislehdestä juttua Tiehallinnon avustuksella toteutetusta parannushankkeesta ja päätti selvittää avustuksien saantimahdollisuuksia oman tiensä parantamiseksi. Tällöin hoitokunnan puheenjohtaja Mari Viitamäki otti yhteyttä paikalliseen tieisännöitsijäyrittäjään Olli Yliseen ja kutsui hänet tiekunnan vuosikokoukseen kertomaan parannushankkeen toteuttamis- ja avustusmahdollisuuksista. Ennen kokousta selvitettiin tärkeimmät parantamistarpeet ja ongelmat Perusparannettu tie on avara ja kaarteissa näkyväisyys hyvä. Tiealue levennettiin raivaamalla ja hakkaamalla puut pois tien molemmilta puolilta 5 m:n leveydeltä. tiellä sekä valmisteltiin alustava toimenpidesuunnitelma parantamishankkeen käynnistämiseksi. Kokous myönsi tarvittavat valtuudet hoitokunnalle hankkeen käynnistämiseksi ja valtuutti hakemaan avustukset Tiehallinnolta ja Sastamalan kaupungilta. Kesäkuussa 2008 tieisännöitsijän ja hoitokunnan toimesta suoritettiin tarkemmat maastoselvitykset tien parantamistarpeista. Parannettava tie kulkee metsien halki Varessuontie on 3 400 m pitkä läpikulkutie kahden maantien välillä. Se alkaa Rautaniementieltä ja päättyy Halkivahantielle. Tiekuntaan kuuluu lisäksi sivuhaara, Peräläntie, joka on 700 m pitkä. Parannushanke kohdistettiin molemmille teille. Tien alueella on kolme vakituista taloutta ja kaksi loma-asuntoa. Maataloutta on kahdella tilalla. Pääosa tien vaikutusalueesta on metsää, mistä puunkuljetukset hoidetaan tiekunnan teiden kautta. Tieosakkaina on 18 metsäkiinteistön omistajaa. Tiellä on myös jonkin verran läpikulkuliikennettä. Tie on hyvin kapea, monin paikoin ajorata on alle 4 metriä. Tiellä on useita kaarteita, joissa näkyvyys on olematon pengermän, kallion ja puuston takia. Tien kuivatus on puutteellinen ja rapistunut. Vanhat betonirummut ovat vaurioituneet ja osin tukkeutuneet. Monin paikoin ojat puuttuvat kokonaan ja tie pysyy märkänä. Puusto on aivan liian lähellä ajorataa aiheuttaen näkemäesteitä sekä estää ajoradan kuivumista. Kantavuus tiellä on myös liian heikko nykyiselle liikenteelle. Hoitokunnan puheenjohtaja Mari Viitamäki, hoitokunnan jäsen Markku Kiviniemi, tieisännöitsijä Olli Ylinen ja urakoitsija Juha Rantanen Varessuontien päässä, jossa liikennemerkein rajoitettiin liikennettä tietyön aikana. Tien liittymä Halkivahantielle on ylämäessä, missä nousua on noin 4,5 m. Tasainen osuus liittymässä puuttuu sekä tien liittymäkulma on liian terävä Sammaljoen suuntaan. Tien alkupään liittymä Rautaniementielle on kapea ja vanha lato estää näkyvyyden liittymässä. Suunnitelmat laadittiin ja avustukset haettiin Tieisännöitsijä laati työselostuksen ja kustannusarvion sekä tarvittavat leikkauskuvat ja kartat hankkeesta. Suunnitelmat valmistuivat elokuussa, jolloin myös lähetettiin avustushakemukset Tiehallinnolle ja kaupungille. Marraskuussa Tiehallinnon tietarkastaja tarkasti parantamiskohteen ja totesi parantamistarpeet suunnitelman mukaisiksi. Jo tällöin tietarkastaja kertoi, että Varessuontien hanke saattaisi olla sopiva parantamiskohde puunkuljetusten kannalta merkittävänä tienä. Metsäaluetta tien vaikutusalueella on runsaat 300 hehtaaria. Varessuon yksityistie täyttää normaalit valtionavustuskelpoisuuden vaatimukset, koska tiellä on kolme vakituista asuntoa ja muutkin ehdot täyttyvät, joten aluksi avustusta haettiin Tiehallinnolta normaalina parantamishankkeena. Tiehallinto antoi kuitenkin kielteisen avustuspäätöksen helmikuussa 2009. Päätöksessä ilmoitettiin, että valtion talousarviossa olevien yksityistiemäärärahojen vähyyden vuoksi ei tiepiiri voi osoittaa valtionavustusta Varessuon yksityistielle vuonna 2009. Päätöksen mukana Hämeen tiepiiri antoi ohjeen avustuksen hakemiseen puukuljetusten kannalta Tästä alkaa kapean tien leventäminen Varessuontien parannushankkeella.

7 Peräläntien sivuhaaran risteyksessä Varessuontien kaarretta levennettiin, ja pengermät leikattiin ja luiskattiin siisteiksi. Kapea tie saatiin leveämmäksi poistamalla tien reuna-alueilta vanhat penkat ja kivikot ojan kaivamisen yhteydessä. tärkeille yksityisteille. Tiekunta päätti hakea puuhuoltorahaa. Leikkiin kun on ryhdytty, niin katsotaan loppuun asti. Puuhuollon erityisraha uusi mahdollisuus Varessuontien parantamisessa Tieisännöitsijä laati Varessuontien tiekunnan puolesta lausuntopyyntöhakemuksen Pirkanmaan Metsäkeskukselle helmikuussa 2009. Metsäkeskus antoi myönteisen lausunnon jo helmikuun lopulla. Lausunnossa metsäkeskus toteaa, että tiellä on huomattava merkitys puutavarakuljetusten kannalta ja perusteluissa toteaa, että tiekunnan teiden vaikutusalueella on laajat metsäalueet ja tien perusparannus parantaa ympärivuotisia raakapuun- ja energiapuun kuljetuksia. Niin leikkiin ryhtyminen palkittiin ja Metsäkeskuksen lausunto lähetettiin Hämeen tiepiirille, joka antoi myönteisen avustuspäätöksen elokuun alussa. Tiepiiri hyväksyi suunnitelman mukaisen 100 000 euron kustannusarvion hankkeelle. Työt päästiin aloittamaan syyskuun puolenvälin jälkeen metsätöillä. Työn valvojana toimiva tieisännöitsijä suoritti poistettavan puuston leimauksen yhdessä metsänomistajien kanssa. Monitoimikone suoritti järeän puuston hakkuun ja raivaustyöt suoritettiin tieosakkaiden toimesta ripeästi. Tieosakkaat suhtautuivat myönteisesti tiealueen laajennustarpeeseen. Parannushankkeen rakennusurakka kilpailutettiin ja valituksi tullut urakoitsija pääsi aloittamaan työt syys lokakuun vaihteessa. Parannettavaa tiellä riitti ja maisema muuttui Työt sujuivat ripeästi, kun urakoitsijalla oli työmaalla kaksi telakaivuria, joista toinen oli järeä 37 tonnin kone. Tällä isolla koneella jopa yli 5 m 3 :n kivet siirtyivät vaivatta maanajopaikoille. Maanajodumppereita oli myös käytössä kaksi sekä lisäksi yhdistelmäkaivuri. Suurimmat parantamistarpeet tiellä kohdistuivat kuivatukseen ja kantavuuteen sekä tien leventämiseen. Tien alittavia rumpuja jouduttiin uusimaan yli 20. Rummuista kolme oli 800 mm:n aukolla olevia teräsrumpuja. Tien sivuojat päätettiin kaivaa lähes koko matkalta. Suodatinkangas asennettiin heikoimmille tienosille kantavien murskekerroksien alle estämään pohjamaan sekoittuminen kantaviin murskekerroksiin ja koko tielle ajettiin kulutuskerros mursketta. Tie oli pääosin noin 4 metriä leveä, joitakin aikaisemmin tehtyjä ohituspaikkoja lukuun ottamatta. Tiealuetta levennettiin siten, että molemmin puolin tietä poistettiin puut ja vesakot noin 5 metrin leveydeltä. Kiinteistöjen omistajien myönteisellä suhtautumisella ja paikallisen metsänhoitoyhdistyksen avustamana saatiin yhteiskaupalla puuta myyntiin tien reuna-alueilta yli 350 m 3. Tällä hakkuutoimenpiteellä saatiin tiealue riittävän leveäksi. Ojien kaivamisen yhteydessä poistettiin vanhoja ojapenkkoja ja kivikoita ajoradan läheisyydestä. Ajorataa myös levennettiin 5 metriä leveäksi ja pimeitä kaarteita levennettiin vielä enemmän. Ajoradan levennyksien pohjana käytettiin ojapenkoista ja luiskista poistettua karkeaa moreenimaata. Maanajopaikkoja löytyi tien lähialueelta, joten ajomatka jäi sopivan lyhyeksi. Maanajopaikat maisemoitiin lopuksi. Kiinteistöliittymien rumpuputkia uusittiin runsaat 20. Asennustyö liittyi urakkaan, mutta kiinteistöliittymien rumpuputket laskutettiin erikseen kiinteistöiltä, sillä ne eivät sisältyneet tiekunnan lukuun tehtävään urakkaan. Samoin tarvittavat kiinteistöliittymien asennusmurskeet eivät sisältyneet urakkaan. Kantavuutta parannettiin suodatinkankaalla ja murskekerroksilla suunnitelman mukaisesti heikoimmilla tien osilla 25 cm:n murskekerroksilla. Osalle tietä laitettiin 12 cm:n murskekerrokset ja paremmin kantaville osuuksille laitettiin ainoastaan pintamurske 5 cm. Liittymää Halkivahantielle parannettiin turvallisemmaksi siten, että jyrkkää mäkeä loivennettiin ja rakennettiin 25 m pitkä tasainen osuus liittymään. Myös liittymää levennettiin ja liittymäkulmaa parannettiin, jolloin jouduttiin hakemaan Maanmittauslaitokselta kiinteistöjen rajapyykin siirto. Täyttömoreenia löytyi runsaat 1000 m 3 lähellä tien varressa olevasta mäestä. Tien alussa olevaa liittymää Rautaniementielle parannettiin siten, että ajorataa levennettiin ja liittymässä oleva hirsinen lato siirrettiin nostoketjujen avulla noin 20 metrin etäisyydelle ajoradasta, jolloin saatiin riittävä näkyväisyys maantielle tultaessa. Peräläntien sivuhaaralle rakennettiin kääntöpaikka metsäkeskukselta saatujen ohjeiden mukaisesti. Kääntöpaikan halkaisijaksi tehtiin 32 metriä. Kääntöpaikka mahdollistaa raskaiden ajoneuvojen kulkemisen myös kesäaikana. Kustannukset suunnitelman mukaan Budjetissa pysyttiin ja työt sujuivat suunnitelmien mukaisesti. Töiden sujumista joudutti suhteellisen kuiva syyssää, vaikka pimeys vastaavasti lyhensikin tehokasta työaikaa. Töiden sujumista auttoi myös urakoitsijan hyvä ja oikeanlainen konekalusto, sekä urakoitsijan erityinen kokemus vastaavilla tiehankkeilla. Päätökseen työt saatiin marraskuun puolenvälin jälkeen. Tiekunnan omavastuuosuudeksi jäi lopulta vain 20 % kustannuksista, sillä Sastamalan kaupunki antoi avustusta 30 % ja Tiehallinto puuhuoltoavustusta 50 % Tiekunta otti työnaikaista lainaa pankista, mikä helpotti maksuvalmiuden järjestämistä töiden edetessä. Tiehallinnolta ja kaupungilta maksetaan viimeiset maksuerät avustuksista vasta sitten, kun kaikki työt on tehty ja laskut on maksettu. Tiekunnan puheenjohtaja Mari Viitamäki ihastelee lopputulosta ja toteaa, ettei näin mittavaa hanketta olisi milloinkaan tehty kerralla ilman avustusrahoja. Olisimme korkeintaan jonkin huonokuntoisen rummun uusineet ja ehkä vähän ojia avattu. Tiestöstä pidettävä huolta Yksityistiet ovat osakkaidensa arvokasta pääomaa, jonka ylläpitäminen vaatii jatkuvaa valvontaa ja huolehtimista. Onnistuneilla parannushankkeilla luodaan hyvä pohja tienpidolle ja tien kunnossapidon kehittämiselle. Puiden kaadon jälkeen ajettiin risut metsätien liittymään odottamaan haketusta energiapuuksi. Rautaniementien liittymässä tie rakennettiin runsaan 1 000 m 3 :n täytöllä loivemmaksi ja liittymään saatiin tasainen osuus jyrkän mäen tilalle. Teräsrummut suojattiin suodatinkankaalla ennen murskeiden asennusta ja tiivistämistä. Rautaniementien liittymässä oleva lato oli aivan ajoradan reunassa ja se siirrettiin noin 20 m sivuun turvallisuuden parantamiseksi.

8 Netistä neuvoja Puu liikkeelle yksityisteitä parantamalla Valtion talousarviossa on varattu vielä tälle ja seuraavalle vuodelle kohtalainen avustus 10 miljoonaa euroa vuodessa yksityisteiden peruskunnostuksiin tapauksissa, joissa tie on puukuljetusten kannalta merkittävä. Ensisijaisesti avustetaan siltojen ja rumpujen korjaamista ja uusimista sekä teiden kantavuutta parantavaa ja kuivaamista edistävää kunnostusta. Toimilla halutaan parantaa metsäteollisuuden ja metsäsektorin pitkän tähtäimen toimintaedellytyksiä ja kotimaisen puun saatavuutta. Jaakko Rahja Edellä oleva tarkoittaa, että puukuljetuksia omaava yksityistie voi olla avustuskelpoinen ilman, että tien varrella on vakituista avustusta. Avustuskelpoinen voi olla myös yksityistien metsäosuus, joka jatkuu pysyvän asutuksen jälkeen. Avustuksen saamisen edellytyksenä on että tiekunta on perustettu, tie on autolla-ajokelpoinen ja että tie siis on puukuljetusten kannalta merkittävä. Puukuljetusten merkittävyydestä antaa paikallinen metsäkeskus pyydettäessä kirjallisen lausunnon. ja hakuaika on ympäri vuoden. Tiekuntien kannattaa kuitenkin aloittaa hakutoimet viipymättä. Puutavarakuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille myönnettäviä avustuksia harkitessaan kiinnitetään erityistä huomiota toimivien kuljetusketjujen rakentamiseen. Avustusta voidaan myöntää erityisistä syistä myös uuden tien tekemiseen, jolloin rakentamisen perusteena voi olla esimerkiksi kuljetusmatkan olennainen lyhentyminen. Uuden tien osalta avustus on 30 %. Huomattava merkitys puutavarakuljetusten kannalta arvioidaan metsäkeskuksen arvioinnin ja lausunnon perusteella. Tien laaja metsävaltainen vaikutusalue ja tiedossa olevat runsaat hakkuut ovat huomattavan merkityksen tunnusmerkkejä, joskin yhteneväinen käytäntö arvioinneissa vielä hakeekin muotoaan. Puutavarakul- VALTION AVUSTUKSET YKSITYISTEIDEN PERUSKUNNOSTUKSEEN jetuksilla tarkoitetaan raakapuukuljetusten lisäksi myös energiapuun ja metsän hoidon edellyttämiä kuljetuksia. Lausunnon lisäksi hakija itse voi liittää hakemukseensa puukuljetuksiin liittyviä lisäperusteluja. Metsäkeskuksesta selviää puukuljetuksia omaavalle yksityistielle myös toinen rahoitusmahdollisuus. Se on niin sanottu Kemeraavustus. Sen saamisen edellytys on, että tiellä puukuljetusten osuus on ainakin 40 prosenttia tien liikenteestä. Lisätietoa netistä Edellä mainituista asioista löytyy hyvää lisätietoa internet-sivustolta. Suomen Tieyhdistys on tuottanut muun muassa metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten, metsäyritysten, tieisännöitsijöiden, kuntien, yksittäisten tiekuntien ja muidenkin toimijoiden käyttöön maksutonta tiedotus- ja koulutusmateriaalia. Sivustolta löytyy erilaista faktaa siitä, kuinka metsätaloudessa tien kunto vaikuttaa muun muassa puun hintaan ja metsän hoidon kustannuksiin. Samoin siellä on artikkelipohja ja kalvosarja, jossa esitetään tiekuntien rahoitusmahdollisuuksista, kun tien perusparantaminen on ajankohtaista. Aineiston voi vapaasti ladata itselleen ja tarvittaessa ottaa siitä myös paperikopioita jaettavaksi. Avustusten lähteet Tiekuntia ja osakkaita on hyvä informoida myös, kuinka ja minkälaisessa aikataulussa perusparantamishanke käytännössä toteutuu ja miten kilpailuttaminen luonnistuu. Tämän tiedon jakamista varten sivustolta löytyy omat kalvosarjansa. Monet tunnistavat, kuinka kelirikko on puukuljetusten kannalta iso ongelma. Periaatteessa kelirikon kiusaan ei tarvitse loputtomasti suostua. Niinpä sen poistamiseen on sivustolla muutamia vinkkejä. Materiaali on vapaasti käytettävissä. Sivuille pääsee Tieyhdistyksen kotisivuston etusivulta www.tieyhdistys.fi tai menemällä suoraan osoitteeseen www. tieyhdistys.fi/yksityistiet/ Puuhuolto.html. Tiehallinnon peruskunnostusavustukset teille, joiden varressa on vakituista asutusta Tiehallinnon avustukset puuhuollon kannalta merkittävien yksityisteiden peruskunnostukseen Metsäkeskuksen Kemera-avustukset metsäautoteille Puolet avustusta Avustusta tiekunta voi saada 50 % hankkeen hyväksytyistä arvonlisäverollisista kustannuksista. Avustus haetaan ELY -keskuksista Internet-sivustolla www.tieyhdistys.fi löytyy muun muassa vapaasti ladattavissa ja käytettävissä oleva esitysaineisto valtion avustuksista yksityisteille. Rahanarvoisia etuja tiekunnille! Tiekunnan jäsenmaksu vain 60 euroa vuodessa. Tieisännöitsijöiden palvelut ja yhteystiedot www.tieyhdistys.fi Näytä meille tie. Vakuutamme sen jäsenhintaan. Suomen Tieyhdistyksen jäsenenä saat yksityisen tiekunnan vastuuvakuutukset jäsenhintaan. Soita 010 19 15 00 tai lähetä viesti osoitteeseen yritysasiakkaat@if.fi www.if.fi Ole huoletta. Me autamme.

9 Yksityistien parantaminen on taitolaji Uusi kirja kokoaa hajallaan olevaa tietoa yksiin kansiin Mitkä ovat yleisimmät tien tai sillan parantamiseen johtavat puutteet? Miten ne tunnistaa? Mihin tasoon tie pitää parantaa? Miten asiaa tiekunnassa tulee esitellä ja käsitellä? Minkälainen suunni telma tulee laatia? Mistä löytyy osaava suunnittelija? Miten hanke rahoitetaan? Miten kilpailute taan, minkälaiset sopimukset tehdään, miten työtä valvotaan? Esko Hämäläinen, Suomen Yksityistiepalvelu Oy Kuvat: Esko Hämäläinen ja Olli Ylinen Jo parantamishankkeen alkuvaiheessa nousee edellä esitettyjä ja muita kysymyksiä, joihin ei aina helposti löydy vastauksia. Ja kun mennään suunnittelun ja toteuttamisen yksityiskohtiin, menee sormi suuhun vielä useammin. Minkälainen kantavuus tarvitaan? Millaiset kerrokset ja mistä mate riaalista? Tonneja vai kuutioita ja kuinka paljon? Suoritepohjainen kustannusarvio? Lujitteet, uu siomateriaalit ja keventeet? Rummun arinarakenteet? Ojien luiskakaltevuudet? Kaiteiden tarve? Ympäristö- ja viranomaisluvat? Tarjouspyynnöt, sopimukset, markkinaoikeus? Takuuasiat? Suomen Tieyhdistys julkaisee helmikuun alussa 2010 uuden käytännönläheisen yksityistiekirjan Yksityistien parantaminen. Yhdistyksen Yksityistiejulkaisut -sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet yksityisteiden hallintoa käsittelevä Tiekunta ja tieosakas 2007 -kirja ja sitä täydentävä, vuonna 2009 päivitetty Yksityisteiden tienkäytön pelisäännöt -opas. Yksityistien parantamisen suunnittelu- ja toteuttamisohjeet ovat olleet varsin hajallaan. Osa maan teiden ohjeista soveltuu myös yksityisteiden parantamishankkeisiin. Tiehallinnolla on ollut ohje kortteja yksityisteiden keskeisistä parantamistöistä ja yksityistiesilloista. Metsäteiden suunnittelusta on Metsäteho Oy:n julkaisemat ohjeet. Yksi tämän kirja tavoite on ollut koota tätä hajallaan olevaa tietoa samoihin kansiin. Tässä uudessa kirjassa yksityistien parantamista käsitellään hyvinkin laajasti: kantavuuden paran taminen, kelirikkokorjaukset, kuivatusjärjestelmän parantaminen, rumpujen uusiminen, siltahank keiden erityispiirteet, liikenneturvallisuuden parantaminen, jne. Kirjassa on liitteineen 140 sivua ja 93 kuvaa ja piirrosta. Kirjatyössä on ollut mukana laaja asiantuntijaryhmä, millä on haluttu varmistaa annettavan, hyvin kin yksityiskohtaisen ohjeistuksen oikeellisuus. Kirja ei ole kaiken kattava, mutta se ohjaa laajan lähdeluettelon avulla tarkemman tiedon ääreen. Tien reunakantavuus on kelirikkoaikaan täysin olematon. Yleinen osa ja tekninen osa Kirjan alkuosa käsittelee yksityisteiden parantamista yleisellä tasolla. Tämä osa on tarkoitettu kai kille tiekunnille ja tieosakkaille, vaikka parantamishanketta ei juuri olisikaan vireillä. Kirjassa ko rostetaan tiekunnan ja yksittäisten tieosakkaiden vastuuta tiensä ja sen siltojen kunnosta ja myös niiden kunnon jatkuvasta seurannasta. Tärkeimmät yksityistiet toivotaan lisäksi modernisoitavan nykypäivän liikennettä vastaaviksi. Kirjan loppuosa on tekninen suunnittelu- ja toteuttamisohje, joka on tarkoitettu lähinnä hankkeiden vastuuhenkilöille tiekunnassa, suunnittelijoille, hankkeiden valvojille sekä myös urakoitsijoille ja muille toteuttajille. Pienten parantamistöiden tekeminen - esimerkiksi pienen routakohteen korjaaminen tai pienen rummun uusiminen - sopii hyvin tiekunnan itsensä tehtäväksi. Kirjan toivotaan antavan entistä varmemman tietopohjan tällaisten hankkeiden toteuttamiseen. Suuremmissa hankkeissa tarvitaan jo varsinaista suunnittelua, selvityksiä ja tutkimuksia. Mahdolli seen valtionavustushakemuksen tarvitaan hyvät suunnitelmat, piirustukset ja kustannusarviot. Nii den laatiminen vaati osaavaa asiantuntijaa. Kirjassa annetaan opastusta sekä suunnittelijan valintaan ja suunnitelman teettämiseen että itse suunnitelman sisältöön. Yksityisteiden valtionavustuksista annetussa Tiehallinnon viranomaisohjeessa on esitetty vaatimukset avustusha kemuksen liitteeksi laadittaville suunnitelma-asiakirjoille. Kirjan suunnitteluohjeet ja kirjan liitteenä oleva suunnitelmien esimerkkiaineisto täyttävät nämä vaatimukset. Kirjaan on koottu perustietoa myös hankkeen toteuttamisvaiheesta. Kilpailuttaminen, sopimusten laatiminen ja työn valvonta ovat nekin osaamista ja ymmärrystä vaativia tehtäviä. Tavoitteena täs säkin on, että tiekunta osaa tehdä perusasiat itse ja teettää erityistä ammattitaitoa vaativat tehtävät asiantuntijalla. Yksityiskohtaisia suunnitteluohjeita Valtaosa yksityisteiden parantamishankkeita on tien ns. perusparannushankkeita, joissa parannetaan tien kantavuutta rakennekerroksia lisäämällä ja/ tai uusimalla sekä samalla tien kuivatusjärjestelmää parantamalla. Paljon tehdään myös yksittäisten kelirikkokohteiden korjauksia. Liikenneturvallisuushankkeet ovat enimmäkseen teiden siirtoja, mutta myös yksittäisten tienkohtien parantamisia. Kai kissa näissä hankkeissa tarvitaan tien rakenteiden suunnittelua. Kirjassa on seikkaperäistä ohja usta tien alusrakenteen kantavuuden varmistamisesta tien päällysrakenteen eri kerrosten tarkkaan mitoittamiseen ja/ tai vahvistamiseen eri tapauksissa. Avo-ojien ja rumpujen kunnostamisesta ja siihen liittyvästä mitoituksesta on kirjassa runsaasti opastusta. Rummun arinarakenteiden ja ympärystäytön ymmärtäminen ja osaaminen on tärkeää rummun pysyvyyden ja routaheittojen kannalta. Yleensäkin kuivatuksesta huolehtiminen on olen naisen merkityksellistä paitsi jatkuvana kunnossapitotyönä myös parantamishankkeiden yhteydessä. Kantavuutta esimerkiksi on aika turha parantaa kerroksia lisäämällä, jos samalla ei panna kuntoon huonoa kuivatusjärjestelmää. Kantavuuden parantamiseen liittyy useissa tapauksissa tien levittäminen tai ainakin tiealueen levittämistarve tien päällysrakenteen paksuuntuessa. Kun samalla ojaluiskia joko loivennetaan tai ne ainakin ulottuvat kauemmaksi tien keskiviivasta, ei entinen tiealue enää riitä. Tien reunakantavuudesta tällaisissa tapauksissa on erityisesti huolehdittava. Näistäkin asioista kirjassa on ohjeistusta. Kirjassa on laaja osio myös yksityisteiden liikenneteknisestä suunnittelusta. Parantamishankkeissa liikenneteknistä suunnittelua tarvitaan teiden siirroissa, mäkien loiventamisessa ja mutkien oikaisuissa, teiden levityksissä, kohtaamis- ja kääntöpaikkojen rakentamisessa, liittymien korjaamisessa ja näkemäesteiden poistamisessa. Tyypillinen näky yksityistiellä, vesi seisoo tiellä ja ojassa, tien kantavuus ei enää riitä. Jatkuvasta kunnossapidosta ei ole huolehdittu, ja nyt on edessä rankempi ja kalliimpi peruskorjaus. Vain jatkuvalla hoidolla ja kunnostuksella puusilta pysyy tarkoitustaan vastaavassa kunnossa.

10 Peruskorjauksen kilpailutuksesta ja toteutuksesta Sakari Seppälä, tieisännöitsijä Yksityisen tien parantamisessa kannattaa hankkeen työmuodon valintapohdintaan käyttää riittävästi aikaa. Sillä tavoin varmistutaan tiekunnassa esimerkiksi osakkaitten sitoutuminen työhön, jos päädytään valitsemaan oma työ talkoovoimin. Sitoutumisen tulisi kestää loppuun saakka. Monessakaan tiekunnassa oma työ ei onnistu niin, että itse tehdään kaikki mitä hankkeeseen kuuluu. Yhä lisääntyvästi tiekunnat käyttävät urakoitsijoita. Urakoiden kilpailuttaminen Lähtökohtana on, että kaikki hankkeet ja hankinnat kannattaa kilpailuttaa. Niinhän yksityinenkin tekee omissa, varsinkin isommissa ostoksissaan. Tällä tavalla maksaja pysyy hintatietoisena ja yleensä onnistuu pitämään hintoja kurissa. Julkisia hankintoja säätelevän hankintalain mukaan pitää tiekunnankin kilpailuttaa hankkeensa silloin, kun julkinen avustus on yli 50 % hankkeen kustannuksista. Julkinen avustus tarkoittaa valtion ja kunnan avustuksia yhteensä. Lisäksi tulee täyttyä ehto, että urakan arvonlisäveroton kustannus on yli 100 000 euroa ja materiaali- tai palveluhankinnan (esimerkiksi kiviaineshankinta) arvo on yli 15 000 euroa (hallituksen esityksen mukaan nämä niin sanotut kynnysarvot nousevat 150 000 euroon ja 30 000 euroon vuonna 2010). Yksityistien peruskorjaamisen kokonaiskustannus vaikkapa suuruusluokkaa 3 4 kilometrin tie jää monesti edellä mainitun kynnysrajan alle. Mutta joskus urakkakoko kasvaa ja tällöin tullaan hankintalain velvollisuuksien piiriin. Varsinkin siltojen korjaustyöt normaalisti ovat selvästi tuon kynnysrajan alapuolella. Yksityistien peruskorjaamisen kustannuksista valtaosan muodostaa kiviainesmateriaali. Sen saatavuus kohtuullisen etäisyyden päästä ratkaisee monesti koko urakkatarjouksen hinnan. Tiekunnan osakkaat tarkastelemassa yksityistien korjaustarpeita. Jo alusta lukien on yhteistuumaisuus tärkeä hankeen hyvälle onnistumiselle. Hankintalain ideana on, että kynnysrajojen ylittymiset tuovat mukanaan ilmoitusvelvollisuuden niin, että periaatteessa jokainen urakoitsija voisi saada mahdollisuuden tarjota kyseistä urakkaa tai hankintaa. Tällä ajetaan takaa avointa ja läpinäkyvää kilpailua. Hankintalain ehtojen täyttyessä tulee tiekunnan tai sen edustajan käydä tekemässä ilmoitus alkavasta projektista ja kilpailusta internetissä niin sanottuun Urakkatarjoukset avataan asiaa hoitavan hoitokunnan kokouksessa. Selkeään ja tarkkaan pöytäkirjaan merkitään muun muassa tulleet tarjoukset, hinnat, tarjousten vertailu sekä valintapäätös perusteluineen. HILMA-sivustoon osoitteessa www.hankintailmoitukset. fi. Ilmoituksen tekeminen ei kovin hankalaa ole eikä sitä kannata kohtuuttomasti arastella. Usein lähiseudun kilpailukykyiset urakoitsijat ovat tiekunnan ja toimitsijamiehen tiedossa. Niinpä niille tuon julkisen ilmoituksen lisäksi kannattaa laittaa tarjouspyynnöt menemään. Liikkeelle lähtö Ensivaiheessa kannatta kannattaa hoitokunnan tehdä itse tai teettää ammattihenkilöllä eräänlainen esiselvitys, joka sisältää suosituksen korjaustyön laajuudesta sekä tiedot alustavista kustannuksista tiekunnan päätöskeskusteluun. Selvityksen tekijän on syytä olla kokouksessa kertomassa esityksen perusteista, kustannuksista ja rahoitusmahdollisuuksista. Selvityksen laatija on monesti myös varsinaisen peruskorjaussuunnitelman tekijä. Hän saa osakkailta