OMAISHOIDON TUKI Toimintamalli ja myöntämisen perusteet v. 2014

Oheisliite PETULTK 30.1.2014 17 Oheisliite KHALL 10.3.2014 48 OMAISHOIDON TUKI Toimintamalli ja myöntämisen perusteet v. 2014

1 Sisällys 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö... 2 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 2 3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen tekeminen... 3 4 Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma... 3 5 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa... 4 6 Omaishoidon tuen maksaminen... 5 7 Omaishoidon tuen keskeytys ja irtisanominen... 5 8 Hoitopalkkiot... 6

2 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidontuella tarkoitetaan omaishoidontuen lain (2.12.2005/937) 2 mukaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitajan antamasta hoidosta ja huolenpidosta, hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta ja vapaasta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki tarjoaa vaihtoehdon laitoshoidolle ja palveluasumiselle sekä runsaille kotihoidon käynneille. Päätöksenteossa käytetään yksilöllistä harkintaa ottaen huomioon asiakkaan hoidolliset ja huollolliset tarpeet. Omaishoidon tuki on tarveharkintainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisvastuu on kotikunnalla, mutta jonka taso ja määrä ovat kunnan itsensä päätettävissä. Tuki maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset Omaishoidontuki on yksi osa vanhusten ja vammaisten avohuoltopainotteista palvelurakennetta. Omaishoidontukea kohdennetaan niille asiakkaille, joiden toimintakyky on sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi oleellisesti alentunut, jotka tarvitsevat kotona selviytyäkseen jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa ja joiden kotihoito edellyttää omaishoitajalta selvää hoitotyön työpanosta. Hoitajan on selviydyttävä hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä terveydellisesti että toimintakyvyn osalta. Omaishoidon tuki ei ole tarkoitettu korvaamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia kustannuksia, kuten Kelan maksamat hoitotuet ja vammaistuki. Omaishoidon tuen hoitopalkkio ei ole toimeentuloturvaetuus, vaan korvaus omaishoitajan antamasta hoidosta ja huolenpidosta. Tukea ei myönnetä yksityiselle palveluntuottajalle tai jos hakija asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä ja saa siellä ympärivuorokautista tai osapäiväistä hoitoa. Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon annettavaa apua sekä valvontaa, ei ainoastaan kodin ulkopuolista asiointia tai taloustöitä. Hoidettavalle maksettava eläkkeensaajan hoitotuki, vammaistuki, lapsen hoitotuki tai kotihoidontuki eivät vaikuta hoitajan palkkioon. Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa Kelan, työeläkelaitosten, työvoimatoimiston tai muihin sosiaalietuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa etuuden maksajalta ennen sopimuksen tekoa tuen vaikutus saamiinsa etuuksiin. Hoitopaikan tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva sekä hoidettavan edun mukaista. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava hyväksyy hoitajakseen ja joka oman ikänsä ja kuntonsa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitaja voi olla lähiomainen, sukulainen tai muu hoidettavalle jo ennalta läheinen henkilö. Jos hoitaja oman terveytensä vuoksi ei selviydy omaishoidosta eikä hoitajalle kuuluvista velvoitteista, ei omaisella eikä kunnalla ole velvollisuutta tehdä omaishoitosopimusta, vaan kotona asumista tuetaan muilla kunnallisilla palveluilla. Sopivuuteen voivat vaikuttaa liiallinen päihteiden käyttö tai muut sosiaaliset tai terveydelliset syyt, kuten hoitajan muistisairaus. Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto hoitajan terveydentilasta. Omaishoidon tuen myöntämisen ja maksettavien omaishoidontukipalkkioiden perusteena on hoidon sitovuus ja vaativuus. Sitovuutta ja vaativuutta arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä toimintakykymittareilla. Hoidon ja huolenpidon määrä ja sitovuus ovat toisiaan täydentäviä kriteerejä. Vaikka hoidon määrä jäisikin matalaksi, saattaa hoidon sitovuus olla niin korkea että se nostaa omaishoitotilanteen tuen piiriin (varhaisvaiheen dementia). Omaishoidon tuen hakijoiden/saajien kohdalla tukiluokka voidaan alentaa, jos hoitajan antaman hoidon sitovuus ja jatkuvuus vuorokaudessa on vähäisempää kuin kriteereissä on edellytetty. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi hoidon keskeytymistä (enintään 7 tuntia) hoitajan antaman hoidon ulkopuolella (mm. koulussa, päivähoidossa, päivätoiminnassa, henkilökohtainen avustaja kotona). Tällöin maksetaan tukiluokka 1 mukainen palkkio alennettuna. Lapsilla hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta samanikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon.

3 Ympärivuorokautinen sidonnaisuus tarkoittaa, että omaishoitajan on huolehdittava hoidettavasta kaikkina vuorokauden aikoina. Jatkuva päivittäinen sidonnaisuus tarkoittaa sitä, että hoidettava tarvitsee huolenpitoa päiväsaikaan niin runsaasti, että hoitajan on oltava hänen luonaan pääsääntöisesti aamusta iltaan. 3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen tekeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella hakemuksella. Omaishoidontukea (palkkio, palvelut, muu tuki) myönnetään kokonaisvaltaisen tarpeenarvioinnin perusteella. Arviointi tehdään kotikäynnin muodossa ja se perustuu tilannearvioon, jossa huomioidaan hoidettavan toimintakyky, hoidon ja huolenpidon määrä ja tarve, hoitajan jaksaminen ja elin- ja asuinympäristön valmiudet omaishoidon turvaamiseen. Myös muiden välttämättömien palvelujen tarve arvioidaan. Rava -toimintakykyindeksiä käytetään suuntaa-antavana toimintakykyä arvioitaessa yli 65-vuotialla. Rava - toimintakykymittari kuvaa hoidettavan hoidon ja huolenpidon määrän fyysisiä tekijöitä, tämän lisäksi arvioidaan kognitiiviset tekijät kuten muisti, oppimiskyky, orientaatio, päätöksentekokyky ja ymmärryskyky. Lisäksi arvioidaan hoidettavan sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia tekijöitä kuten tiedon ja ohjauksen tarve sekä kyky kommunikoida. Myös psyykkiset ja emotionaaliset tekijät kuten mieliala, sairaudentunto ja turvallisuus tulee ottaa huomioon. Hoidon ja huolenpidon määrän lisäksi arvioidaan hoidon ja huolenpidon sitovuus. Tämä arvioidaan mm. omaishoitajan tekemien toimintojen ja läsnäolon sekä valvonnan intensiteetillä vuorokausi ja viikkotasolla. Hoitoisuutta ja toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa myös muistitestillä, alkoholin käytön arvioinnin mittarilla sekä mahdollisesti muilla toimintakykyä mittaavilla testeillä. Arvioinnissa huomioidaan myös muut jo käytössä olevat palvelut ja niiden määrä, kuten vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja tai kotihoidon runsas apu. Pääsääntöisesti lääkärinlausuntoa ei tarvita omaishoidontuen hakemukseen. Lääkärinlausunto toimii tarvittaessa hakemuksen tukena, hoidettavan toimintakyky ja avun tarve ovat ratkaisevia, ei pelkkä diagnoosi. Kotikäynnillä selvitetään hoitajan tiedostamat vastuut ja työn ja voimavarojen yhteensovittaminen, sekä arvioidaan myös hoitajan työolot, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä kyky luoda hoidettavalle turvallisuuden tunne. Sopimisen vaiheessa tehdään alustava hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta ilmenee eri tahojen tuottama tuki ja palvelut ja niiden yhteensovittaminen omaishoidon kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Samalla sovitaan miten hoidon onnistumista seurataan, sekä miten avun ja tuen riittävyyttä arvioidaan. Päätös omaishoidontuesta tehdään hoidettavalle. Päätöksen tekee perusturvalautakunnan tekemän toimivallan siirtopäätöksen mukainen viranhaltija, yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Viranhaltija päättää yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa viime kädessä hoitajan soveltuvuudesta tehtävään. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat perusturvajohtaja, aikuissosiaalityöntekijä, vanhuspalvelupäällikkö, kotihoidon ohjaaja ja kotihoidon sairaanhoitaja/perhetyöntekijä. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Asianosasilla on oikeus tehdä viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus, joka osoitetaan perusturvalautakunnalle, valitusaika on 14 vrk tiedon saannista. 4 Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma Kunnan ja hoitajan kesken laaditaan kirjallinen omaishoitosopimus. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, jolloin hänellä ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika yms. etuuksia. Alle 65-vuotias omaishoitaja on oikeutettu peruseläketurvaan, eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 mom. mukaisen vakuutuksen piirissä.

4 Omaishoitosopimuksesta ilmenee: - hoitopalkkion määrä ja maksutapa, hakukuukautta seuraavan kuukauden alusta - arvio määräaikaisen sopimuksen kestosta - maksu hoidon keskeytymistilanteessa - hoitajan oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin, sekä vapaan järjestämisestä - sopimuksen irtisanominen Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan 2 kk:n, hoitaja irtisanomista seuraavan 1kk:n kuluttua. Sopimus voidaan purkaa välittömästi jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoitajan tai hoidettavan turvallisuuden tai terveyden tai jos hoidossa oleva puute ei ole korjattavissa. Ennen kuin kunta irtisanoo sopimuksen kuullaan asiakasta ja hoitajaa. Jos hoidossa on havaittu puutteita, ja ne voidaan korjata, voidaan antaa määräaikaa puutteen korjaamiseen. Sopimuksen irtisanomisesta tehdään hoitajalle ja hoidettavalle päätös omaishoidon tuen päättymisestä. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päättyessä. Sopimus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Sopimusta voidaan tarkistaa myös useammin, jos hoidon kesto tai sisältö muuttuu tai jos siihen on muutoin tarvetta. Omaishoitosopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma korostaa omaishoidon tuen hoidollista merkitystä ja kytkee omaishoidon osaksi asiakkaan tarvitsemaa palvelukokonaisuutta. Hoitoja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä omaisten, hoidettavan ja hänen hoitoonsa osallistuvien tahojen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Suunnitelmasta ilmenee: - hoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö - muut hoidettavalle tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, niiden määrä ja sisältö - hoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalveluiden määrä ja sisältö - miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikana. 5 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Hoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa edellyttäen, että hoitajan sidonnaisuus hoitotyöhön yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on ympärivuorokautista tai päivittäin jatkuvaa. Lakisääteisten vapaiden aikainen hoito ei vähennä hoitajan hoitopalkkion määrää. Omaishoitajan vapaita ei vahvisteta hoidettavan äkillisen sairaalajakson ajalle. Vapaapäiväoikeus toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritetyllä tavalla. Suositus on että hoitaja pitää lakisääteiset vapaansa säännöllisesti oman jaksamisensa tukemiseksi. Vapaita saa kerryttää enintään 6 kuukauden ajalta. Vapaaoikeutta ei synny mikäli hoitotyö katkeaa säännöllisesti päivittäin yli 5-7 tunniksi. Hoidettava maksaa hoidostaan kulloinkin voimassa olevan asiakasmaksun. Kunta järjestää pääsääntöisesti lakisääteisen vapaan aikaisen hoidon perhehoitona toimeksiantosopimuksella tai erityisen painavista syistä sairaalassa. Hoitaja voi halutessaan myös kieltäytyä vapaapäivistä. Kunnalla ei ole ehdotonta velvollisuutta toteuttaa omaishoitajan vapaan aikaista hoitoa hoidettavan tai hoitajan haluamassa muodossa. Omaishoitoon kuuluvista hoidettavan tarvitsemista sosiaali- ja terveyspalveluista peritään asiakasmaksut perusturvalautakunnan vahvistaman taksan mukaisesti. Palveluista perittävää maksua voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 nojalla.

5 Muut kuin lakisääteiset vapaat Hoidettavan säännöllinen jaksohoito on hoitajan muuta vapaata, ellei niitä ole merkitty hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan hoitajan vapaaksi. Hoidettavan ollessa hoidossa kuukauden aikana muualla kuin kotona 8-16 vuorokautta kertyy vapaapäiviä kaksi. Omaishoitajalla ei ole lakisääteistä vapaaoikeutta hoitoajan ollessa säännöllisesti viisi päivää viikossa. 6 Omaishoidon tuen maksaminen Omaishoidontukea rahallisena palkkiona maksetaan hoitajalle aikaisintaan hakukuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Päätökset rahallisesta palkkiosta tehdään aikuisilla pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi ja lapsilla määräaikaisiksi. Tuen suuruutta voidaan arvioida uudelleen päätöksen ollessa voimassa, mikäli omaishoidontuella hoidettavan terveydentilassa tai muissa olosuhteissa tapahtuu oleellinen muutos. Tällöin on otettava yhteys viranhaltijaan jotta voidaan sopia uudesta kotikäynnistä ja arvioida omaishoidontuen tarve uudelleen. Omaishoidon tuki maksetaan hoitajalle hoitopalkkiona, joka on veronalaista tuloa, ja josta kunta on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen ja eläkevakuutusmaksut, mutta ei sosiaaliturvamaksua (KHO 10.3.1997 n:ro 561). Omaishoidon tuen lain 3 määrittelee yleiset tuen myöntämisedellytykset. Lain mukaan palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Maksuluokkien palkkioiden euromäärä on kunnan itsensä määrättävissä, Jokaiseen maksuluokkaan omat myöntämisperusteensa. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla, työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. 7 Omaishoidon tuen keskeytys ja irtisanominen Jos hoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilan muutoksesta johtuen, maksu lakkaa kuukauden kuluttua muutoksesta, mutta sopimus ei pääty. Hoidettavan ollessa hoidossa muualla kuin omaishoitajan hoidossa, esim. sairaalahoidossa, ei tältä ajalta makseta palkkiota. Jos hoito muuttuu pitkäaikaiseksi, myös sopimus päättyy. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi, mikäli hoito päättyy äkillisesti, esim. hoidettava siirtyy sairaala- tai laitoshoitoon tai kuolee. Omaishoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon päättyy omaishoidon tuen maksatus kuolinpäivänä tai päivänä jolloin laitos- tai palveluasuminen alkaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattujen suunniteltujen, säännöllisten ja toistuvien hoito- ja kuntoutusjaksojen osalta omaishoidon tukea ei makseta. Omaishoidon tuen päätös voidaan tehdä vain kotona oloajalle. Mikäli hoidettava on jaksohoidossa enemmän kuin kaksi viikkoa kuukaudessa, niin hoitaja ei ole oikeutettu omaishoidon tukeen. Seuranta-aika on kalenterikuukausi. Tukea ei makseta takautuvasti. Tukipalkkio maksetaan tehdystä työstä. Omaishoitajan tulee lähettää kuukausi-ilmoitukset seuraavan kuukauden 2. päivään mennessä sosiaalitoimistoon. Hoitajan on myös ilmoitettava jos hoito keskeytyy hoitajan äkillisesti sairastuessa tai ollessa muutoin estynyt hoitotyöhön. Hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä palkkion maksaminen keskeytyy välittömästi. Omaishoidon tukea voidaan maksaa enintään kaksi viikkoa Suomen rajojen ulkopuolelle eli ns. tavanomaisen lomamatkan ajan. Ulkomaan matkoista tulee ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sosiaalitoimelle. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin virheellisiin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä, kunta voi periä tuen takaisin näiltä tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kun tuen myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin. (Sosiaalihuoltolaki)

6 8 Hoitopalkkiot 1. tukiluokka: 381,00 /kk - suuntaa-antava RAVA vähintään 2,3 - henkilöllä paljon ja toistuvasti avun ja ohjauksen tarvetta - tarvitsee apua eri vuorokauden aikana useita kertoja ja jatkuvasti päivittäisistä toimista selviytymiseen: aamu ja iltatoimissa, ruokailun järjestämisessä, wc toimissa ja hygienianhoidossa, lääkehoidossa, liikkumisessa/siirtymisissä - hoidettavaa ei voi jättää yksin yöksi - hoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti (vähäinen keskeytys on noin 4 tuntia) - henkilö voi selviytyä osasta toimistaan tuettuna - hoidettavalle on jo yleensä myönnetty korotettu Kelan hoitotuki (viitteellinen suositus) - vaihtoehtoinen hoitomuoto on ympärivuorokautinen palvelutalo 2. tukiluokka: 452,00 /kk - suuntaa-antava RAVA vähintään 3,0 - henkilöllä on lähes jatkuva runsas avun ja valvonnan tarve (toisen ihmisen selkeä fyysinen avun tarve ja läsnäolo) lähes kaikissa päivittäisissä toimissa kuten peseytymisessä, pukeutumisessa, syömisessä, ruokailun järjestämisessä, wc-toimissa, lääkehoidossa, liikkumisessa / siirtymisissä, toistuvaa, jatkuvaa avun tarvetta yöllä - henkilö ei voi olla yksin kuin pieniä hetkiä, noin 1-2 tuntia. - hakijalle on jo yleensä myönnetty korotettu Kelan hoitotuki (viitteellinen suositus) - vaihtoehtoinen hoitomuoto on ympärivuorokautinen hoito laitoksessa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä 3. tukiluokka: 742,00 /kk - suuntaa-antava RAVA vähintään 3,5 - henkilö on täysin autettava päivittäisissä toimissaan, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, syötettävä, ei liiku omatoimisesti, tarvitsee runsaan avun, wc-toimissa (kasteleva, ei kykene huolehtimaan vaipan vaihdosta/wc-toimistaan) - vaikeassa vaiheessa oleva muistisairaus, vuodepotilas tai terminaalivaiheen aikainen hoito - omaa toimintakykyä ei enää ole, niin että henkilö voisi edes tuettuna ja autettuna selviytyä osasta toiminnoistaan - avun tarve on ympärivuorokautista ja runsasta mm. yöllä useasti ja jatkuvasti (vaipan vaihtoja, asennon vaihtoja) - henkilö ei voi olla yksin ollenkaan, hoitajalta edellytetään hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina - ilman omaishoitajaa henkilö olisi pysyvässä laitoshoidossa - hoidettavalle on jo yleensä myönnettynä Kelan erityis- tai korotettu hoitotuki, (viitteellinen suositus) Edellytyksenä on että, hoitajalla ei ole tältä ajalta: vähäistä suurempia työtuloja vuorottelukorvausta, vuorotteluvapaalaki (1305/2002) 13 sv-lain mukaista erityishoitorahaa, sairausvakuutuslaki (1224/2004), 10 luku Edellä mainitut asiat tulee omaishoitajaksi hakevan selvittää.

7 4. erityistuki 972,00 /kk - Tukea voidaan myöntää terminaalihoitovaiheessa erityistukiluokassa, kun hoitaja jää pois töistä kokopäiväisesti hoitamaan hoidettavaa, eikä saa muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Hoidettavan tulee täyttää tukiluokan 3 kriteerit hoitoisuudeltaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten velvollisuus on valvoa omaishoidon laatua, asiallisuutta ja tasoa. Valvontaa suoritetaan muun muassa kotikäynnein ja säännöllisellä yhteydenpidolla. Hoitajalla on oikeus saada tukea ja neuvoja hoitotyössään, vaikka hoitaja ei olisikaan kunnallisen omaishoidontuen piirissä. Kielteinen päätös ei tarkoita palveluohjauksen päättymistä. Muun tuen muotoja ovat palveluohjaus, neuvonta, hoitotyötä helpottavien tarvikkeiden ja apuvälineiden hankkimiseen tarvittava tuki sekä järjestöjen, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja seurakunnan tuottama tuki.