Naisjohtajat-verkoston vierailu 6.2.2013 Tekesissä (Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) 6.2.2013 klo 15.00 19.00 Paikalla Helsingin Länsi-Pasilassa Tekesin tiloissa oli runsaat kaksikymmentä verkoston jäsentä. Kutsu/ohjelma sekä esitysmateriaalit tekstin lopussa. Tervetuloa ja johtajien esittäytyminen Tervetulokahvien ja Runebergin torttujen jälkeen johtaja Riikka Heikinheimo (Osaamisalueet ja kansainvälinen verkosto) kiitti isännöintimahdollisuudesta ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Tekesistä oli paikalla neljä johtajaa, jotka esittäytyivät Tekesikäjärjestyksessä. Jenni Nevansalo (Työelämän ja henkilöstön kehittäminen), Minna Hendolin (Elinvoimainen ihminen) ja Ulla Hiekkanen-Mäkelä (Markkinointi ja viestintä) kertoivat omasta historiastaan sekä Tekes vastuista ja kokemuksista. Lisäksi todettiin, että vuoden alussa uudelleen järjestäytyneessä johtoryhmässä on viisi naista, mikä on erinomainen asia. Tekesin toiminta Riikka Heikinheimo kertoi Tekesin toiminnan periaatteista, miksi Tekes on aikoinaan perustettu ja kuinka rooli on teknologiarahoittajasta laajentunut innovaatioiden edistäjäksi. Nykyinen rooli pitää sisällään paljon muutakin kuin teknologiaa, liiketoimintaa katsotaan nyt laajasti ja asiakaan kehittymistä ja kehittämistä kokonaisuutena. Tämä on vaatinut paljon muutosta Tekesin sisällä ja ulkopuolella voi vieläkin olla vanhahtava kuva Tekesin toiminta-alueesta. Yksi seikka mikä erottaa Tekesin monesta kollegaorganisaatiosta ulkomailla on, että Tekes rahoittaa sekä yritysten kehitystoimintoja että tutkimusorganisaatioiden tutkimushankkeita. Tästä on Suomessa nähty selkeä lisäarvo. Tekes seuraa jatkuvasti oman toimintansa vaikutuksia, käytämmehän ison määrän julkista rahaa. Vaikuttavuustulokset ovat sellaisia, että tekesläiset voivat olla ylpeitä työstään: Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 % Suomessa kehitetyistä innovaatioista ja esim. tieteellistä läpimurtoa edellyttäneistä innovaatioista 88 %:ssa on Tekesin rahoituksella ollut merkittävä rooli. Suomeen on syntynyt viime vuosina paljon kasvuun tähtääviä nuoria yrityksiä. Tästä ja Suomen ja muiden pohjoismaiden erinomaisista toimista kertoi viime viikolla the Economist lehti. Lehden mukaan Pohjolaan kannattaisi muunkin Euroopan luoda katseensa ja ottaa joissain asioissa mallia. Myös Tekes ja Tekesin uudet toimenpiteet kasvun mahdollistamiseksi oli nostettu esiin. Tekes on pari vuotta voimassa olleessa strategiassaan määritellyt kuusi temaattista painopistealuetta, joihin Tekesin rahoituksesta suunnataan erilaisiin toimenpiteisiin paketoiden noin puolet. Näillä alueilla nähdään selvää kasvun mahdollisuutta ja sellaisia haasteita, joilla syntyy mitä todennäköisimmin myös tilausta kansainvälisillä markkinoilla.
(Painopisteet: Elinvoimainen ihminen; Älykäs rakennettu elinympäristö, Luonnonvarat ja kestävä talous; Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana; Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineeton arvonmuodostus; liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa). Elinvoimainen ihminen Minna Hendolin kertoi painopistealueen Elinvoimainen ihminen -toimista. Isoilla, tavoitelähtöisillä otsikoilla pyritään saamaan aikaan eri toimialojen ristipölytystä. Sama toistuu myös useissa Tekesin ohjelmissa, joista harva on enää kapeasti yhtä toimialaa katsova. Ohjelmamuotoinen toiminta onkin yksi vahvoista toimintainstrumenteista Tekesin paletissa. Elinvoimaisen ihmisen alueella on menossa mm. sosiaali- ja terveys alalla. Siellä fokus on niissä mahdollisuuksissa, joita kentän muutos tuo liiketoiminnalle. Yksi tuoreimmista toimenpiteistä in BIO-IT ohjelma, jonka tavoitteena on edistää ICT- yritysten liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämistä terveys, energia, ympäristö ja metsätalous alueiden biologisten tietovarantoja hyödyntämällä. Tässä nähdään huimia mahdollisuuksia ja terveyssektorilla esim. USA on hyvin kiinnostunut suomalaisen ICT osaamisen hyödyntämisestä biologisendatan käytön liiketoiminnallistamisessa. Keskustelua ja kysymyksiä Esitysten jälkeen syntyi runsaasti keskustelua, jota aloiteltiin auditorion puolella ja jatkettiin iltapalan ja viinilasin äärellä pienemmissä joukoissa. Keskustelua herätti mm. Sitran ja Tekesin roolien ero. Todettiin, että Sitra itsenäisenä rahastona on Tekesiä vapaampi tekemään erialaisia asioita, esim. sijoituksia yrityksiin. Tekes valtion virastona joutuu hakemaan notifikaation toiminnoilleen Euroopan komissiosta asti, mutta toisaalta Suomessa ohjaava ministeriö antaa hyvin vapautta toteuttaa esim. strategisia valintoja laveasti. Lisäksi Tekesin käytössä oleva myöntövaltuus on huomattavasti suurempi kuin Sitran sijoitettavissa olevat varat. Miten Tekes on onnistunut strategiansa jalkauttamisessa? Strategiaa on viety systemaattisesti nk. muutosohjelman puitteissa. Muutosohjelmassa keskeiset muutokset on projektoitu ja viety käytännön työhön. Lisäksi koulutusta annetaan edelleen, vaikka periaatteessa strategian lanseerauksesta tulee jo kaksi vuotta. Toisaalta, mitä isompi ja selkeämpi strategian tavoite ja muutos on edelliseen, sitä helpompi on sen toteuttajien ollut se mieltää ja omaksua. Strategiapäivityksissä muutos päälauseessa on helpompi saada muutokseksi käytäntöön kuin muutos sivulauseessa. Miten Tekes on mukana Biotalous-teemassa? Tekesillä on paljon jo meneillään olevia toimia ja ohjelmia Biotalouden alueella, joskin ehkä eri nimillä. Jatkossakin on suunnitteilla Biotalouteen liittyvää toimintaa. Mitä Tekesin ulkomaan yksiköissä tehdään? Ulkomaanyksiköiden (kaksi toimipistettä USAssa, yksi Belgiassa (Bryssel), Japanissa, Intiassa ja Venäjällä sekä kaksi Kiinassa) roolit hieman vaihtelevat kohdemaan (/yritysten tarpeiden) mukaan. Esim. idässä yritykset tarvitsevat runsaasti valtiollista näkyvyyttä esim. neuvotteluissa paikallishallinnon luotto syntyy valtiollisen organisaation takuulla huomattavasti helpommin. USAssa pidetään yllä keskeisiä verkostoja, joista ammennetaan esim. ennakointitietoa suomalaisille yrityksille.
Onko muille toimialoille suunnattu InnovationMill -tyyppistä toimintaa? Innovation Mill toiminnassa luodaan uutta liiketoimintaa Nokian käyttämätöntä aineetonta pääomaa hyödyntämällä. Isossa yrityksessä syntyy kehitystoimintojen ohella runsaasti sellaista pääomaa, jota sen ydinliiketoiminnat eivät syystä tai toisesta hyödynnä. Se voi kuitenkin olla hyvä pesämuna alkavalle yritykselle. Vuonna 2016 Naisjohtajaverkosto kutsutaan Tekesiin uusiin Otaniemeen valmistuviin tiloihin.
OHJELMA Osaamisalueet ja kansainvälinen verkosto Riikka Heikinheimo 25.1.2013 DM 1071812 Valtion naisjohtajaverkoston vierailu Tekesiin Aika Keskiviikko 6.2.2013 klo 15.00 19.00 Paikka Tekes, auditorio, Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila (ilmoittautuminen vastaanotossa) (raitiovaunu 7A ja 7B pysäkit aivan toimitalon edessä, parkkipaikkoja saattaa olla huonosti saatavilla) OHJELMA: 15.00 Tervetulokahvit auditorion aulassa Tervetuloa Johtaja Riikka Heikinheimo Tekesin toiminnasta Johtaja Riikka Heikinheimo Elinvoimainen ihminen Toimialajohtaja Minna Hendolin Keskustelua ja kysymyksiä 17.30 Buffet-iltapala auditorion aulassa 19.00 Tilaisuus päättyy Ilmoittautuminen perjantaihin 1.2.2013 mennessä osoitteella Tarja.Karulinna@Tekes.fi (puh. 029 505 5721 tai 050 557 7721) Tekes Posti/Post/Mail Puh./Tel Fax Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2 PL 69, 00101 Helsinki 029 50 55000 (09) 694 9196 Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer Kyllikkiporten 2 PB 69, 00101 Helsingfors 029 50 55000 (09) 694 9196 Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Kyllikinportti 2 P.O. Box 69, FI-00101 Helsinki, Finland +358 29 50 55000 +358-9-694 9196 www.tekes.fi
Tekes Valtion naisjohtajaverkosto 6.2.2013 Johtaja Riikka Heikinheimo
Perustehtävä ja arvot Perustehtävä Tekes on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan asiantunteva rahoittaja, joka auttaa asiakkaitaan menestymään Tekes rahoittaa projekteja ja ohjelmia, jotka uudistavat elinkeinoelämää ja julkista sektoria. Innovaatioiden avulla tuottavuus kasvaa ja työelämän laatu paranee. Kansantuote, vienti, hyvät työpaikat ja hyvinvointi lisääntyvät. Tekesin arvot Innostamme uudistumaan Vaikutamme näkemyksellämme Toimimme vastuullisesti DM 769898 03-2011
Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointi edellyttävät elinkeinojen menestymistä ja jatkuvaa uudistumista Elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät ja kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat Tekesin rahoituksen pääkohderyhmä Rahoituksellaan ja entistä joustavammalla toiminnallaan Tekes haastaa asiakkaat viemään radikaaleja ideoitaan ja uudistuksia eteenpäin Strategiansa sisällöllisillä painopisteillä Tekes suuntaa osan rahoituksestaan aihealueille, jotka tarjoavat merkittäviä uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia DM 769898 03-2011
Tunnuslukuja 2012 DM 1073513 01-2013
Tekesin asiakkaat menestyvät Suomen 10 nopeimmin kasvanutta yritystä 2012, näistä 8 on Tekesin asiakkaita (kasvu 5 vuoden aikana): Dream Broker Oy (2712 %) Nord Software Oy (2052%) Analyse2 (1641 %) Eniram Ltd (1514 %) Aito Technologies Oy (1437 %) Klikkicom Oy (1200 %) Vincit Oy (1036 %) Nethit Oy (1036 %) Rongo Oy (850 %) Beneq Oy (801 %) Global Top 300 eli innovatiivisimpien teknologiayritysten listan suomalaiset yritykset, kaikki Tekesin asiakkaita: Epicrystals HyperIn Kiosked Miradore Modz Ovelin Relaxbirth Senseg ThingLink TOP 100:ssa Kiosked Relaxbirth Euroopan kuumimmat startup -listan suomalaiset yritykset, Tekes on rahoittanut kaikkia: Ovelin Kiosked Tinkercad Audiodraft Grand Cru Mendor Powerkiss Steam Republic Thirdpresence Grey Area DM 1073513 01-2013
Lisätietoja: http://www.vtt.fi/proj/sfinno
Tekesin strategian mukaiset sisällölliset painopisteet Kuusi sisällöllistä painopistettä, joilla yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät elinkeinoelämää. Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Palvelut ja aineettomuus arvonluojina Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Älykäs rakennettu elinympäristö Luonnonvarat ja kestävä talous Elinvoimainen ihminen
Kiitos!
Tekesin uusi organisaatio Pääjohtaja Pekka Soini Nuoret yritykset Jukka Häyrynen Kasvuyritykset Martti Äijälä Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot Riikka Heikinheimo Luonnonvarat ja kestävä talous Teija Lahti-Nuuttila Elinvoimainen ihminen Minna Hendolin Älykäs elinympäristö Liiketoimintakonseptit Palvelut ja aineettomuus arvonluojina Digitaalisuus Rahoituksen ohjaus ja tuki Ari Grönroos Reijo Kangas Työelämän ja henkilöstön kehittäminen Jenni Nevasalo Markkinointi ja viestintä Ulla Hiekkanen-Mäkelä Ohjaus ja verkostot Hannu Kemppainen Yhteiset tukipalvelut Juha Sarkio DM 1081037 02-2013
Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia 6.2.2013 Minna Hendolin
Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta
Elinvoimainen ihminen Terveyden edistämien Vapaa-aika Tehokas ja laadukas sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Työ- ja oppiminen
Sosiaali- ja terveysjärjestelmä on muutoksen edessä. Ennaltaehkäisy Terveyden edistäminen Palvelutarpeet
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan avulla sekä lisätä liiketoimintamahdollisuuksia. Käynnistyi vuonna 2008 Väliarviointi 2010 2011 Tarkistetut linjaukset 2012 2015 pohjana Tekesin 2011 uudistettu strategia sekä ohjelman väliarvioinnin tulokset Kokonaisbudjetti vuosina 2012 2015 n. 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoituksen osuus n. 50 miljoonaa euroa www.tekes.fi/sosiaalijaterveyspalvelut DM 977606 06-2012
HAASTE Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen asiakaslähtöisiksi ja kumppanuudella tuotettavaksi. OHJELMAN VISIO Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen innovaatiotoiminnan avulla sekä liiketoimintamahdollisuuksien lisääminen. Miten? Rahoitetaan palveluja ja tuotantotapoja, jotka ovat asiakaslähtöisiä vaikuttavia eri toimijoiden yhteistyöllä tuotettuja ennaltaehkäiseviä DM 977606 06-2012
BioIT Biologisen tiedon hallinta 2013-2015 (10 milj. ) Lääketiede Ravitsemus ICT Ympäristö Metsätalous www.tekes.fi/info/bio-ict Pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Arvoverkkojen muodostuminen Akateemisen tutkimuksen kaupallistuminen Perinteisten toimialojen kilpailukyky
BioIT ohjelma Kohderyhmät ja arvoverkko Liiketoiminnan kasvu Bioinformatiikkaa hyödyntävät toimialat ja asiakkaat Bio-ICT >40 yritystä Uutta yritystoimintaa, osaamista, innovaatioita >50 Bio-ICT tutkimusryhmä ä Datan tulkintapalveluja, teknologia - ratkaisuja Teknologia- ja palveluratkaisuja Toimintaansa Uudistavat ICT-yritykset >100 yritystä pilvipalvelut, datan hallinta, laskenta, mobiiliratkaisut, liiketoimintamallit Datan tulkintatarpeita, teknologiatarpeita Lääkeala Diagnostiikka Metsä Elintarvike ym Ympäristö
ELVI:n ohjelmat, avaukset ja haut 2013- Strategiset tutkimushaut Terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämien Elämyksellinen vapaa-aika Ihmisen varaosat (iso avaus TTY/TY) Pienet avaukset; Yksilöllinen terveys, Anturit ja data Japani Intia BIO-ICT ohjelma Medical IT & devices Life science T&K&I USA Life science connection Venäjä HealthBio yhteistyöalusta Kiina HealthBio yhteistyö SOTE 2008-2015 Skene 2012- Strateginen tutkimusavaus ohjelma Muu prokaktiivinen toimi Valmisteilla Uudistava ja voimavaroja edistävä työ ja oppiminen Salwe-SHOK Oppimisratkaisut 2011-2015 Biotietopankit infr. (FIMM) Älykäs monitorointi Elliksiirit 2013 2014 2015
Yksilön hyvinvointi on kokonaisuus