Tervetuloa Euroopan parlamenttiin Etenemisaikataulu Marraskuun täysistunto 2013: Monivuotiset rahoituskehykset 2014-2020 Koheesiopaketti (Yleisasetus, EAKR, ESR, EAY, koheesiorahasto, EAYY) Maatalouspaketti Tutkimuksen puiteohjelma Horisontti2020 Budjetti 2014 Joulukuu 2013-Tammikuu 2014 Kumppanuussopimus ja ohjelmaesitykset komissiolle Kevät 2014 Uuden ohjelmakauden on tarkoitus käynnistyä 1.1.2014. Tavoitepäivämäärä 5.5. ensimmäiset hankehaut EURA Yritystukihankkeet 1.7 1
Uusi rahoituskehys 2014-2020 /VM 2
Suomen koheesiorahoitus 2014-2020 - Koheesiopolitiikan kokonaisbudjetti 2007-2014 353 mrd, uudella kaudella 325 mrd euroa. - Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007 2013 on käyvin hinnoin yhteensä n. 1,7 mrd. euroa ja vastaavan valtion rahoitusosuuden arvioidaan olevan n. 1,5 mrd. euroa. - Ohjelmakaudella 2014 2020 Suomen arvioitu rakennerahastorahoitus on käyvin hinnoin n. 1,3 mrd. euroa. Kiintein hinnoin laskettuna rahoitus vähenee n. 1/4 verrattuna päättyvään ohjelmakauteen. Rakennerahastojen rahoitus Suomessa Lähde: TEM 3
Suomi kuuluu aluekehitysohjelmissa kehittyneiden alueiden luokkaan, jossa tukitasot määritellään kuudella kriteerillä: väkiluku (25%), matala väestöntiheys (2,5%), työttömyys (20%), työllisyysaste (20%), koulutusaste (12,5%), alueellinen hyvinvointi (12,5%). Kuluvalla kaudella väestötiheyskriteeri on ollut Suomen kannalta tärkein (40% rahoituksesta), uudella kaudella jopa yli 50%. Komissio esitti lisäksi merentakaisille sekä pohjoisille harvaan asutuille alueille 20 euron/as./vuosi erityistukea. Kuluvalla kaudella tuki on ollut 35 euroa (yhteensä 320 milj.euroa). MFF-päätöksissä ko. alueet saivat 1.387 miljoonaa josta Suomelle 30 /henkilö/ko.alueilla = kokonaisuudessaan 305 miljoonaa. Mitkä rahastot tukevat mitäkin tavoitetta? Kolme tavoitetta Rakennerahastot ja instrumentit Lähentymistavoite EAKR ESR Koheesiorahasto Kilpailukyky- ja työllisyystavoite EAKR ESR Euroopan alueellisen yhteistyön tavoite EAKR 4
Otsake 1b:n jako (325 mrd. ) 5
EU:n vuosibudjetti 2013 EU kv. toimijana Luonnonvarat: maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö ja kalastus Koheesio Kilpailukyky Hallinto Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus EUR: 132,8 miljardia Aluekehityksen uusi lähestymistapa Varainkäyttöä tehostavina keinoina selkeät painopisteet, makrotalouden ehdot ja ennakkoehdot, temaattinen kohdentaminen ja tuloskannustimet Priorisointi ja tuloksellisuus! Yhteisen strategiakehyksen rahastot rahoituslähde julkisille investoinneille ja kasvujen ja työpaikkojen luontiin Voidaan tukea myös maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä Rahastojen toteutuksessa rikottava keinotekoiset hallinnolliset rajat ja kehitettävä yhtenäinen lähestymistapa Yhteisvaikutukset mahdollisimman suuret! 6
Yleisasetus Yhteiset säännöt Euroopan aluekehitysrahastolle, Euroopan sosiaalirahastolle, koheesiorahastolle, Euroopan maaseudun kehittämisrahastolle sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle 5 Kumppanuus ja monitasoinen hallinto Jäsenvaltioiden on otettava monitasohallintoperiaatetta noudattaen kumppanit mukaan kumppanuussopimusten ja edistymiskertomusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Kumppaneiden on osallistuttava ohjelmien seurantakomiteoihin. Kumppaneita toimivaltaiset alueelliset, paikalliset ja muut julkiset viranomaiset, elinkeinoelämän ja yhteiskunta-alan edustajat sekä eri kansalaisjärjestöjen edustajat. Valmistelun aikana käydään säännöllisiä keskusteluja komission kanssa. Sopimusluonnos komissiolle kolmen kuukauden kuluessa komission yhteisen strategisen viitekehyksen hyväksymisestä. 7
14 Kumppanuussopimuksen sisältö Ohjelmille laaditaan aiempaa selkeämmät tavoitteet. analyysi kehityseroista ja tarpeista huomioiden mm. maakohtaisten suositusten ja kansallisen uudistusohjelman tavoitteet; kunkin temaattisen tavoitteen osalta yhteenveto kunkin rahaston tärkeimmistä odotetuista tuloksista; rahoituksen indikatiivinen jako teematavoitteiden kesken jäsenmaan tasolla (koskee kaikkia rahastoja); 17 Ennakkoehdot (ex ante) Jäsenmaata koskevat ennakkoehdollisuudet määräytyisivät sen mukaisesti, mitä temaattisia tavoitteita jäsenmaa toteuttaa. Tarkoituksena mm. varmistaa, että jäsenmaan hallinnolliset valmiudet riittävällä tasolla toimeenpanoa varten. Perustuu jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja komission väliseen kattavaan kuulemiseen. Luetteloa voidaan muuttaa myöhemmin delegoidulla säädöksellä. Jäsenmaa ja komissio arvioivat ennakkoehdollisuuksien täyttymisen. Mikäli ennakkoehdollisuus ei täyty, jäsenmaa laatisi kumppanuussopimukseen yksityiskohtaisen suunnitelman aikatauluineen tilanteen korjaamiseksi. Komissio keskeyttäisi lopulta maksatukset, jos jäsenmaan suunnitelma tilanteen korjaamiseksi ei toteudu. 8
18 Suoritusvaraus 6 % kasvuun ja työllisyyteen osoitetuista varoista muodostaa suoritusvarauksen, josta osoitetaan varoja jokaisen jäsenmaan tavoitteet toteuttaneille ohjelmille. Osuus pidetetään kansallisesta potista, ie. rahat pysyvät jäsenmaan potissa. Vuonna 2019 tehtävän tarkastelun perusteella komissio antaa päätöksen, jossa se määrittää kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston ja jäsenvaltion osalta ohjelmat ja prioriteetit, joiden välitavoitteet on saavutettu. 21 Makrotalouden ehdollisuudet * Yleisasetuksen kolmikantaneuvotteluissa ongelmallisin kohta parlamentille; Komissio voi esittää jäsenmaalle muutoksia kumppanuussopimukseen ja sopivalta osin ohjelmiin, mikäli tämä on tarpeen ohjelmien toimeenpanon tukemiseksi ja kasvun ja kilpailukyvyn maksimoinniksi Euroopan Rakenne- ja Investointirahastojen kautta. Maksujen pidättäminen suurin kiistakapula. * Measures linking effectiveness of ESI funds to sound economic governance 9
124 Ennakkomaksujen maksatus (a) in 2014: 1 % of the amount of support from the Funds and the EMFF for the entire programming period to the operational programme (b)in 2015: 1 % of the amount of support from the Funds and the EMFF for the entire programming period to the operational programme (c) in 2016: 1 % of the amount of support from the Funds and the EMFF for the entire programming period to the operational programme. (d)an annual pre-financing amount shall be paid before 1 July in the years 2016 to 2023. It shall be a percentage of the amount of the support from the Funds and the EMFF for the whole programming period to the operational programme as follows: 2016 2017 2018 2019 2020-2023 2% 2.625% 2.75% 2.875% 3% If an operational programme is adopted in 2015 or later, the earlier instalments shall be paid in the year of adoption. Euroopan aluekehitysrahasto 2014-2020 Parlamentin prioriteetit EAKR:lle: Temaattinen keskittäminen: tuki keskitettävä rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti toimenpiteisiin, joista saadaan eniten lisäarvoa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian suhteen, vastattava maakohtaisissa suosituksissa ja neuvoston suosituksissa mainittuihin haasteisiin sekä otettava huomioon kansalliset ja alueelliset tarpeet. Kumppanuussopimuksessa vahvistettava periaatteet kaupunkialueiden valinnalle, joilla on määrä toteuttaa kaupunkialueiden kestävää kehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä sekä varojen alustava vuotuinen kohdentaminen siten, että vähintään 5 % EAKR:sta kohdennetaan kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen kansallisella tasolla 10
Tukee: Tuotannolliset investoinnit, jotka edistävät kestävien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, sellaisilla suorilla investointituilla, jotka kohdistetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin; Tuotannolliset investoinnit, jotka edistävät 5 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisia investointikohteita yrityksen koosta riippumatta ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisia investointikohteita, kun kyseessä on suurten yritysten ja pk-yritysten välinen yhteistyö; Infrastruktuuri-investoinnit, joiden ansiosta pystytään tarjoamaan kansalaisille peruspalveluja energian, ympäristön, liikenteen sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla; Investoinnit liiketoiminta-, sosiaali-, terveydenhuolto-, tutkimus-, innovointi- ja koulutusalojen infrastruktuureihin; Investoinnit alueiden omien mahdollisuuksien kehittämiseen kiinteillä investoinneilla laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä pienimuotoiseen infrastruktuuriin, ml. pienimuotoiset kulttuurin ja kestävän matkailun infrastruktuurit, yrityspalvelut, tutkimus ja innovointialoille tarjottava tuki sekä yritysten investoinnit teknologiaan ja soveltavaan tutkimukseen; Verkostoituminen, yhteistyö ja kokemustenvaihto toimivaltaisten alue-, paikallis-, ja kaupunkiviranomaisten ja muiden viranomaisten jne. välillä. Ei tue: Ydinvoimaloiden käytöstä poistoa ja rakentamista; direktiivin 2003/87/EY liitteen I soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä; Tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia; Vaikeuksissa olevia yrityksiä sellaisina kuin ne on määritelty unionin valtiontukisäännöissä; Investointeja lentoasemien infrastruktuuriin, elleivät ne liity ympäristönsuojeluun tai ellei niiden yhteydessä tehdä investointeja, jotka ovat tarpeen kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi. Temaattinen keskittäminen 11
Temaattinen keskittäminen 1. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; 2. Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen; 3. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen; 4. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen; 5. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; 6. Ympäristön laadun säilyttäminen ja suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; 8. Kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; 9. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden ja syrjinnän torjunta; 10. Investoiminen koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseeen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä koulutusinfrastruktuuria; 11.Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen; Suomen valitsemat painopisteet 1. Pk-yritysten kilpailukyky ( EAKR 328 milj. ) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. ) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. ) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. ) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. ) 6. Tekninen tuki (EAKR 39 milj. ) Lähde: TEM 12
Euroopan Sosiaalirahasto - ESR:n osuus tulevalla kaudella 23.1 % kokonaiskoheesiorahoituksesta, kun kuluvalla ohjelmakaudella 2007-2013 se on ollut n. 22 % - ESR-osuus alueittain nousussa. - ESR-perusrahoituksesta valtakunnallisiin teemoihin 25 % - Painopisteiksi valittu työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47% ESR:sta), koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (33% ESR:sta) sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (20% ESR:sta). Euroopan alueellinen yhteistyö EAY Kolme toimintalohkoa: A rajat ylittävä yhteistyö B valtioiden välinen yhteistyö C alueiden välinen (Urbact, Interact, ESPON, Interreg) Suomelle 141 miljoonaa (2011 hinnoin) + kansallinen osarahoitus Jäsenmaille pyyntö informoida 31.10.2013 mennessä komissiota joustomahdollisuuden ja rahanjaosta yksittäisten cbc- ja valtioidenvälisten ohjelmien välillä + siirrot EAKR:sta ENI-ohjelmiin. 13
Suomen EAY -ohjelmat 60 miljoonaa euroa siirretään rajat ylittävältä komponenetilta kolmeen Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin ENI CBC ohjelmaan, joihin Suomi osallistuu, jättäen 62,5 miljoonaa euroa Suomen kolmelle rajatylittävälle EAY ohjelmalle. Suomen ohjelmakohtainen rahoituspäätös 29.10.2013 (nykyhinnoissa): Cross-border Transnational Nord (CBC) Botnia-Atlantica (CBC) Central Baltic (CBC) 62,5 miljoonaa euroa (+ ENI 60 miljoonaa) 38,8 miljoonaa euroa 17,6 miljoonaa 12,0 miljoonaa 32,9 miljoonaa Baltic Sea Region (TN) 29,3 miljoonaa Northern Periphery and Arctic (TN) 9,6 miljoonaa Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmassa (Kolarctic, Karjala, Kaakkois-Suomi Venäjä). Vielä auki, miten paljon rahaa ulkosuhdeinstrumentille! Rajat ylittävä yhteistyö Botnia-Atlantica Suomi, Ruotsi, Norja: Suomessa ohjelma-alue käsittää Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunta. tavoitteena vahvistaa itä-länsi suuntaista ulottuvuutta ja osallistua integroinnin ja yhteistoiminnan lisäämiseen alueella voimakkaamman kasvun ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi, lujitetaan liikenneyhteyksiä, luonto- ja kulttuuriympäristöä, vahvistetaan elinkeinoelämää, tekniikan ja yhteiskuntakehityksen osaamista ja kilpailukykyä edistäviä innovaatioita. Keskinen Itämeri (Central Baltic) Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia: Suomessa ohjelma-alue käsittää Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnat, Ahvenanmaan, sekä Etelä-Karjalan, Hämeen ja Päijät- Hämeen sekä Satakunnan maakunnat. Temaattisia painopisteitä ovat ympäristö, kilpailukyky sekä hyvät elinolosuhteet. Niitä toteutetaan koko ohjelmassa erilaisin painotuksin osallistuvista alueista riippuen. Pohjoinen (Suomi-Ruotsi-Norja) Suomessa ohjelma-alue käsittää Lapin, Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat Elinkeinoelämän kehittäminen; tutkimus, kehitys ja koulutus, alueellinen toimivuus ja identiteetti sekä Saamen rajaohjelma - rajaton kehitys. Saamen alaohjelman tavoitteena saamelaisyhteisön kaikkien resurssien hyödyntäminen kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi ekologisesti ja pitkäjänteisesti. Valtioiden välinen yhteistyö Pohjoisen periferian ohjelma (Northern Periphery) Alueita Suomesta, Ruotsista, Skotlannista, Pohjois- Irlannista, Irlannista ja Norjasta sekä Islanti, Grönlanti ja Färsaaret kokonaisuudessaan. Suomessa ohjelmaalueeseen kuuluvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat. Pyritään auttamaan syrjäisiä yhteisöjä Euroopan reunalla kehittämään taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä potentiaaliaan. Keinoina ovat innovaatioiden, yritysten kilpailukyvyn, saavutettavuuden, yhteisöjen ja luonnonvarojen käytön kestävän kehityksen sekä kulttuuriperinnön tukeminen. Itämeren ohjelma (Baltic Sea Region) Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä alueita Saksasta ja Venäjältä. Ohjelma sisältää myös ENPI-komponentin, joka mahdollistaa venäläisten ja valkovenäläisten toimijoiden osallistumisen ohjelmaan. Kestävä, kilpailukykyinen ja alueellisesti integroitua Itämeren alue. Temaattisia painopisteitä ovat innovaatiotoiminta, alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, Itämeri yhteisenä resurssina sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukyky. 14
Maaseuturahasto Tavoitteena kattaa kaikki maaseutualueet Tavoitteina edistää maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantamista, ympäristön ja maiseman parantamista, maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista. MFF kesäkuun päätelmät 72: lisämäärärahat maaseudun kehittämiseen 600 miljoonaa (100% yhteisrahoitus) Suomessa suunnitelmissa kohdentaa Leader-hankkeita erityisesti syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin 5% yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen. 15
Horisontti2020 100% kilpailtua rahoitusta Perustutkimus pääasiallinen teema Suomi/Tekes&Akatemia korostaneet tutkimuksen lisäksi innovaatoiden osuutta puiteohjelmassa kilpailukyvyn ja teollisuuden tueksi: enemmän markkinalähtoisiä toimia! Hallinnon yksinkertaistaminen, tiukemmat määräajat Julkisen rahoituksen kenttä uusiksi? Strateginen rahoitusinstrumentti? Suomi pärjännyt hyvin, Ruotsi (ja Hollanti) paremmin! Muita alueita koskettavia paketteja Alueelliset lentokentät & valtiontukilainsäädäntö Verkkojen Eurooppa väline 33 mrd 2014-2020 1. Liikenne/TEN-T 26 mrd (josta 15 mrd avoinna kaikille jäsenmaille): ml. päärata ja Botnian corridor 2. Energia : 5 mrd: ml. PCI "Balticconnector LNG terminal 3. Telekommunikaatio 1 mrd o Uudet TEN-T suuntaviivat ja CEF asetus parlamentin täysistunnossa hyväksyttävänä 18.-19.11. Päätökset tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Ensimmäinen CEF rahoitushaku aukeaa keväällä 2014 o Painopisteistä ei tällä hetkellä vielä tietoa, jopa 85% liitteen I projekteihin (ydinverkot) Uuteen rahoitushakuun liittyvä infopäivä 13.12 Brysselissä. 16