Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat Helsingfors universitets fonder och donatorer

Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat Helsingfors universitets fonder och donatorer

Helsingin yliopisto toimii aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Yliopisto on kiitollinen kaikille lahjoittajille, jotka tukevat tätä työtä. Helsingfors universitet verkar aktivt för mänsklighetens väl och för ett rättvist samhälle. Universitetet tackar alla donatorer som stöder detta arbete. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2010 1

2 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012 Tiedekulmassa ovet auki tutkimukseen Ajattelu muotoilee yhteiskuntaa. Helsingin yliopisto on tuonut huippututkimuksen kaupunkilaisten ulottuville ja keskusteltavaksi avaamalla Tiedekulman osoitteeseen Aleksanterinkatu 7 World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ajaksi. Tervetuloa kyselemään, kuuntelemaan, katselemaan ja kokemaan yliopistossa tehtävää tutkimusta ja opetusta!

Sisältö Rehtori: Maailman parhaaksi För världens bästa... 4 Terävimmälle huipulle... 6 Ratkaisuja globaaleihin haasteisiin...8 Helsinki Insight -kampanja tuotti 64 miljoonaa euroa...10 Helsinki Insight -kampanja 2011 2012...12 Kiitos lahjoittajat!...16 Lahjoittajahaastattelussa Anu Pylkkänen, Tapiola-ryhmä... 17 Lahjoittajahaastattelussa Marja ja Arto Ihto...18 Lahjoittajahaastattelussa Siv Schalin, GE Healthcare Finland Oy...19 Lahjoittajahaastattelussa Maija Aksela, LUMA-keskus...20 Lahjoittajahaastattelussa Katri Sipilä, Teosto...21 Lahjoittajat 2011 2012...22 Kirahviklubi näköalapaikkana tutkimukseen ja opiskeluun...24 Löydä oma tapasi tukea yliopistoa... 25 Lahjoitusprofessuurit 2011 2012...28 Rahastot ja myönnetyt apurahat 2012...30 Rahastot on tieteen ja opiskelun luotettava lahjoituskohde...31 Yliopiston varainhoito takaa rahastoille tuoton...32 Lassi Jakola sai apurahan filosofian opiskeluun...33 Teologian rahasto...34 Oikeustieteen rahasto... 35 Lääketieteen rahasto...36 Humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahasto...37 Matematiikan ja luonnontieteiden rahasto...39 Maatalous-metsätieteiden rahasto...40 Bio- ja ympäristötieteiden rahasto...41 Eläinlääketieteen rahasto...41 Juhlarahasto...42 Helsingin yliopiston alumni ry:n rahasto...44 Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto...45 Itsenäiset rahastot...46 Helsingin yliopiston omat tutkimusmäärärahat ja palkinnot...51 Helsingin yliopiston kolmivuotiset tutkimusmäärärahat vuosille 2012 2014... 52 Väitöskirjapalkinnot ja Matti Klinge -tutkimusapuraha... 53 Helsingin yliopiston tiedesäätiö...54 Puheenjohtaja Anneli Paulin tervehdys...56 Sosiaaliluokasta toiseen? Outi Sirniö sai Tiedesäätiön apurahan 2011...57 Tiedesäätiön apurahat 2012...58 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012 3

MAAILMAN PARHAAKSI FÖR VÄRLDENS Helsingin yliopisto hyväksyi keväällä 2012 uuden strategian vuosille 2013 2016. Aiemmin valittu suunta ei muutu. Pyrimme edelleen etenemään huipulle ja yhteiskuntaan, entistä korkeammalle ja entistä syvemmälle. NOUSU 50 KÄRKEEN Strateginen tavoitteemme on lujittaa asemamme maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa. Tällä hetkellä sijoitumme kansainvälisillä rankinglistoilla sadan parhaan yliopiston joukkoon, esimerkiksi Shanghain listalla olemme sijalla 74. Haluamme nousta 50 parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Nousu rankinglistoilla ei ole meille itseisarvo, vaan haluamme kehittää Helsingin yliopiston toiminnan ja tutkimuksen laatua kohti tieteen terävintä kansainvälistä huippua. Tämä tarkoittaa voimavarojen suuntaamista kansainvälisen tason tutkimus- ja opetusinfrastruktuurin kehittämiseen. Meidän on huolehdittava siitä, että tutkijoille jää nykyistä enemmän aikaa tutkimukseen, ja tutkimuksen keihäänkärkiin ja uusiin avauksiin on panostettava oikealla tavalla. Lisäksi meidän on huolehdittava ammattimaisesta ja aktiivisesta rekrytoinnista sekä opetuksen ja oppimisen laadusta ja suunnitelmallisuudesta. Näin voimme jatkossakin houkutella parhaita opiskelijoita ja tutkijoita niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. RAJAPINNOISSA SYNTYY UUTTA Kahden kärjen visiomme osoittaa, että haluamme toimia myös yhteiskunnallisena vastuunkantajana. Aktiivinen kumppanuus- ja alumnitoiminta vahvistavat yliopiston suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Meidän on nykyistä paremmin varmistettava, että osaamisemme saadaan yhteiskunnan käyttöön. Tähän pääsemme luomalla uusia yhteistyömuotoja ja kumppanuuksia. Monitieteisenä yliopistona meillä on asiantuntemusta ja valmiuksia vastata aikamme suuriin haasteisiin. Pidämme tärkeänä sitä, että yliopisto näkyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti aktiivisena toimijana, joka edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. YHDESSÄ KUMPPANIEN KANSSA Varainhankintakampanjan toteuttaminen ja yhteistyö lahjoittajien kanssa on ollut tärkeä osa sekä yliopiston vuorovaikutustapojen kehittämistä että tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämistä. Lukuisat tapaamiset ja keskustelut lahjoittajien ja tärkeimpien yhteistyötahojemme kanssa ovat olleet todellinen inspiraation lähde. On ollut hienoa huomata, miten suuri joukko eri toimijoita jakaa uskomme tutkimuksen ja koulutuksen merkitykseen ihmiskunnan suurten kysymysten ratkaisijana ja yhteiskunnallisen kehityksen voimavarana. Halunne investoida yliopistoon ja vaikuttaa paremman maailman puolesta on tehnyt meihin suuren vaikutuksen. Lahjoituksilla on yliopistolle suuri merkitys. Ne antavat meille mahdollisuuden panostaa yliopiston toiminnan laatuun. KIITOS LAHJOITTAJAT Helsingin yliopiston puolesta haluan esittää kaikille lahjoittajille mitä lämpimimmät kiitokset osallistumisestanne yliopiston varainhankintakampanjaan. Toivomme, että yhteistyö kanssanne syvenee entisestään ja osallistutte aktiivisesti yliopiston toimintaan, esimerkiksi Kirahviklubin kautta. Thomas Wilhelmsson rehtori Helsingfors universitet godkände våren 2012 en ny strategi för perioden 2013 2016. Vi har inte ändrat inriktning. Vi vill fortsätta att utvecklas i riktning mot toppen och föra vårt kunnande vidare ut i samhället. IN BLAND DE 50 FRÄMSTA Vårt strategiska mål är att stärka vår ställning som ett av världens främsta mångvetenskapliga forskningsuniversitet. För tillfället placerar vi oss bland de hundra bästa universiteten i den internationella rankningen, på Shanghailistan är vi t.ex. på 74:e plats. Vi vill höra till de 50 främsta universiteten i världen före 2020. En högre placering på rankningslistorna har inget värde i sig för oss, utan vi vill utveckla kvaliteten på Helsingfors universitets verksamhet och forskning mot den internationella absoluta toppnivån. Det förutsätter att resurserna riktas mot att utveckla forskningsoch undervisningsinfrastrukturen på internationell nivå. Vi måste också se till att forskarna får mer tid för forskning och satsa på spjutspetsar och nya öppningar inom forskningen. Dessutom måste vi säkerställa en professionell och aktiv rekrytering och se till att undervisningen och lärandet är av hög kvalitet. På så sätt kan vi även i fortsättningen locka till oss 4 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012

BÄSTA de bästa studenterna och forskarna både inom landet och internationellt. NYSKAPANDE KONTAKTER Universitetets tvådelade vision visar att vi också vill bära ansvar i samhället. Ett aktivt partnerskaps- och alumnprogram stärker universitetets relationer till samhället. Vi måste bättre än tidigare se till att vårt kunnande kan utnyttjas i samhället. Detta mål når vi genom att skapa nya samarbetsformer och partnerskap. Som mångvetenskapligt universitet har vi expertis och förutsättningar att tackla vår tids stora utmaningar. Vi anser att det är viktigt att universitetet både i Finland och globalt ses som en aktiv aktör som främjar mänsklighetens välfärd och rättvisa. I SAMARBETE MED VÅRA PARTNER Medelsanskaffningskampanjerna och samarbetet med donatorerna har varit en viktig del både i utvecklingen av universitetets kommunikationspraxis och stärkandet av forskningens och undervisningens genomslagskraft. De många mötena och diskussionerna med donatorerna och våra viktigaste samarbetspartner har varit verkliga inspirationskällor. Det har varit fint att märka att så många olika aktörer delar vår tro på forskningens och utbildningens betydelse när det gäller att finna svar på mänsklighetens stora frågor och som en resurs för den samhälleliga utvecklingen. Er vilja att investera i universitetet och agera för en bättre värld har gjort ett stort intryck på oss. Donationerna är väldigt viktiga för universitetet. De gör det möjligt för oss att satsa på kvaliteten på universitetets verksamhet. TACK TILL ALLA DONATORER Å Helsingfors universitets vägnar vill jag framföra ett varmt tack till alla donatorer för er medverkan i universitetets medelsanskaffningskampanj. Vi hoppas att vårt samarbete blir allt tätare och att ni aktivt deltar i universitetets verksamhet, till exempel via Giraffklubben. Thomas Wilhelmsson rektor Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012 5

Terävimmälle huipulle Helsingin yliopisto pyrkii 50 parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Yliopiston hallituksen jäsenet kertovat, millä keinoin. Tavoite on ylöspäin, mutta muistetaan, että pärjäämme jo nyt erittäin hyvin, yliopiston hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen sanoo. Lähtökohtamme ovat erittäin vahvat. Jos jätämme laskuista maailman parhaat kärkiyliopistot, joiden resurssien kanssa meidän ei ole realistista kilpailla, olemme tasavertaisesti jo heti seuraavassa ryhmässä. Yliopisto nousee tai laskee akateemisen tutkimuksensa ja opetuksensa laadun mukaan. Siksi rahanjaossa laadun arvioinnit tulevat yhä tärkeämmiksi. Meidän tulee tukea tiedeyhteisön eniten arvostamaa tutkimusta. Toinen tärkeä asia on kiinnittää huomiota työhyvinvointiin, Tanskanen sanoo. Työilmapiiriä tullaan kohentamaan ainakin entistä suunnitelmallisemmalla ajankäytöllä, hallituksen varapuheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu- Kallio kertoo. Tutkijoille on luvassa kuuden kuukauden jakso muista töistä vapaata tutkimusaikaa. Uskomme, että selkeämpi työnjako eri tehtävien välillä parantaa niin tutkimus-, opetus- kuin hallinnollistenkin tehtävien hoitamista, Husu-Kallio sanoo. Yliopiston uuden strategian keskeisiä keinoja ranking-kipuamiseen on vahvistaa kansainvälistä rekrytointia. Opiskelijoista professoreihin asti meidän on rekrytoinnissamme lähestyttävä aktiivisesti kansainvälisiä huippuja. Suomen resurssit ovat jo varsin hyvässä käytössä, Husu-Kallio sanoo. Antti Tanskanen pitää kansainvälisten huippuprofessoreiden roolia merkittävänä positiivisen kierteen synnyttämisessä yliopistolle. Hyvät professorit luovat hyvää mainetta, mikä kiirii joka puolelle ja houkuttelee yliopistoon entistä parempia tutkijoita ja opiskelijoita, Tanskanen sanoo. Miten sitten houkutella kansainvälisiä huippuja Helsingin yliopistoon? Työvälineiden ja ilmapiirin täytyy yliopistossamme olla huipussaan. Silloin parhaat tekijät haluavat ja pystyvät antamaan täällä parhaansa, hallituksen jäsen ja epäorgaanisen kemian professori Markku Leskelä sanoo. Kansainvälisten ihmisten viihtymisen haaste koskettaa toki koko yhteiskuntaamme. Meidän tulee päästä siihen, että kulttuuritaustastaan riippumatta kaikki yliopistolaiset voivat Suomessa rauhassa keskittyä tutkimiseen ja opiskeluun. Huippua tavoiteltaessa yliopiston toiminnan fokusointiakin on tulevaisuudessa mietittävä tarkasti, Leskelä sanoo. Ehkä seuraavalla strategiakaudella meidän pitäisi ensi kertaa opetella luopumaan jostain tai merkittävästi virtaviivaistaa hallintoa. Jos resurssit ovat vakiot ja tukea lisätään huipuille, jostain se on pois. 6 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012

RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN Helsingin yliopiston kampuksilla tehdään maailmanluokan huippututkimusta. Helsinki Insight -hankkeiden kuten keskos- ja Itämeritutkimuksen lisäksi vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymyksiin etsitään myös monilla muilla aloilla. Meilahti lääketieteen eturintamassa Lastentautien professori Mikael Knipin johtama TRIGR-tutkimusryhmä odottaa vuoden 2013 aikana ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitetään lapsuusiän diabeteksen syntyä ja kehittymistä. Vuonna 2002 alkaneessa kansainvälisessä hankkeessa tarkastellaan ravinnon merkitystä lapsuusiän diabeteksen ehkäisyssä. Tutkijat selvittävät, vähentääkö äidinmaidonkorvikkeena nautitun lehmänmaidon proteiinien poistaminen ykköstyypin diabeteksen esiintymistä niillä lapsilla, joilla on kohonnut perinnöllinen sairastumisriski. Lopulliset tulokset tutkimuksesta saadaan vuonna 2017. Hanke on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, jossa kehitetään menetelmiä, joiden avulla diabeteksen sairausprosessin käynnistyminen voidaan mahdollisesti estää. Akatemiaprofessori Kari Alitalo johtaa vuoden 2012 alussa käynnistynyttä kansainvälistä tutkimusohjelmaa, jossa selvitetään imusuoniston merkitystä lihavuuden ja sen liitännäissairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen kehittymisessä. Tavoitteena on löytää uusia keinoja sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, sillä käytössä olevien hoitomenetelmien pitkäaikaistulokset ovat riittämättömiä. Imusuonijärjestelmän merkitys sairauksien kehittymisessä on oivallettu vasta viime aikoina. Sen lisäksi, että imusuonisto pitää yllä kudosten nestetasapainoa, on imusuonistolla esimerkiksi merkittävä rooli kehon immuunipuolustusjärjestelmän ohjaamisessa ja tulehdusreaktion käynnistämisessä. Lisäksi imusuonet kuljettavat suolistosta imeytyvät ravinnon rasvat verenkiertoon. Huonosti toimivat imusuonet aiheuttavat tulehdusta ja rasvasolujen kertymistä kudokseen. Imusuonten poikkeuksellisesta kasvusta on saatu alustavia havaintoja myös ihmisten sydänsairauksien yhteydessä. Alitalo on tutkimusryhmineen jo pitkään tutkinut imusuoniston vaikutusta syövän kasvuun ja leviämiseen. Dosentti Iris Hovatta tutkii ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa. Tutkimuksen tavoite on löytää keinoja ehkäistä ja hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä, joihin ei tällä hetkellä ole olemassa täsmähoitoa. Hovatan vuoden 2011 lopussa saama 1,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitus mahdollistaa tutkimuksen siirtymisen uuteen vaiheeseen. Tutkimusryhmän tavoite on tunnistaa ahdistusta sääteleviä geeniverkostoja yksittäisten alttiusgeenien lisäksi. Tutkimus alkaa hiirimallilla, jonka avulla kartoitetaan aivojen ahdistusta säätelevillä alueilla olevat geeniverkostot, jotka muuttuvat ahdistuneisuuden vaikutuksesta. Tämän jälkeen tutkitaan, onko tunnistetuilla geenisäätelyverkostoilla merkitystä myös ihmisen ahdistusalttiudessa, ja selvitetään niitä molekyylitason mekanismeja, jotka liittävät nämä verkostot ahdistuksen säätelyyn. Dosentti Iiris Hovatta ja professori Mikko Niemi ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apurahan. Hovatalle rahoitus myönnettiin ahdistuneisuushäiriöiden geneettisen taustan ja Niemelle lääkeaineiden kuljetusproteiinien geneettisten erojen tutkimiseen. Dosentti Iiris Hovatan apuraha on 1,5 miljoonaa ja professori Mikko Niemen apuraha 1,9 miljoonaa euroa. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012 7

KESKUSTA yhteiskuntatutkimuksen ytimessä Suomalaislasten menestys kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa tuo jatkuvasti Suomeen oppimisesta kiinnostuneita kansainvälisiä vieraita. Uutta ja konkreettista näytettävää vieraille valmistuu elokuussa 2012, kun tulevaisuuden luokkahuone avaa ovensa Siltavuorenpenkereellä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiloissa. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka johtaa tulevaisuuden oppimisympäristöjä tutkivaa hanketta. ELE oppimisen uudet tilat opettajankoulutuksessa -hanke kehittää oppimisympäristöjä ja teknologioita opettajankoulutuksessa. Tärkeää on, että tulevaisuuden luokkahuone ei edistä ainoastaan tehokasta opetusta, vaan myös opiskelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia. Kansainvälisesti tunnustettua on myös Helsingin yliopiston monitieteinen Venäjä-tutkimus. Aleksanteri-instituutti koordinoi Suomen Akatemian huippuyksikköä Venäjän modernisaation valinnat, jonka hankkeissa tutkitaan vuosina 2012-2017 Venäjän kehityksen suuria haasteita ja niiden ratkaisemisen edellytyksiä. Venäjällä on yhä ongelmia demokratian, oikeusvaltion kehityksen ja korruption suhteen: miten Venäjä pystyy ratkaisemaan nämä ongelmat? Lisäksi huippuyksikössä tutkitaan mm. sitä, miten terveyden ja toimeentulon ongelmat nousevat poliittisiksi kysymyksiksi ja minkä hyvinvointimallin Venäjä valitsee, miten modernisaatio näkyy Venäjän ulkopolitiikassa ja monipuolistuuko Venäjän talous. Tavoitteena on luoda uusi monitieteinen tutkimusparadigma suomalainen koulukunta Venäjän ristiriitaisen kehityksen analysoimiseen. Paradigma haastaa perinteiset läntiset ja venäläiset lähestymistavat ja tarjoaa kokonaisnäkemyksen Venäjän muutoksesta. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan on perusteilla Kiinan oikeuden ja kiinalaisen oikeuskulttuurin tutkimuksen keskus. Suomalaisten yliopistojen yhteishankkeen tavoite on sekä vahvistaa Kiinan oikeuden osaamista kotimaisissa yliopistoissa että tehdä suomalaista ja pohjoismaista oikeusjärjestelmää ja -kulttuuria tunnetuksi Kiinassa, missä kiinnostus pohjoismaista ja erityisesti hyvinvointivaltion oikeusjärjestelmää kohtaa on viime vuosina lisääntynyt. Oikeusjärjestelmän kehittyminen onkin yksi avain Kiinan kehitykseen, sillä Kiinassa yritetään sovittaa yhteen sosialistinen oikeuskäsitys ja markkinatalous. Kiinan oikeuden keskus liittyy lisääntyvään yhteistyöhön kiinalaisten yliopistojen ja Kiinan Yhteiskuntatieteiden tiedeakatemian oikeustieteen laitoksen kanssa, ja hanke mahdollistaa myös tutkimusyhteistyön koordinoinnin kansallisesti. Yhteistyötä kiinalaisten kanssa on tehty vuodesta 2009 alkaen, ja kolmen yhteistyössä järjestetyn oikeusvaltiota ja oikeusvertailua käsitelleen seminaarin pohjalta on juuri ilmestynyt ensimmäinen julkaisu Kiinassa. Vuonna 2012 Suomessa järjestetään kolme kansainvälistä tai kahdenvälistä aihetta käsittelevää konferenssia, ja oikeustieteellinen tiedekunta aloittaa opiskelijavaihto-ohjelmia Kiinan johtavien yliopistojen kanssa. Osa keskuksen rahoituksesta saadaan Tulevaisuusrahaston tuotosta. Kumpula kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan Ilmastonmuutos on ollut 2000-luvulla maailman tutkituimpia aihepiirejä. Hanna Vehkamäki työskentelee laskennallisen aerosolifysiikan professorina ja tutkii ilmankehän pienhiukkasten muodostumista kaasumaisista aineista ja niiden vaikutuksia ilmakehään ja ilmastoon sekä ilmastonmuutoksen ennustamiseen. Aerosoleilla eli kaasun ja hiukkasten yhdistelmillä on keskeinen rooli ilmastotutkimuksessa, sillä ne vaikuttavat maapallon lämpötilaan. Kokonaisvaikutus on viilentävä, mutta vielä ei tiedetä, kuinka voimakkaasti. Ilmaston lisäksi pienhiukkasilla on suuria vaikutuksia myös keuhkojen ja sydänja verenkiertoelimistön terveyteen. Liikenteen ja teollisuuden päästöistä syntyviä aerosolihiukkasia onkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vähennetty, mikä on puolestaan johtanut niiden ilmastoa viilentävän vaikutuksen vähenemiseen. Vehkamäen ryhmä pyrkii teoreettisten mallien avulla tunnistamaan hiukkasmuodostuksen mekanismit: tutkimus tuottaa teoreettista tietoa siitä, miten ilmakehä vastaa maapallolla tapahtuviin, monilta osin ihmisen aiheuttamiin muutoksiin. Jotta tietoa voidaan käyttää tehokkaasti osana ilmastomalleja, on opittava tunnistamaan valtavasta datamäärästä oleelliset asiat. Olennaisen tunnistaminen auttaa eteenpäin: tutkimusryhmän tavoite on, että analyysit, joita Suomen tehokkaimmat tietokoneet nyt laskevat kuukausia, lasketaan muutaman vuoden kuluttua pöytäkoneella - yhdessä sekunnissa. Akatemiaprofessori Markku Kulmala toimii Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professorina. Ilmastonmuutosta tutkiva, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaksi valittu Kulmala on omalla alallaan maailman siteeratuin tutkija. Dosentti Hannu Kurki-Suonio vetää avaruutta kartoittavaa tutkimusryhmää, joka osallistuu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Planck-satelliitin keräämän aineiston analysointiin. Planckin erittäin herkkien instrumenttien avulla voidaan havaita yksityiskohtaisesti maailmankaikkeudessa syntynyttä kosmista mikroaaltotaustasäteilyä ja tutkia sen avulla alkuräjähdystä. Hankkeen ensimmäiset tulokset saatiin vuonna 2010, kun ESA julkisti satelliitin 8 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012

havaitseman koko taivaan kartan. Ensimmäiset kosmologiset tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2013, jolloin julkaistaan ennennäkemättömän tarkka kartta kosmisesta mikroaaltotaustasäteilystä sekä sen analyysi. Tutkijat odottavat Planckin keräämistä kuvista ja hankkeen tuloksista kosmologista ja tähtitieteellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää kymmenien vuosien ajan. Tavoitteena on saada tietoa siitä, mikä on ollut maailmankaikkeuden rakenteiden synnyn takana ja siitä, minkälaisia maailmankaikkeuden alkuvaiheet ovat olleet. Planckin avulla on jo luetteloitu esimerkiksi tähtienvälisissä molekyylipilvissä olevia kylmiä tihentymiä, jotka ovat uusien tähtien alkioita. Planckin tekniikasta osa on valmistettu Suomessa, ja samanlaista tekniikkaa voidaan hyödyntää myös maanpäällä esimerkiksi lentoasemilla kätkettyjä aseita paljastavissa skannereissa. Planckin data julkistetaan verkossa. Ensimmäiset avataan analysoitavaksi vuoden 2013 alussa, loput vuonna 2014. Viikki luonnon monimuotoisuuden puolesta Viikin kampuksen monitieteinen tutkimus edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä, ihmisten ja eläinten hyvinvointia unohtamatta. Professori Tapio Palvan johtamassa huippuyksikössä selvitetään kasvien solunsisäistä ja solujen välistä signalointia eli kasvien kommunikaatiota. Tieto siitä, miten kasvit reagoivat ympäristöstä tuleviin ja sisäisiin ärsykkeisiin, ja toisaalta siitä, miten niiden geenit ovat yhteydessä keskenään, auttaa ymmärtämään esimerkiksi kasvien kylmän- ja kuivuudenkestävyyttä, puolustautumista taudinaiheuttajia vastaan sekä niiden kasvun ja kehityksen sääntelyä. Aikaisemmin ryhmä on kehittänyt kasvien genomitutkimusta. Genomitieto sekä genomin toimintaa tutkivat menetelmät, kuten mikrosirutekniikat ja aineenvaihdunnan profilointi, antavat uusia mahdollisuuksia selvittää kasvien signaaliprosesseja ja niiden vuorovaikutuksia. Perustutkimuksen sovelluskohteita ovat muun muassa paremmin tauteja kestävien lajikkeiden kehittäminen sekä esimerkiksi puun kasvun vauhdittaminen ja puuaineksen laadun muuttaminen entistä paremmin teollisiin tarkoituksiin sopivaksi. Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikön neljä tutkimusryhmää puolestaan tutkivat elintarviketuotantoketjun keskeisiä mikrobiologisia haasteita ja ruokaketjun kokonaisvaltaista ymmärtämistä pellolta vatsaan -periaatteella. Professori Airi Palvan johtaman huippuyksikön ryhmät tutkivat elintarvikevälitteisistä taudinaiheuttajista erityisesti kylmäkestoisia ja itiöllisiä bakteereja sekä niiden epidemiologiaa ja kylmänsiedon mekanismeja, Campylobacter- ja Helicobacter-sukujen patogeenejä sekä uudentyyppisiä pilaantumisongelmia aiheuttavia kylmäkestoisia maitohappobakteeriyhteisöjä sekä tiettyjä enterobakteeriryhmiä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan ihmisen ja eläinten suolistomikrobistoa, Lactobacillussuvun bakteereita sekä isännän ja mikrobien vuorovaikutusmekanismeja. Kaikissa ryhmissä erityisesti genomiikka- ja postgenomiikkahankkeet sekä muiden laajatehoisten tutkimusmenetelmien käyttö ovat merkittävästi lisäämässä tietoa kohteena olevien bakteeriryhmien ominaisuuksista ja toiminnasta, mikä auttaa tulevaisuudessa elintarviketurvallisuutta ja suolistoterveyttä edistävien käytänteiden ja menetelmien kehittämisessä. Yksi yliopiston uusista avauksista on yksisolugenomiikan ja transkiptomiikan tutkimus, jonka keinoin mikrobimaailman enemmistö saadaan lopultakin näkyviin. Soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori Marko Virran hankkeessa tutkitaan niitä mikrobeja, jotka normaalisti jäävät meiltä havaitsematta. Suurta enemmistöä mikrobeista ei voida kasvattaa laboratorio-olosuhteissa ja näin ollen mikrobit, joilla saattaa olla merkittävä rooli maapallon ekosysteemissä ja ihmisen hyvinvoinnissa, jäävät tutkijoilta huomaamatta. Yksisolugenomiikan menetelmin voidaan yhden solun sisältämästä DNA:sta saada aikaa riittävä määrä DNA:ta solun emäsjärjestyksen selvittämiseen. Emäsjärjestyksen analysointi antaa vastauksia siihen, mitä mikrobeja näytteessä on ja mitä reaktiota ne voivat katalysoida. Tulevaisuudessa tutkimuksen sovelluskohteita ovat esimerkiksi bioenergiatutkimus, antibioottiresistenssin hallinta sekä kasvihuonekaasujen tuoton ja alkuaineiden biogeokemiallisten kiertojen tutkiminen. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012 9

HELSINKI INSIGHT -KAMPANJA TUOTTI 64 MILJOONAA EUROA Yliopiston varainhankintakampanja saavutti sille asetetut tavoitteet. Tulevaisuusrahaston ensimmäinen tuotto on jo jaettu tieteen ja yliopiston hyväksi. Yhteistyö lahjoittajien kanssa on ollut antoisaa ja kampanja on saanut positiivista huomiota. Varainhankintatyö yliopiston parhaaksi jatkuu. TAVOITTEET Helsinki Insight -varainhankintakampanja käynnistyi yliopiston 370-vuotisjuhlapäivänä maaliskuussa 2010. Kampanja tähtäsi yliopiston strategisen pääoman kasvattamiseen ja yliopiston tulevaisuuden kannalta tärkeiden huippututkimusalueiden vahvistamiseen. Lahjoitustavoitteeksi asetettiin 10 miljoonaa euroa pääomalahjoituksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Kun valtio jatkoi vastinrahoitukseen oikeuttavien lahjoitusten keräysaikaa 30.6.2011 asti, nostettiin pääomalahjoitustavoite 15 miljoonaan euroon. Tavoite vuoden 2012 loppuun mennessä oli yhteensä 20 miljoonaa euroa. Lahjoitustavoitteiden lisäksi kampanjan keskeisiksi tavoitteik- si määriteltiin yliopiston profilointi korostaen globaalia yhteiskuntavastuuta ja asemaa maailman parhaiden huippututkimusyliopistojen joukossa sekä yliopiston sidosryhmäsuhteiden pitkäjänteinen vahvistaminen. TULOKSET 2010 2011 LAHJOITUKSIA YLI TAVOITTEIDEN Lahjoitukset Tulevaisuusrahastoon Pääomalahjoituksia varten yliopistolle perustettiin vuonna 2010 Tulevaisuusrahasto, jonne kanavoitiin kaikki yliopiston peruspääomaan osoitetut lahjoitukset. Tulevaisuusrahaston perustamisvuonna rahastoon tehtiin 539 lahjoitusta yhteensä 10,87 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 lahjoituksia tehtiin 297 kpl, yhteensä 7,51 miljoonalla eurolla. Pääomalahjoitusten kokonaismäärä 30.6.2011 mennessä oli 18,38 miljoonaa euroa. Asetettu pääomalahjoitustavoite ylittyi 3,38 miljoonalla eurolla. Valtio maksoi vuoden 2011 loppuun mennessä yksityisiin pääomalahjoituksiin perustuvaa vastinrahoitusta Helsingin yliopistolle yhteensä yhteensä 45,45 miljoonaa euroa. Lahjoitukset yhdessä valtion vastinrahoituksen kanssa tuottivat yliopistolle lähes 64 miljoonaa euroa. Tulevaisuusrahaston pääoma on nyt 63,4 miljoonaa euroa. Lahjoitukset muihin rahastoihin Tulevaisuusrahaston lisäksi lahjoituksia on osoitettu yliopiston muihin rahastoihin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Uusia nimikkorahastoja on vuosina 2011 2012 perustettu lahjoitusten perusteella 18 kpl. Lahjoituksista kolme on testamenttilahjoituksia. Helsinki Insight -varainhankintakampanjan euromääräinen tulos muodostuu Tulevaisuusrahastoon tehtyjen pääomalahjoitusten ja muihin lahjoitusrahastoihin tehtyjen lahjoitusten yhteissummasta. Kampanjan tulos vuoden 2011 lopussa on yhteensä 20,27 miljoonaa euroa. Maaliskuun 2012 loppuun mennessä on lahjoituksia kertynyt yhteensä 21,1 miljoonaa euroa. Varainhankintakampanjan kokonaistavoite 20 miljoonaa euroa on tähän mennessä ylitetty yli miljoonalla eurolla. RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIN Yksi varainhankintakampanjan keskeisistä tavoitteista on tuoda esiin yliopiston globaalivastuu ja monitieteisen tutkimuksen kautta löydettävät ratkaisut ihmiskunnan suuriin kysymyksiin. Yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa mahdollisti Helsinki Insight -hankkeiden sisältöjen kautta rakennetun kampanjan. Hankkeet olivat näyttävästi esillä kokosivun ilmoituksina Helsingin Sanomissa sekä vuonna 2010 että 2011. Vuonna 2010 kokosivun lehti-ilmoituksia oli yhteensä kuusi. Ilmoituksista kaksi, Maailman parhaaksi ja Älyllistä elämää, voitti HS:n ja Mainostajien liiton Pahvi-palkinnon. Keväällä 2011 yhteensä viiden kokosivun ilmoituksen teemana oli ilmastonmuutos. Ilmoituksissa esiteltiin monipuolisesti yliopiston ratkaisuja ilmastonmuutostutkimukseen. Lisäksi kampanjan teemoista kerrottiin alumneille ja muille yliopiston sidosryhmille lukuisissa tilaisuuksissa. YHDESSÄ 10 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012

YHDESSÄ SIDOSRYHMIEN KANSSA Kampanjan kolmas tavoite on ollut yliopiston sidosryhmäsuhteiden pitkäjänteinen kehittäminen. Erityisen tärkeää meille on ollut saada alumnimme luomaan suhteensa yliopistoon uudelleen. Tule takaisin alumni -kampanja käynnistyi keväällä 2010 ja maaliskuuhun 2012 mennessä on tavoitettujen alumnien määrä kasvanut 8 400:sta yli 13 100 alumniin. Alumnit ovat myös olleet tärkeä lahjoittajaryhmä Helsinki Insight -varainhankintakampanjassa, sillä 20 % kampanjaan tehdyistä lahjoituksista saatiin Helsingin yliopiston alumneilta. Myös elinkeinoelämäsuhteet ovat olleet kampanjassa keskeisellä sijalla. Yliopiston johto, tiedekunnat ja kampanjakomitea tapasivat useita kymmeniä elinkeinoelämän päättäjiä ja esittelivät yliopiston tavoitteita ja kumppanuusyhteistyömahdollisuuksia yliopiston kanssa. Aktiivinen työ näkyi kampanjan tuloksessa: yritysten osuus kampanjan lahjoituksista oli 30 %. Rahastot ja säätiöt ovat tukeneet yliopistolla tehtävää tutkimusta ja tutkijoita merkittävällä tavalla jo pitkään. Rahastojen ja säätiöiden lahjoitukset ovat olleet erittäin tärkeitä myös Helsinki Insight -kampanjan onnistumisessa, sillä ne muodostivat 50 % kaikista varainhankintakampanjan lahjoituksista. Yliopiston tavoite on tiivistää yhteistyötä säätiöiden kanssa vuonna 2011 käynnistetyn Säätiöfoorumin kautta. TULEVAISUUSRAHASTON TUOTTO TIETEEN HYVÄKSI Yliopiston rehtori teki joulukuussa 2011 päätöksen Tulevaisuusrahaston ensimmäisestä tuoton jaosta. Lähtökohta tuoton jakamiselle on Helsingin yliopiston strategian mukaisten tavoitteiden toteuttaminen. Tuoton jaon valmistelussa on kuultu myös tiedekuntien näkemyksiä tulevaisuuden kannalta keskeisistä kehittämiskohteista. Tulevaisuusrahaston neuvottelukunta, johon yliopisto kutsuu huomattavan lahjoituksen tehneitä henkilöitä ja lahjoittajayhteisöjen edustajia, kokoontui rehtorin johdolla joulukuussa 2011. Tulevaisuusrahastosta tuottoa jaettiin vuodelle 2012 tieteen hyväksi yhteensä 2 miljoonaa euroa. Jaettava summa on jatkossa suurempi, sillä rahaston tuotto saadaan kokonaisuudessa käyttöön vuonna 2013. Tulevaisuusrahaston lahjoitusten tuotolla perustettiin yhteensä 25 professuuria. Eniten professuureja perustettiin lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Osa professuureista on osaaikaisia. Lisäksi yliopisto perusti muun muassa 10 tenure track -paikkaa parantamaan nuorten lahjakkaiden tutkijoiden uramahdollisuuksia. VARAINHANKINTA JATKUU Helsinki Insight -varainhankintakampanja jatkuu vuoden 2012 loppuun asti kampanjan hankkeisiin kohdistuvalla varainhankinnalla sekä varojen keräämisellä yliopiston tieteenalakohtaisiin rahastoihin. Kampanjan jälkeen varainhankinta jatkuu pysyvästi. Yliopiston strategiakaudelle 2013 2016 varainhankinnan kärkihankkeet valitaan siten, että ne tukevat yliopiston uuden strategian mukaisia painopistealueita. Myös Kirahviklubin toimintaa kehitetään. Kaikki nykyiset ja uudet lahjoittajat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi mukaan kasvavaan lahjoittajajoukkoon! 20% Alumnit ja muut yksityishenkilöt 50 % Rahastot ja säätiöt Tuoton jakautuminen tiedekunnittain 2012: Tiedekunta Euroa Lääketieteellinen 360000 Humanistinen 440000 Oikeustieteellinen 210000 Maatalous-metsätieteellinen 177000 Valtiotieteellinen 191000 Matemaattis-luonnontieteellinen 70000 Käyttäytymistieteellinen 70000 Eläinlääketieteellinen 58000 Bio- ja ympäristötieteellinen 50000 Teologinen 10000 Farmasia 50000 Muut 314000 YHTEENSÄ 2000000 30% Yritykset Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2012 11