LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 01/2013 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/2013 http://www.lape.fi Saammeko esitellä: Lapen hallitus kaudella 2013 KOLUMNI: Kypärä päässä Elämää mehiläisten ja kuttujen kanssa
Sisällys: Saammeko esitellä: Lapen hallitus kaudella 2013 3 Elämää mehiläisten ja kuttujen kanssa 5 Päivän parhaimmat hetket 8 Uutisia 7 Poimintoja blogeista ja mielipidekirjoituksista 9 Kolumni: Kypärä päässä 11 Hallituksen yhteystiedot: HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Roberta Fabritius, Rovaniemi 044 540 2727 rfabritius@gmail.com HALLITUSJÄSENET Anja Kadziolka, Vihti 050 363 4758 anja.kadziolka@gmail.com Minna Mustonen, Jyväskylä 040 839 7371 minnamustonen1@gmail.com Tiina Tähtinen, Ristiina 040 412 0420 taehtiina@gmail.com Pekka Aittakumpu, Oulu 044 587 0646 pekka.ait@hotmail.com Eeva Salakari, Pohjois-Karjala eeva.salakari@gmail.com VARAJÄSEN Elina Seitz, Salo 041 437 2423 elina.seitz@hotmail.com KOTISIVUT http://www.lape.fi Yhteistyökumppanit Lapsenvahti.fi www.lapsenvahti.fi Peikonpoika www.peikonpoika.fi (verkkokauppa) Vekaravintti www.vekaravintti.fi (Tuusula, kauppa ja verkkokauppa) Bambolino.fi www.bambolino.fi Vauvatavara.net www.vauvatavara.net Pinjata www.pinjata.fi Lelutalo www.lelutalo.fi Art Of Music www.artofmusic.fi (Espoo) Lehden toimitus: PÄÄTOIMITTAJA Anna Lanas anna.lanas@gmail.com Lapsiperheet Barnfamiljer 01/13 TAITTO Edward Stewart stewart.eddie@gmail.com on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. Taidekehystämö Hyvärinen www.taidehyvarinen.fi Condiana www.condiana.fi (verkkokauppa) Leikkien.fi www.leikkien.fi (verkkokauppa) Kauhalan kotija käsityöpalvelu mari.josefsson@gmail.com Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan/palveluistaan Lape:n jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme http://lape.fi/ jasenyys/jasenedut/ 2 Lapsiperheet lape.fi
Saammeko esitellä: Lapen hallitus kaudella 2013 Lapsiperheiden Etujärjestö ry valitsi yhdistykselle uuden hallituksen vuosikokouksessaan. Täydellinen resepti hyvälle kokoonpanolle on valmis, kun mukana on sekä vuosien kokemusta että uutta intoa. Samalla Lape valitsi uudeksi puheenjohtajaksi useita vuosia hallituksessa vaikuttaneen Roberta Fabritiuksen. Nyt tuore hallitus esittäytyy jäsenille ja lähettää terveisensä. Roberta Fabritius, pj Perheessä aviomies ja kuusi lasta 28-vuotias Koulutus: yhteiskuntatieteiden yo. Tällä hetkellä kotiäiti Vuodesta 2008 asti Lapessa aktiivisesti mukana ollut Fabritius on ehtinyt hoitamaan monenlaisia tehtäviä vuosien varrella: mm. sihteeri, aluetoiminnan yhteyshenkilö ja nettivastaava. Lapsiperheiden kipupisteitä ovat Fabritiuksen mielestä tällä hetkellä päiväkotien ryhmäkoot, kotipalvelujen puuttuminen ja kotihoidon tuen Vuoden 2012 lopulla Mustonen oli paikallisen naisporukan kanssa perustamassa etujärjestöä lapsiperheille Keski-Suomeen. Tarvetta koettiin varsinkin perheiden avunsaannin ja kotiäitien aseman parantamiseen. Mustonen luki Kaarina Torkkolan kirjoittaman kannanoton paikallisesta lehdestä, ja tapaamisen jälkeen naiset päättivät tulla mukaan Lapen toimimaan. Nyt Jyväskylässä on kahden jälkeenjääneisyys. Tuore puheenjohtaja tahtookin olla aktiivisesti mukana Lapen Lapselle syli -kampanjassa sekä käynnistää kansalaisaloite kotihoidontuesta. Jäseniä Fabritius haluaa rohkaista ottamaan rohkeasti yhteyttä ja tulemaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Minna Mustonen Perheessä aviomies ja viisi lasta 42-vuotias Koulutus: sairaanhoitaja-diakonissa, lähihoitaja. Työskennellyt viimeiset 9 vuotta kotiäitinä aluevastaavan edustus ja uunituore paikallisjaosto. Muina tärkeinä aiheina Mustonen näkee lapsen kehitykseen myönteisesti vaikuttavan hoidon turvaamisen päivähoidossa ja vanhempien tukemisen murrosikäisten lasten kasvatuksessa. Ensikertalaisena hallituksessa Mustonen haluaa aluksi tutustua hallituksen jäseniin ja toimintatapoihin ja kuunnella herkällä korvalla lapsiperheiden kuulumisia ja Pekka Aittakumpu Perheessä vaimo ja 3-vuotias tyttö, 2-vuotias poika ja 10 kuukauden ikäinen poika 31-vuotias Ammatti: toimittaja Tuore lapelainen Pekka Aittakumpu, nimitettiin maaliskuussa Oulun aluevastaavaksi. Kiinnostus Lapeen oli syntynyt Aittakummun huomattua miten heikoissa kantimissa monet lapsiperheiden asiat ovat. Erityisesti oululaista isää huolettaa se, että lapsiperheiden etuudet ovat jääneet ostovoimaltaan pahasti jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Perheiden hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää myös saada lapsiperheiden kotiapu takaisin. Liian monet äidit ja isät kun jäävät vaille apua esimerkiksi sairauden iskiessä. ideoita. Tavoite on kehittää Lapen toimintaa tekemällä mahdollisimman viisaita päätöksiä hyvässä yhteistyössä toisten hallitusjäsenten kanssa. Myös Mustonen kannustaa jäseniä ottamaan yhteyttä ja tuomaan ajatuksia ja ideoita esille. Lapsiperheet lape.fi 3
Eeva Salakari Naimisissa, kaksi poikaa ja koira 30-vuotias Musiikkipedagogi, sotilassoittaja, yrittäjä, toimistosihteeri Pohjois-Karjalan aluevastaava Eeva Salakari kokee tärkeimmiksi lapsiperheitä koskettaviksi asioiksi valtion taloudellisen tilanteen ja verotusratkaisut, jotka heikentävät lapsiperheiden asemaa. Salakari huomauttaa, että kotitalousvähennyksen poistaminen ja pienyritysten kiristynyt verotus vaikuttavat erityisesti köyhimpiin lapsiperheisiin. Erityisesti läheisenä aiheena Salakari mainitsee erityislasten vanhempien jaksamisen parantaminen. Lasten sairaanhoitoon tulisi keskittää enemmän resursseja ja kotiin pitäisi olla matalampi kynnys hakea apua ilman leimautumista. Salakari kehottaa jäseniä pitämään meteliä epäkohdista, jotta niihin voi vaikuttaa. Elämä ei saa olla sinnittelyä ja päivästä toiseen pärjäämistä; pitää olla mahdollisuus elää ja iloita elämästä. Tiina Tähtinen Kuusi lasta, yksinhuoltaja neljälle, joista yksi erityislapsi 38-vuotias Tiina Tähtinen on ollut Lapessa mukana vuodesta 2007, toimien Ristiinan aluevastaavana lähes alusta asti. Kuntayhdistymisen myötä toimenkuva laajeni kuluvan vuoden alusta Mikkelin aluevastaavaksi. Lapen ohella aktiivinen äiti vaikuttaa useassa muussa yhdistyksessä. Tämän kauden aikana Tähtinen haluaa kehittää toimintaa omalla alueellaan. Ajatuksena on toimia yhteistyössä toisten lähellä olevien paikallisjaostojen ja muiden järjestöjen kanssa. Tähtinen haluaisi nostaa esille erityislasten aseman yhteiskunnassa mm. rahallisen tuen ja perheen voimavaroja ja jaksamista koskevien tukien muodossa. Anja Kadziolka Kaksi lasta 39-vuotias Yrittäjä Anja Kadziolka liittyi Lapeen vuosi sitten ja tuli suoraan hallitukseen. Tärkeäksi ajankohtaiseksi asiaksi Kadziolka näkee varhaiskasvatuslain, johon on tulossa uusi lakiehdotus ensi helmikuussa. Kadziolka muistuttaa, että nyt on aika vaikuttaa. Vanhempien pitäisi varmistaa lasten turvallisuus vaatimalla lisää resursseja ja pienemmät ryhmäkoot päiväkoteihin. Lisäksi Kadziolka mainitsee kotipalvelut, joille on suuri tarve sekä kotihoidontuen, joka kaipaa uudistamista. Vaikka äitejä ajetaan töihin, on tärkeää tukea myös sitä, että lasta voi halutessaan hoitaa kotona kolmevuotiaaksi asti. Kadziolka toivoo jäsenten osallistuvan aktiivisesti keskusteluun, tekevän toivomuksia hallitukselle ja jakavan kokemuksiaan lapsiperheen elämästä ja kipukohdista. Anna Lanas Elina Seitz, varajäsen Kaksi lasta Lastensuojelun ohjaaja Salossa asustelevalla Elina Seitzillä on monen vuoden tausta Lapessa. Edellisen vuoden Seitz oli hallituksessa, tälle kaudelle toiveena oli hallituksen varajäsenyys. Tavoitteena on toimia yhdistyksessä taustavaikuttajana ja muistutella uusia toimijoita yhdistyksen aikaisemmasta toiminnasta. Toiveena tälle vuodelle olisi pitkästä aikaa eduskuntavierailu yhdistysporukalla. 4 Lapsiperheet lape.fi
Elämää mehiläisten ja kuttujen kanssa Lähestyn Mari Josefssonia, 36, sähköpostitse. Sain vinkkiä, että Josefssonin arjesta voisi saada mielenkiintoisen jutun. Pian saan Josefssonilta iloisen ja lämminhenkisen vastauksen. Ilokseni nainen kertoo mielellään aatteistaan ja perheensä elämästä Korpilahdella, hänen isomummonsa kotitilalla. Onhan "lähiruoka ja hidastaminen" jopa trendikin nyt. Meille elämäntapa, Josefsson kiteyttää heti alkuun. Koulutukseltaan Josefsson on lähihoitaja. Hän on pyörittänyt omaa kotipalveluyritystään jo 10 vuotta. Työ on pääasiassa perhetyötä. Jos perheellä on vaikea elämäntilanne, voi perhe saada kaupungilta palveluseteleitä, joilla voi ostaa palvelusetelin piiriin kuuluvalta yritykseltä apua arkeen, Josefsson kertoo. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi synnytyksen jälkeinen masennus, avioero tai tilanne, jossa toinen vanhemmista on äkillisesti menehtynyt. Työtä tehdään pääasiassa viikonloppuisin, jotta Josefssonin omilla 5- ja 8-vuotiailla pojilla on päivisin äiti kotona. Toisinaan Josefsson kuitenkin lähtee töihin illaksi heti päivätyössä olevan miehen ilmestyttyä kotipihaan. Vapaa-ajalle ei tarvitse erikseen keksiä tekemistä, siitä pitävät lasten lisäksi huolen kotityöt sekä pihan ja eläinten hoito. Onnellinen elämä eläimille Maatilamme on vain pari hehtaaria. Ei meillä siis ole mitään viljelyksiä, on vain pieni kasvimaa, marjapensaita, omenapuita ja sellaista. Viljat ja heinät eläimille tulevat naapurista. Oman pihan marjat ja omenat keitetään mehuksi ja hilloiksi. Lapsiperheet lape.fi 5
Eläimistä kertoessaan Josefsson selvästi innostuu, tässä tuntuu olevan sydäntä erityisen lähellä oleva aihe. Maatilalla on kaksi kuttua, jotka tuottavat vähän maitoa, kolme minilammasta, kymmenkunta kanaa, mehiläisiä sekä kaneja, ja toki koira. Lisäksi kesäisin on joko kalkkunoita tai pari kesäpossua, jotka päätyvät onnellisen elämänsä jälkeen ruokapöytäämme. Josefsson kertoo, että myös ylimääräiset kukot päätyvät pakastimeen. Pienestä asti tottuneet lapset eivät asiaa kauhistele. Lihan kasvatukseen Josefssonilla on monta syytä. Erityisesti hän kuitenkin haluaa olla varma, että eläin on elänyt onnellisen elämän ja saanut toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Tämä tarkoittaa, että possu on saanut tonkia ja kana on saanut kuopsutella. Tällaiset jäävät valitettavasti tehotuotannossa toteutumatta, mutta itse Josefsson pystyy huolehtimaan eläimilleen pienen ryhmäkoon ja suuremman tilan. Lisäksi naisen tiedossa on aina mitä eläin on syönyt ja millä tavalla se on teurastettu. Meillä eläimet päättävät päivänsä kotipihaan ammattitaitoisen teurastajan ja minun kanssa. Ei siis kuljeteta pitkiä matkoja teurastamolle. Saan itse pakata lihat meille sopiviin annoksiin eikä niihin lisätä mitään. Liha on yksinkertaisesti myös paljon paremman makuista kun se on kasvanut "kotiruoalla". "On vaikeaa houkutella uusia asukkaita maaseudulle, jos palvelut katoavat kauas" Lihan lisäksi eläimistä saadaan muutakin hyötyä. Mehiläisistä perhe saa hunajaa, ja mehiläisvahaa Josefsson käyttää lisäksi omatekoisiin voiteisiin ja kynttilöihin. Minilampaista hän saa kahdesti vuodessa kerittyä villaa käsitöihin. Kehrään isomummon vanhalla rukilla lankaa ja huovutan monenlaista. Pidän myös käsityökursseja. Osittain omavarainen perhe joutuu kyllä edelleen asioimaan kaupassa, mutta onneksi maalla on käytössä vanhan ajan vaihtotalouskin. Kaikki myös kierrätetään, oli sitten vaatetta tai huonekalua. Josefssonin kokemuksen mukaan vanhasta saa usein laadukkaampaakin kuin uudesta: esimerkiksi vanhan ajan umpipuukalusteet kestävät vuosikymmeniä. Palveluita keskitetään maallakin Nyt puhkaisen kuplan. Minua kiinnostaa mikä on mahtanut motivoida Josefssonin mukaan Lapsiperheiden Etujärjestön toimintaan näin idyllisen kuuloisessa maailmassa? Lastemme tulevaisuus huolettaa. Täällä maallakin kaikki keskitetään isoihin kasvukeskuksiin. Tosiaan, alueen kyläkoulu on vuodesta toiseen lopetusuhan alla, vaikka Josefssonin mukaan oppilaita riittäisi kuitenkin tasaisesti jopa 40. Koulu on kaiken lisäksi ajanmukainen, eikä remontin tarpeessa. Josefsson vetoaa asiantuntijoiden näkemyksiin, joiden mukaan kyläkoulujen lakkauttamisella tulee olemaan vaikutusta lasten hyvinvointiin. Valitettavasti koulut eivät ole ainoa asia liipaisimen alla. Myös muita palveluita keskitetään, ja se tarkoittaa pitkiä matkoja esimerkiksi lääkärille. On vaikeaa houkutella uusia asukkaita maaseudulle, jos palvelut katoavat kauas, Josefsson harmittelee. Tilanne on innostanut Josefssonin yhdessä muiden äitien kanssa miettimään keinoja toimia paikallistasolla perheiden hyväksi. Nyt ajatuksena on, että Lapen paikallisjaostona Keski- Suomessa heillä on mahdollisuus kehittää lapsiperheille toimintaa ja olla vaikuttamassa myös valtakunnallisesti. Anna Lanas 6 Lapsiperheet lape.fi
UUTISIA Lausunto Äitiysneuvolaoppaaseen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos pyysi Lapsiperheiden Etujärjestöltä lausunnon laatiessaan Äitiysneuvolaopasta 2013-2020. Lausunnossaan Lape totesi, että THL:n uudet suositukset äitiysneuvolatoimintaan ovat kattavat ja sisältävät hyviä uudistuksia. Lape suosittelee järjestettäväksi koulutustilaisuuksia neuvoloille ja kunnallisille terveydenhuollon päättäjille. Lape kehottaa myös huolehtimaan äidin terveydestä ja hyvinvoinnista vielä jälkitarkistuksen jälkeen. Ongelmien ennaltaehkäisyksi ehdotettiin perheneuvolatoiminnan yhdistämistä äitiys- ja lastenneuvolaan ja laajentamista jatkumaan lasten teini-ikään asti. Lape toivoo neuvolaan uutta palvelua, josta perheelle on saatavissa kotiapua joutumatta lastensuojelun asiakkaaksi. Jäseneksi Kuluttajaparlamenttiin Lapen hallitus on valinnut edustajakseen Kuluttajaparlamentissa varsinaiseksi jäseneksi Matti Sillanpään Espoosta ja varajäseneksi Anja Kadziolkan Vihdistä. Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on, että valtakunnallisesti merkittävät järjestöt valmistavat yhteisiä kannanottoja kuluttajien ja jäsenjärjestöjen kannalta merkittävistä aiheista. Teemat, jotka Lape vie Kuluttajaparlamenttiin Sillanpään johdolla, ovat lapsi- ja perhevähennysten saaminen verotukseen, lapsiperheiden koti- ja terveyspalveluiden asettaminen osaksi neuvoloiden peruspalveluita, ja kotihoidon tuen nostaminen vastaamaan toimeentulo- ja eläkekertymätarvetta. Lisäksi vaaditaan lakisääteistä enimmäismäärää päivähoidon ryhmäkoolle. Tuki Naisyrittäjien aloitteelle Lapsiperheiden Etujärjestö päätti järjestönä tukea Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloitetta. Lape yhtyy Yrittäjänaisten näkemykseen siitä, että naisille ja miehille tulee taata tasapuolinen kohtelu työelämässä tasaamalla vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset. Tällä hetkellä vauvalasku kaatuu pääasiassa naisvaltaisten alojen työnantajille. Samalla tilanne hankaloittaa nuorten naisten työllistymistä siitäkin huolimatta, että naiset suorittavat valtaosan kaikista akateemisista loppututkinnoista. Yrittäjänaiset vaatii ottamaan mallia Ruotsista, ja rahoittamaan vanhemmuuden kulut verovaroin, kuten rahoitamme päivähoidon, koulutuksen, tiet ja kirjastot. Näin huolehdittaisiin yhteisestä tulevaisuuden turvastamme. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa pankkitunnusten avulla osoitteessa: www.kansalaisaloite. fi/fi/aloite/71 Mukana Väestöliiton julkaisutilaisuudessa Lape osallistui Väestöliiton järjestämään Ammattikasvattajan kielletyt tunteet julkaisun esittelytilaisuuteen. Julkaisu nostaa esiin kysymyksen, onko suomalainen varhaiskasvatus edelleen laadukasta ja kykenevää tarjoamaan parhaan mahdollisen hoivan jokaiselle lapselle. Väestöliitto kertoo ammattikasvattajien kiellettyjen tunteiden kumpuavan resurssipulasta. Julkaisutilaisuudessa Lapea oli edustamassa Anja Kadziolka, joka kirjoitti kokemuksestaan blogin Lapen nettisivuille. Blogissaan Haluan että tästä nousee kohu, Kadziolka hämmästelee nykytilannetta, jossa päivähoito on kaikille osapuolille selviytymistä päivästä toiseen. Blogissa käsitelty aihe jalostui pian Lapen kansalaisaloitteeksi. Lue Kadziolkan blogi http://lape. fi/artikkelit/lue/haluan_etta_tasta_nousee_kohu. Allekirjoita kansalaisaloite päivähoidon laadusta Lapsiperheiden Etujärjestö ry on valmistellut kansalaisaloite.fi verkkopalveluun kansalaisaloitteen nimeltä Lapselle syli. Aloitteessa vaaditaan päiväkotien ryhmäkokoja pienennettäväksi ja hoitajien määrää lisättäväksi. Lisäksi edellytetään hoitajien pysyvyyden turvaamista erityisesti pienimpien lasten kohdalla. Aloitetta laatiessa Lape sai vankkaa asiantuntija-apua. Mukana olivat kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta, Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirjan kirjoittajat Riikka Riihonen ja Minna Oulasmaa Väestöliitosta sekä suunnittelija Johanna Pérez Suomen lähi- ja perushoitajien liitosta. Tutustu Lapselle syli kansalaisaloitteeseen osoitteessa http:// lapsellesyli.wordpress.com/. Lapsiperheet lape.fi 7
Päivän parhaimmat hetket Parhaimpia hetkiä päivässä ovat työpäivän jälkeiset hetket, kun vietän aikaa kotona perheeni kanssa. Menemme usein lasteni kanssa pihalle. Saatan samalla tehdä joitakin pihahommia, talvella lumenluontia ja näin keväällä esimerkiksi siivota nurmikolle talven aikana ilmestyneitä risuja ja muuta ylimääräistä. Erityisen mukavia ovat hetket, kun yhdessä vaimoni kanssa nauramme joillekin lasten tempuille tai sutkauksille. Lapset tuovat elämään paljon iloa. Näin kuvailee Lapsiperheiden Etujärjestön uusi aluevastaava Oulun seudulla, toimittajana työskentelevä Pekka Aittakumpu. Aittakumpu, 31, asuu perheensä kanssa Kiimingissä, joka on kuluvan vuoden alusta kuulunut osaksi laajentunutta Oulua. Aittakummun perheeseen kuuluu Tiina-vaimo ja kolme lasta: 3-vuotias Raakel, 2-vuotias Joonatan sekä 10 kuukauden ikäinen Kristian. Säännöllisesti virka-aikoina työskentelevä Aittakumpu ei tarvitse herätyskelloa. Herättäjän virkaa toimittaa aamuvirkku Kristian, joka huolehtii siitä, että Aittakumpu nousee jo kuuden aikoihin aamutoimien pariin. Puoli kahdeksalta Aittakumpu lähtee töihin, ja silloin koko perhe yleensä onkin jo hereillä. Mikä valvottaa? Aittakummulta ei irtoa monille tyypillistä valitusryöppyä, kun kysyn millaiset asiat häntä huolettavat. Olen kai aika huoleton ihminen. Perheessämme ovat asiat hyvin siinä mielessä, että olemme kaikki terveitä, olemme saaneet hankittua oman asunnon, johon olemme tyytyväisiä, ja minun työtilanteeni näyttää hyvältä. Jotain toki löytyy, ja nämä ovatkin monille perheille tuttuja aiheita. Lapsiperheessä on monenlaisia menoja, yllättäviäkin. Jos esimerkiksi auto tai pesukone hajoaa, perheen rahankäyttöä täytyy miettiä huolella. Myös se on harmillista, että jos kotiäitinä työskentelevä vaimoni yllättäen esimerkiksi sairastuu, kotiapua ei ole saatavilla. Aittakumpu katsoo, että yhteiskunnan tulisi tulla vastaan tarjoamalla kotiapua tai mahdollistamalla työssä käyvän puolison kotiin jäämisen ainakin muutamaksi päiväksi. Näin apua ehdittäisiin järjestää ja sairastunut kotivanhempi saisi sairastaa rauhassa. Aittakummun mukaan yhteiskunnassamme tarvittaisiin kaiken kaikkiaan suunnanmuutosta ajatteluun ja toimintaan. Politiikkaa ei tulisi tehdä vain taloudellisten näkökohtien pohjalta, unohtaen arvot, etiikan ja moraalin. Rahan pitäisi olla vain väline eikä itseisarvo, Aittakumpu muistuttaa. Miehellä on ajatuksia siitäkin, mitä epäkohdille tulisi tehdä. Ei pitäisi tyytyä vain paikkailemaan seurauksia, vaan olisi pysähdyttävä pohtimaan syitä. Esimerkiksi selvittää syitä lapsiperheiden pahoinvoinnin taustalla sen sijaan, että vain lisätään sosiaalityöntekijöitä. Aittakumpua häiritsee myös alkoholin liiallinen kulutus, jonka haitat heijastuvat yhteiskunnassamme laajalle. Tavoitteet oman perheen osalta ovat selvät: Perheelleni toivon, että lapsemme saisivat elää ja kasvaa kodissa, jossa he saisivat tuntea huolenpitoa, turvallisuutta ja rakkautta. Sellaisen kodin toivoisin kaikille maailman lapsille. Anna Lanas 8 Lapsiperheet lape.fi
Poimintoja blogeista ja mielipidekirjoituksista Kotiäiti tekee itsenäistä yhteiskunnallista työtä (HS 27.1.) Heikki Hiilamon kirjoitus Kotihoidontuki tuki on tulppa (HS 19.1.) herätti koko lailla vastaväitteitä. On turha kiistellä siitä, pitäisikö tasa-arvon nimissä isien osallistua enemmän lastenhoitoon ja kotitöihin. Tämä pitää itsessään väitteen, että lasten ja kodinhoito on vähäarvoisempaa työtä. Pienten lasten hoidon ja yksityisen hoidon tuki tulisi määritellä kunnallisen perhepäivähoitajan palkkauskustannuksiksi omavastuuosuudella eli kunnallisella perhekohtaisella päivähoitomaksulla vähennettynä. Palkkauskustannukset käsittäisivät palkan (n 380 e/kk lasta kohti hoitokuukaudessa), lomakorvauksen, sosiaaliturva-, eläke ja muut työnantajavakuutusmaksut sekä verovapaan kustannuskorvauksen mutta eivät hallintokuluja. Perusteena oleva summa tulisi olemaan noin 650 euroa hoitokuukautta kohti eli vuodessa 7.150 euroa, mistä vähennetään perhekohtainen päivähoitomaksu. Tällä rahalla vanhemmat palkkaavat itsensä tai ulkopuolisen hoitamaan lapsiaan tai tekevät tästä yhdistelmän. Hoitokorvaus on veronalaista tuloa, mutta tästä toiselle maksettu palkka on verotuksessa vähennyskelpoinen. Ottamalla lisäksi hoitolapsia lasten kotihoitaja voi saavuttaa perushoitajan tulotason. Jos lapsi on kunnallisessa puolipäivähoidossa, ym. summasta maksetaan perheelle puolet. Joustavuutta voidaan luonnollisesti tästäkin lisätä. Kirkkonummella on maan kattavin kotihoidon ja yksityisen hoidon kunnallinen lisä. Vuoden alusta kunnalliset perhepäivähoitajat saavat myös omistat lapsistaan kunnallisen työehtosopimuksen mukaista hoitokorvausta. Kirjoittaja Markku af Heurlin on Lapen jäsen Lue koko kirjoitus osoitteessa http://lape.fi/artikkelit/lue/ kotiaite_tekee_itsenaista_yhteiskunnallista_tyota Lue täydet versiot kirjoituksista ja lisää lapelaisten kirjoituksia osoitteessa lape.fi/artikkelit/. Prinsessaa ei saa unohtaa (kolumni Koillissanomissa 14.3.2013) Eerikan kärsimys on niin käsittämätön, ettei sitä oikein haluaisi edes ajatella. Ainakin minulle on käynyt niin, että kun olen nähnyt lehdessä asiaa käsittelevän uutisen, olen ehkä lukenut sen, mutta kääntänyt sitten äkkiä silmäni johonkin vähemmän karmivaan. Paha olohan sellaisen lukemisesta tulee. En kuitenkaan haluaisi unohtaa. On väärin, jos sulkee silmänsä Eerikan kohtalolta. Silloin tekee palveluksen muille prinsessojen tappajille ja vahingon kaikille prinsessoille ja prinsseille. Eerika kun ei valitettavasti ollut ainoa lapsi, jolle oma perhe merkitsee raakaa väkivaltaa. Eerikan kohtalo herätti laajan keskustelun lastensuojelun tilasta, joka asiantuntijoiden mukaan on maassamme surkea. Mutta muuttuuko mikään? Lapsista ja lapsiperheistä on edelleen keskusteltu lähinnä silloin, kun on pohdittu, mitä etuisuuksia vielä voitaisiin leikata. On ihmetelty, miksi kukaan ei puuttunut Eerikan tilanteeseen. Hänestä oli tehty yksitoista lastensuojeluilmoitusta. Hänet kuitenkin palautettiin isälleen pari kuukautta ennen kuolemaansa. Parissakymmenessä vuodessa kodinhoitajalta kotiapua saaneiden perheiden määrä on maassamme romahtanut 60 000:stä noin 9 000:en. Samaan aikaan lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistunut. Vaikka lapsen arvoa ei voi mitata rahassa, taloudellisesti kannattavinta olisi sijoittaa euroja erityisesti ennaltaehkäisevään lapsi- ja perhetyöhön. Hyvinvoivista lapsista kasvaa todennäköisemmin hyvinvoivia ja työteliäitä veronmaksajia. Eerikaa ei saa unohtaa. Kirjoittaja Pekka Aittakumpu on Lapen Oulun aluevastaava ja nykyinen hallitusjäsen. Lue koko kirjoitus osoitteessa http://lape.fi/artikkelit/lue/ prinsessaa_ei_saa_unohtaa Lapsiperheet lape.fi 9
"On aika utopistinen ajatus, että kaikissa perheissä perhevapaat voitaisiin jakaa 50-50" Äidit töihin! illasta Sain kutsun osallistua viime tiistain Äidit töihin! -iltaan Ajankohtaisella kakkosella. Pienen epäröinnin jälkeen otin kutsun vastaan ja lähdin mukaan Lapen edustajana. Illan otsikko oli jo itsessään hyvin provosoiva. Paikan päällä risteili noin tuhat asiaa ja kommenttia mielessä, etten ehtinyt niin kovasti pohtia kaikkia puheenvuoroja. Tässä joitain asioita, joita olisin halunnut tuoda esille/avata enemmän: Työn määritelmä: Kotiäiti tai -isä ei ole työtön. Työn määritelmä jää aika kapeaksi, jos työksi lasketaan vain palkkatyö. On omaishoitajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, kotiäitejä ja -isiä jne. On ihan arvoista ja asenteista kiinni, miten erilaisia tehtäviä arvostetaan. Päivähoito: lasten kotihoitoa pitäisi käsitellä yhtenä päivähoitomuotona (mitä se onkin), eikä vanhemman oikeutena olla poissa ansiotyöstä. Monen muun asian lisäksi olisin halunnut huomauttaa, että kotihoidon tuki on aika pieni kädenojennus kunnalliseen päivähoitoon verrattuna. Jos vanhemmilla on hyvät tulot, niin nopea työhön paluu ja yhden lapsen laittaminen päivähoitoon saattaa hyödyttää rahallisesti yhteiskuntaa. Tilanne muuttuu kuitenkin heti jos lapsia on kaksi tai enemmän. Harva äiti tienaa niin paljon, että hänen maksamat verot kattaisivat edes päivähoidon yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Jos perheellä on kolme lasta päivähoidossa (ja maksaa suurinta omavastuuta), niin tulojen pitäisi olla yli 6000 euroa, jotta verot kattaisivat päivähoidosta aiheutuvat kustannukset. Olisi myös suorastaan hullua lisätä painetta päivähoidon puolella, joka on jo nyt aliresursoitu. Isien hoitovastuu: Ohjelmassa kysyttiin, miksi isät eivät jaa hoitovastuuta. Miten niin eivät jaa? Se, että isä ei ole päivällä hoitamassa lapsia ei tarkoita, etteikö isä osallistuisi lasten hoitoon. On aika utopistinen ajatus, että kaikissa perheissä perhevapaat voitaisiin jakaa 50-50. Perheen sisäistä hoitovastuun jakamista ei voida mitata suoraan sillä, kumpi vanhemmista hoitaa lasta työpäivien aikana. Tasa-arvo: Aito tasa-arvo syntyy siitä, että tunnustetaan naisen ja miehen erilaisuus ja kohdellaan vanhempia saman arvoisina riippumatta siitä hoitaako lapsia kotona vai käykö ansiotyössä. Aito tasa-arvo ei synny siitä, että naiset ja miehet tekevät tasan samoja asioita. Paljon tärkeämpi feministinen tavoite olisi nostaa kotona tehdyn työn arvostusta yhteiskunnassa. Kirjoittaja Roberta Fabritius on Lapen nykyinen puheenjohtaja ja Rovaniemen aluevastaava. Lue koko kirjoitus osoitteessa http://lape.fi/artikkelit/lue/aidit_ toihin_illasta 10 Lapsiperheet lape.fi
KOLUMNI Kypärä päässä Keväisestä auringosta ja lumien sulamisesta innostuneena päätin aloittaa pyöräilykauden. Pyörässäni oli lastenistuin vielä kiinni edellisen pikkuihmisen jäljiltä. Hyvä juttu, voisin ottaa vauvan kyytiin ihailemaan keväisiä maisemia ja haukkaamaan raitista ilmaa. Tuumasta toimeen! Ensin piti vain etsiä varastosta pieneen päähän sopiva kypärä ja säätää se oikean kokoiseksi. Vauva ei siitä pitänyt, parkui voimallisesti vastaan. Paha juttu, mutta turvallisuudesta ei kannata tinkiä. Varmaan hän rauhoittuu, kunhan päästään matkaan. Istuimessakin oli vähän säätämistä. Jalkatuet piti nostaa ylemmäksi ja turvavyö oli ihan liian löysällä. Nostin ja kiristin. Kun lopulta sain vauvan istuimeen, tajusin, että turvavyötä ei pysty laittamaan kiinni, jos kypärä on vauvan päässä. Irrotin kypärän. Huuto loppui. Kiinnitin vyön ja laitoin kypärän takaisin päähän. Huuto alkoi uudelleen, entistä vihaisempana. Polkaisin nopeasti matkaan siinä toivossa, että vauhti hiljentäisi jälkeläiseni. Ei hiljentänyt. Kiersin korttelin ja palasin lannistuneena takaisin kotipihaan. Pyöräretkemme kesti valmisteluineen reilun tunnin. Varsinaista pyöräilyä siitä oli nelisen minuuttia. Olenko liian turvallisuushakuinen? Pilaanko turhalla vouhottamisella lapseltani pyöräilyn riemun? Mietin omaa lapsuuttani ja pyörämatkoja äidin pyörän jopparilla. Siihen aikaan ei ollut lastenistuimia, kypäristä nyt puhumattakaan. Kovalla tarakalla täristiin menemään pakarat hellinä ja turvallisuuspuoli hoitui sillä, että "En tiedä, olisiko kypärä voinut pelastaa hänet" äiti varoitti jättämästä jalkoja pinnojen väliin. Kivaa oli ja henkiin jäätiin. Mutta oliko maailma todella ennen turvallisempi lapsille, vai kultaako aika muistot? Tilastojen mukaan suomalaislapset ovat nykyään paremmassa turvassa kuin koskaan aikaisemmin. Kiitos kuuluu paitsi pyöräilykypärille, turvaistuimille ja parantuneelle terveydenhuollolle, myös paremmin vaarat tiedostaville ja tarvittaessa hiukan ylisuojeleville vanhemmille. Tarkempi muistelu toi mieleeni surullisiakin muistoja. Kun olin ekaluokkalainen, luokkakaverini jäi pyörällä ajaessaan rekan alle. Hän kuoli sairaalassa pari päivää sen jälkeen. En tiedä, olisiko kypärä voinut pelastaa hänet. Sitä ei kukaan voi enää selvittää. Niin että ikäviä uutisia, vauvani: joudut vastaisuudessakin käyttämään kypärää, kun pyöräilemme. Kyllä sinä siihen totut minäkin olen tottunut. Toivon, että siitä tulee sinulle yhtä luonteva osa pyöräilyä kuin mitä turvavyön käyttö nykyään on autoilussa. Kun kasvat, saat kaikin mokomin olla sitä mieltä, että olen nolo nillittäjä ja naurettava nipottaja turvallisuusasioissa. Niin minä olenkin. Rakastan sinua ja haluan, että pysyt terveenä ja turvassa. Jos joku vielä keksii, miten perheen teinit saisi käyttämään pyöräilykypärää, niin kertokaa minulle. En ole vielä yrittänyt pultata sitä heidän päähänsä kiinni, mutta se on keinovalikoimassani seuraavana. Anne Ojala-Soini Lapsiperheet lape.fi 11
Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydämme palauttamaan osoitteeseen Lapsiperheiden Etujärjestö r.y. Anne Liias Sorvarintie 6 37830 VIIALA Aluevastaavat Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse kiinnostunut ryhtymään aluevastaavaksi, ota yhteyttä aluetoiminnan yhteyshenkilöön. Aluevastaava, muistathan ilmoittaa meille muuttuneet yhteystietosi! HAAPAJÄRVI Kaarina Torkkkola 040 836 7320 kaarina.torkkola@haapajarvi.fi HELSINKI Reetta Holmberg 045 131 6563 reettanen@gmail.com Jaana Gardemeister 040 092 7455 jaana.gardemeister(@)gmail.com JYVÄSKYLÄ, KORPILAHTI Minna Mustonen 040 839 7371 minnamustonen1(@)gmail.com Mari Josefsson 050 411 9178 mari.josefsson(@)gmail.com KUOPIO Laura Hiltunen 040 564 8578 ljkallio(@)hotmail.com Katja Koivistoinen 0400 808 329 koivistoinen.katja(@)gmail.com MIKKELI, RISTIINA Tiina Tähtinen 040 412 0420 taehtiina(@)gmail.com NURMIJÄRVI Virpi Korhonen 0400 697 973 virpi.m.korhonen@helsinki.fi OULU Pekka Aittakumpu 044 587 0646 pekka.ait(@)hotmail.com PIETARSAARI Anna-Maria Pokela 050 353 8911 ansku.pokela@multi.fi POHJOIS-KARJALA Eeva Salakari 050 349 4407 eeva.salakari(@)gmail.com RAAHE Anna Pärkkä 044 022 7711 parkka@suomi24.fi ROVANIEMI Roberta Fabritius 044 540 2727 rfabritius@gmail.com SALO Elina Seitz 0414372423 elina.seitz(@)hotmail.com TYRNÄVÄ Johanna Harmainen johanna.harmainen@gmail.com Sanna Hamström 050 595 7410 sannahamstrom(@)gmail.com VANTAA Johanna Happonen 050 532 4546 johanna.happonen(@)netti.fi Sanna Hamström 050 595 7410 sannahamstrom(@)gmail.com VIHTI Anja Kadziolka 050 363 4758 anja.kadziolka(@)gmail.com Ruotsinkielisten yhteyshenkilö Henrietta Janhonen 0500 887 383 henrietta.janhonen@hotmail.com Aluetoiminnan yhteyshenkilö Kaarina Torkkkola 040 836 7320 kaarina.torkkola@haapajarvi.fi