Vuosikertomus 21 1 1
Sisällys Toiminta-ajatus 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek 5 Eläkekassan vuosikertomus 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 18 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 2 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 23 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta 24 Tunnuslukuja 25 Tilintarkastuskertomus 26 Yhteystiedot 27 2 2
Toimintaajatus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on liikennepalvelualoilla toimivien yritysten ja yrittäjien omistama työeläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjän eläkelaissa ja työntekijän eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 3 33
Toimitusjohtajan katsaus 22.3.211 Vuonna 21 talouden suhdanteet kääntyivät nousuun, mutta etenkin Euroopassa on jouduttu yhä pahenevien eri valtioiden velkaongelmien kehään. Euroalue on ehkä olemassaolonsa haastavimmassa tilanteessa euron vakauden säilyttämiseksi ja yhteisvaluutan tulevaisuuden varmistamiseksi. Myös suomalaiset eläkelaitokset ovat tämän finanssikriisin jälkipyykin osana. Onhan eläkesijoittaminen kansainvälistynyt ja talouden heilahtelut vaikuttavat suoraan eläkelaitosten saatavissa oleviin tuottoihin. Suomalaisen eläkekassa- ja eläkesäätiöjärjestelmän säilyminen itsenäisenä vaihtoehtona eläkevakuutukselle on viime vuosina ollut vaakalaudalla, kun isot eläkeyhtiöt kilvan ovat purkaneet säätiöitä ja kassoja alimitoitetun siirtyvän toimintapääoman aiheuttaman houkutuksen vuoksi. Ei ole oikein, että kannattava eläkesäätiö lakkautetaan ja vakuutukset siirtyvät eläkeyhtiöön lyhytnäköisesti ainoastaan kertaluonteisen pääomasiirron takia. Onneksi tämä porsaanreikä on paikattu. Siirtyvän toimintapääoman määrä on 1.1.211 alkaen nostettu 18,2 %:iin. Aikaisemmin se oli 16, %. YEL-järjestelmän perustamisesta tuli vuonna 21 kuluneeksi 4 vuotta. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin edeltäjä Bensiinikauppiaitten Eläkekassa aloitti toimintansa YEL-järjestelmän myötä myös vuonna 197. Eläkekassan toiminta yrittäjien eläke-etujen puolesta puhujana ja alan toimijana on jatkunut vuosikymmeniä huolimatta toimialan suurista rakenteellisista muutoksista. YEL:n lakimuutos siirtää vuonna 211 yrittäjiä TyEL:stä YELjärjestelmän piiriin. Viabek on tässä asiassa auttamassa yrittäjiä muutoksen suunnittelussa ja valmistelussa. Vuoden 29 alkupuolella perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työryhmät pohtimaan työurien pidentämistä. Tähän liittyvää tunteita herättävää keskustelua käydään edelleen ilman, että lainsäädännöllisesti olisi päästy asiassa yhtään eteenpäin. Eduskuntavaalien jälkeen asiaan saataneen enemmän selvyyttä. On kuitenkin selvää, että työuria on jossakin määrin ja jollakin aikavälillä pidennettävä mielellään alkupäästä, keskivaiheilta ja myös valitettavasti loppupäästä. Vuonna 29 alettiin selvittää myös vakavaraisuussääntelyn uudistamistarpeita. Nykyinen globaali talousjärjestelmämme luo yhä tihenevään tahtiin paineita kasvattaa myös eläkelaitosten puskureita. Vakavaraisuusjärjestelmää parannetaan vaiheittain. Maaliskuun lopusta alkaen vuonna 211 sijoitukset luokitellaan entistä tarkemmin todellisen riskin mukaisesti. Uudistus auttaa suomalaista eläkejärjestelmää kestämään entistä paremmin odotettavissa olevat taloudelliset haasteet. Kiitän kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille oikein hyvää vuoden jatkoa. Kari Puustinen 4 4
21 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on vuonna 1969 huoltamoyrittäjien eläkelaitokseksi perustettu eläkekassa. Eläkekassan toimintapiiriä laajennettiin vuonna 26. Eläkekassa hoitaa asiakkaidensa TyEL- ja YEL-vakuutukset, myöntää ja maksaa lainmukaiset eläkkeet, sekä huolehtii osaltaan eläkkeisiin varattujen rahastojen hoidosta. Eläkekassa Viabek hoitaa yli 26 eläkeläisen vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeet, niiden maksatuksen ja niihin liittyvät palvelut. Eläkekassa Viabek on perustettu pienyrittäjän tarpeita ajatellen. Työntekijät tuntevat yrittämisen arjen. Myös eläkekassan hallitus koostuu yrittäjistä eli eläkekassaa johdetaan asiakkaiden intressien mukaisesti. Tilinpäätös 21 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 21, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 4 D 81, Helsinki. 5 5 5
Eläkekassan vuosikertomus 21 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminta on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahastoiduilla eläkevaroilla pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoituksia tehtäessä riskin arvioiminen on keskeinen tehtävä. Eläkekassan tavoitteena on tämän takia vakavaraisuuden kasvattaminen siten, että talouden vaihtelut eivät estä pitkäjänteisen sijoituspolitiikan toteuttamista. Eläkekassan sijoituksista käyvin arvoin laskettuna oli 31.12.21 kiinteistösijoituksia 36, prosenttia, osakesijoituksia 15,4 prosenttia ja korkosijoituksia (ml. rahamarkkinasijoitukset) 48,6 prosenttia. Private Equity sijoitusten osuus eläkekassalla oli 18,1 prosenttia. Markkinariskin hallitsemiseksi sijoitusallokaation suunnittelu ja seuranta ovat keskeisiä toimenpiteitä. Rahastosijoitusten hajautus ja pyrkimys valita keskenään mahdollisimman vähän korreloivia sijoituksia pienentävät parhaiten markkinariskiä. Eläkekassan hallitus seuraa sijoitustoiminnan toteutumista säännöllisesti ja tekee tarvittaessa muutoksia toteutettavaan sijoituspolitiikkaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin toimia pitkällä tähtäimellä eikä perusteettomia muutoksia toimintatapaan vuoden aikana tehdä. Vakuutus- ja sijoitusriskien hallinta Eläkelaitoksella on kolmen tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit, sijoitusriskit ja operatiiviset riskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä säädellään toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeiden määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Operatiivisia riskejä ovat mm. sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvat virheet ja häiriöt. Tarkempi selvitys riskeistä ja niiden hallinnasta on tilinpäätöksen liitetietona. Vastuuvelka ja kate Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TyEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahasto-osuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeiden eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuulla (TyEL) tarkoitetaan jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääoma-arvoa. Eläkekassan on katettava TyEL-eläketurvasta aiheutuva eläkevastuu sekä velka vastuunjakoon. Katteena voi olla ainoastaan katekelpoisia varoja. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. 6 6
Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin hallituksen toimintakertomus 21 Kassankokous Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin huhtikuun 28. päivänä 21. Kokouspaikkana oli Hotelli Scandic Continental Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 22 :n mukaiset asiat. Kokoukseen osallistui 25 äänioikeutettua henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Iiro Myllyvirta. Toimintapiiri Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TyEL-osasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla ja siihen läheisesti liittyvillä rajatuilla maantieliikennettä palvelevilla aloilla toimivat yrittäjät sekä heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä kyseisillä aloilla. YEL-osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 29 yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 67 YEL-vakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 269. TyEL-osasto TyEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YELosastoon kuuluvien työnantajien työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijän eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan myös osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TyEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 4 uutta työnantajaa ja 98 työnantajan TyEL-vakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 379 työnantajalla TyEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli 2 26 työntekijää 31.12.21. Maantieliikennettä läheisesti palvelevia toimialoja ovat esimerkiksi moottoriajoneuvojen korjaamot ja maalaamot autonpesuyritykset autovuokraamot kaupunkitaajamien ulkopuolella sijaitsevat kahvila-ravintolat eräät pikaruokayritykset ja ruokashopit 7 7
4 35 3 25 2 15 1 5 YEL-vakuutukset ikäryhmittäin 31.12.21 Miehet 212 kpl Naiset 57 kpl yhteensä 269 kpl 19 32 13 12 9 1 6 7 4 3 1 1 2 3 21-25 26-3 31-35 36-4 41-45 46-5 51-55 56-6 61-39 37 38 33 25 2 15 1 5 1 8 6 4 2 Jatkuvat työsuhteet ikäryhmittäin (TyEL) 31.12.21 8 182 139 218 123 135 99 99 118 16 84 91 17 91 82 75 Miehet 93 kpl Naiset 1123 kpl yhteensä 226 kpl 6 69 39 29 Maksetut TyEL-eläkkeet (v. 21 14,3 milj. euroa) Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Muut eläkkeet ja etuudet Maksetut YEL-eläkkeet (v. 21 9,5 milj. euroa) 8 7 6 5 4 3 2 1 Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke -2 21-25 26-3 31-35 36-4 41-45 46-5 51-55 56-6 61- Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke 26 27 28 29 21 26 27 28 29 21 Työttömyyseläke Perhe-eläke Muut eläkkeet ja etuudet Vakuutusmaksutulo Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 1,6 miljoonaa euroa, mikä on 14,9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Työtulon keskiarvo oli noin 26 8 euroa vuodessa (edellisenä vuonna myös 26 8 euroa). TyEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 11, (14,8) miljoonaa euroa, josta työntekijöiden osuus on 2,4 (2,7) miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 12,6 (16,6) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä 54 98 (217 796) euroa. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat 25 366 (35 635) euroa. YEL-maksutappioita ei Eläkekassa Viabekille kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksen ottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun. Eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 146 (168) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: YEL TyEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet 19 31 5 Varhennetut vanhuuseläkkeet 3 3 Työkyvyttömyyseläkkeet 9 31 4 Työttömyyseläkkeet 2 6 8 Osa-aikaeläkkeet 4 5 9 Perhe-eläkkeet 12 13 25 Kuntoutuspäätökset 4 7 11 Yhteensä 5 96 146 Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YEL-osastosta 5 ja TyEL-osastosta 59 jatkopäätöstä. YEL-osastosta annettiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin 2 hylkäyspäätöstä. TyEL-osastosta hylättiin 22 työkyvyttömyyseläkehakemusta. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 18 kuntoutushakemusta, joista 11 sai myönteisen kuntoutuspäätöksen ja 7 hakemuksista hylättiin. Yksi perhe-eläkehakemus sekä vanhuuseläkehakemus hylättiin. 8 8
Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä 2 639 ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: YEL TyEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet 57 1 5 1 553 Varhennetut vanhuuseläkkeet 91 68 159 Työkyvyttömyyseläkkeet 82 32 4 Työttömyyseläkkeet 6 43 49 Osa-aikaeläkkeet 1 14 24 Perhe-eläkkeet 216 235 451 Kuntoutuspäätökset 2 1 3 Yhteensä 914 1 731 2 639 Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 21 eläkkeellä. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 23,8 (22,9) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: (Milj. euroa) YEL-osasto TyEL-osasto Yhteensä Vanhuuseläkkeet 6,26 9,27 15,53 Varhennetut vanh.eläkkeet,92,44 1,36 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,6 2,91 3,98 Työttömyyseläkkeet,6,59,66 Osa-aikaeläkkeet,9,9,18 Perhe-eläkkeet 1,12,96 2,8 Yhteensä 9,51 14,27 23,78 Lisäksi on maksettu kuntoutuksesta aiheutuvia etuuksia ja kulukorvauksia yhteensä 39 63 euroa. Eläkkeiden korotus 4 25 2 15 1 5 1 8 6 4 2 Yrittäjien työtulon keskiarvo v. 26-21 (Työtulo 1 euroa/vuosi) 23,6 22,8 23,4 24,5 23,2 24,2 25,2 24,2 25, 26,6 27,3 26,8 26,8 26,7 26,8 26 27 28 29 21 Eläkkeensaajat eläkelajeittain (TyEL+YEL) 31.12.21 69 863 83 76 Varhennettuja vanhuuseläkkeitä 19 21 32 41 Työttömyyseläkkeitä ja osa-aikaeläkkeitä Miehet Naiset Keskiarvo Miehet 167 kpl Naiset 1572 kpl yhteensä 2639 kpl 69 382 Vuoden 21 alusta tehtiin eläkkeisiin,26 prosentin indeksikorotus. vanhuuseläkkeitä Työkyvyttömyyseläkkeitä Perheeläkkeitä 9 9
Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen kokonaistuotto vuonna 21 oli 11,4 (1,8) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot kasvoivat 6, prosenttia. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 6,1 miljoonaa euroa ja myyntitappioita,1 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut pienenivät 1,8 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoksi muodostui vuonna 21 yhteensä 8,9 (1,4) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia 1,4 miljoonaa euroa, sekä arvonkorotuksia ja arvonalennuksen palautuksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Rahastosiirtovelvoite Eläkelaitosten vastuuvelan tuottotavoite määritellään 3 prosentin rahastokoron, eläkevastuiden täydennyskertoimen ja työeläkejärjestelmän keskimääräisten osaketuottojen perusteella jälkikäteen. Täydennyskerroin oli 1.1.21 alkaen,24 prosenttia ja 1.7.21 alkaen,98 prosenttia. Keskimääräinen osaketuottokerroin lasketaan koko eläkevakuutusalan osakesijoitusten (vakavaraisuusryhmä IV, alaryhmä 1) neljännesvuositoteumien avulla. Vuonna 21 vuosineljänneksittäin toteutuneet tuotot olivat prosentteina +42,7; -25,2; +41,2 ja +3,4. Vaikka osaketuotto-osuus koko rahastosiirtovelvoitetta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan 1 prosentin painolla, sen kokonaisvaikutus rahastosiirtovelvoitteeseen on merkittävä. Eläkekassa Viabekin sijoitusten tuottovaatimus vuonna 21 oli 7,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöomistukset Kiinteistösijoituksista suorien asuin- ja liikekiinteistöjen osuus oli 72 prosenttia, loput olivat kiinteistörahastoja. Asuinkiinteistöjen osuus kaikista kiinteistösijoituksista oli vajaa 38 prosenttia. Suorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo oli 31,4 miljoonaa euroa vuoden 21 lopussa. Lisäystä edelliseen vuoteen on,4 miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo koko sijoitusomaisuudesta oli vuodenvaihteessa 23,4 prosenttia koko sijoitusomaisuudesta, kun se vuotta aikaisemmin oli 27,8 prosenttia. Suorien kiinteistösijoitusten tuotot pienenivät 2 prosenttia ja kulut pienenivät 4,1 prosenttia. Suorille kiinteistösijoituksille ei tehty arvonkorotuksia, eikä arvonalennuksia. Epäsuorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo vuoden lopussa oli yhteensä 15,3 (13,2) miljoonaa euroa. Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli 31.12.21 pörssiosakkeita ja muita osakkeita kirjanpitoarvoltaan yhteensä,5 miljoonaa euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 48,9 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 26,2 miljoonaa euroa. Rahastomyyntien nettotuotto oli 6, miljoonaa euroa. Pääomarahastoihin eläkekassalla oli sijoitettuna vuodenvaihteessa kirjanpitoarvoltaan 23,5 miljoonaa euroa (sisältäen epäsuoria kiinteistösijoituksia 13,9 miljoonaa euroa ja mezzaninelainoja 3, miljoonaa euroa). Edellisen vuoden vastaava arvo oli 18,9 miljoonaa euroa. 1 1
Suorat kiinteistösijoitukset 31.12.21 (käyvin arvoin) Rahoitusmarkkinavälineet Liikekiinteistöt 47,2 % Asuinkiinteistöt 52,8 % Toimintavuoden päättyessä eläkekassalla ei ollut rahamarkkinasijoituksia. Obligaatioiden ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden määrä väheni vuoden aikana 4,6 miljoonalla eurolla ja oli vuodenvaihteessa kirjanpitoarvoltaan yhteensä 34,6 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja ei kirjattu tällä tilikaudella, ja myyntitappioitakin kirjattiin alle,1 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna myyntivoittoja ei kirjattu ja myyntitappioita kirjattiin,2 miljoonaa euroa. Lainat Osakkaana oleville työnantajille oli lainoja vuoden päättyessä yhteismäärältään 241 486 euroa. Luottotappioita ei ollut. Hoitokulut Sijoitusomaisuuden jakauma 31.12.21 (käyvin arvoin) Osakkeet 15,4 % Pitkän koron sijoitukset 27,3 % Lyhyen koron sijoitukset 21,3 % Kiinteistösijoitukset 36, % Eläkekassan hoitokulut olivat vuonna 21 1,5 miljoonaa euroa. Hoitokulut pienenivät edellisestä vuodesta,9 prosenttia. Vakuutustekninen vastuuvelka ja kate TyEL:n mukainen vakuutusmaksuvastuu kasvoi 1,8 miljoonaa euroa. Vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 143,9 miljoonaa euroa. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy korvausvastuuta yhteensä 48,8 miljoonaa euroa sekä lisävakuutusvastuuta 3,3 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Tilinpäätöksen mukainen TyEL-vastuuvelka 31.12.21 144 milj.euroa Vakuutusmaksuvastuu 66, % Varsinainen korvausvastuu 25,7 % Tasausvastuu ja tasoitusvastuu 8,3 % Vakavaraisuus Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 21 lopussa 21,4 miljoonaa euroa. Toimintapääomaan sisältyy 5 miljoonan euron suuruinen takaus. Tasausvastuusta toimintapääomaan tilapäisesti rinnastettava määrä oli 5,6 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja oli 8,3 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. 11 11
Eläkekassan hallinto Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Varapuheenjohtaja Mikael Selin Hannu Hämäläinen Harri Jurvanen Heli Porkka Heikki Löfgren Matti Varelius Juha Rasila Tapio Meriläinen Hallitus Kari Vepsäläinen Pentti Ahonen Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja kaksitoista hallituksen kokousta. Viabekin hallitus Harri Jurvanen, Mikael Selin, Seppo Rautalin, Heikki Löfgren, Juha Rasila ja Kari Vepsäläinen 12 12
Toimihenkilöt Kari Puustinen Senja Koskinen Tuija Miettinen Mika Kivinen Seija Ekström Asta Syrjälä Pekka Huovila toimitusjohtaja talouspäällikkö; kirjanpito, sijoitusasiat, lainat toimistosihteeri; kirjanpito, maksuliikenne, lainat eläkepäällikkö; eläkkeet ja vakuutukset toimistosihteeri; vakuutusmaksujen laskutus ja perintä kiinteistöpäällikkö; vuokraustoiminta sekä TyEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri vakuutusneuvottelija Viabekin henkilöstö Asta Syrjälä, Kari Puustinen, Seija Ekström, Pekka Huovila, Senja Koskinen, Tuija Miettinen ja Mika Kivinen. Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Veli Vanhanen, KHT. Veli Vanhasen varalla on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Markku Marjomaan, KHT. Asiantuntijat Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut 3.11.21 saakka Yrjö Turtiainen, SHV. Eläkekassa allekirjoittavana vakuutusmatemaatikkona ja vakuutusteknisenä asiantuntijana toimii 1.12.21 alkaen Porasto Oy:n päämatemaatikko Tuula Lempiäinen. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet LL Otso Ervasti, sekä vakuutuslääketieteen dosentti, LKT Timo Aro. Jäsenyydet Eläkesäätiöyhdistys ESY ry Finanssityönantajat ry Suomen Yrittäjät Helsingin Kauppakamari 13 13
Ajankohtaista Eläkekassa Viabek on vuonna 21 avannut asiakkailleen ekstranet-sivuston. Tavoitteena on avoimuus sekä informaation nopeuttaminen ja lisääminen asiakkaille mm sijoituksiin ja eläkkeisiin liittyvissä asioissa. Sivustoihin liittyen asiakkaat saavat halutessaan tiedotteet sähköpostilla. Uusimme myös Viabekin tietojärjestelmiä. Uudet työasemat ja uudet ohjelmistot tekevät työskentelyn entistä tehokkaammaksi. Henkilökunnan koulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kustannusten karsimiseksi kiinnitimme erityistä huomiota toiminnan tehostamiseen, minkä isolta osalta mahdollisti jatkuva tietojärjestelmien kehitys. Eläkekassan henkilömäärä väheni ensimmäistä kertaa. Nykyisen seitsemän henkilön määrän arvioidaan riittävän eläkekassan toiminnalle useammaksi vuodeksi. 14 14
Tulevaisuuden näkymät Työeläkelaitosten vakavaraisuutta vahvistavan poikkeuslainsäädännön voimassaoloa on pidennetty kahdella vuodella. Pidennyksellä pyritään vahvistamaan yksityisalojen työeläkelaitosten vakavaraisuutta siten, että eläkelaitokset voisivat harjoittaa tehokasta ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttavaa finanssitoimintaa riippumatta suhdannevaihteluista, jotka ovat 2-luvulla voimistuneet aikaisempaan verrattuna. Vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä on myös uudistettu. Väliaikaisratkaisuna on pidennetty takauksen sisällyttämistä osaksi toimintapääomaa. Takaus mahdollistaa vakavaraisuuden kasvattamisen matalammalla toimintapääomalla ilman, että tarvitsisi poiketa liikaa TyEL-vakuuttajien keskimääräisestä riskitasosta, joka käytännössä määrittelee alan tuottovaatimuksen seuraavalle vuodelle. Eläkekassa Viabekin 41. toimintavuosi on käynnistynyt taloussuhdannekäänteessä. Talouden nousulta odotetaan piristystä työllisyyteen, kaupankäyntiin ja yritysten tulosten elpymistä. Tummia pilviä on kuitenkin eurooppalaisella finanssisektorilla useiden eurooppalaisten valtioiden painiskellessa suurten velkaongelmien parissa. Nämä talouden epävarmuustekijät heijastuvat myös eläkevakuutusalalle epävarmoina korko- ja osakemarkkinoina. Eläkekassa Viabek on varautunut talouden sykleihin muuttamalla voimakkaasti sijoituspolitiikkaansa. Viabekilla on perinteisesti ollut kiinteistösijoituksia selvästi enemmän kuin alalla keskimäärin. Osa eläkekassan kiinteistösijoituksista on nyt annettu välitystoimistoille myytäväksi. Vapautuvat varat on tarkoitus siirtää aktiiviseen sijoitussalkkuun, missä talouden käänteet voidaan entistä nopeammin ottaa huomioon. 15 15
TULOSLASKELMA (1 euroa) Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos -14 154-4 196 31.12.21 31.12.29 12 587 11 439-18 35-1 432-1 529-2 529 186-14 799-4 457 16 64 1 795 3 913-19 256-6 213-1 543-4 3 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -186 16 16
TASE (1 euroa) VASTAAVAA 31.12.21 31.12.29 Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyhteisöiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset osakkaina olevalta työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä 26 12 5 417 67 23 34 59 52 3 31 429 241 11 82 82 1 978 51 133 49 3 737 2 61 7 1 146 349 25 565 5 417 4 996 39 216 49 3 3 982 274 8 212 79 22 136 32 111 468 4 327 22 215 928 138 97 VASTATTAVAA 31.12.21 31.12.29 Oma pääoma Takuupääoma Vararahasto Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Pakolliset varaukset Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä 5 6 91 797 48 829 3 262 11 143 888 111 533 1 86 146 349 5 6 9 83 44 633 3 544 11 138 26 115 54 8 138 97 17 17
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Eläkekassan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetaan: vakuutuskassalain säännöksiä kirjanpitolain säännöksiä siten kuin vakuutuskassalaissa säädetään kirjanpitoasetuksen säännöksiä siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään sosiaali- ja terveysministeriön antamaa eläkekassan tilinpäätöstä koskevaa STM:n asetusta sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutuskassan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan antamia eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia määräyksiä ja ohjeita soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten nojalla annettuja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä ja kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeita Poikkeuksellisesti vuosille 28-21 on voimassa laki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta muuttamisesta (853/28). Samalle ajankohdalle on myös Finanssivalvonta muuttanut määräys- ja ohjauskokoelmaa juuri lain väliaikaisen muuttamisen johdosta. Poikkeuslakia jatketaan kahdella vuodella. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Vuoden 29 ja sitä aikaisemmat vertailutiedot on muutettu vastaamaan vuoden 21 esitystapaa, mikäli se on ollut mahdollista. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja pääomarahasto-osuudet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pääomaturvatut rahoitusmarkkinavälineet arvostetaan vuonna 21 hankintamenoa alempaan markkina-arvoonsa. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25 prosentin menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Finanssivalvonnan ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. Rahastosiirtovelvoite Eläkelaitosten vastuuvelan tuottotavoite määritellään 3 prosentin rahastokoron, eläkevastuiden täydennyskertoimen ja työeläkejärjestelmän keskimääräisten osaketuottojen perusteella jälkikäteen. Täydennyskerroin oli 1.1.21 alkaen,24 prosenttia ja 1.7.21 alkaen,98 prosenttia. Osaketuottosidonnainen osa tuottovaatimuksesta laskettiin vuonna 21 vuosineljänneksittäin toteutuneiden tuottojen +42,7; -25,2; +41,2 ja +3,4 perusteella. Laskennalliset verovelat ja saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja saamisia taseeseen, koska laskelmien mukaan niitä ei ole. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekissa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. 18 18
Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja analyysit Käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö Maksetut eläkkeet Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin= Liikevaihto= Kokonaishoitokulut= Kokonaistulos= Vastuuvelka Eläkevarat TyEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma Tuloslaskelman mukaiset maksetut eläkkeet ja korvaukset (brutto). Sijoitukset ryhmiteltynä pääluokittain. Joukkovelkakirjalainoihin sisältyy pitkän koron rahastot ja rahamarkkinasijoituksiin sisältyy lyhyen koron rahastot. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutunee seen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismää rälle ottaen huomioon kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Laskenta suoritetaan mukautetulla Dietz:n kaavalla. + sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät - vastuuvelan tuottovaatimus (v. 21 täydennyskerrointa vastaavaa korkotuottovaatimusta ei lueta vastuuvelan tuottovaatimukseen) + vakuutusmaksutulo + sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa + muut tuotot + tuloslaskelman erä hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut + vakavaraisuuden kartuttaminen kannatusmaksuilla + sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Taseen vastuuvelka + taseen vastuuvelka + varojen arvostuserot Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio ja työtulosumma-arvio koko vuodelta. 19 19
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1 euroa) Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo: 21 29 TyEL:n mukainen Työnantajan osuus Työntekijän osuus YEL:n mukainen Yhteensä 8 598 2 417 11 15 1 572 12 587 12 44 2 712 14 756 1 847 16 64 Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TyEL YEL -3-25 -55-182 -36-218 Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TyEL Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu YEL Yhteensä 63 282-2 356-1 471 39-1 432 256-2 334-4 118-6 196-17 -6 213 Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet TyEL YEL Vastuunjakokorvaukset TyEL YEL Osuus työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta YEL:n valtion osuus Palkattomien aikojen erät Muut korvaukset Yhteensä -14 261-9 513 3 91 5 873-23 774 8 965 47 213 7-34 -14 153-13 691-9 226 1 875 5 53-22 917 7 378 549 223 2-34 -14 799 Hoitokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Lakisääteiset maksut 1) Muut hoitokulut 2) Poistot Yhteensä -415-72 -5-61 -898-33 -1 529-427 -62-45 -73-97 -29-1 514 Tilintarkastajien palkkiot (sis. hoitokuluihin) 1) Lakisääteiset maksut Osuus Eläketurvakeskuksen (ETK) kustannuksista Valvontamaksu Finanssivalvonta Muut erät Eläkelautakunnan oikeushallintomaksu -52-5 -4-57 (sis.tilint.ulkop. palv. 6t ) -61-64 -5-4 -41-73 2) Muut hoitokulut sisältävät ATK- ja ohjelmistokuluja -463-435 2 2
Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 21 29 Sijoitustoiminnan tuotot: Tuotot sijoituksista osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä 24 2 12 132 431 754 7 2 324 1 317 3 648 252 2 119 57 564 244 1 2 371 865 3 246 Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä 1 669 6 122 11 439 796 6 753 1 795 Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä -787-19 -2-979 -82-178 -3-1 1 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Sijoitusomaisuuden poistot Myyntitappiot Yhteensä -1 43-7 -139-2 529-2 81-7 -482-4 3 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus 8 91 6 495 3 913 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 8 91 1 48 Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy hoitokuluja -27-176 TASEEN LIITETIEDOT (1 euroa) Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyhteisöiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Jäljellä oleva hankintameno 4 168 15 866 5 417 241 67 23 34 59 31.12.21 31.12.29 5 95 2 917 5 417 241 67 23 34 59 Käypä arvo 5 941 27 549 5 417 241 67 261 34 59 Jäljellä oleva hankintameno 4 163 14 961 5 417 274 4 996 39 216 Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo 5 9 2 474 5 417 274 4 996 39 216 Käypä arvo 5 936 24 4 5 417 274 41 124 39 216 SIJOITUKSET YHTEENSÄ 127 512 133 49 14 999 15 27 111 468 116 367 ARVOSTUSEROT YHTEENSÄ 7 59 4 899 Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/-) Kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Sijoitusomaisuuden arvonkorotukset Käyttöomaisuuden arvonkorotukset 13 3 913 16 3 913 21 21
KIINTEISTÖSIJOITUSTEN MUUTOKSET 1.1.-31.12.21 1.1.-31.12.29 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Tilikauden poistot Hankintameno 31.12. 22 615 66-185 -7 23 82 5 417 5 417 23 227 117-729 22 615 5 417 5 417 Arvonalentumiset 1.1. Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset 31.12. -3 49-3 49-4 55 565-3 49 Arvonkorotukset 1.1. Lisäykset Arvonkor.palautukset/myyntitil. Arvonkorotukset 31.12. 6 44-2 6 42 2 772 3 913-245 6 44 Kirjanpitoarvo 31.12. 26 12 25 565 OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT KIINTEISTÖT JA KIINTEISTÖOSAKKEET 31.12. 21 29 Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo 693 911 94 693 911 94 KIINTEISTÖJEN ALV-TARKISTUSVASTUU PER 31.12.21 Jäljellä olevien alv-tarkistusvastuiden mahdollisen palautuksen määrä: 45 LAINASAAMISET Lainasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Lainojen yhteismäärä Erittely vakuuslajeittain: Haltijavelkakirjatakaus Pankkitakaus Yhteensä 31.12.21 31.12.29 241 12 121 241 274 12 139 274 SAAMINEN VASTUUNJAOSTA Siirtosaamisiin sisältyy saaminen vastuunjaosta seuraavasti: TyEL-vastuunjakosaatava VELKA VASTUUNJAKoon Siirtovelkoihin sisältyy velka vastuunjakoon seuraavasti: TyEL-vastuunjakovelka YEL-vastuunjakovelka Yhteensä KORVAUSVASTUUN ERITTELY Alkaneet eläkkeet Tasoitusvastuu Yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Muu eläkevastuu tyött.vak.rah.saatava 43 43 227 285 512 45 974 2 856 48 83 111 61 61 75 75 42 79 1 924 44 633 115 22 22
VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 euroa) Toimintapääoma Oma pääoma Lisävakuutusvastuu Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Takaukset ja vakuudet Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Toimintapääoma yhteensä 31.12.21 31.12.29 11 3 262 7 59 5 5 618 21 399 11 3 544 4 899 5 5 38 18 834 Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 1) Vakavaraisuusaste -% Vakavaraisuusraja -% Vakuutuskassalain 83 b:n mukainen toimintapääoma esitettynä siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa Toimintapääoman vähimmäismäärä esitettynä ilman lain 853/28 mukaisia väliaikaisia huojennuksia vuosille 28-21 2) Vakavaraisuusaste-% 3) 1) Laskettuna lain 853/28 6 :n mukaisesti. 2) 1/3-osaa vakavaraisuusrajasta, missä vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävä vastuuvelka lasketaan ennen lain 853/28 3 :n mukaista tasausvastuusta rinnastettavan osan vähentämistä. 3) Toimintapääoma on vakutuuskassalain 83 b:n mukainen toimintapääoma siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa. 1, 15,87 6,17 15 781 2 886 11,24 1, 14,59 5,94 13 454 2 665 1, TOIMINTAPÄÄOMA JA RAJAT 25 miljoonaa euroa 2 15 Toimintapääoma Vakavaraisuusraja Toimintapääoman vähimmäismäärä 1 5 26 27 28 29 21 23 23
Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta Riskienhallinnan yleiset periaatteet Eläkekassan riskienhallinnan tavoitteena on poistaa ja pienentää riskejä, jotka vaarantavat eläkekassan lakisääteisten tehtävien hoidon jatkuvuuden ja kannattavuuden. Eläkekassaa uhkaavat huomattavat riskit pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja rajaamaan ja niitä seurataan. Eläkekassan normaaliin toimintaan sisältyy vakuutustoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvä hallittu riskinotto. Riskienhallinta on oleellinen osa yrityksen corporate governance (hyvä hallintotapa) periaatetta. Eläkekassa kiinnittää erityistä huomiota palvelun luotettavuuteen ja ennustettavuuteen, jota riskien oikean tyyppinen ja riittävä hallinta selkeästi edistää. Riskienhallinnan vastuu ja valvonta Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja valvoo niiden noudattamista. Riskienhallinnan organisointi Hallitus huolehtii eläkekassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä riskienhallinnan organisoinnista. Riskienhallinnan välineitä ovat hallituksen hyväksymät ohjeet ja suunnitelmat sekä toimitusjohtajan, eläkekassan vakuutusmatemaatikon, kirjanpidon ja omaisuudenhoidon raportit ja tilastot. Toimitusjohtaja hoitaa eläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vakuutustoiminnan riskit Työeläkkeiden rahoitus perustuu vain osittain ennalta rahastointiin. Suurin osa työeläkemenosta rahoitetaan vuosittaisilla vakuutusmaksuilla. Vuosittain maksettavista eläkkeistä noin viidennes on rahastoituna. Vakuutusmaksuihin liittyy työnantajariski. Yksittäinen työnantaja voi mennä konkurssiin, jolloin syntyy luottotappioita. Toisaalta luottotappiot sisällytetään tilinpäätökseen. Työnantajariski eläkekassan koko toiminnan kannalta realisoituu ainoastaan, jos osakkaana olevat työnantajat eivät suoriudu tilinpäätöksen mukaisista vakuutusmaksuista. Viabekin asiakaskunta koostuu laajasta joukosta lähinnä pienyrityksiä. Asiakkaiden lukumäärä pienentää työnantajariskiä. Eläkkeiden rahoitus tapahtuu siis pääosin muuten kuin rahastoinnin avulla: Rahastoimaton osa on kaikkien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa ns. tasausosaa, joka jaetaan laitosten kesken palkkasummien suhteessa. Näin ollen eläkelaitoksen koko ei sinänsä lisää eikä vähennä eläkkeisiin liittyvää riskiä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain eläkelaitoksille yhteiset vakuutusmaksun ja eläkevastuun laskentaa koskevat laskuperusteet näiden hakemuksesta. Näin ollen vakuutustoimintaan liittyvät riskit eivät laitoksittain poikkea toisistaan. Vakuutusteknisten riskien määrittely Eläkekassan vakuutustekniset riskit ilmenevät lähinnä eläkevastuun riittävyydessä. Eläkevastuuta korotetaan vuosittain kolmen prosentin suuruisella diskonttokorolla. Vanhuuseläkerahastoja täydennetään lisäksi ns. täydennyskertoimen ja kolmen prosentin suuruisen diskonttokoron (perustekorko) erotuksella. Vanhuuseläkkeiden täydentäminen ohjataan yli 54-vuotiaille. Tilinpäätöksen suureet lasketaan toteutuneen palkkasumman perusteella, jolloin eläkevastuu saadaan laskettua mahdollisimman tarkasti. Eläkekassan tasoitusvastuu toimii puskurina yllättäviä korvaustapahtumia vastaan. Vakuutusteknisten riskien riskienhallintaprosessit ja strategiat Eläkekassoille vahvistetaan yhteisesti eläkevastuun laskentaperusteet ja perusteet vastuunjakoa varten. Porasto Oy:ssä tehdään Eläkekassa Viabekille vuoden 211 aikana uusi 1 vuoden ennuste eläkemenon kehityksestä. Pitkän tähtäimen ennustetta käytetään arvioimaan eläkekassan vakuutusmaksutason riittävyyttä. Arviot tehdään yhdessä matemaatikon ja sijoitustoimintaa hoitavien varainhoitajien kanssa. Sijoitustoiminnan riskit Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Sijoitustoiminnan turvaavuutta ja riskinottoa säädellään kate- ja toimintapääomamääräyksillä. Vuosittain tehtävässä sijoitussuunnitelmassa on laajemmin omana osanaan käsitelty riskienhallintasuunnitelma. Siinä hallitus on käynyt läpi kaikkiin sijoitusvaihtoehtoihin liittyvät riskit sekä markkinariskin, inflaatioriskin ja vastapuoliriskin. Myös likviditeettiriski ja riskienhallintaprosessit on kuvattu sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten osalta riskejä minimoi säännöllinen tulosten ja riskien mittaaminen sekä seuranta hallituksen, toimitusjohtajan ja talouspäällikön toimesta. Raportointia on tehostettu antamalla se ulkopuoliselle riippumattomalle ja luotettavalle rahoitusalan toimijalle. Raportoinnissa on mukana koko sijoitusomaisuus. Käytännössä sijoitusriski toteutuu, mikäli eläkekassa ei saavuta sijoituksilta vaadittavaa vähimmäistuottotasoa, joka määritellään rahastokoron (3%), vanhuuseläkkeiden täydennyskoron ja uuden ns. osakesidonnaisen osuuden perusteella. Viimeksi mainittu lasketaan eläkelaitosten osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon perusteella vuosineljänneksittäin. Poikkeuslain perusteella täydennyskerroin oli vuonna 29 nolla, mutta on vuonna 211 saanut jälleen positiivisia arvoja (1.1.21 ja uusi vahvistettu arvo 1.7.21). 24 24
Sijoitussuunnitelman mukaisesti Eläkekassa Viabek tavoittelee vähimmäistuottotasoa suurempaa tuottotasoa. Sijoitustoiminta on kuitenkin mitoitettava riskit ja eläkekassan vakavaraisuus huomioon ottaen. Aktiivinen sijoitustoiminnan seuraaminen, sopivan sijoitusallokaation valinta, varainhoitajien kanssa toimiva yhteistyö ja nopeat, pienelle eläkelaitokselle mahdolliset päätökset muodostavat rungon eläkekassan sijoitustoiminnalle. Sijoitustoiminnan ylituotto käytetään toimintapääoman kasvattamiseen eli vakavaraisuusasteen nostamiseen ja mahdollisiin asiakashyvityksiin. Alituottotilanteessa toimintapääomaa puretaan tarvittava määrä. Toimintapääoman painuminen vakavaraisuusrajan alapuolelle on eläkelaitoksille riski. Tämän riskin pienentämiseksi Eläkekassa Viabekilla oli vuonna 21 Pohjola Pankilta 5 miljoonan euron määräinen takaus. Takaus on uusittu saman määräisenä vuodelle 211, mutta se on otettu Garantiasta. Takaus ei kuitenkaan poista vakuutuskassalaissa määriteltyä eläkekassan osakkaiden maksuvelvollisuutta. Eläkekassa Viabekin vakavaraisuus (toimintapääoma) on 31.12.21 tilanteessa 21,4 miljoonaa euroa eli 2,57 kertaa vakavaraisuusrajan määrä. Sijoitustoiminnan ylituoton määrä on 31.12.21 tilanteessa 1,6 miljoonaa euroa. Ylituotto on kokonaisuudessaan siirretty lisävakuutusvastuuseen. Lisävakuutusvastuusta on purettu 1,9 miljoonaa euroa vakuutusmaksun alentamiseen. Tasausvastuusta on rinnastettu toimintapääomaan tilapäisesti 5,6 miljoonan euron suuruinen erä. Operatiiviset riskit Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisia riskejä ovat mm. virheet ja häiriöt, jotka estäisivät eläkkeiden oikean laskemisen tai oikea-aikaisen maksamisen. Tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tietoturvan ja tietojärjestelmien häiriöt. Laitteet voivat rikkoutua, tietoa voi hävitä tai sitä voidaan käyttää väärin. Työasemat voivat saada virusohjelmia tai joku voi tunkeutua järjestelmiin. Riskejä vähennetään varalaitteilla ja varmuuskopioinnilla, sekä käyttäjien käyttöoikeuksilla ja salasanoilla. Ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat estävät tunkeutumisen järjestelmiin. Osa eläkekassalle kuuluvista tehtävistä on ulkoistettu Porasto Oy:lle. Porasto Oy vastaa riittävistä ja asiantuntevista resursseista hoitaa sille annetut tehtävät. Lisäksi Porasto Oy vastaa voimassa olevista huolto- ja ylläpitosopimuksista laite-, ohjelmisto- ja tietoliikennetoimittajien kanssa, sekä ajan tasalla olevista ja toimivista varmistuskäytännöistä, toipumissuunnitelmasta ja valmiussuunnitelmasta. Eläkekassan hallitukselle ja toimitusjohtajalle on otettu vastuuvakuutus. Korvauksen enimmäismäärä varallisuusvahingossa on,2 miljoonaa euroa. Muiden merkittävien operatiivisten riskien hallinnasta on huolehdittu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisellä, ulkoistettujen palveluiden sopimuksilla ja valmiussuunnitelmalla. Tunnuslukuja (1 euroa) 21 29 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 12,6 16,6 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. euroa 1) 14,2 14,8 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 11,5 11, tuotto sitoutuneelle pääomalle, % 8,8 9,3 Liikevaihto, milj. euroa 21,5 27, Kokonaishoitokulut, milj. euroa 1,7 1,7 % liikevaihdosta 8,1 6,4 Hoitokulut ilman työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja lakisääteisiä maksuja % TyEL-palkkasummasta ja YEL-työtulosummasta 2,8 2,4 Kokonaistulos, milj. euroa 4,3 2,9 Vastuuvelka, milj. euroa 143,9 138,3 Toimintapääoma, milj. euroa 21,4 18,8 % vastuuvelasta 2) 15,9 14,6 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,57 2,45 Tasoitusvastuu, milj. euroa 2,9 1,9 Eläkevarat, milj. euroa 3) 151,4 143,2 Eläkkeensaajia, hlöä 2 639 2 618 TyEL palkkasumma, milj. euroa 51,6 6, vakuutuksia, kpl 379 437 vakuutettuja, hlöä 2 26 2 463 YEL työtulosumma, milj. euroa 7,2 8,6 vakuutuksia, kpl 269 321 1) Vastaa tuloslaskelman erää maksetut korvaukset 2) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 3) Vastuuvelka + arvostuserot 25 25
Tilintarkastuskertomus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kassankokoukselle Olemme tilintarkastaneet Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.21. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Hallituksen on huolehdittava, että eläkekassalla on kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eläkekassaa kohtaan, taikka rikkoneet vakuutuskassalakia tai eläkekassan sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on eläkekassassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon eläkekassan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 19. päivänä huhtikuuta 211 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Markku Marjomaa KHT Veli Vanhanen KHT PricewaterhouseCoopers Oy Reivel Oy PL 115 (Itämerentori 2) Fredrikinkatu 63 A 9 11 Helsinki 1 Helsinki Y-tunnus 48646-8, kotipaikka Helsinki Y-tunnus 143186-7, kotipaikka Helsinki 26 26
Organisaatio ja yhteystiedot Kari Puustinen Toimitusjohtaja 9 4542 2816 Eläkevakuutukset Kiinteistöt Mika Kivinen Eläkepäällikkö Eläkkeet, YEL-vakuutukset 9 4542 2815 Seija Ekström Toimistosihteeri Vakuutusmaksujen laskutus ja perintä 9 4542 2813 Asta Syrjälä Kiinteistöpäällikkö TyEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri, toimitilojen ja asuntojen vuokraus 9 4542 2812 Taloushallinto Senja Koskinen Talouspäällikkö Kirjanpito, sijoitusasiat, lainat 9 4542 2814 Tuija Miettinen Toimistosihteeri Kirjanpito, maksuliikenne, lainat 9 4542 2811 Myynti ja markkinointi Pekka Huovila Vakuutusneuvottelija Myynti ja asiakasyhteydet 9 4542 282 5 586 7777 Mannerheimintie 4 D 81, 1 Helsinki Puhelin: 9 454 228 Telefax: 9 4542 281 Sähköposti: viabek@viabek.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@viabek.fi Internet: www.viabek.fi 27 27