Baltian satamakierros 11. 13.4.2011 (Klaipeda-Liepaja-Riika) Osallistujat: 1. Elina Multanen 2. Rolf Sandberg 3. Kimmo Lankinen 4. Nikolai Kuhharuk 5. Mervi Nurminen 6. Juha Kapraali 7. Tommi Laaksonen 8. Jan Gran 9. Tommi Sievers 10. Pasi Luoma 11. Mikko Iivonen 12. Paavo Lyytikäinen 13. Tomas Sjödahl 14. Pertti Kaikkonen 15. Birger Stjernberg 16. Hannu Asumalahti 17. Martti Sajama 18. Pekka Järnefelt Straightway Finland Straightway Finland NEOT Oy, Hamina Terminal Easmar Logistics Oy North European Logistics Institute Stingray Cargo Oy Centos Finland Oy Haminan Satama Oy Haminan Satama Oy Hacklin-Hamiko Oy Hacklin-Hamiko Oy Hangon satama Victor Ek Logistics Oy Railcraft Oy K-Line Finland Oy Rauman satama Container Finance Oy Containerships Oy Yksi Straightwayn toiminnan muodoista on lisätä tietoa ja osaamista verkostomme sisällä ja vastaavasti verkostoitua muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Satamat, etenkin lähialueella sijaitsevat, kehittyvät koko ajan ja ovat kiinnostavia. Toki nykyisin sähköisten viestimien kautta saa jo paljon tietoa, mutta monta kertaa asiat vasta omin silmin nähtynä konkretisoituvat. Edellinen vastaava satamakierros toteutettiin syksyllä 2005, joten oli jo aikakin päivittää tiedot. Matkaan lähdettiin maanantaina 11.4., iltalento Riikan kautta Palangaan. Air Balticin lennot toimivat lähes moitteettomasti; Palangan kone oli noin puoli tuntia myöhässä. Riikan kenttä on sopivan kokoinen ja sieltä on hyvät yhteydet moneen Euroopan kaupunkiin. Myös lentolaukut löysivät tiensä perille eivätkä kadonneet siihen kuuluisaan mustaan aukkoon kuten esim. Pariisin kentällä usein käy. Palanga sijaitsee n. 30 km Klaipedan pohjoispuolella, joten matka hotelli Ambertoniin ei kestänyt kauan. Klaipeda on n. 185 000 asukkaan kaupunki, jossa ei valitettavasti ehtinyt tutustua tällä kertaa kuin hotelliin ja satama-alueisiin. Allekirjoittaneella oli aluksi ongelmia saada kontaktia Klaipedan satamaan; vanhat kontaktit olivat muuttuneet ja heidän nettisivuillaan ei ollut juuri yhteystietoja lukuun ottamatta yleissähköpostiosoitetta. Siihen tuli muutaman kerran kirjoitettua turhaan, yhteydet aukesivat vasta kun Containership:in edustaja avitti asiaa. Sitten tulikin lyhyessä ajassa ohjelmaehdotus koko päiväksi; se sisälsi esittäytymisiä, satamakiertoajelua veneellä ja bussilla, yritysvierailuja, ysvierailuja, lounasta ja lopuksi vielä logistiikkakeskusvierailun. Siitä jouduimme ajanpuutteen vuoksi kieltäytymään, sillä meidän oli jatkettava samana iltana Liepajan kautta Riikaan. Klaipeda 12.4. 1
Klaipeda Seaport Authorityn isäntinä olivat Arturas Drungilas (Marketing and Administration Director), Kristina Gontier (Head of Marketing Department) ja Zymantas Sinkevicius (Statistics specialist). Lisäksi mukana pyöri valokuvaajaa ja kaikenlaista assistenttia, vierailumme raportoitiin heidän nettisivuillaan etu- ja jälkikäteen. Sataman liikenne ja perustiedot: Klaipedan satama käsitteli tavaraa 31,3 miljoonaa tonnia v. 2010, liikenne jakautuu seuraavasti: Liikenteestä 39% oli transitoa, se suuntautuu pääosin Valko-Venäjälle Venäjälle ja Ukrainaan. Satamasta on konttijunayhteys Viking Mustalle merelle, rajanylitys kestää 30 min. ja tullaus sujuu yhdellä dokumentilla. Projekti on Liettuan, Valko-Venäjän ja Ukrainan yhteinen ja toimii ilmeisen säännöllisesti. Viime vuonna käsittelymäärä oli 41 804 TEU:ta. Sen sijaan viime vierailulla kerrotusta Mercury konttijunayhteydestä Moskovaan ei mainittu kuin se, ettei ole toiminut. Klaipedan sataman sivuilta löytämäni uutisen mukaan konttijunayhteys oli alkanut heinäkuussa 2008, tavoitteena kuljettaa kontteja Kaliningradista ja Klaipedasta Moskovaan Kuntsevo 2 terminaaliin. Tonnimäärissä Klaipeda ei kärsinyt lamavuodesta 2009 paljon; liikenne oli silloin lähes 28 milj. tonnia, vuoden 2007 tasolla. Yhtenä syynä tähän olivat satamamaksujen alentaminen. Tällä hetkellä roro- ja konttiliikenne kasvavat eniten (konttiliikenne maaliskuu 2011 +13%, kaikkien aikojen ennätyskäsittelymäärä 38 116 TEU). Konttiliikenteen kasvu on pääosin johtunut hankalasta jäätilanteesta Suomenlahdella ja USA:sta tuotavien käytettyjen autojen tullausmuutoksesta (1.7.2011 tullit nousevat). Em. liikenteen kasvu on aiheuttanut kapasiteettipulaa, niinpä satamalla on laajennushankkeita menossa; ensimmäisessä vaiheessa alueita lisätään 8,5 ha ja toisessa 5,5 ha. Tavoite on lisätä liikennettä 45 miljoonaan tonniin. 2
Myös konttiterminaalipuolella oli tapahtunut paljon; viimeksi näimme kaaosterminaalin ja kuulimme rakenteilla olevasta terminaalista. Se valmistui heinäkuussa 2006 ja käsittelymäärät ensimmäisen vuoden 38 000 TEU:sta ovat nousseet 200 000 TEU:hun. MSC on ollut terminaalihankkeessa melko alusta asti ja siitä on tulossa tämän vuoden aikana heidän distribution hub. Konttiterminaalissa alissa voidaan käsitellä 3000-5500 TEU:n laivoja, maaliskuussa oli ensivisiitti MSC:n 5500 TEU:n laivalla. MSC on mukana 80% osuudella ja loput 20% on Maerskin. Terminaalin 2. vaihe valmistuu kesäkuussa, kapasiteetti nousee 700 000 1000 000 TEU:hun. Terminaalissa operoi Klaipedos Smelte yhtiö ja tekniset tiedot löytyvät sivuilta: http://www.smelte.lt/en/services/container-terminalservices/ Toinen konttiterminaali on Klaipedos Konteineriu Terminalas, (myös roro ja yleislastia) käsittelykapasiteetti 450 000 TEU:ta, varastotilaa 12 000 m2. Lisätiedot: http://www.terminalas.lt/eng/container-terminal Arturas Drungilas esittelee Klaipedan satamaa Klaipedan sataman yritykset ja operaattorit hoitavat öljy- ja lannoiteliikenteen lisäksi kylmäkuljetuksia ja varastointia. Kylmävarastotilaa esim. Klaipedos Smeltellä on 8000 m2, mahdollistaa 25 000 tonnin käsittelyn ja vuositasolla 350 000 tn. Tuotteina hedelmiä, pakastekalaa ja kanaa jota viime vuonna meni 60 000 tn. Em. pakastetuotteet menevät Kazakshtaniin, Uzbekistaniin ja Kirgisiaan. Venäjälle ei pakastekana voi mennä sillä tuotteiden tuonti kolmansien maiden kautta on kielletty. Samassa EU:ssa ollaan? Klaipedan satama Satamavierailun ja vesibussikiertoajelun lisäksi meille satamaa esitteli Klaipedos Smelte yhtiön Eduardas Galuskinas (markkinointijohtaja) bussikiertoajelulla. Tämän jälkeen vierailimme vielä Stevedoring Company Bega ssa. Heidän johtajana Aloyzas Kuzmarkis (myös paikallisen satamaoperaattoreiden puheenjohtaja) esitteli meille yhtiön toimintaa ja Liettuan koko satama-alaa. alaa. Tällä hetkellä Liettuan satamat käsittelevät 60 milj. tonnia vuositasolla. Kysyimme paikallisten työntekijöiden ammattiliitoista (lakkoherkkyys?) johon puheenjohtaja totesi: hyvä kysymys, heillä on 2-3 ahtaajien ammattiliittoa, mutta esim. Bega yhtiön työntekijät eivät ole järjestäytyneet mihinkään. Stevedoring Company Bega:sta lisää: http://www.bega.lt/index.php?4099456441 3
Vierailu Klaipedan satamaan ja sen yrityksiin oli hieno kokemus; meihin suhtauduttiin ystävällisen vieraanvaraisesti ja jokaisessa yrityksessä oli ylintä johtoa paikalla. Ajat ovat muuttuneet vuosien takaisesta vierailusta. Liettuan satamaoperaattoreiden presidentti Aloyzas Kuzmarskis Vierailumme huomioitiin mm. Suomen lipulla Liepaja 12.4. Matka Klaipedasta Latvian puolelle Liepajaan on n. 100 km, aikaa meni n. 1,5 h. Meidät vastaanotti Liepajan sataman (Special economic Zone Authority) puheenjohtajan assistentti Guntis Belskis. Hän oli järjestänyt kahvit ja pientä purtavaa hienoon vanhaan tehdaskiinteistöön tehtyyn hotelliin. Paikka hämmästytti, nimittäin kaupunki oli muuten aika vaatimaton, suorastaan kurjan näköinen. Satama on erikoistunut kuiva- ja nestebulkin ja yleislastin käsittelyyn, viime vuonna käsittelymäärä oli 4,5 milj. tonnia. Tuotteita ovat biopolttoaineet, puupelletit, sahatavara, sementti, vilja, metallit jne. Historia ja kehityskohteet Ensimmäiset satamatoiminnot alkavat jo 1200 luvun puolivälistä, 1900 luvun alussa 7% Venäjän liikenteestä kulki Liepajan kautta ja esim. vuonna 1913 satamassa oli yli 1700 laivakäyntiä ja tavaraa käsiteltiin 1,5 milj tonnia. Samaan aikaan väkimäärä oli kasvanut 10 000 asukkaasta 100 000 asukkaan kaupungiksi. 1900 luvulla kaupungista tuli sotilastukikohta a ja toisen maailmansodan aikana kaupunki tuhottiin lähes täysin ja saksalaiset miehittivät sen. Neuvostomiehityksen aikana Liepajasta tuli suljettu kaupunki laivastotukikohtineen ja oli suljettuna kaupalliselta toiminnalta 1960 luvun lopulle saakka. Tätä taustaa vasten kaupungissa ja satamassa oli paljon kehitettävää ja ihan konkreettisesti jälkien siivoamista kun Neuvostovallasta vapauduttiin 1990 luvulla. Laivastotukikohta mm. upotti sukellusveneensä satamaan ja jätti jälkeensä muutakin rojua. Tällä hetkellä kehityskohteina ovat väylän syventäminen 10 metristä 12-12,5 metriin, rautatie- ja maantieinfran parantaminen ja lisärakentaminen. 4
http://www.liepaja-sez.lv/cat_2.html Liepajasta jatkoimme kohti Riikaa bussikuskimme Algis Urbonaksen luotsaamana. Ryhmään liittyi myös V. Putelis. Riikassa olimme n. 22.00. Riika 13.4. Pienen harhailun ja virkistävän aamukävelyn jälkeen löysimme perille Free Port Rigan satamakonttoriin, joka sijaitsee see keskellä kaupunkia lähetystöalueella. Ja tarkemmin katsottuna olimme olleet samassa paikassa aiemmin, mutta nyt liettualainen bussikuljettajamme luotti navigaattoriin. Meidän vastaanotti markkinointiosaston johtaja Edgars Suna ja analyytikko Darja Uspenska. Edgars Suna esitteli sataman lukuja heidän auditoriossaan. http://www.freeportofriga.lv/ Edgars Suna esittelee Riika n lukuja Sataman käsittelykapasiteetti on 45 milj. ton, se työllistää suoraan 5500 henkeä ja epäsuorasti 15 000. Operaattoreita on 32 kpl. Vuonna 2010 satama käsitteli yhteensä 30 milj. tonnia. Kokonaisluvusta kuivabulkkia (viljaa, sokeria, hiiltä, malmia, kemikaaleja, lannoitteita jne.) oli 17 milj. tonnia, yleislastia 6,4 milj ton. ja nesteitä (pääosin öljytuotteita 6,5 milj. tonnia). Yleislastista kontteja oli 254 475 TEU:ta, kasvua edellisestä vuodesta +39%! 80% sataman liikenteestä on transitoa CIS maihin. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu konttiliikenteessä on +25,5% ja nestebulkissa 22%. Riikasta on kaksi blokkijunayhteyttä; toinen on US Military (ei aseita) kuljetukset Afganistaniin, tämä on toiminut helmikuusta 2009 lähtien. Toinen on myös USA:n kulutustavaraa ym. Kazakhstaniin ja Uzbekistaniin. Kehityskohteet Näkymä satamakapteenin tornista konttiterminaalin laajennusalueelle 5
Riikan satama tulee lähivuosina investoimaan paljon; rakenteilla on yleislastiterminaali Krievu Sala, jonka pitäisi aikataulun mukaan valmistua 2013. Se on 187 miljoonan euron projekti joka on 65 hehtaaria ja 7 laituria, käsittelykapasiteetiltaan 23 milj. tonnin terminaali. Varasto- ja terminaalialueiksi on varattu sataman alueelta 350 ha. Suurin projekti on kuitenkin konttiterminaalin laajennus, (National Container Terminal) jonka toteutus on suunnitelman mukaan 2010-2021. Se on 300 miljoonan dollarin projekti, terminaalin alue on 181 ha ja käsittelykapasiteetti tulee olemaan 850 000 TEU:ta ja 550 000 autoa. Tällä hetkellä konttien käsittelyä hoitaa Baltic Container terminal, jonka kapasiteetti on 350 000 TEU:ta. http://www.bct.lv/facilites Auditoriossa tapahtuneen esittely jälkeen ajoimme bussilla kaupungin ja sataman toiselle laidalle, jossa sijaitsee lennonjohtotorni eli satamakapteenin toimisto. Ylhäältä tornista oli näkymät koko satamaan, tosin aika kaukaa. Huomiot kilpailutilanteesta Molemmat satamat ovat kehittyneet viime näkemältä. Ja myös tulevaisuudessa aiotaan investoida ja kehittyä voimakkaasti. Klaipedan satama keskittyy enemmän CIS maiden transitoon, eikä näin ollen suoraan kilpaile Suomen reitin kanssa. Riikalla sen sijaan on strategiana kehittää konttiliikennettä. Tilastojen mukaan se on jo onnistunut siinä (ja olemme puolestamme avittaneet lakkoilemalla täällä) ja aikoo laajennuksen myötä kasvattaa osuuttaan edelleen. Myös sijainti luo edellytykset kilpailutilanteen kiristymiseen, joten meidän on syytä pitää puolemme täällä. Sataman lennojohto tornissa Edgars Suna, Kaikkonen, Sajama, Lankinen ja Luoma 2.5.2011 Elina Multanen 6