Talousohjausopas Neuvoja ja ohjeita asiakkaan talous- ja velkatilanteen selvittämiseen sekä talouden hallintaan saamiseen Sari Ovaskainen Julkaistu 2.12.2009
2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 Talousohjaajan huoneentaulu tiivistelmä talousohjausprosessista...4 1. Työntekijän rooli talousohjauksessa...5 2. Talousohjauksen kulku...7 Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen... 8 3. Velkatilanteen selvittäminen...9 Mitä tapahtuu, kun laskun jättää maksamatta?...12 4. Velkojen vanhentuminen...13 Yleinen velan vanhentuminen... 13 Lopullinen velkojen vanheneminen... 13 Esimerkkejä vanhenemisajoista... 14 5. Velkojen järjestelykeinoja...15 Velkojien kanssa tehtävät suorat maksujärjestelyt ja sopimukset... 16 Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen... 16 Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon... 17 Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana... 17 6. Asiakasesimerkkejä...18 Asiakas A: työtön, sairaslomalla / päihdehoito... 18 Asiakas B: työssä käyvä yksinhuoltaja, kotona asuva lapsi opiskelee... 21 Asiakas C: eläkeläinen, sairas... 23 Asiakas D: pariskunta, lapsia, toinen työssä, toinen työtön... 25 Asiakas E: 30-vuotias pitkäaikaistyötön... 27 Asiakas F: työtön, opintoja aloittamassa, asuu asuntolassa, elatusvelvollinen... 28 7. Sanastoa...30 Liitteet...34 VELKATILANTEEN SELVITTÄMISEEN TARVITTAVAT ASIAKIRJAT... 34 VELKOJATAHOJA: YLEISIMMÄT PERINTÄTOIMISTOT... 35 VELKALUETTELON ESIMERKKI... 38 MAKSUVARALASKELMAN MALLI... 39 SALDOTODISTUSPYYNNÖN MALLI... 40 MAKSUOHJELMAEHDOTUKSEN MALLI... 41 ULOSOTTOLISTAN MALLI SELITYKSIN... 42
Johdanto 3 Tämä opas on tarkoitettu työkaluksi työntekijöille, jotka kohtaavat työssään taloutensa hoitamiseen erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita. Talous- ja velkaongelmiin liittyy usein myös muita vaikeuksia, kuten työttömyyttä, päihderiippuvuutta ja asunnottomuutta. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen kuuluu aina myös taloudellisen tilanteen läpikäyminen sekä tukeminen ja auttaminen siihen liittyvien asioiden hoitamisessa. Hoitamaton talous, epätietoisuus velkojen määrästä ja väärä uskomus siihen, ettei velka-asioille ole mitään tehtävissä, voivat olla este kuntoutumiselle tai muutoin oman tilanteen parantamiselle. Opas ei kouluta talous- ja velkaneuvojaksi eikä siis kata kaikkia talouteen liittyviä asioita. Jokainen työntekijä pystyy kuitenkin ottamaan talousasiat puheeksi ja rohkaisemaan asiakasta asioiden selvittämiseen talouden hallintaan saamiseksi. Tietäessään talousohjauksen perusasiat, työntekijä voi korjata väärinkäsityksiä, antaa yleisiä ohjeita sekä tarvittaessa auttaa mm. velkojen selvittämisessä. Jos asiakkaan tilanne vaatii erityisasiantuntijuutta, hänet tulee ohjata tarvittavan palvelun piiriin. Talousohjaus on tässä esitetyssä muodossaan prosessi, jonka kuluessa asiakkaan tietoisuus talouteensa liittyvistä asioista ja niiden hallintaan saamisen mahdollisuuksista lisääntyvät. Prosessin aikana voidaan usein parantaa myös velkojen järjestelemisen mahdollisuuksia. Tämäntyyppisen talousohjauksen on arvioitu toimivan sekä perus- että erityispalveluissa. Oppaan alussa on työntekijän huoneentauluksi tiivistetty kuvaus talousohjausprosessista. Tämän jälkeen koko prosessi käydään läpi yksityiskohtaisesti. Velkatilanteen selvittämiseen liittyvät asiat ovat keskeisesti esillä, koska usein asiakkailla on epätietoisuutta velkatilanteestaan. Toisaalta työntekijät ovat kertoneet tarvitsevansa lisää tietoa juuri näistä asioista. Velkojen järjestelykeinoja on myös esitelty ja lopuksi siirrytään aivan käytännön tasolle asiakasesimerkkien myötä. Asiakkaiden erilaisiin elämäntilanteisiin perustuvissa esimerkeissä käydään läpi koko talousohjauksen kulku askel askeleelta. Opasta voi käyttää myös ns. hakuteostyyppisesti. Talousohjausopas on työstetty Kalliolan setlementin toteuttamassa ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa Aktivoiva talousohjaus -projektissa (1.3.2005-31.7.2009) kertyneiden kokemusten ja tietojen pohjalta. Projektin kohderyhmänä olivat päihde- ja/tai kriminaalitaustaiset pääkaupunkiseutulaiset ja heidän omaisensa. Tämän vuoksi osassa liitteitä painottuvat pääkaupunkiseudun yhteys- ja muut tiedot. Talousohjausoppaan lisäksi projektissa on tuotettu loppuraportti ja sen liitteenä oleva talousohjauksen malli. Nämä tuotokset täydentävät toistensa tietoja ja tukevat talousohjauksen antamista. Loppuraportti löytyy Kalliolan setlementin sivuilta www.kalliola.fi Asiaa koskevat kommentit ja kysymykset voi toimittaa osoitteeseen matti.rajamaki@kalliola.fi
Talousohjaajan huoneentaulu tiivistelmä talousohjausprosessista 4 ASIAKKAAN TALOUDELLISEN TILANTEEN SELVITTÄMISEKSI TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ Ota puheeksi taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat / asiakas ottaa ne puheeksi. KOKONAISTILANTEEN KARTOITUS o o o o o Kartoita ainakin seuraavat asiat asumistilanne o terveydentila toimeentulo: tulot/menot/velat/varallisuus o päihteiden käyttö / pelaaminen luottotiedot o rikostausta työ- ja koulutusasiat o tukiverkosto perheasiat Selvitä, missä asioissa ja mihin asiakas tarvitsee apua. Selvitä, mikä on asiakkaan mielestä kiireellinen tai vaikea asia hoidettavaksi. Ohjaa asiakas tarvittaessa muiden tarjoamien palveluiden pariin. Muista huomioida tiedossa olevat olosuhdemuutokset, esim. lasten varttumiseen liittyvät muutokset TALOUDELLISEN TILANTEEN SELVITTÄMINEN TULOT JA MENOT Tulojen selvittäminen, tukien tarkastaminen (esim palkka, eläke, työmarkkinatuki, opintotuki, elatusapu/- tuki, lapsilisä) ohjaa tarvittaessa tarkistuttamaan / korjaamaan / hakemaan tukea tai avustusta ohjaa muiden tukipalvelujen pariin Menojen selvittäminen, (esim. vuokra / vastike, muut asumisen menot, elatusmaksut, päivähoito, sairaudenhoito, työmatka, velanhoitomenot, myös luotolliset limiittitilit) Onko sellaisia menoja, joille asiakas voi kohtuudella tehdä jotain taloudellisen tilanteen helpottamiseksi / hallintaan saamiseksi. VELAT Velkojen selvittämiseen tarvittavia tositteita: Ulosottotodistus (velallisen ulosottoasiat); Listalla näkyy ulosotossa parhaillaan perittävänä olevat ja ulosotossa joskus perittävänä olleet velat. o Ulosottolistan voi tilata kotipaikkakunnan kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta Luottotietorekisteriote. Otteella näkyvät mm. maksuhäiriö, konkurssi, tuomiokunnan vahvistama velkajärjestely, ulosotossa todettu varattomuus, edunvalvonta merkinnät ja luottotiedot tarkastaneiden tiedot. o Otteen voi tilata Suomen Asiakastieto Oy:stä kirjallisesti (1/v maksutta) ja netin kautta (6,73 ), www.asiakastieto.fi. Otteen voi myös hakea. Osoite: Työpajankatu 10 A, (5 krs), 00581 Hki. Ote sakkorekisteristä ja saldotodistus korvauksista. Otteella ja saldotodistuksella näkyvät sakot ja niiden tila ja valtiolle maksettavat korvaukset sekä mahdolliset yhteisvastuullisuudet. o Otteen voi tilata maksutta Oikeusrekisterikeskuksesta, Linnankatu 3 B, 13101 Hämeenlinna, puh 010 3665 662, 010 3665 770. Tositteet muista mahdollisista veloista, mm. hoidossa olevat velat, laskurästit, maksuhuomautus- ja perintäkirjeet, saldotodistukset, haastehakemukset, tuomiolauselmat velkomusasioista, tieto epävirallisista veloista (esim. vipit kavereilta) ja annetuista sitoumuksista, esim. takaukset. VARALLISUUS Onko asiakkaalla sellaista perusturvaan kuulumatonta, realisoitavissa olevaa varallisuutta, minkä avulla taloudellinen tilanne helpottaa ja saadaan hallintaan. Onko asiakkaalla sellaista varallisuutta, mikä on pantattavissa järjestelyluoton vakuudeksi, jotta velkatilanne saadaan hallintaan. TOIMENPITEET Kiireellisten asioiden hoito (esim. asumisen mahdollistaminen / turvaaminen, sakkojen muunnon ehkäiseminen, päihdekuntoutukseen ohjaaminen). Yhteydenotto ja tiedottaminen tilanteesta tarpeellisille tahoille. o Esim. neuvottelut velkojatahon kanssa: realistinen väliaikainen tai lopullinen maksuohjelma. Huomioi tulotiedot, maksukyky, velkahistoria, elämäntilanne, jatkosuunnitelmat ja tiedossa olevat muutokset. Tue, ohjaa ja seuraa asiakkaan talouden hoitoa Jos asiakas tarvitsee lisäksi muuta tukea tai apua, ohjaa hänet eteenpäin, tarvittaessa saattaen Muista, että tuen tarve saattaa muuttua prosessin aikana!
1. Työntekijän rooli talousohjauksessa 5 Asiakkaan tilanteen kartoittamiseen kuluu aina myös talouteen liittyvien asioiden selvittäminen. Talousohjauksessa työntekijän tärkeimmät tehtävät ovat talousasioiden puheeksi ottaminen, toivon luominen ja asiakkaan rohkaiseminen selvittämään taloudellinen tilanteensa sekä tukeminen tähän liittyvissä asioissa. Toiminnan periaatteena on asiakaslähtöisyys o Asiakkaan kanssa työskennellään häntä arvostaen ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. o Työskentelyote on yksilöllinen ja samalla elämäntilanteen kokonaisuuden huomioon ottava. o Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta. Hänen tehtävänsä on tulkata, jäsentää ja antaa tietoa asiakkaalle sopivassa muodossa ja tahdissa. Asiakkaan taloustilannetta koskevan tiedon hankinnassa työntekijä on tarvittaessa tukena ja apuna. o Asiakaslähtöinen työskentely edellyttää, että työntekijällä on mahdollisuus paneutua rauhassa kulloinkin käsillä olevaan asiakastilanteeseen. Talousasioiden järjestelyjen laajuus on suhteutettava asiakkaan tilanteeseen ja kykenevyyteen niin, että hän selviää prosessista sekä henkisesti että taloudellisesti. o Aina on huolehdittava siitä, että asiakkaan tilanne ei huonone: Ohjeistaminen kiireellisten velkojen hoitamisessa on tärkeää (esim. vuokravelka ja sakot). Myös lisävelkaantumisen vaikutuksista tulee puhua, koska velkakierteen jatkuminen saattaa estää velkojen järjestelyn. o Työntekijän tehtävänä on rauhoittaa tilanne, oikaista asiakkaalla olevat väärät oletukset ja luoda uskoa siihen, että asiat ovat yhteisvoimin hoidettavissa. o Annettavan talousohjauksen muotoon ja prosessin etenemiseen vaikuttavat asiakkaan olosuhteet. Yleistä tietoa raha-asioiden hoitamisesta, kiireellisistä veloista sekä talouden hallintaan saamisen edellytyksistä voidaan antaa silloinkin, kun asiakas ei ole valmis sitoutumaan vaativampiin toimiin. Esim. päihdekuntoutuksen vasta aloittaneen asiakkaan on syytä keskittyä kuntoutumiseen ja talousasioihin syventymistä voidaan siirtää kiireelliset asiat on kuitenkin muistettava. Jo tieto velkojen ja talouden järjestelymahdollisuuksista voi herättää toiveikkuutta ja edistää näin myös kuntoutumista. o Kokonaisvaltainen velkojen järjestely vaatii osin vakiintuneita olosuhteita. Olosuhteiden ja usein asiakkaan suhtautumisen talouteen liittyviin asioihin täytyy muuttua, ennen kuin tilanne on ratkaistavissa. o Verkostoitumisella ja yhteistyöllä eri palveluiden tuottajien kanssa pyritään varmistamaan se, että asiakas saa tarvitsemansa avun (esim. katkaisuhoito, päihdekuntoutus, toimeentulotuki). Asiakkaalle tulee varmistaa riittävä psykososiaalinen tuki myös talousohjausprosessin ajaksi.
6 Velkaantuminen synnyttää häpeän tunteita ja tietämättömyys veloista aiheuttaa vääriä oletuksia ja uskomuksia o Velat kertovat eletystä elämästä. Velkojen syntyhistoriasta puhuminen saattaa olla vaikeaa ja tuoda mieleen asioita, joita ei haluta muistella. Työntekijä toimii neutraalina kuuntelijana, joka moralisoimatta vie keskustelua talousasioista eteenpäin. o Hoitamattomat velat aiheuttavat arvottomuuden ja häpeän tunteita. o Velkaa on niin paljon, ettei työnteko koskaan tule kannattamaan, ulosotto vie kaiken. On yleistä olettaa velkojen määrä todellista suuremmaksi ja uskoa, että mitään ei ole tehtävissä. On varmistettava, että talouden hoitamiseen liittyvät tavoitteet ovat realistisia ja todella asiakkaan omia tavoitteita o Asiakas tekee itse päätökset siitä, millaisiin toimiin hän on valmis sitoutumaan. o Työntekijän tehtävänä on varmistaa, että asetetut tavoitteet ovat realistisia ja asiakas ymmärtää sitoutumisensa vaikutukset. o Jokaisen asiakkaan talous on järjestettävissä jollakin aikavälillä, kun asiakas itse hoitaa omia asioitaan järjestelmän edellyttämällä tavalla. Työntekijä tekee talousohjauksessa ne työt, jotka osaa, kysyy epävarmoissa tilanteissa neuvoa ja ohjaa asiakkaan, tarvittaessa saattaen, erityisasiantuntemusta vaativissa asioissa tarvittavan palvelun tarjoajan piiriin. o Esim. Asiakas on parasta ohjata talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi, jos hänen tilanteensa mahdollistaa velkojen järjestelemisen pidempiaikaisesti tai kokonaisvaltaisesti. Kaikilla paikkakunnilla ei ole omaa talous- ja velkaneuvontapistettä. Oman paikkakunnan talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot löytyvät Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi. Prosessia voi nopeuttaa hankkimalla tarvittavat asiakirjat valmiiksi. Asiakkaan kanssa kannattaa keskustella myös siitä, onko talous- ja velkaneuvontaan annettavissa sellaista tietoa, jolla olisi merkitystä pohdittaessa velkajärjestelyvaihtoehtoja.
2. Talousohjauksen kulku 7 1. Talouteen liittyvät asiat otetaan puheeksi. Rohkaistaan asiakasta selvittämään tilannettaan ja etsimään ratkaisuja sen helpottamiseen. Annetaan yleistä tietoa siitä, mitä tilanteen kuntoon saaminen edellyttää ja korjataan väärinkäsitykset. 2. Tutustutaan asiakkaan elämäntilanteeseen. Tehdään myös kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoitus, mikäli asiakas on siihen valmis. Kartoituksessa kerättäviin tietoihin palataan myöhemmin. o Tässä vaiheessa tilanteen rauhoittaminen on usein tarpeen. Esim. tiedottamalla velkojia asiakkaan elämäntilanteesta saadaan aikaa selvittää asioita. o Asiakasta tuetaan asioiden selvittämisessä ja tunteiden käsittelemisessä. o Käynnistetään talouden selvittely asiakkaan niin halutessa. Tarvittavien tositteiden hankinta. Pelkästään velkatilanteen selvittämiseksi tai tilapäisen maksuohjelman tekemiseksi yksittäisen velkojan kanssa ei välttämättä tarvita tositteita tuloista eikä menoista. 3. Tavoitteen asettaminen yhteistyölle o Sovitaan tavoite ja tarvittaessa välitavoitteita sekä minkälaisessa aikataulussa tavoitteita toteutetaan. Tavoite voi koskea esim. asunnon saamista, kuntoutuksen aloittamista tai muuta asiakkaan senhetkisessä tilanteessa oleellista asiaa. o Ylivelkatilanteessa selvitetään velkojatahot, selitetään asiakkaalle vaihtoehdot ylivelkaantumisen hallintaan saamiseksi ja mitä ne käytännössä edellyttävät. Velkojan kanssa voidaan tehdä väliaikaisia, yksittäistä velkoja tai velkojia koskevia ratkaisuja esim. kiireellisyyttä ajatellen. Ks.muita velkojen järjestelykeinoja. 4. Kiireellisiin asioihin puuttuminen ja asioiden ennakoiminen, jottei tilanne pahene. o Esim. vuokrarästit, sakot, lisävelkaantuminen, ohjaus tukien haussa. o Riittävän ammatillisen tai vertaistuen järjestäminen. Verkostoitumalla ja yhteistyötä hyödyntämällä taataan asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen. o Ohjaus muiden tarvittavien palvelujen pariin. Esim. päihde- ja peliriippuvaisen hoitotarpeen arviointi/tarkistus. Esim. pitkäaikaistyöttömän asiakkaan työkyvyn ja eläkkeelle pääsymahdollisuuksien arviointi, jos asiakkaalla on paljon sairauksia. 5. Muita toimia asetetun tavoitteen saavuttamiseksi o Esim. tarve tehdä maksuohjelma veloille onko mahdollista avustaa asiakasta maksuohjelman saamisessa vai vaatiiko se erityisasiantuntijuutta ohjaus talousja velkaneuvontaan. o Esim. lapsen tapaamisten järjestäminen, asunnonhakulomakkeiden täyttäminen, tarkistetaan, mitä sosiaalietuuksia on mahdollista saada.
8 Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen Kartoituksella saadaan tietoa asiakkaan elämäntilanteesta ja talouteen vaikuttavista asioista. Samalla selvennetään, missä asioissa asiakas tarvitsee apua tai tukea sekä mikä on asiakkaan mielestä kiireellinen tai vaikea asia hoidettavaksi. Asumistilanne: Toimeentulo: Onko asuntoa, hakeeko asuntoa, tarvitseeko apua asunnon haussa, esteet asunnon saamisessa, mitä esteille voi tehdä jne. Tulot: Mistä tulo muodostuu, onko asiakkaalla mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihin, onko tuloissa tapahtumassa muutoksia, miten muutokset vaikuttavat asiakkaan tilanteeseen, ovatko sosiaalietuudet kohdallaan jne. Menot: Mitä menoja asiakkaalla on, ovatko ne suuruudeltaan tavanomaisia, voiko asiakas vaikuttaa menoihin jne. Nykyiset tulot ja menot sekä tiedossa olevat muutokset huomioiden voidaan tarvittaessa laskea velkajärjestelylain mukainen maksuvara, (ks. sanasto / elinkustannusnormi ja maksuvara). Varallisuus: Minkälaista varallisuutta asiakkaalla on, vaikuttaako se tuloihin tai menoihin, onko esim. velkatilanne saatavissa hallintaan omaisuuden realisoinnilla tai panttauksella, mitä realisointi vaatii jne. Velat: Milloin velat ovat syntyneet, miksi ne ovat jääneet hoitamatta, paljonko velkaa on, mihin otettuja ja millaisia velkoja on, onko velkaantumisen syy hallinnassa tai poistunut jne. Lisää velkatilanteen selvittämisestä alempana. Koulutus- ja työhistoriasta: Perheasiat: Koulutustiedot, onko tarvetta lisäkoulutukseen esim. työllistymisen edistämiseksi, tarvitseeko asiakas apua koulutusmahdollisuuksien selvittämisessä jne. Työtilanne: onko töissä, onko esim. lomautuksen uhka, työllistymisen mahdollisuudet, tarvitseeko apua työnhaussa tai onko eläkkeelle siirtyminen ajankohtaista jne. Tarkistetaan myös muiden taloudessa asuvien tilanne. Selvitetään lasten asiat, kuten huoltajuus, kysytään tarvitseeko asiakas apua esim. tapaamisten järjestämiseen tai elatusapu ja/tai tuki asioiden selvittämiseen jne. Terveydentilasta: Syntyykö menoja, millaisia, vaikuttaako taloudenhallintaan, aiheuttaako velkaantumista, onko tulonmuodostuminen terveydentila huomioiden kohtuullinen (työssä, työtön, sairaslomalla, eläke). Esim. päihdekuntoutustilanne: työttömänä vai sairaslomalla vai kuntoutustuki vai eläke, tarvitseeko ammatillista tai vertaistukea, ovatko tukiasiat kohdallaan. Jos asiakkaalla on selkeä päihdeongelma, johon hän ei saa hoitoa, eikä hän ole valmis sitä vastaanottamaan, ei kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä tulisi tehdä. Rikostaustasta: Tukiverkosto: Rikosten tekoaika saattaa vaikuttaa velkojen järjestelemiseen. Myös mahdolliset avoimet, vireillä olevat asiat tulee huomioida. Elämäntapamuutos on hyvä tuoda esiin neuvoteltaessa velkojien kanssa esim. korkojen anteeksi saamisesta. Onko asiakkaalla riittävästi ammatillista tai vertaistukea, tarvitseeko asiakas apua tässä asiassa. Muista, että avun tarve saattaa muuttua!
3. Velkatilanteen selvittäminen 9 Huom! Kaikki asiakkaat eivät tiedä velkatilannettaan, vaan tarvitsevat apua juuri sen selvittämiseen. Asiakasta voi helpottaa jo tieto siitä, paljonko ja kenelle velkaa on sekä mitkä ovat velkojen järjestelymahdollisuudet, vaikka kokonaisvaltainen velkojen järjestely ei vielä olisikaan mahdollista. Velka on sen henkilön, jonka nimissä velka on. Jos velka on ns. yhteisvastuullinen, vastaavat kaikki velasta yhdessä, velkojalle ei ole merkitystä kuka velan maksaa. Kun velassa on takaaja ja jos päävelallinen laiminlyö velan maksut, joutuu takaaja maksajaksi. Takaaja voi periä maksusuorituksiaan takaisin päävelalliselta ja yhteisvastuullinen voi vaatia oman osuutensa yli menneitä suorituksia muilta yhteisvastuullisilta. Alaikäisen oikeustoimikelpoisuutta on rajattu mm. holhouslainsäädännössä. Alaikäisen vanhemmat vastaavat tämän maksusitoumuksista, joihin ovat antaneet suostumuksensa. Ilman vanhempien suostumusta velkasitoumus on pätemätön rikosoikeudellisia vahingonkorvauksia lukuun ottamatta. Alaikäinen voi tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä sopimuksia liittyen omiin työansioihin tai huoltajan antamien varojen käyttöön liittyen. Tiedottamalla velkojia asiakkaan elämäntilanteesta, helpotetaan aikanaan käytäviä neuvotteluja, samalla velkojien tietoon saatetaan, ettei kyseessä ole maksuhaluttomuus vaan maksukyvyttömyys. Kiireelliset asiat: Rästivuokrat nykyisestä asunnosta aiheuttavat häätöuhan ja vanhat rästivuokrat saattavat estää asunnon saamisen. Osa sakoista on muuntokelpoisia eli ne ovat muunnettavissa vankeusrangaistukseksi. Jos asiakas on pienituloinen, mm. rästiintyneitä elatusmaksuja on mahdollista hakea Kelalta anteeksi taannehtivasti 12 kuukauden ajalta ja erityisen painavista syistä pidemmältä ajalta. Talousohjausta annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös lisävelkaantumisen ehkäisemiseen. Velkaluettelo Velkaluettelo laaditaan siten, että siitä ilmenevät ainakin velkojat ja velkamäärät. Jos lähdetään neuvottelemaan velkojien kanssa anteeksiannoista, on hyvä merkata erikseen näkyviin pääoma, korot ja kulut sekä mahdollisesti velan syntymisajankohta ja saldopäivä. Kokonaisvaltaiset, pitkäkestoiset, monimutkaiset neuvottelut tulisi tehdä talous- ja velkaneuvonnan kautta. Ks. esimerkki velkaluettelosta. Velkatilanteen tarkempaan kartoittamiseen tarvittavat tositteet Ulosottotodistus (velallisen ulosottoasiat) Ulosotto-osastolta saa kolme listaa eri atk-kannasta johtuen. Yhdellä listalla näkyvät ennen 3/2004 ulosotossa olleet asiat ja muilla sen jälkeiset asiat. Listalla näkyvät: ulosotossa parhaillaan perittävänä olevat velat ulosotossa joskus perittävänä olleet velat, joihin on aiemmin ulosmittauksella saatu suorituksia ja ne on maksettu pois ne velat, joihin suoritusta ei ole saatu ja velka on palautettu alkuperäiselle velkojalle perittäviksi lopullisesti vanhentuneet velat, joita ei voida enää periä (ks. velkojen vanhentuminen).
10 Sama velka voi esiintyä listoilla useita kertoja, koska velkojalla on mahdollisuus uudistaa ulosotonperintätoimet maksamattoman, voimassaolevan velan osalta. Velkojen määrä ei siksi selviä suoraan laskemalla listoilla olevien velkojen summat yhteen. Ulosottotodistuksen voi tilata oman paikkakunnan kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta. Esim. Helsingin kihlakunnan ulosotto-osasto p. 010 36 22921, 010 36 22922, 010 36 22923, 010 36 22924. Käyntiosoite: Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, www.oikeus.fi/uo/helsinki Katso tästä, miltä ulosotosta saatu lista näyttää: ulosottolistan malli selityksin. Saldotodistuspyyntö sakoista ja valtiolle maksettavista korvauksista Otteelta näkyvät sakot, niiden laatu ja tila, valtiolle maksettavat korvaukset ja yhteisvastuullisuudet. Sakkorekisteristä selviää onko asiakkaalla sellaisia maksamattomia sakkoja, jotka ovat muunnettavissa vankeusrangaistukseksi, (ks. sanasto / sakko). Otteen sakkorekisteristä ja saldotodistuksen valtiolle maksettavista korvauksista voi tilata maksutta Oikeusrekisterikeskuksesta/ asiakaspalvelu, PL 157, Linnakatu 3 B, 13101 Hämeenlinna. Puh. 010 36 65662, 010 36 65770, www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus Ks. velkatilanteen selvittäminen. Tositteet muista mahdollisista veloista ja rästiin jääneistä laskuista Asiakasta pyydetään toimittamaan tiedot mahdollisista muista veloista ja rästilaskuista. o Tiedot hoidossa olevista veloista ja maksusitoumuksista, rästilaskut, maksuhuomautusja perintäkirjeet, saldotodistukset velkojilta, kuten perintätoimistoilta, haastehakemukset; tuomiolauselmat velkomisasioista, tiedot epävirallisista veloista ja annetuista sitoumuksista, kuten takauksista jne. Asiakas ei välttämättä muista, mihin tahoihin hänellä on velkaa, minkä vuoksi on hyvä ottaa yhteyttä ainakin yleisimpiin perintätoimistoihin joko puhelimitse tai kirjeitse. Velkojaa voi pyytää lähettämään saldotodistuksen saatavistaan. Saldotodistuksen saa velkojalta maksutta kerran vuoteen. Ks. perintätoimistojen yhteystietoja ja velkatilanteen selvittämiseen tarvittavat asiakirjat. Verotustodistuksessa näkyvät edeltävän vuoden tulo- ja varallisuustiedot, korko- yms. vähennykset ja joskus myös velkatietoja. Tiliotteilla näkyvät tulot ja menot, esim. velkojen ja muiden maksujen maksamiset sekä rahankäyttötapa, mikä saattaa kertoa syitä hallitsemattomalle taloudelliselle tilanteelle ja lisävelkaantumiselle. Ote luottotietorekisteristä Luottotietorekisteriotteella näkyvät mm. erilaiset maksuhäiriömerkinnät, konkurssiin ja edunvalvontaan liittyvät merkinnät sekä tieto siitä kenelle rekisterinpitäjä on luovuttanut tietoja (ks.sanasto / luottotiedot). Katso tästä mistä ja miten otteen saa.
Asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisessa voi hyödyntää internetistä löytyvää tietoa, laskureita jne. 11 Tässä muutamia linkkejä tietolähteisiin: Kelan etuudet www.kela.fi, lomakkeet, laskurit Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi, mm toimeentulo, toimeentulotuki, perhe-etuudet ja palvelut, sosiaalinen luototus, työttömyys, eläketurva, veteraanietuudet Verottaja www.vero.fi, laskurit Yksityinen työttömyys kassa www.ytk.fi, mm ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan laskuri Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat www.evl.fi, mm. avustusta arjesta selviämiseksi tai velkojen järjestelyä varten haetaan oman paikkakunnan diakoniatyön kautta Elatusmaksuihin liittyvää tietoa www.kela.fi Lasten tapaamiseen liittyvät tiedot lapsen ja/tai elatusvastuullisen asuinpaikan lastenvalvojalta Tietoa rikosvastuullisista asioista, mm www.oikeusrekisterikeskus.fi: sakot ja rikosvahinkokorvaukset, lomakkeita ja www.valtiokonttori.fi: rikosvahingot, rikosvahinkojen korvaukset, lomakkeet Tietoa maahanmuuttajalle Suomesta, mm. tuista, käytännönasioista ja kulttuurista, (15 eri kielellä), www.infopankki.fi Tietoa peliongelmasta www.peluuri.fi Tietoa riippuvuuksista, mm. päihdeongelmasta, hoitopaikoista yms www.a-klinikka.fi Tietoa mielenterveydestä www.mielenterveysseura.fi Kriisipalvelunumeroita ja verkkopalveluita www.apua.fi Vakuutus- ja rahoitusneuvonta www.pankkiasiakkaat.fi, mm. kielteiset korvauspäätökset vakuutusyhtiöltä Tietoa ulosoton toiminnasta yms http://www.oikeus.fi/4312.htm Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri: http://www.ulosotto.oikeus.fi/maksukieltolaskuri Erilaisia lainalaskureita löytyy pankkien sivustoilta. Niiden käyttö ei vaadi käyttäjän tunnistetietoja. Takuu-Säätiö www.takuu-saatio.fi tietoa mm. takauksesta järjestelyluottoon, laskuri maksuvaran laskemisesta, taloussuunnitelman apuvälineitä ym. www.kuluttajavirasto.fi; Talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot, talouden hallintaan, tietoa velkojien toimintatavoista, yleistä tietoa yksityishenkilön velkajärjestelystä ja muista mahdollisuuksista järjestellä velkoja ja erilaisia laskureita ja lomakkeita yms.
Mitä tapahtuu, kun laskun jättää maksamatta? 12 Maksamattoman laskun seuraamukset ja kulku perinnässä Laskun jäädessä maksamatta, velkojalla on oikeus saada saatavalle viivästyskorkoa. 1. maksumuistutus 14 päivää eräpäivästä, kulu enintään 5 2. maksumuistutus 14 päivää 1. maksumuistutuksesta, kulu enintään 5 Velkoja voi siirtää laskun perintätoimiston perittäväksi, maksuvaatimuskulut voivat olla yhteensä enintään 12 45 pääomamäärästä riippuen. perintäkulut voivat olla yhteensä 59 220 pääomamäärästä riippuen Enimmäismääriä suuremmat perintäkulut on pystyttävä perustelemaan. Maksusuunnitelman teosta voi periä enintään 30 kuluja tai Velkoja voi hakea käräjäoikeudesta yksipuolisen velkomustuomion, kulut ovat pääomasta ja työllistämismäärästä riippuen 192-302. Luottotietoihin tulee 3- tai 4-vuotinen maksuhäiriömerkintä YVK (YVK = velka on vahvistettu tuomioistuimessa yksipuoliseksi velaksi). Velan voi velkomustuomion jälkeen siirtää perittäväksi ulosottoon Jos ulosotto saa perityksi suorituksia asiakkaalta, osa peritystä summasta menee taulukkomaksuun, (2,5 184 ). Palkan ulosmittauksen sijaan ulosottomiehen kanssa voi tehdä suoran maksusopimuksen. Jos asiakkaalla ei ole varoja tai ulosottomittaukselle on jokin muu este, palautetaan velka takaisin perittäväksi velkojalle ja luottotietorekisteriin tulee UMV- tai UMS-merkintä 3 vuodeksi (Merkintä tarkoittaa, että asiakkaalta ei ole voitu merkinnän syntyhetkellä tehdä ulosottomittausta tuloista tai varallisuudesta kyseiseen velkaan). Huom Julkisoikeudelliset asiat voi laittaa ulosottoon perittäviksi ilman tuomion hakua, siksi niistä ei tule YVK-maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Sen sijaan niistä voi aiheutua estemerkintöjä luottotietorekisteriin (UMV/UMS), (ks sanasto / luottotiedot). Esimerkki: Kännylasku 7-kertaiseksi perinnän aikana Laskun suuruus 35,82 1. muistutuskirje + muistutusmaksu 5,00 2. muistutuskirje + muistutusmaksu 5,00 Neljää kirjettä perintätoimistolta Perintäkuluja 36,83 Perintätoimiston asiakaskustannuksia 5,00 Käräjäoikeuden kulut 58,87 Perintätoimiston työn korvaus 109,32 Ulosottomaksu 11,77 Yhteensä 267,61 Lisäksi viivästyskorko Lähde: Juha Neuvonen, talousohjauskoulutus 27.2.2009
4. Velkojen vanhentuminen Yleinen velan vanhentuminen Lopullinen velkojen vanheneminen Esimerkkejä vanhenemisajoista 13 Yleinen velan vanhentuminen Velka vanhentuu, jos velkoja ei lakiin tai sopimukseen perustuvan ajan kuluessa peri tai käytä oikeutta velan saamiseksi. Tällöin puhutaan yleisestä velan vanhenemisesta. Vanhentumisaika on kolme vuotta tavaran luovutuksesta tai velan erääntymisestä, jos eräpäivä on ennalta velallista sitovasti määrätty. o Tällaisia velkoja ovat esim. vuokravelat, postimyyntiosto-, puhelin- ja lehtilaskut. Jos velasta on annettu lainvoimainen tuomio tai velalle on olemassa muu ulosottoperuste, velan vanhentumisaika on viisi vuotta. o Lainvoimaista tuomiota velalle voi hakea käräjäoikeudesta, minkä jälkeen sen voi laittaa perittäväksi ulosottoon. Yksipuolista velkomustuomiota voi hakea esim. vuokraveloille, puhelin-, postimyyntiosto- ja lehtilaskurästeille. Yksipuolisesta velkomustuomiosta tulee luottotietorekisteriin 3- tai 4-vuotinen maksuhäiriömerkintä YVK, ks sanasto / luottotiedot. o Julkisoikeudelliset velat kuten mm. verot, sakot, tv-lupa- ja terveyskeskusmaksut, julkisen liikenteen tarkastusmaksut, elatusvelat ja sosiaaliset tuet ja muut etuudet ovat suoraan ulosottokelpoisia. Velan yleinen vanhentuminen katkeaa esim. sopimalla maksujärjestelystä tai jos velkoja vaatii suoritusta esim. lähettämällä maksuhuomautuksen tai perintäkirjeen velalliselle tai toimittamalla asian ulosmitattavaksi. Tällöin yleinen vanhentumisaika alkaa alusta. Julkisoikeudellisten velkojen vanhenemismääräaikaa ei voi pidentää katkaisutoimilla. o Eli se, maksaako asiakas velkaa tai ei, ei kumoa julkisoikeudellisten velkojen vanhentumista. Lopullinen velkojen vanheneminen Julkinen velka vanhenee viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, kun velka on määrätty tai maksuunpantu ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, kun velka on erääntynyt. o Julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia maksuja ovat mm verot, myös ajoneuvovero, julkiset terveyskeskus-, hammaslääkäri-, poliklinikka- ja sairaalamaksut, pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut, vahinkovakuutusmaksut, televisiomaksut, elatusmaksut ja päivähoitomaksut. Ulosottoperusteiset velat vanhentuvat lopullisesti 15 vuodessa ulosottoperusteen antamisesta. o Ulosottoperusteella tarkoitetaan käräjäoikeuden antamaa tuomiopäivää. o Ulosottoperusteisia velkoja ovat ne velat, joihin on annettu tuomio tai haettu yksipuolinen tuomio tai muu ulosottoperusteinen päätös.
14 Jos ulosottoperusteisen velan velkoja on yksityishenkilö, nk. luonnollinen henkilö tai korvaussaatava on rikosperusteista, josta velallinen on tuomittu vankeusrangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun, velka vanhenee lopullisesti vasta 20 vuodessa. o Nämä rikosperusteiset ja yksityishenkilösaatavat vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013. Velan vanhentumisaika ei kulu, jos velka on hoidossa, eikä velka ole julkisoikeudellinen, eikä velkaan ole haettu ulosottoperustetta. Jos velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus velallisen omaisuudesta ennen kuin velka on vanhentunut, velan vanhentuminen ei estä velkojaa saamasta suoritusta tästä omaisuudesta kertyneistä varoista. o Eli jos omaisuutta on ulosmitattu tai jos saatava on valvottu konkurssissa, julkisessa haasteessa taikka kiinteistön pakkohuutokaupassa ennen velan vanhentumista, näistä saadut varat voidaan käyttää toimen aikana muutoin vanhentuneisiin velkoihin. Ulosmittausta ei voi tehdä esim. palkasta tai eläkkeestä vanhentuneeseen velkaan. Jos velallisen voidaan katsoa kätkeneen tai lahjoittaneen omaisuuttaan, lisänneen velkojensa määrää perusteettomasti, salanneen tai vääristelleen tietojaan tai muutoin selvästi sopimattomalla tavalla järjestelleen taloudellista asemaansa velkojensa vahingoksi, voi velkoja nostaa tuomioistuimessa kanteen velallista vastaan ja vaatia ulosottoperusteen määräajan jatkamista. o Tällöin tuomioistuin voi määrätä ulosottoperusteen jatkumaan 10 vuotta alkuperäisen määräajan päättymisestä. o Jos ulosottoperusteen määräajan jatkamisen voidaan katsoa olevan kohtuuton velalliselle, määräaikaa ei saa jatkaa. o Kanne ulosottoperusteen määräajan jatkamisesta on nostettava viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä. Esimerkkejä vanhenemisajoista Vuokravelka, josta on annettu tuomio 1.3.1993 tai ennen, on vanhentunut lopullisesti 1.3.2008, jolloin velkojen lopullisen vanhentumisen laki tuli voimaan. Tuon ajankohdan jälkeen vanheneminen tapahtuu tuomion antopäivästä 15 vuoden päästä. Huom! Kaupunkien vuokrasaatavia koskevat eri säädökset kuin muita kaupunkien perimiä julkisoikeudellisia saatavia. Eli kaupunkien vuokrasaatavien vanhentumisaika on 15 vuotta, eikä 5 vuotta. Yksityisten henkilöiden vuokravelkasaatavat vanhenevat vasta 20 vuoden päästä siten, että 1.3.1993 ja sitä ennen annetut tuomiot vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013. Kun yksityishenkilö perii rikosperusteista korvausta, josta on annettu tuomio, voi sitä ulosmitata 20 vuotta. 1.3.1993 ja sitä ennen annetut rikosperusteiset tuomiot joihin liittyy velallisen vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelus vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013. 31.12.2009 vanhenevat vuoden 2003 verovelat. Tarkastusmaksut, terveyskeskusmaksut, televisiolupamaksut, joiden eräpäivä on ollut 2003, ovat vanhentuneet 31.12.2008. Eli vuoden 2004 vastaavat maksut vanhenevat 31.12.2009.
Elatusavut vanhentuvat lopullisesti viiden vuoden määräajassa sitä seuranneen vuoden alusta, jona elatusapu on erääntynyt. Määräaika koskee myös Kelan suorittaman elatustuen takaisinperintää. o Eli vuonna 2003 erääntyneet elatusmaksut ovat vanhentuneet 31.12.2008. o Panttina olevasta omaisuudesta voidaan periä vanhentunut, maksamaton elatusapu ja siihen liittyvä viivästyskorko. o Rästiintyneitä elatusmaksuja voi hakea anteeksi taannehtivasti enintään vuoden ajalta 1.4.2009 alkaen. Sakko vanhenee 5 vuoden kuluttua lainvoiman saneen tuomion antopäivästä, jollei sakotetulle ole sitä ennen määrätty muuntorangaistusta. Jos muuntorangaistus on määrätty, on sakotetulla oikeus ja velvollisuus mainitun ajan kuluttuakin maksaa sakko niin kuin siitä erikseen on säädetty. Yleensä sakko tulee silloin maksaa kokonaisuudessaan kerralla, ks sanasto / sakko. 15 5. Velkojen järjestelykeinoja Suorat maksujärjestelyt ja sopimukset velkojien kanssa Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana Asiakkaan velkojen syntyhistorialla on merkitystä velkojen järjestelykeinoja pohdittaessa. Elämäntapamuutokset ja yllättävät kriisitilanteet on tärkeä tuoda esiin neuvoteltaessa järjestelyistä. Esim. Jos velat ovat syntyneet päihteidenkäytön aikana, on tapahtunut elämänmuutos eikä uutta velkaa ole enää syntynyt. Tämä vahvistaa velkojan luottamusta asiakasta kohtaan ja lisää halukkuutta velkojen järjestelyyn. Erääntymätön lasku tulee maksaa eräpäivään mennessä. Jos asiakas tietää, ettei saa laskua maksetuksi eräpäivänä, otetaan yhteyttä velkojaan ja sovitaan uudesta maksuajasta. Velkojalle kerrotaan syy, miksi maksu viivästyy sekä milloin se maksetaan ja miten, kerralla vai erissä. Pitkäaikaisesta maksusuunnitelmasta on hyvä tehdä sopimus kirjallisena. Maksuvaikeuksien johtuessa itsestä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä, velallinen voi vedota ns. sosiaaliseen suoritusesteeseen, mieluiten ennen eräpäivää. Suorituseste ei vapauta velallista maksuvelvoitteesta, mutta velallinen saattaa saada pidemmän maksuajan ilman lisäkuluja. Velkojen laajempaa järjestelyä voidaan tarvita, jos asiakkaan velat ovat jo erääntyneet ja/tai hänellä on ylivelkatilanne. Velkajärjestelymahdollisuuksia pohdittaessa täytyy huomioida asiakkaan kokonaistilanne. Asiakaan elämäntilanteen ollessa sellainen, ettei kokonaisvaltaista velkajärjestelyä voida tehdä (esim. väliaikainen tulottomuus), varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt, milloin hänen on hyvä tarkistuttaa tilanne uudelleen ja missä sen voi tehdä. Velkojia on myös hyvä tiedottaa asiakkaan tilanteesta. Vaikka asiakas olisi tietyllä hetkellä maksukyvytön, se ei tarkoita että hän on maksuhaluton! Toimeentulotuestakin voidaan lyhentää pientä velkaa, mikäli kuukausittainen maksuerä pidetään niin pienenä (n. 20 euroa), ettei se aiheuta ongelmia asiakkaalle. Tärkeää on, ettei velkojalle luvata liikoja. Väliaikaisenkin maksusuunnitelman ja -sopimuksen tulee olla realistinen ja asiakkaan tietoinen, mihin on suostumassa. Jos asiakkaan tilanne kuitenkin muuttuu, tulee viipymättä ottaa yhteyttä velkojaan, varsinkin jos riskinä on maksujen laiminlyöminen.
Velkajärjestelyihin on olemassa erilaisia keinoja 16 Kaikille sopivaa mallia neuvottelukäytännöistä ei ole olemassa. Velkojien kanssa neuvoteltaessa tulee huomioida asiakkaan historia, nykyinen tilanne ja tulevat näkymät. Siten maksuehdotukset ja niihin usein liittyvät akordiesitykset voivat olla hyvinkin erilaisia. Esim. jos velka on vanha ja siihen on kertynyt paljon korkoja ja perintäkuluja tai velka on vanhenemassa lyhyen ajan sisällä, on suositeltavaa neuvotella akordista tai jos velassa on useita yhteisvastuullisia voi esittää velan pääluvun mukaista osittamista jne. (Akordi = sopimus velkojan ja velallisen välillä velan osittaisesta anteeksi antamisesta tai kohtuullistamisesta.) Tapauskohtaisesti voidaan miettiä myös mahdollisuutta ja tarvetta hakea avustusta. Seurakunnilla, eri järjestöillä, säätiöillä ja rahastoilla on erilaisia avustusmuotoja. Kirkon diakonian avustusta haetaan oman seurakunnan diakoniatoimistosta. Avustuksen hakijalta ei edellytetä kirkkoon kuulumista. Avustustahot pystyvät harvoin ja vain erityisen painavin perustein myöntämään avustusta vuokrarästeihin ja sakkoihin. Velkatilanne saatetaan saada hallintaan, jos velkojat luopuvat osasta saataviaan ja osa tarvittavasta rahasta saadaan avustuksena, jolloin asiakas pystyy itse maksamaan jäljelle jäävän velkamäärän. Velkojien kanssa tehtävät suorat maksujärjestelyt ja sopimukset Kokonaisvelkojen järjestelyiden lisäksi voidaan tehdä väliaikaisia, yksittäisiä velkoja tai velkojia koskevia ratkaisuja, esim. velan maksun kiireellisyyden vuoksi. Vaihtoehtoja on useita: Esim. kun asiakkaalla on jäänyt laskuja maksamatta tai lainojen kuukausierät ovat rästiintyneet, on yritettävä neuvotella uudesta maksusuunnitelmasta velkojan kanssa. Neuvotella voi lainan kuukausierän maksun pienentämisestä ja takaisinmaksuajan pidentämisestä. Luottoja voidaan yrittää yhdistellä ja siten pienentää kuluja, korkoa voidaan yrittää madaltaa tai väliaikaisesti maksaa vain korkoa ja kuluja. Esim. Keskitytään maksamaan vuokravelka pois asunnon säilyttämiseksi tai muunnettavissa olevat sakot vankeusrangaistuksen välttämiseksi. Tärkeää on tiedottaa tilanteesta muille velkojille. Uusista maksusopimuksista tulee aina tehdä kirjallinen sopimus. Huom. Joskus asiakkaan velkoina on laskurästejä, joihin olisi ollut mahdollisuus saada, asiakkaan muu tilanne huomioiden, esim. toimeentulotukea tai avustusta seurakunnalta. Tällaisten tilanteiden estämiseksi tukien saantimahdollisuudet on hyvä kerrata asiakkaalle aika ajoin, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Myös harkinnanvaraisen toimeentulotuen saanti mahdollisuudet on hyvä selvittää mm vanhoihin terveydenhoitomenoihin. Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen Jotkut kaupungit tarjoavat asukkailleen sosiaalista luottoa tietyin ehdoin. Luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille ihmisille, joiden ei ole mahdollista saada pankista lainaa. Sosiaalisella luotolla voidaan maksaa pois vanhoja velkoja sekä tehdä pieniä kodinhankintoja. Lainan saaminen edellyttää takaisinmaksukykyä. Sosiaalista luottoa ei voida myöntää, mikäli asiakkaan tulona on ainoastaan toimeentulotuki tai vastaavansuuruiset tulot, eli asiakkaalla tulee olla työ- tai eläketuloja.
17 Eri kunnissa myönnettävät luottomäärät vaihtelevat, Helsingissä luottoa voi saada enimmillään 15 000 euroa. Helsingissä talous- ja velkaneuvonta myöntää myös opintososiaalista luottoa niille opiskelijoille, joilla on velkaa kohtuullisesti, mutta luottotiedot ovat menneet, eikä heillä ole mahdollisuutta saada Kelan takaamaa opintolainaa. Oman asuinpaikkakunnan tilanteen voi selvittää ja luottoa hakea sosiaali- tai talous- ja velkaneuvontatoimistosta. Lisätietoja sosiaalisesta luototuksesta saa myös sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta www.stm.fi. Esim. Helsingissä sosiaalista luottoa voi hakea Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta. Hämeentie 31 A, 4. krs. puh. neuvonta 09-310 43887 ma - pe klo 9-12. Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon Takuu-Säätiö myöntää takauksia Suomessa asuville ylivelkaantuneille yksityishenkilöille, jolloin vanhat velat yhdistetään yhdeksi uudeksi velaksi, ns. järjestelylainaksi. Takauksen saamisen edellytyksenä on, että velkatilanne ei ole järjestettävissä muilla keinoin. Laina-aika on pääsääntöisesti enintään 8 vuotta. Takauksen määrä riippuu asiakkaan maksukyvystä, mutta enimmillään se voi olla 34 000 euroa yhteen talouteen. Takausta haetaan Takuu-Säätiöltä kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen laatimiseksi saa apua mm. velkaneuvonnasta. Lisätietoa www.takuu-saatio.fi ja maksuttomasta neuvontanumerosta Velkalinja 08009-8009 ma pe klo 10-14. Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana Tuomioistuin päättää velkajärjestelyn aloittamisesta ja vahvistaa velalliselle maksuohjelman kaikkien velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen maksamiseksi. Lain nojalla velkojat pakotetaan luopumaan kokonaan tai osittain saatavistaan. Yleisin maksuohjelman kestoaika on 5 vuotta. Jos velallinen on esim. pitkään maksanut velkojaan tai hän on iäkäs tai vakavasti sairas, voidaan maksuohjelman kestoaikaa lyhentää. Vastaavasti voitaessa säilyttää omistusasunto maksuaika pitenee. Nk. nollaohjelma voidaan vahvistaa asiakkaalle, joka on esim. iäkäs, vakavasti sairas, pitkäaikaisesti maksuvaraton ja jonka velkatilanne on kohtuuton, eikä tilanne tule oletettavasti muuttumaan vuosiin. Jos velallisen nettotulot nousevat vahvistettuun maksuohjelmaan verraten vuositasolla enemmän kuin 892 sen jälkeen, kun tuloista on vähennetty tulojen hankkimisesta aiheutuneet lisääntyneet kulut, on velallisen tilitettävä tuon määrän ylittävästä tulosta puolet velkojille kuukausittaisten maksuohjelmasuoritusten lisäksi nk. lisätilityksenä. Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta jättämällä sinne velkajärjestelyhakemus asianmukaisin liittein. Hakemuksen laatimiseen saa apua mm. velkaneuvonnasta. Lisätietoa mm. yksityishenkilön velkajärjestelyn esteistä ja edellytyksistä löytyy sivulta www.kuluttajavirasto.fi..
6. Asiakasesimerkkejä 18 Asiakas A: työtön, sairaslomalla / päihdehoito - 36-vuotias, asuu vuokralla, työttömänä neljä vuotta. - On parhaillaan päihdehoidosta johtuen sairaslomalla. Päihteettömyyttä on nyt kestänyt reilun vuoden. Tulot (netto) Menot Kela: sairauspäiväraha +440,80 Vuokra + vesi - 400,00 Kela: yleinen asumistuki +294,50 Sähkö / kk - 18,00 Sairauden hoitomenot - 56,00 Yhteensä +735,30-474,00 Tulot menot = +261,30 huomioimatta elinkustannukset asiakas hakee / saa sosiaalivirastosta toimeentulotukea Ns. laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen ei tässä tilanteessa synny Asiakkaan velkatilanteen selvittelyn eteneminen - Asiakas kertoo rästiin jääneestä vanhasta maksamattomasta sakosta ja vuokravelasta, velkatilanne tuntuu epäselvältä tarve selvittää velat - Asiakasta ohjeistetaan hankkimaan saldotiedot. Lisäksi otetaan yhteyttä osaan velkojia ja pyydetään saldotodistukset velkatilanteen kartoittamiseksi. - Ulosotosta haetuista asiakirjoista näkyy, että päättyneissä ulosottoasioissa on vireilläoloajalla 8/07 4/08 yritetty periä kolmea kaupungin terveyskeskusmaksua, yhteensä 64. Nämä velat on palautettu takaisin kaupungille, koska asiakas on todettu varattomaksi. - Viitetiedoista ei selviä velkojen syntyajankohta, joten kaupungilta pyydetään saldotodistus, josta näkyvät velkojen syntyaika ja saldotiedot. Saldotodistuksesta ilmenee, että perittävänä on enää kaksi maksua. Yksi laskurästeistä on vanhentunut julkisoikeudellisia velkoja koskevan lopullisen vanhenemisen kautta. Kaupungin saatavaa on maksamatta 44. - Vanhoihin terveydenhoitomenoihin voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea. Yleensä tukea myönnetään vain pääoman maksamiseen. - Ulosoton vireillä olevissa asioissa on avoimena asiana sakko. Velasta soitetaan Oikeusrekisterikeskukseen, josta selviää, että sakko on 150 uhkasakko. Muunnettaessa sakko vankeusrangaistukseksi vankeutta tulisi viisi päivää. Koska sakko on parhaillaan perinnässä ulosotossa, on mahdolliset vapaaehtoiset maksusopimusneuvottelut käytävä ulosottotahon kanssa. - Ulosotossa huomioitava nettoansio jää alle nk. suojaosuuden, eikä pakkoperintää siten voida käynnistää: asiakkaan sairauspäiväraha on nettona pienempi kuin 624,60 /kk, mikä on yksin asuvan suojaosuusmäärä vuonna 2009. - Ulosmitattavaa varallisuutta ei ole. o Kun uhkasakko on muunnettavissa vankeudeksi vastaa jokainen täysi 30 yhden päivän vankeutta, (ks sanasto / sakko). - Nykyiselle vuokranantajalle 600 : rästiintynyttä vuokravelkaa päihteiden käytön ajalta. Uutta rästiä ei ole enää vuoteen syntynyt, mutta vuokranantaja kiirehtii asiakasta maksamaan rästit pois. - Perintätoimisto a:lla saatavaa 300 : laskurästi on syntynyt 10/2005. Perintätoimisto a on lähettänyt maksuhuomautuksia säännöllisesti asiakkaalle. - Perintätoimisto b:llä saatavaa 850 : velka muodostuu useamman velkojan saatavista, mitkä eivät ole ulosottokelpoisia. Velat ovat vuosilta 1996 2000. Perintätoimisto ja alkuperäiset
19 velkojat (kirjakerho, puhelinyhtiö, kosmetiikkayritys, kuntosali) ovat pitäneet velat perintäkelpoisina lähettämällä velalliselle säännöllisesti maksuhuomautuskirjeitä. Velkojen alkuperäiset määrät ovat olleet pienempiä kuin tähän mennessä kertyneet korot ja perintäkulut ovat. - Perintätoimisto c:llä saatavaa 2500 : laskurästejä (6/2005 900 ja 8/2006 1600 ). o Haaste - tuomio ulosotto luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintä Jälkimmäisestä laskusta asiakas on saanut haasteen ja käräjäoikeus on antanut siihen liittyen yksipuolisen tuomion velkomusasiassa 12/2006. Luottotietorekisteriin on tullut tästä asiasta velkomustuomioon liittyvä maksuhäiriömerkintä YVK 12/2006. Merkintä poistuu 12/2009 luottotietotorekisteristä, mikäli ennen merkinnän poistumista luottotietorekisteriin ei tule uutta merkintää. Jos asiakkaalle tulisi uusia velkomustuomioihin liittyviä maksuhäiriömerkintöjä ennen 12/2009, edellisen merkinnän vanhentumisaika jatkuisi vuodella, eli se poistuisi luottotietorekisteristä vasta 12/2010. Lisätietoja: www.asiakastieto.fi ja www.omatieto.fi Tuomion myötä velka on tullut ulosottokelpoiseksi ja se on lähetetty ensimmäisen kerran perittäväksi ulosottoon. Koska asiakkaalla ei ole ollut tuloja eikä varallisuutta, jota olisi voinut ulosmitata, on velka palautettu takaisin perintätoimistolle 3/2007. Jotta velka on pysynyt voimassa ja ulosottokelpoisena, on velkoja lähettänyt velan perittäväksi ulosottoon toisen kerran 9/2008, josta se on 1/2009 palautettu jälleen varattomuudesta johtuen takaisin velkojalle. Luottotietorekisteriin on tullut näistä asioista ulosottomenettelyssä todetut varattomuusmerkinnät UMV 3/2007 ja 1/2009. UMV merkinnät poistuvat luottotietorekisteristä 3/2010 ja 1/2012. Velkoja on yhteensä kartoitushetkellä 4444. Kokonaistilanteen huomioiminen - Asiakkaan tämän hetkinen tulotilanne huomioiden kokonaisvaltainen velkojenjärjestely on nyt vaikea saada. - Koska asiakas joutuu hakemaan toimeentulotukea ja laskennallinen maksuvara jää negatiiviseksi, kaupungin sosiaalinen luotto ja Takuu-Säätiön takaus jäävät tällä hetkellä mahdottomiksi saada. - Ikä, hyvin edennyt päihdekuntoutus, työllistymismahdollisuudet ja velkamäärä huomioiden on epätodennäköistä, että asiakas saisi käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn. - Veloissa on ns. kiireellistä velkaa, vuokravelkaa ja muuntokelpoinen sakko, mitkä maksamattomina aiheuttavat häätö- ja vankeusrangaistusuhan. - Asiakkaan kanssa keskustellaan tilanteesta. Vaikkei pakkoperintää voida nyt toteuttaa ulosoton kautta, hän on halukas vapaaehtoisesti sitoutumaan maksamaan sakkoa ja vuokravelkaa. Asiakas soittaa ulosottomiehelle ja ehdottaa maksavansa vapaaehtoisesti 25 /kk sakkovelkaa. Koko erä kohdistuu uhkasakon lyhentämiseen, koska sakoista ei mene taulukkomaksuja, eikä tässä sakossa ole korkoa. Lisäksi hän ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Hän ehdottaa, että vuokranantaja luopuisi perimästä kertyneitä korkoja asiakkaalta, jolloin asiakkaan maksettavaksi jäisi vuokravelkaa n 500. Vuokranantaja suostuu akordiehdotukseen ja kuukausieräksi sovitaan 30 seuraavien kuuden kuukauden ajaksi. Sen jälkeen, kun sakko on tullut maksetuksi, kuukausierä nostetaan 55. Vuokravelka tulee maksetuksi vuodessa. Maksusopimus tehdään kirjallisena.
20 o Sopimuksia noudattamalla sakon muuntamistoiminta ei käynnisty ja uhka asunnon menettämisestä poistuu. o Maksuohjelman aikainen tuen tarve tarkistetaan ja järjestetään. o Kun vuokravelka ja sakko tulevat poismaksetuiksi ja/tai asiakas työllistyy, tehdään uusi tilannekartoitus. Silloin voidaan pohtia mahdollisuutta lähteä järjestelemään jäljelle jääneitä velkoja. - Asiakas ilmoittaa perintätoimistoille tilanteestaan. - Hän tuo esiin: että on parhaillaan maksukyvytön, eikä suinkaan maksuhaluton. Päihdekuntoutuminen on edennyt hyvin. Hänellä on hyvät mahdollisuudet työllistyä seuraavien parin vuoden aikana. Velka- ja velkojien määrät ovat kohtuulliset, eikä uutta velkaa ole syntynyt. - Tilanteen muuttuessa hän ottaa uudelleen yhteyttä. - Velkojat ymmärtävät yleensä tilanteen ja ovat valmiita neuvottelemaan kertyneistä koroista ja perintäkuluista, kun asiakkaan tilanne paranee. - Velkojat olleet myötämielisiä neuvottelemaan kertyneistä ja edelleen kasvavista koroista ja perintäkuluista, koska velat ovat kohtuulliset, asiakkaan työllistyminen on oletettavaa ja asiakas on sitoutunut velkojen hoitoon. Avustuksen hakemiselle ei välttämättä ole tarvetta ainakaan toistaiseksi. - Asiakasta suositellaan kartoittamaan tilanne uudelleen, kun hänen olosuhteensa muuttuvat. - Tarvittaessa asiakas ohjataan talous- ja velkaneuvontaan, yhteystiedot www.kuluttajavirasto.fi.