LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS SELVITYS LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ALUEELLA TAPAHTUNEISTA TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA 24.11.2011

2 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 2011

3 SISÄLTÖ 1. SELVITYKSEN TAUSTAA... 7 2. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA TIELIIKENNEONNETTOMUUDESSA... 8 2.1. HÄTÄKESKUKSEN RISKINARVIO JA VASTEENMÄÄRITYS 2.2. PELASTUSTOIMINNAN MUODOSTELMAT 2.3. PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN 2.4. TOIMINTA ONNETTOMUUSPAIKALLA... 8... 8... 9...10 3. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTY AINEISTO...11 3.1. PRONTO...11 3.2. TIEHALLINTO...11 3.3. LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS...12 4. ALUEEN LIIKENNEMÄÄRÄT...13 5. AINEISTON KÄSITTELY...16 5.1. ONNETTOMUUKSIEN LUOKITTELU 5.2. KOKO PELASTUSLAITOKSEN ALUE...16...17 5.2.1. Onnettomuusmäärät ja niiden kehittyminen...17 5.2.2. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet (HeVa)...20 5.2.3. Alkoholin vaikutus...22...26...30...34...35 5.6.1. Espoo...35 5.6.2. Kauniainen...38 5.6.3. Kirkkonummi...40 5.6.4. Lohja...42 5.6.5. Vihti...44 5.6.6. Nummi-Pusula...46 5.6.7. Karkkila...49 5.6.8. Siuntio...52 5.6.9. Karjalohja...54...56...57...59 5.9.1. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys...60 5.9.2. Eläimen aiheuttamien onnettomuuksien tiheys...62 5.3. ESPOON PALVELUALUE 5.4. LOHJAN PALVELUALUE 5.5. RAASEPORIN PALVELUALUE 5.6. KUNNITTAIN 5.7. HENKILÖVAHINGOT 5.8. RASKAS LIIKENNE 5.9. TIEALUEITTAIN 6. ALKUVUOSI 2011...63 7. ITSEMURHAT LIIKENTEESSÄ...63 8. TEHTYJÄ TOIMENPITEITÄ LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI...64 8.1. LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT 8.2. INFRASUUNNITELMAT JA TOTEUTUKSET...64...64 8.2.1. VT 1...64 8.2.2. VT2 Vihti...64 8.2.3. Kehä I Leppävaara / VT 1...64 8.2.4. KT 51...65 8.2.5. VT 25...65 9. HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSAJATUKSIA...66 9.1. HÄTÄKESKUSUUDISTUS 9.2. ELÄINONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KASVU 9.3. ALKOHOLIN VAIKUTUKSEN ALAISENA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET...66...66...66

4 9.4. ONNETTOMUUSALTTIIDEN TIENOSIEN PARANTAMINEN 9.5. KESKIKAITEET 9.6. LIIKENNEVALVONTA 9.7. ITSEMURHA-ALTTIUDEN TUNNISTAMINEN...66...67...67...67 LIITTEET...69

5 KUVAT JA KAAVIOT Kuva 1. Keskimääräinen vuorokausiliikenne 2010 (Liikennevirasto)...14 Kuva 2. Keskimääräisen vuorokausiliikenteen kehitys muutamalla tutkittavilla tiealueilla. KT 51:n työmaa aloitus näkyy selvästi vuonna 2009, vuonna 2010 mittausasema ei ollut remontin vuoksi käytössä. Lähde: Liikenneviraston LAM-tilastokirjat....15 Kuva 3. Työmatkaliikenne aiheuttaa selkeästi havaittavat piikit liikennemäärätilastoihin. Esimerkkikuvaaja on tieltä 120 (Vihdintie)....15 Kuva 4. Pelastuslaitoksen kokonaistehtävämäärä (mukana ensivastetehtävät) 2001-2010....17 Kuva 5. Pelastuslaitoksen asukaslukuun suhteutettu tehtävämäärä alueittain (sis. ensivastetehtävät)....18 Kuva 6. Pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävien asukaslukuun suhteutettu määrä....18 Kuva 7. Espoon ja Lohjan palvelualueiden kuntien alueella tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien / -vahinkojen asukaslukuun suhteutetut määrät....19 Kuva 8. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrän kehittyminen tietyyppien mukaan luokiteltuna....19 Kuva 9. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tulleiden liikenneonnettomuuksien suhteelliset määrät kuukausittain, kaikki onnettomuudet ja pelkät henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet....20 Kuva 10. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri viikonpäiville....20 Kuva 11. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tulleiden onnettomuuksien jakautuminen tunneittain....21 Kuva 12. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tapahtuneet onnettomuudet: onnettomuuksien kokonaismäärä sekä niiden onnettomuuksien määrä, jossa joku osallisista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena....22 Kuva 13. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden liikenneonnettomuuksien osuudet kunnittain, joissa joku osallisista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena....23 Kuva 14. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien suhteellinen osuus kaikista onnettomuuksista: kaikki hevaonnettomuudet vs. alkoholin vaikutuksen alaisena ajetut heva-onnettomuudet....23 Kuva 15. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajettujen onnettomuuksien onnettomuusluokat (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet 2003-2008)....24 Kuva 16. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden päihteiden vaikutuksena tapahtuneiden onnettomuuksien kuukausijakautuminen....24 Kuva 17. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden päihtyneenä ajettujen onnettomuuksien jakautuminen viikonpäiville...25 Kuva 18. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden päihtyneenä ajettujen liikenneonnettomuuksien suhteellinen jakautuminen tunneittain....25 Kuva 19. Pelastustoimen asukaslukuun suhteutettujen tehtävämäärien (sis. ensivastetehtävät) kehittyminen Espoon palvelualueen kunnissa....26 Kuva 20. Pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen Espoon palvelualueen kunnissa....27 Kuva 21. Tieliikenneonnettomuuksien määrä asukaslukuun suhteutettuna eri tilastonpitäjillä....27 Kuva 22. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien määrä Espoon palvelualueen kunnissa....28 Kuva 23. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Espoon palvelualueen kunnissa....28 Kuva 24. Espoon palvelualueen kuntien maanteiden tieliikenneonnettomuuksien jaottelu onnettomuusluokittain (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet, ei sisällä katuja ja yksityisteitä)....29 Kuva 25. Poliisin tietoon tulleiden tieliikenneonnettomuuksien yleisimpien onnettomuusluokkien määrän kehittyminen Espoon palvelualueen kunnissa (ei sis. katuja ja yksityisteitä)....29 Kuva 26. Pelastustoimen tehtävämäärä (sis. ensivastetehtävät) asukaslukuun suhteutettuna Lohjan palvelualueen kunnissa....30 Kuva 27. Pelastustoimen liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutettu määrä Lohjan palvelualueen kunnissa. 31 Kuva 28. Tieliikenneonnettomuuksien ja -vahinkojen määrä Lohjan palvelualueen kunnissa eri tilastopitäjien mukaan....31 Kuva 29. Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet kuntakohtaisesti Lohjan palvelualueen kunnissa....32 Kuva 30. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Lohjan palvelualueen kunnissa....32 Kuva 31. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokat Lohjan palvelualueella....33 Kuva 32. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien yleisimpien luokkien kehittyminen Lohjan palvelualueen kunnissa....33 Kuva 33. Asukaslukuun suhteutetun pelastustoimen tehtävämäärän kehitys Raaseporin alueen kunnissa....34 Kuva 34. Asukaslukuun suhteutettu pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävien määrä Raaseporin palvelualueen kunnissa....34 Kuva 35. Liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutettu tilasto Espoon kaupungin alueella....35 Kuva 36. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen tiealueille Espoon kaupungin alueella....36

6 Kuva 37. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen Espoon kaupungin alueella....36 Kuva 38. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokkien kehittyminen Espoon kaupungin alueella....37 Kuva 39. Liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutettu tilasto Espoon kaupungin alueella....38 Kuva 40. Kauniaisten alueen liikenneonnettomuuksien jakautuminen tiealueille poliisin tietojen mukaan....39 Kuva 41. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokkajako Kauniaisten kaupungissa....39 Kuva 42. Tieliikenneonnettomuuksien ja -vahinkojen asukaslukuun suhteutettu määrän kehittyminen Kirkkonummella....40 Kuva 43. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen tiealueittain Kirkkonummella....40 Kuva 44. Poliisin maantiealueilla tietoon tulleiden onnettomuuksien luokkajako Kirkkonummella....41 Kuva 45. Kirkkonummen maantiealueiden yleisimpien onnettomuusluokkien määrän kehittyminen (poliisin tilasto)..41 Kuva 46. Lohjan kaupungissa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen...42 Kuva 47. Liikenneonnettomuuksien jakautuminen tiealueille poliisin tietojen mukaan....42 Kuva 48. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokittelu Lohjalla....43 Kuva 49. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien maantiealueiden onnettomuusmäärien kehitys....43 Kuva 50. Vihdin kunnassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen 44 Kuva 51. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen tiealueille....44 Kuva 52. Vihdin maantiealueen poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokkajako....45 Kuva 53. Poliisin tietoon Vihdin maantiealueilla tulleiden yleisimpien onnettomuusluokkien kehittyminen....45 Kuva 54. Nummi-Pusulassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen....46 Kuva 55. Poliisin tietoon tulleiden Nummi-Pusulassa tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille....47 Kuva 56. Nummi-Pusulan poliisin tietoon tulleiden maantiealueen onnettomuuksien luokitus....47 Kuva 57. Poliisin tietoon tulleiden Nummi-Pusulan maantiealueiden yleisimpien onnettomuuksien määrän kehittyminen....48 Kuva 58. Karkkilassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen....49 Kuva 59. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Karkkilassa....50 Kuva 60. Poliisin tietoon tulleiden Karkkilan maantiealueiden onnettomuuksien luokitus....50 Kuva 61. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien maantieonnettomuuksien määrän kehittyminen....51 Kuva 62. Siuntiossa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen....52 Kuva 63. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Siuntiossa....52 Kuva 64. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokittelu Siuntion maantiealueilla....53 Kuva 65. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien onnettomuusluokkien määrän kehittyminen Siuntion maantiealueilla..53 Kuva 66. Karjalohjalla tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen....54 Kuva 67. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Karjalohjalla....54 Kuva 68. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokittelu Karjalohjalla....55 Kuva 69. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien onnettomuusluokkien määrien kehittyminen Karjalohjan maantiealueilla....55 Kuva 70. Tieliikenteen henkilövahingot pelastustoimen ja poliisin yhdistetyssä tilastossa....56 Kuva 71. Keskimääräinen raskaan liikenteen vuorokausimäärä muutamilla tutkittavan alueen teillä. Lähde: liikenneviraston LAM-tilastokirjat....57 Kuva 72. Raskaan liikenteen osallisuus liikenneonnettomuuksissa....58 Kuva 73. KT 51 Siuntion liittymä Inkoosta Kirkkonummen suuntaan katsottuna. Kuva: Google....61

7 1. SELVITYKSEN TAUSTAA Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos suorittaa vuosittain noin 7000-8000 erityyppistä tehtävää. Tehtävämäärät ovat olleet viime vuosina selkeässä kasvussa koko Suomessa, jonka vuoksi asiaa on ryhdytty tutkimaan tarkemmin myös pelastuslaitoksen sisällä. Tutkinnassa onkin havaittu, että muun muassa liikenneonnettomuudet ovat olleet yksi suurimmista tehtävämäärien nostajista vuosittain. Liikenneonnettomuudet edustavat Länsi-Uudellamaalla keskimäärin noin 15 prosenttia kaikista pelastustoimelle välitetyistä tehtävistä. Määrien lisääntyessä pelastuslaitos on halunnut osaltaan halunnut kartoittaa, mistä lisäys johtuu, ja onko lisääntymisen taustalla jokin erityinen ilmiö tai onnettomuustyyppi. Pelastuslaki (379/2011 43 ) edellyttää, että pelastuslaitoksen on seurattava onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Tämä on yksi peruste selvityksen teolle. Selvityksen on koonnut palotarkastajana ja päivystävänä palomestarina toimiva Olli Ryhänen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta. Sen taustalla on vuonna 2008 valmistunut vastaava selvitys Raaseporin ympäristökunnista.

8 2. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA TIELIIKENNEONNETTOMUUDESSA Liikenneonnettomuuden ensimmäinen lenkki on avunhälyttäjä. Se voi olla joko onnettomuudessa osallisena ollut tai sivullinen ohikulkija. Pelastuslain 3 mukaan jokaisella on toimintavelvollisuus: Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. 2.1. Hätäkeskuksen riskinarvio ja vasteenmääritys Kun liikenneonnettomuudesta tai -vahingosta tulee ilmoitus hätäkeskukseen, suorittaa se soittajan antamien tietojen perusteella ns. riskinarvion, ja hälyttää tehtävän suorittamiseksi tarvittavan vasteen, joka koostuu pääsääntöisesti vähintään yhdestä seuraavista toimijoista: - poliisi - sairaankuljetus - pelastustoimi Hätäkeskus arvioi tapahtuneen liikenneonnettomuuden johonkin alla olevista luokista, jonka perusteella tarvittava vaste määräytyy. Jokainen toimija on etukäteen määritellyt oman tarpeensa (=vasteensa) kuhunkin onnettomuustyyppiin. Pelastuslaitos hälytetään siis pääsääntöisesti kaikkiin tehtäviin peltikolaria lukuun ottamatta; myöskään tehtävätyyppiin "muu tai onnettomuuden uhka" ei pelastuslaitos lähde automaattisesti, ellei tarvetta ole ajoesteen poistamiseen tiealueelta. - tieliikenneonnettomuus: muu tai onnettomuuden uhka o pelastusyksikkö tarvittaessa - tieliikenneonnettomuus: peltikolari o ei vastetta automaattisesti - tieliikenneonnettomuus: pieni o pelastusyksikkö - tieliikenneonnettomuus: keskisuuri o pelastusjoukkue - tieliikenneonnettomuus: suuri o osavahvuinen pelastuskomppania - tieliikenneonnettomuus: eläin osallisena, ei henkilövahinkoja o pelastusyksikkö 2.2. Pelastustoiminnan muodostelmat Pelastustoiminnan muodostelmat koostuvat henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastuslaitoksen perusresurssi on pelastusyksikkö. Se koostuu johtajasta, kuljettajasta sekä vähintään yhdestä ja enintään kolmesta työparista. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta sekä vähintään kolmesta ja enintään viidestä pelastusyksiköstä.

9 Pelastuskomppania on muodostelma, jossa on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta. Käytännössä tämä siis yhdistettynä tieliikenneonnettomuuksien vasteisiin merkitsee sitä, että pelastusyksikköä tarvittaessa kohteeseen hälytetään lähin vakinainen pelastusyksikkö, sekä pidempien matkojen päässä lisäksi lähin sopimuspalokunta. Kun vaste on pelastusjoukkue, kohteeseen hälytetään pääsääntöisesti onnettomuuspaikkaa lähin päivystävä palomestari, lähin vakinainen pelastusyksikkö ja raivausauto, tai kaksi lähintä vakinaista pelastusyksikköä ja lähin sopimuspalokunnan pelastusyksikkö. Kun kysymyksessä on suuri tieliikenneonnettomuus, on vasteena pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö L-U P2, lähin päivystävä palomestari, kolme lähintä vakinaista pelastusyksikköä, 1-2 lähintä sopimuspalokunnan pelastusyksikköä ja raivausauto. Tällöin hälytetystä resurssista saadaan kaksi perusvahvuista pelastusjoukkuetta, joten muodostelmaa voisi kutsua osavahvuiseksi pelastuskomppaniaksi. On myös huomioitava se, että koko hälytetyllä resurssilla ei välttämättä ajeta kohteeseen asti, vaan ensimmäisten yksiköiden saapuessa kohteeseen ja tilannetietojen täsmentyessä yksiköitä voidaan peruuttaa tai siirtää onnettomuuspaikan raivauksen ajaksi varikkovalmiuteen jollekin muulle kuin omalle paloasemalle (ns. valmiussiirto). 2.3. Pelastustoiminnan johtaminen Kutakin muodostelmaa johtaa aina pelastustoiminnan johtaja. Kun tehtävään on hälytetty vain pelastusyksikkö, toimii kyseisen pelastusyksikön yksikönjohtaja pelastustoiminnan johtajana. Kun pelastustoimintaa johtaa tilapäisesti esimerkiksi sopimuspalokunnan yksikönjohtaja, on myös hän tehtävässään virkavastuun alaisena (Pelastuslaki 34 ). Pelastusjoukkueessa pelastustoiminnan johtajana on päivystävä palomestari, P3. Tällöin ensimmäisenä kohteeseen tullut pelastusyksikön esimies / yksikönjohtaja johtaa alkuvaiheessa käytännön pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla, mutta kokonaisjohtovastuu on hälytyksestä lähtien päivystävällä palomestarilla. Suuressa liikenneonnettomuudessa pelastustoiminnan johtajana voi toimia pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä, L-U P2. Usein hänen määräyksestään aikaisemmin kohteessa oleva päivystävä palomestari (P3) voi jatkaa käytännön pelastustoiminnan johtamista onnettomuuspaikalla. P2 voi myös sopia muusta johtamisjärjestelystä.

10 2.4. Toiminta onnettomuuspaikalla Pelastustoiminnan tärkein tehtävä on aina ihmishengen pelastaminen. Toki sekin täytyy tehdä turvallisesti eli mahdollisuuksien mukaan omaa henkeä vaarantamatta. Pelastuslaitoksen kohteessa toimivien yksiköiden tulee selviytyä mm. seuraavista tehtävistä: - onnettomuuspaikan tiedustelu - mahdollinen tulipalon sammutus - lisävahinkojen estäminen ja työturvallisuuden varmistaminen - syttymisen estäminen ja ajoneuvon virrattomaksi tekeminen - oman toiminnan turvaaminen (= mm. liikenteenohjaus, pelastusajoneuvojen sijoittaminen toimintaa suojaavaksi) - turvavarusteiden huomioiminen (= laukeamattomat turvatyynyt esim.) - ajoneuvojen stabilointi - kolaroiduissa ajoneuvoissa saattaa olla yllättäviäkin jännitystiloja, joihin täytyy varautua - esim. kallellaan oleva ajoneuvo ei saa missään vaiheessa päästä kaatumaan - ajoneuvon matkustamon tai keskiosan "notkahtaminen" esim. irrotustyön yhteydessä voi olla vaikeasti vammautuneelle potilaalle kohtalokas - pelastus ja potilaiden mahdollinen irrotus onnettomuusajoneuvoista - potilaiden ensihoito sekä sairaankuljetuksen avustaminen - potilaiden siirto ulos onnettomuusajoneuvosta - lääkärihelikopterin laskeutumisen turvaaminen - onnettomuuspaikan raivaus ja siivoaminen - mahdollisen lisävedentarpeen järjestelyt - onnettomuustiedottaminen (P3-käsikirja 2007) Tehtävien runsauden vuoksi hälytetyt vasteetkin ovat etupainotteisesti melko suuria. Yksiköitä on helpompi peruuttaa ennen kohteeseen saapumista kuin alkaa hälyttää niitä tarvittaessa asemiltaan. Esimerkiksi alueen sopimuspalokuntien lähtöviiveet ovat pääsääntöisesti 8-12 minuuttia.

11 3. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTY AINEISTO Selvitystyössä käytetty aineisto koostui pääsääntöisesti seuraavista materiaaleista: 3.1. PRONTO Koko Suomessa pelastustoimen käytössä oleva PRONTO eli Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokanta oli tutkimuksen pääaineistona. Liikenneonnettomuuksissa tilastot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta: hälytysselosteesta ja onnettomuusselosteesta. Molemmat selosteet täytetään jokaisesta pelastustoimen yksiköitä sisältävästä tehtävästä. Hälytysseloste tuotetaan suoraan hätäkeskuksen tietojärjestelmästä. Se pitää sisällään mm. ilmoittajan tiedot ja ilmoituksen sisällön sekä aikatietoja muun muassa puhelun alkamisesta, kunkin yksikön hälytyksestä, matkalle lähtemisestä sekä paluusta asemalle. Onnettomuusselosteen täyttää kussakin onnettomuudessa toimiva pelastustoiminnan johtaja. Selosteen tärkeimpiä kohtia ovat onnettomuuskohteen täsmällinen paikannus, kuvaus onnettomuustilanteen kehittymisestä, käytetyt pelastus- ja torjuntamenetelmät, tiedot loukkaantuneiden ja kuolleiden määrästä sekä selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta ja arvio toiminnan tuloksellisuudesta. Selvityksessä tutkittiin liikenneonnettomuuksien kokonaismääriä vuosina 2004-2011 sekä analysoitiin tarkemmin n. 4 280 tehtävää vuodesta 2005 lähtien. 3.2. Tiehallinto Toisena tärkeänä materiaalina oli Tiehallinnon keräämä aineisto. Tapahtumatiedot saadaan sähköisenä tiedonsiirtona poliisin tietojärjestelmästä, jonka jälkeen onnettomuudet paikannetaan tieverkolle. Poliisilta saatava aineisto sisältää salassa pidettävää tietoa, muun muassa onnettomuuden osallisten nimet ja autojen rekisteritunnukset. Onnettomuusrekisterin käyttöoikeuksia rajaamalla varmistetaan arkaluontoisten tietojen suojaaminen. Rekisteriin tallentuvat tiedot mm. onnettomuuspaikasta ja -ajankohdasta, vallinneista sää- ja kelioloista sekä onnettomuuden seurauksista. Myös onnettomuudessa osallisina olleista ajoneuvoista ja niissä olleista henkilöistä tallennetaan tietoja. Nämä eivät kuitenkaan ole yksilöiviä. Lopullista tilastoa täsmennetään muun muassa Tilastokeskuksen sekä sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin avulla. Selvityksessä tutkittiin vuosien 2003-2008 aikana tapahtunutta reilua 9 000 onnettomuutta.

12 3.3. Liikennevakuutuskeskus Liikennevakuutuskeskus kerää aineistoa vakuutusyhtiöihin tehtyjen vahinkoilmoitusten sekä tieonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien raporttien perusteella. Liikennevakuutuskeskuksen tietojen mukaan liikennevahinkoja tapahtuu huomattavasti enemmän kuin mitä muilla tilastoja pitävillä on tiedossa. Tämä johtuu siitä syystä, että muut viranomaiset (pelastusviranomaiset, tiehallinto) ei saa tietoja kaikista onnettomuuksista, joissa selvitään ilman henkilövahinkoja pelkästään vakuutusyhtiön kanssa asioimalla. Vakuutusyhtiöt eivät myöskään paikanna onnettomuuksia kuin kuntatasolla; toki joistain tiedoista löytyy myös tien nimi, mutta sekin perustuu vahinkoilmoituksen laatijan antamiin tietoihin. Liikennevakuutuskeskuksen tilastosta poimittiin vuosien 2005-2008 aikana tapahtuneiden onnettomuuksien ja vahinkojen kokonaismäärät.

13 4. ALUEEN LIIKENNEMÄÄRÄT Tiehallinto tutkii säännöllisesti yleisen tieverkon liikennemääriä. Mittauksia tehdään kaikkiaan noin 15 000 mittauspisteessä, joista noin 350 on jatkuvasti laskennassa olevia liikenteen automaattisia mittausasemia (LAM). Lopuissa laskenta suoritetaan noin yhden viikon mittaisissa jaksoissa 1 3 kertaa vuodessa neljän vuoden välein. Liikennemäärää kuvataan keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL) ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. Tutkittavalla alueella sijaitsevat liikenteen automaattiset mittausasemat: 118 Kehä 1 Keilaniemi 116 Kehä 1 Leppävaara 162 Kehä II 163 Kehä II 125 Kehä III Bemböle 140 Kehä III Järvenperä 103 VT1 ennen Leppävaara 144 VT1 Leppävaara 167 VT1 Sepänkylä 139 VT1 Nupuri 191 VT1 Kolmiranta 192 VT1 Veikkola 104 VT1 Palojärvi 193 VT1 Hevoskallio 194 VT1 Lehmijärvi 1607 VT1 Karnainen 1606 VT1 Pitkämäki 1605 VT1 Hauklampi 106 VT2 Huhmari 122 VT2 Karkkila (Rautamäki) 114 VT25 Virkkala 129 VT25 Selki 102 KT 51 Soukka 143 KT 51 Kehä III (Sundsberg) 156 KT 51 Jorvas 105 ST 110 (vanha 1-tie) Hiidenvesi 161 ST 110 Sysimetsä 123 ST 120 (Vihdintie) Pähkinärinne 138 ST 120 Odilampi Mittausasemien tiedot on ladattavissa liikenneviraston internet-sivuilta.

14 Kuva 1. Keskimääräinen vuorokausiliikenne 2010 (Liikennevirasto) Tutkittavan alueen liikennemäärät ovat joko pysyneet kutakuinkin samalla tasolla tai ovat pienessä kasvussa (kuva 2). Valtateillä 1 ja 25 sekä kehä 2:lla keskimääräinen vuorokausiliikenne on kasvanut viidessä vuodessa noin 7 %.

15 Kuva 2. Keskimääräisen vuorokausiliikenteen kehitys muutamalla tutkittavilla tiealueilla. KT 51:n työmaa aloitus näkyy selvästi vuonna 2009, vuonna 2010 mittausasema ei ollut remontin vuoksi käytössä. Lähde: Liikenneviraston LAM-tilastokirjat. Työmatkaliikenne aiheuttaa selkeät liikennemääräpiikit tilastoihin noin klo 6-9 ja 15-18. Lähes kaikilla alueen teillä on havaittavissa samankaltainen kuvaaja (kuva 3). Kuva 3. Työmatkaliikenne aiheuttaa selkeästi havaittavat piikit liikennemäärätilastoihin. Esimerkkikuvaaja on tieltä 120 (Vihdintie).

16 5. AINEISTON KÄSITTELY Tutkittavasta aineistosta pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä sekä selityksiä kasvaneeseen onnettomuusmäärään. 5.1. Onnettomuuksien luokittelu Tiehallinto jaottelee liikenneonnettomuudet tilastoissaan 76 eri tyyppiin ja edelleen 13 onnettomuusluokkaan. Tässä selvityksessä joitain luokkia on yhdistetty (eläinonnettomuudet); luokat ja niiden yleisimmät onnettomuustilanteet ovat: Yksittäisonnettomuus - osallisena yksi moottoriajoneuvo Ohitusonnettomuus - osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja - joku osallinen oli ohittamassa Kääntymisonnettomuus - osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja, - joista ainakin yksi oli kääntymässä. - ei sisällä ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia Risteämisonnettomuus - osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja - joku osallisista oli tulossa risteävältä tieltä - ei sisällä kääntymis- eikä ohitusonnettomuuksia Kohtaamisonnettomuus - osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja - osalliset tulossa vastakkaisista suunnista - ei sisällä kääntymis-, ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia Peräänajo-onnettomuus - osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja - ei sisällä ohitus- eikä kääntymisonnettomuuksia Jalankulkijaonnettomuus - osallisena kulkuneuvon lisäksi jalankulkija Polkupyöräonnettomuus - osallisena polkupyörä - ei sisällä jalankulkijaonnettomuuksia Mopedionnettomuus - osallisena mopedi - ei sisällä jalankulkija- eikä polkupyöräonnettomuuksia Hirvi-, peura tai muu eläinonnettomuus

17 - moottoriajoneuvon ja eläimen välinen onnettomuus Muu onnettomuus - sisältää edellisiin ryhmiin kuulumattomat onnettomuudet 5.2. Koko pelastuslaitoksen alue 5.2.1. Onnettomuusmäärät ja niiden kehittyminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt hälytetään vuositasolla noin 7 000 tehtävään (kuva 4). Kahden viime vuoden aikana suurimmat yksittäiset onnettomuustyypit ovat olleet - automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävät (n. 21 %) - ensivastetehtävät (19 %) - liikenneonnettomuudet (n. 15 %). Asukaslukuun suhteutetut tehtävämäärät ovat olleet viime vuosina hienoisessa kasvussa koko Suomessa. Erityistä ainakin Länsi-Uudellamaalla on, että mitä tiheämmässä ihmiset asuvat, sitä vähemmän onnettomuuksia tapahtuu suhteessa asukaslukuun (kuva 5). Kuva 4. Pelastuslaitoksen kokonaistehtävämäärä (mukana ensivastetehtävät) 2001-2010.

18 Kuva 5. Pelastuslaitoksen asukaslukuun suhteutettu tehtävämäärä alueittain (sis. ensivastetehtävät). Pelastuslaitoksen liikenneonnettomuukstehtävien määrät ovat nousseet melko voimakkaasti viime vuosina. Esimerkiksi Espoon palvelualueella asukaslukuun suhteutettu määrä on noussut 2,5-kertaiseksi 2004-2010 välisenä aikana (kuva 6). Kuva 6. Pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävien asukaslukuun suhteutettu määrä. Liikenneonnettomuuksia / liikennevahinkoja tilastoivat useat eri tahot. Seuraavassa tilastotarkastelussa on pyritty löytämään yhteisiä trendejä tieliikenteen onnettomuuksille. Sekä vakuutusyhtiöiden, poliisin että pelastustoimen tilastot osoittavat onnettomuuksien määrän (erityisesti hätäkeskuksen poliisille ja pelastustoimelle välittämien tehtävien määrän) nousseen viime vuosina Espoon ja Lohjan palvelualueiden kuntien alueella (kuva 7).

19 Kuva 7. Espoon ja Lohjan palvelualueiden kuntien alueella tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien / -vahinkojen asukaslukuun suhteutetut määrät. Tutkimusalueen kuntien alueella valtaosa onnettomuuksista tapahtui maantiealueilla, joissa onnettomuusmäärät ovat myös lisääntyneet vuoden 2006 jälkeen (kuva 8). Kuva 8. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrän kehittyminen tietyyppien mukaan luokiteltuna.

20 5.2.2. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet (HeVa) Pitkän aikavälin tilastoseurannassa voi havaita, että liikenneonnettomuuksia tapahtuu suhteellisesti eniten kesä- ja syksyaikaan (kuva 9). Lisäksi kuvasta 9 voi havaita, että kesäaikaan tapahtuu suhteellisesti enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia, kun taas alkutalvesta erityisesti pienempien peltikolareiden määrä kasvaa. Kuva 9. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tulleiden liikenneonnettomuuksien suhteelliset määrät kuukausittain, kaikki onnettomuudet ja pelkät henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet. Liikenneonnettomuudet painottuvat loppuviikolle, keskiviikko-perjantai (kuva 10). Kun liikennemäärät vähenevät viikonloppuisin, vähenee myös tapahtuneet onnettomuudet (la-su). Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet painottuvat selkeästi perjantaille. Kuva 10. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri viikonpäiville.

21 Liikenneonnettomuuksissa tapahtuu selkeät piikit aina työmatkaliikenteen aikana, jos asiaa arvioi tuntijakaumatilastosta (kuva 11): onnettomuuksien määrä alkaa kasvaa noin klo kuuden jälkeen aamulla, mutta tilanne rauhoittuu noin klo yhdeksään mennessä. Seuraava nousu alkaa jälleen klo 13-14 jatkuen edelleen aina klo 19:een asti. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien suhteellinen määrä seuraa hyvin tasaisesti kokonaisonnettomuusmääräjakaumaa. Kuva 11. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tulleiden onnettomuuksien jakautuminen tunneittain.

22 5.2.3. Alkoholin vaikutus Alkoholi ja muut päihteet antavat säväyksensä useissa liikenneonnettomuuksissa vuosittain. Onneksi kuitenkin päihteiden vaikutuksen alaisena ajettujen liikenneonnettomuuksien määrä on hienoisessa laskussa, vaikka onnettomuuksien kokonaismäärä onkin kasvanut (kuva 12). Kuva 12. Poliisin tietoon vuosina 2003-2008 tapahtuneet onnettomuudet: onnettomuuksien kokonaismäärä sekä niiden onnettomuuksien määrä, jossa joku osallisista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Eniten humalassa kolareita ajetaan Lohjalla, jossa alkoholin vaikutuksen alaisena oli osallisia 9,5 % kaikista kunnan alueella tapahtuneista poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista (kuva 13). Koko tutukittavan alueen osuus oli 8,2 %. Alimmillaan osuus on Nummi-Pusulassa, jossa vain 5,7 %:ssa onnettomuuksista osallinen on humalassa.

23 Kuva 13. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden liikenneonnettomuuksien osuudet kunnittain, joissa joku osallisista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista (vuosina 2003-2008) noin 20 % johtaa eriasteisiin henkilövahinkoihin (loukkaantuminen tai kuolema). Kuitenkin alkoholin vaikutuksen alaisena ajetuista onnettomuuksista henkilövahinkoon johtaa juopon tuurista huolimatta lähes 30 % (kuva 14). Kuva 14. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien suhteellinen osuus kaikista onnettomuuksista: kaikki heva-onnettomuudet vs. alkoholin vaikutuksen alaisena ajetut heva-onnettomuudet.

24 Tutkitulla alueella ja aikavälillä kolme neljästä päihteiden vaikutuksen alaisena tapahtuneista onnettomuuksista on onneksi yksittäisonnettomuuksia (ulosajot ym.). Seuraavana, lähes yhtä suurina osuuksina tulevat peräänajot, risteämis- ja kohtaamisonnettomuudet sekä muut onnettomuudet (kuva 15). Kuva 15. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajettujen onnettomuuksien onnettomuusluokat (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet 2003-2008). Poliisin tietoon tulleiden päihteiden vaikutuksen alaisena tapahtuneiden onnettomuuksien kuukausijakauma on melko tasainen (kuva 16). Kohtuullisina piikkeinä nousevat loma- ja pyhäkaudet, eli kesäkuukaudet sekä loppuvuosi (pikkujoulut, joulu, uusi vuosi?). Kuva 16. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden päihteiden vaikutuksena tapahtuneiden onnettomuuksien kuukausijakautuminen.

25 Poliisin tietojen mukaan päihtyneenä liikenneonnettomuuksia ajetaan pääasiassa viikonloppuisin (kuva 17). Kuva 17. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden päihtyneenä ajettujen onnettomuuksien jakautuminen viikonpäiville. Tutkitun aineiston perusteella poliisin tietoon tulleiden päihtyneenä ajettujen onnettomuuksien määrä on selkeästi korkeimmillaan iltapäivä-ilta-yöaikaan. Aamupäivällä onnettomuuksien määrä on selkeästi pienempi (kuva 18). Esimerkiksi klo 18 tapahtuneita onnettomuuksia tapahtui päihtyneille yli kolme kertaa useammin kuin klo 9. Kuva 18. Poliisin tietoon 2003-2008 tulleiden päihtyneenä ajettujen liikenneonnettomuuksien suhteellinen jakautuminen tunneittain.

26 5.3. Espoon palvelualue Onnettomuuksien määrä Espoon palvelualueen kunnissa on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina, vertaa sitten mitä tilastonpitäjää tahansa. Varsinkin Kirkkonummella pelastustoimen hälytysten määrä on kasvanut voimakkaasti. Hälytyksiä (sis. ensivastetehtävät) tapahtuu asukaslukuun suhteutettuna noin 60 % enemmän kuin Espoossa ja Kauniaisissa (kuva 19). Kuva 19. Pelastustoimen asukaslukuun suhteutettujen tehtävämäärien (sis. ensivastetehtävät) kehittyminen Espoon palvelualueen kunnissa. Myös pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävien määrä on noussut sekä Espoossa että Kirkkonummella viimeisten vuosien aikana. Asukaslukuun suhteutettuna Kirkkonummella tapahtuu eniten liikenneonnettomuuksia; pahimmillaan ero on Espooseen verrattuna yli kaksinkertainen (kuva 20).

27 Kuva 20. Pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen Espoon palvelualueen kunnissa. Tieliikenneonnettomuuksien ja -vahinkojen määrä on Espoon palvelualueen kunnissa noussut kaikkien olennaisimpien tilastonpitäjien mukaan (kuva 21). Eniten onnettomuusmäärät ovat nousseet poliisilla (Tiehallinnon ylläpitämää tietoa) sekä pelastustoimella, joista molemmat saavat tehtävänsä hätäkeskuksen kautta. Vakuutusyhtiöiden tilastossa nousu on ollut maltillisempaa. Kuva 21. Tieliikenneonnettomuuksien määrä asukaslukuun suhteutettuna eri tilastonpitäjillä. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrä on Espoon palvelualueen kunnissa kasvanut tasaisesti. Espoossa nousua on jatkunut jo ennen valtakunnallisen hätäkeskuksen alkua (2005), kuudessa vuodessa kasvua on ollut 60 % (kuva 22).

28 Kuva 22. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien määrä Espoon palvelualueen kunnissa. Liikenneonnettomuuksien kasvu (poliisin tilaston mukaan, kuva 23) jakautuu melko tasaisesti kaikille tietyypeille. Valtaosa onnettomuuksista tapahtuu ja on tapahtunut maanteillä (hoitovastuu tiehallinnolla). Katualueista vastaavat pääasiassa kunnat. Kuva 23. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Espoon palvelualueen kunnissa. Yleisimpien Espoon palvelualueen kuntien maanteillä tapahtuneiden (poliisin tietoon tulleiden) onnettomuuksien luokat ovat peuraonnettomuus ja yksittäisonnettomuus (ulosajot jne.), molemmat noin neljänneksen osuuksilla (kuva 24). Seuraavaksi yleisimpiä ovat peräänajot ja ohitusonnettomuudet.

29 Kuva 24. Espoon palvelualueen kuntien maanteiden tieliikenneonnettomuuksien jaottelu onnettomuusluokittain (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet, ei sisällä katuja ja yksityisteitä). Poliisin tilaston perusteella tavallisimmat onnettomuusluokat ovat kehittyneet varsin maltillisesti viime vuosina peuraonnettomuuksia lukuunottamatta, joiden määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähes 60 % (kuva 25). Kuva 25. Poliisin tietoon tulleiden tieliikenneonnettomuuksien yleisimpien onnettomuusluokkien määrän kehittyminen Espoon palvelualueen kunnissa (ei sis. katuja ja yksityisteitä).

30 5.4. Lohjan palvelualue Lohjan palvelualueen pienemmissä kunnissa (mm. Nummi-Pusula, Karjalohja) pelastustoimea tarvitaan asukaslukuun suhteutettuna huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Espoon alueen kunnissa (n. 15 tehtävää / 1000 asukasta). Määrän kehittyminen on kuitenkin ollut maltillista Karjalohjaa lukuunottamatta (kuva 26). Kuva 26. Pelastustoimen tehtävämäärä (sis. ensivastetehtävät) asukaslukuun suhteutettuna Lohjan palvelualueen kunnissa. Kun pelastustoimen tehtävistä poimii tutkimuksen tieliikenneonnettomuudet, alkaa havaita selkeää vaihtelua. Asukaslukuun suhteutettuna myös liikenneonnettomuuksia tapahtuu erityisesti Nummi- Pusulassa ja Karjalohjalla; tosin Nummi-Pusulan onnettomuusmäärät ovat vähentyneet huomattavasti moottoritien avauduttua v. 2009 alusta (kuva 27). Muuten liikenneonnettomuuksien määrä on ollut lievässä kasvussa myös Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa.

31 Kuva 27. Pelastustoimen liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutettu määrä Lohjan palvelualueen kunnissa. Lohjan palvelualueen kunnissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut muutaman viime vuoden aikana melko runsaasti erityisesti poliisin ja pelastustoimen mukaan (kuva 28). Toisaalta vakuutusyhtiöiden tilastoissa kasvu on ollut varsin maltillista. Kuva 28. Tieliikenneonnettomuuksien ja -vahinkojen määrä Lohjan palvelualueen kunnissa eri tilastopitäjien mukaan. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrä on kasvanut Lohjan palvelualueen kunnissa erityisesti Vihdissä. Muissa kunnissa määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan (kuva 29).

32 Kuva 29. Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet kuntakohtaisesti Lohjan palvelualueen kunnissa. Poliisin tietojen mukaan valtaosa Lohjan palvelualueen kuntien tieliikenneonnettomuuksista tapahtuu maanteillä (kuva 30). Myös vuositason kokonaismäärän vaihtelu perustuu valtaosaltaan maanteiden onnettomuuksien määrän vaihteluun. Kuva 30. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Lohjan palvelualueen kunnissa. Yli puolet Lohjan palvelualueen kunnissa poliisin tietoon tulleista liikenneonnettomuuksista on peurojen ja hirvien aiheuttamia onnettomuuksista (kuva 31). Seuraavaksi suurimpana neljänneksenä tulevat erilaiset yksittäisonnettomuudet (ulosajot ym.)

33 Kuva 31. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokat Lohjan palvelualueella. Poliisin tietojen mukaan yleisimmät onnettomuusluokat ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla viime vuosina Lohjan palvelualueella (kuva 32). Kuitenkin Espoon tapaan peuraonnettomuuksien määrä on kasvanut, vuosien 2006-2008 välillä noin 35 %. Kuva 32. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien yleisimpien luokkien kehittyminen Lohjan palvelualueen kunnissa.

34 5.5. Raaseporin palvelualue Raaseporin palvelualueen onnettomuuksia ei tässä yhteydessä syvällisesti käsitellä, koska niistä on olemassa aikaisemmin tehty selvitystyö. Kuitenkin ajatasainen tilanne pelastustoimen osalta käydään läpi. Pelastustoimen tehtävien asukaslukuun suhteutettu määrä on Raaseporin alueella nyt aavistuksen laskusuunnassa (kuva 33). Kuva 33. Asukaslukuun suhteutetun pelastustoimen tehtävämäärän kehitys Raaseporin alueen kunnissa. Pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävien määrä on laskenut hieman huipustaan ja pysynyt viime vuonna lähes edellisen vuoden tasolla (kuva 34). Liekkö asiasta käydyllä julkisella keskustelulla ja siitä poikineilla toimenpiteillä ollut vaikutusta? Kuva 34. Asukaslukuun suhteutettu pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävien määrä Raaseporin palvelualueen kunnissa.

35 5.6. Kunnittain 5.6.1. Espoo Liikenneonnettomuuksien ja -vahinkojen määrä on Espoon kaupungin alueella kohonnut tasaisesti viimeisimpien vuosien aikana (kuva 35). Kasvu on erityisesti ollut huomattavaa poliisin ja pelastustoimen tilastojen perusteella, vakuutusyhtiöiden tilastojen perusteella kasvu on ollut maltillisempaa. Kuva 35. Liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutettu tilasto Espoon kaupungin alueella. Poliisin tilastojen mukaan tieliikenneonnettomuuksien määrän kasvu aiheutuu pääasiassa yksityis- ja katualueiden onnettomuuksien määrän kasvusta (kuva 36). Maanteillä Espoossa on tapahtunut jo useana vuonna n. 250 onnettomuutta.

36 Kuva 36. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen tiealueille Espoon kaupungin alueella. Poliisin tilastojen mukaan eniten Espoon kaupungin maantiealueilla tapahtuneista onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia. Seuraavana suurena tulee peräänajo- ja peuraonnettomuudet sekä ohitusonnettomuudet (kuva 37). Kuva ei sisällä katu- ja yksityisalueiden onnettomuuksia. Kuva 37. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen Espoon kaupungin alueella. Yleisimmistä poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokkien kehittymistä kuvaava tilasto on mielenkiintoinen. Erityisesti yksittäisonnettomuuksien määrä on laskenut huomattavasti, mutta toisaalta sekä peräänajo- ja ohitusonnettomuudet että peuraonnettomuudet ovat kasvussa (kuva 38).

37 Kuva 38. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokkien kehittyminen Espoon kaupungin alueella.

38 5.6.2. Kauniainen Kauniaisissa tapahtuvien liikenneonnettomuuksien määrässä on paljon vuositason vaihtelua. Kuitenkin ainakin liikennevakuutuskeskuksen tilaston mukaan vahinkojen määrä on hienoisessa kasvussa (kuva 39). Kauniaisten alueen tilastot ovat osittain puutteellisia. Poliisi tutkii ja tilastoi tarkemmin Tiehallinnolle ainoastaan maantialueilla tapahtuneet onnettomuudet. Kauniaisten alueella valtaosa teistä on joko katuja tai yksityisteitä, joilla tapahtuvista onnettomuuksista tilastoidaan käytännössä vain määrät. Tästä syystä tarkemman käsityksen alueen onnettomuuspaikoista selviää parhaiten liitteenä olevista pelastustoimen onnettomuuskartoista. Kuva 39. Liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutettu tilasto Espoon kaupungin alueella.

39 Poliisin tietojen mukaan suurin osa Kauniaisten alueen liikenneonnettomuuksista tapahtuu katualueilla (kuva 40). Kuva 40. Kauniaisten alueen liikenneonnettomuuksien jakautuminen tiealueille poliisin tietojen mukaan. Tyypillisimpiä maantiealueiden onnettomuuksia Kauniaisissa ovat poliisin tilastojen mukaan muut onnettomuudet, peräänajot ja kevyeen liikenteeseen liittyvät onnettomuudet (kuva 41). Kuva 41. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokkajako Kauniaisten kaupungissa.

40 5.6.3. Kirkkonummi Kirkkonummella erityisesti hätäkeskuksen kautta välitettyjen poliisin jan pelastustoimen tehtävien määrät ovat olleet melkoisessa nousussa (kuva 42). Poliisin tehtävissä kasvua on ollut 2004-2008 välisenä aikana 65 %, pelastustoimellakin määrä oli vuonna 2009 lähes 2,5-kertainen vuoteen 2004 verrattuna. Kuva 42. Tieliikenneonnettomuuksien ja -vahinkojen asukaslukuun suhteutettu määrän kehittyminen Kirkkonummella. Poliisin tilaston mukaan valtaosa Kirkkonummen liikenneonnettomuuksista tapahtuu maantiealueilla (kuva 43), joilla tapahtunesta onnettomuuksista aiheutuu myös huomattavin onnettomuuksien määrän kasvu. Kuva 43. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen tiealueittain Kirkkonummella.

41 Lähes puolet Kirkkonummella maantiealuella aiheutuneista onnettomuuksista on peuraonnettomuuksia (kuva 44). Seuraavaksi suurimpana luokkana, noin neljänneksen osuudella, on yksittäisonnettomuudet. Kuva 44. Poliisin maantiealueilla tietoon tulleiden onnettomuuksien luokkajako Kirkkonummella. Poliisin tilastojen mukaan peuraonnettomuudet ovat lähes kaksinkertaistuneet Kirkkonummen alueella (kuva 45). Hirvi- ja risteämisonnettomuuksien määrä on pysynyt lähes ennallaan, mutta myös yksittäisonnettomuuksien trendi on nousussa. Kuva 45. Kirkkonummen maantiealueiden yleisimpien onnettomuusluokkien määrän kehittyminen (poliisin tilasto).

42 5.6.4. Lohja Asukaslukuun suhteutettujen tilastojen mukaan Lohjan kaupungin alueen liikenneonnettomuudet ovat pysyneet kutakuinkin samoissa viime vuosina (kuva 46). Ainoastaan hätäkeskuksen pelastustoimelle välittämät onnettomuudet ovat lisääntyneet, jossa syynä saattaa olla vastemuutokset uuden hätäkeskuksen aloittaessa toimintansa. Kuva 46. Lohjan kaupungissa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen Suurin osa poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista Lohjalla on tapahtunut maantiealueilla (kuva 47). Kuva 47. Liikenneonnettomuuksien jakautuminen tiealueille poliisin tietojen mukaan.

43 Poliisin tietoon tulleista maantiealueiden onnettomuuksista reilu kolmannes on peurojen aiheuttamia (kuva 48). Seuraavaksi suurin neljännes on erilaisia yksittäisonnettomuuksia. Kuva 48. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokittelu Lohjalla. Lohjan maantiealueella tapahtuneiden yleisimpien onnettomuusluokkien tilaston perusteella peuraonnettomuudetovat kasvaneet runsaasti, kuten useassa muussakin tutkimusalueen kunnassa (kuva 49). Kuva 49. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien maantiealueiden onnettomuusmäärien kehitys.

44 5.6.5. Vihti Vihdin kunnan onnettomuusmäärien kehittyminen on vakuutusyhtiöiden tilaston mukaan kohtuullista (kuva 50). Kasvua on kuitenkin ollut, mutta se on ollut varsin maltillista. Suurempaa vaihtelua on ollut hätäkeskuksen välittämien tehtävien määrässä poliisilla ja pelastustoimella. Kuva 50. Vihdin kunnassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen Valtaosa poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista tapahtuu Vihdissä maantialueilla (kuva 51), tältä alueelta löytyvät myös suurimmat vuosittaiset vaihtelut. Kuva 51. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen tiealueille. Poliisin tietojen mukaan lähes puolet Vihdissä poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista on peurojen ja hirvien aiheuttamia (kuva 52). Karkeasti seuraava neljännes on erilaisia yksittäisonnettomuuksia.

45 Kuva 52. Vihdin maantiealueen poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokkajako. Muiden tutkimusalueen kuntien tapaan peuraonnettomuuksien määrä Vihdissä on noussut vuodesta 2007 jälkeen voimakkaasti (kuva 53). Kuva 53. Poliisin tietoon Vihdin maantiealueilla tulleiden yleisimpien onnettomuusluokkien kehittyminen.

46 5.6.6. Nummi-Pusula Nummi-Pusulan alueen liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetut määrät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan (kuva 54). Alla olevasta kuvasta puuttuu pelastustoimen 2010 tilasto, josta havaitsee selkeästi onnettomuusmäärän putoamisen n. 50 kappaleeseen / 10 000 asukasta, joka on aiheutunut suurimmalta osin uuden moottoritien avautumisen takia. Kuva 54. Nummi-Pusulassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen. Lähes kaikki Nummi-Pusulan alueella tapahtuneista onnettomuuksista osuu maantiealueille (kuva 55); yksityisteiden ja katualueiden onnettomuusmäärät ovat erittäin pieniä.

47 Kuva 55. Poliisin tietoon tulleiden Nummi-Pusulassa tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille. Nummi-Pusulan maantiealueen onnettomuuksista lähes 60 % kolaroidaan peurojen tai hirvien kanssa (kuva 56). Seuraavaksi suurin viidennes on yksittäisonnettomuuksia. Kuva 56. Nummi-Pusulan poliisin tietoon tulleiden maantiealueen onnettomuuksien luokitus. Yleisimpien onnettomuustyyppien määrät ovat pysyneet kutakuinkin vakiona viime vuosina (kuva 57). Vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin melko suuria.

48 Kuva 57. Poliisin tietoon tulleiden Nummi-Pusulan maantiealueiden yleisimpien onnettomuuksien määrän kehittyminen.

49 5.6.7. Karkkila Karkkilassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien määrä on kaikkien tilastonpitäjien tietojen perusteella hieman kasvussa (kuva 58). Pelastustoimen liikenneonnetomuusmäärä on lähes kaksinkertaistunut kuuden vuoden aikana. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrässä on melko suuria vuosittaisia vaihteluja. Kuva 58. Karkkilassa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen. Poliisin tietojen perusteella suurin osa Karkkilan alueen onnettomuuksista tapahtuu maantiealueilla, missä myös vuosittainen vaihtelu on suurinta (kuva 59). Yksityisteiden ja katualueiden onnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuosina lähes samana.

50 Kuva 59. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Karkkilassa. Poliisin tietojen perusteella Nummi-Pusulan tapaan lähes 60 % on peurojen ja muiden hirvieläinten aiheuttamia (kuva 60). Noin neljännes on yksittäisonnettomuuksia. Kuva 60. Poliisin tietoon tulleiden Karkkilan maantiealueiden onnettomuuksien luokitus. Kun katsoo neljää yleisintä maantiealueen onnettomuusluokkaa Karkkilassa, ovat 2-4 pysyneet kutakuinkin edellisten vuosien tasolla. Peuraonnettomuuksien määrä on sen sijaan kasvanut kahdessa vuodessa yli 60 % (kuva 61).

51 Kuva 61. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien maantieonnettomuuksien määrän kehittyminen.

52 5.6.8. Siuntio Siuntiossa tapahtuneiden onnettomuuksien määrässä on melko suuria vuosittaisia vaihteluja (kuva 62). Pelastustoimen kuvaaja näyttää huolestuttavalta, mutta vuonna 2010 määrä laski taas takaisin keskiarvoviivalle. Kuva 62. Siuntiossa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen. Siuntion onnettomuuksista valtaosa tapahtuu maanteillä (kuva 63), joskin vuosittaiset vaihtelut ovat melko suuria. Kuva 63. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Siuntiossa.

53 Siuntion suurimmat onnettomuusluokat eivät poikkea olennaisesti alueen muista kunnista: hieman vajaa 60 % onnettomuuksista on peurojen ja hirvien aiheuttamia, seuraava neljännes on yksittäisonnettomuuksia (kuva 64). Kuva 64. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien luokittelu Siuntion maantiealueilla. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien kehittymistä kuvaavasta kuvaajasta selviää, että peuraonnettomuudet ovat kasvaneet melko paljon viime vuosina (kuva 65). Myös hirvionnettomuuksien määrä on hienoisessa kasvussa. Yksittäisonnettomuuksien määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Kuva 65. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien onnettomuusluokkien määrän kehittyminen Siuntion maantiealueilla.

54 5.6.9. Karjalohja Asukaslukuun suhteutettu onnettomuusmäärätaulukko on mielenkiintoista luettavaa Karjalohjalla. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt, kun taas pelastustoimen tehtävämäärä on ollut selkeässä nousussa (kuva 66). Onko poliisipartiot sen verran kaukana, että tehtävien hoitoa on siirretty poliisilta pelastustoimelle? Kuva 66. Karjalohjalla tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien asukaslukuun suhteutetun määrän kehittyminen. Lähes kaikki poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista Karjalohjalla tapahtuu maantiealueilla (kuva 67). Kuva 67. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen eri tiealueille Karjalohjalla.

55 Poliisin tilaston perusteella yleisin liikenneonnettomuustyyppi Karjalohjalla on muiden lähiseutujen kuntien tapaan peuraonnettomuus; ne ja hirvionnettomuudet aiheuttavat yhteensä peräti kaksi kolmesta onnettomuudesta (kuva 68). Yksittäisonnettomuudet ovat seuraavana viidenneksen osuudellaan. Kuva 68. Poliisin tietoon tulleiden maantiealueiden onnettomuuksien luokittelu Karjalohjalla. Peurat aiheuttavat eniten onnettomuuksia Karjalohjalla, mutta myös onnettomuusmäärissä on runsasta vuosivaihtelua (kuva 69). Selkeää kehitystrendiä on vaikea hahmottaa. Kuva 69. Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien onnettomuusluokkien määrien kehittyminen Karjalohjan maantiealueilla.

56 5.7. Henkilövahingot Kuva 70. Tieliikenteen henkilövahingot pelastustoimen ja poliisin yhdistetyssä tilastossa. Tutkimuksessa selvitettiin poliisin / Tiehallinnon sekä pelastustoimen onnettomuustietokannan tilastojen perusteella henkilövahinkojen määrää. Onnettomuuksissa kuolleiden määrä vaihtelee melko suuresti vuosittain, mutta ainakin pelastustoimen tietojen mukaan määrä olisi pudonnut melko voimakkaasti kahden viimeisen vuoden aikana. Loukkaantuneiden määrä on sen sijaan pysynyt melko samana viimeisimpien vuosien aikana. Määrävaihtelut eri tilastonpitäjillä on melko suuria. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että pelastustoimi luokittelee loukkaantumiset eri tavalla kuin poliisi / tiehallinto.