Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ympäristöongelmat maapallolla ovat lisääntymässä ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen pilaantumisen vuoksi. Yhteiskunnan ekotehokkuuden lisääminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen monipuolistamiseksi. Ympäristöasioiden globaali ja valtiorajat ylittävä luonne on kasvava haaste myös kansainväliselle yhteistyölle. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen vaativat teknologian ja osaamisen nopeaa parantamista. Ympäristöriskit ovat kasvussa myös merellä lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi. Maatalouden ravinnekuormitus rehevöittää vesiä edelleen. Vaikka tietomme ympäristön tilasta Suomessa ovat verrattain hyvät, monista merkittävistä vaikutussuhteista on liian vähän tietoa. Haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat Suomessa vähentyneet lupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Kaatopaikoille joutuvan jätteen määrä on jatkuvasti vähentynyt. Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää kuitenkin luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisääntyvän huomion kiinnittämistä yhdyskuntarakenteen kehitykseen erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. EU:n tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä vaatii tehostettuja toimia ja voimavaroja. Talouden tila, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys vaikuttavat ratkaisevasti asuntorakentamiseen. Matala korkotaso ja kotitalouksien kasvavat tulot ylläpitävät edelleen vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aiempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Kasvukeskusten riittävä asuntotuotanto on tärkeää asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitämisessä. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava erilaisiin asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä rakennusalalla. Lisääntyvät tehtävät, tuottavuustavoitteet ja palvelujen laadun säilyttäminen edellyttävät tehtävien ja henkilöstövoimavarojen uudelleenarviointia sekä hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Ilmastomuutosta torjutaan laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tonttien tarjonta asuntorakentamiseen kasvaa ja vahvistaa Helsingin seudun kilpailukykyä. Itämeren ravinnekuormitus erityisesti Suomen rannikolla vähenee ja ympäristöriskien hallinta paranee. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymiselle: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Vaarallisimpien aineiden ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Kaatopaikoille viedyn biojätteen määrä vähenee ja jätteiden hyödyntäminen lisääntyy. Suomella on tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin. Korkeimmille eli yli 60 desibelin melutasoille altistuminen vähenee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Luonnon monimuotoisuuden suojelu Natura 2000 -verkoston suojelutoimet ja verkoston alueiden luonnontilan seuranta tukevat EU:n laajuisen suojeluverkoston toimeenpanoa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman jatkopäätöksillä edistetään metsien suojelutilannetta. Mahdollisuudet luonnon virkistyskäyttöön paranevat eniten käytetyillä alueilla. Luonnon- ja maisema-arvojen huomioon ottaminen luonnonvarojen käytössä vahvistuu. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja elinympäristön laatu Yhdyskuntien toimivuus, elinympäristön laatu ja taloudellisuus paranevat. Alueidenkäytön suunnittelun vuorovaikutteinen ja vaikutuksia ennalta arvioiva toimintatapa vahvistuu. Rakentamisen ohjaus tukee rakentamisen laatua sekä rakennuskannan taloudellista ja joustavaa käyttöä. Lisätään rakennusten rakenteellista turvallisuutta aiempien vaaratilanteiden ja sortumien perusteella. Kiinteistöjen omistajat ovat nykyistä paremmin varautuneet korjaustoimenpiteisiin ja asunto-osakeyhtiötalojen ylläpito- ja korjaustoiminta kehittyy. Asuntomarkkinoiden toiminta Heikoimmassa asemassa olevien asuntotilannetta turvataan ja asunnottomuus vähenee. Ikääntyvien kotona asumisen edellytykset helpottuvat. Vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä aiheutuvat sosiaalisten vuokratalojen taloudelliset ongelmat ja valtion tukeman asuntorahoituksen riskit ja menetykset vähenevät. Palvelujen, toiminnan ja henkisten voimavarojen kehittäminen Ympäristöministeriön tuottavuusohjelman hankkeiden valmistelu etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamista ja lupakäytäntöjen yhdenmukaistamista valmistelevan hankkeen esitykset valmistuvat vuoden lopulla. Luonnonsuojelutehtäviä hoitavien virastojen tehtäväjakoa kehitetään selvitysmiehen ehdotusten pohjalta. Alueellisten ympäristökeskusten yhteistoiminta ja erikoistuminen vahvistuu. Toimenpiteet Valtion asuntorahaston siirtymiseksi Lahteen vuoden 2008 kesällä on toteutettu. Mikkelissä sijaitsevan ympäristöhallinnon palveluyksikön ja virastojen välinen työnjako ja yhdenmukaiset toimintatavat vakiintuvat. Ympäristöhallinnon palvelujen laatu ja tuottavuus paranevat sähköisiä palveluja ja tietotekniikan hyväksikäyttöä ja asianhallintaa kehittämällä. Tehokas henkilöstösuunnittelu ja muutosvalmennus tukevat kehittämishankkeiden toimeenpanoa. Viestinnän ennakoivuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan. Maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi sekä ympäristö- ja vesistönhuoltotoimenpiteiden tehokkuuden parantamiseksi sekä niihin liittyvän hallinnon tuottavuuden nostamiseksi kehitetään ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön yhteistoimintaa. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Ympäristöministeriö 36 387 36 542 34 045-2 497-7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 21. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 387 36 542 34 045-2 497-7 10. Ympäristön suojelu 24 708 21 081 30 167 9 086 43 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 3 467 2 467 2 667 200 8 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 1 736 2 000 2 300 300 15 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 750 1 750 1 100-650 - 37 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 364 1 364 2 300 936 69 (66.) Romuajoneuvojen jätehuoltoavustus 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) 2 441 1 600 800-800 - 50 70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 0 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 12 950 11 900 11 000-900 - 8 (88.) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 70 124 68 413 63 090-5 323-8 22. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 102 2 100 2 112 12 1 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 925 925 850-75 - 8 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 23 047 24 038 23 778-260 - 1 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 16 600 14 000 16 000 2 000 14 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 850 2 350 2 350 76. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 26 600 25 000 18 000-7 000-28 (88.) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 30. Asumisen edistäminen 434 500 503 500 491 000-12 500-2 54. Asumistuki (arviomääräraha) 434 500 433 500 440 500 7 000 2 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 70 000 50 500-19 500-28 60. Siirto valtion asuntorahastoon 40. Alueelliset ympäristökeskukset 65 746 65 426 65 463 37 0 21. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 65 746 65 426 65 463 37 0 50. Ympäristölupavirastot 4 652 4 622 4 679 57 1 21. Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 652 4 622 4 679 57 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 60. Suomen ympäristökeskus 24 647 24 606 25 062 456 2 21. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 647 24 606 25 062 456 2 70. Valtion asuntorahasto 4 655 4 650 4 639-11 - 0 21. Asuntorahaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 655 4 650 4 639-11 - 0 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 20 963 24 905 26 479 1 574 6 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) 270 270 440 170 63 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 8 026 9 000 9 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta (arviomääräraha) 7 586 10 135 12 039 1 904 19 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 1 500-500 - 25 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 1 587 2 000 2 000 66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 1 494 1 500 1 500 Yhteensä 686 382 753 745 744 624-9 121-1 Henkilöstön kokonaismäärä 1) 2 453 2 460 2 420 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle on noin 742 miljoonaa euroa eli hieman edellisvuotta vähemmän. Talousarviorahoituksesta kaksi kolmannesta käytetään yleiseen asumistukeen sekä korjaus- ja energia-avustuksiin ja kolmannes ympäristön- ja luonnonsuojelun rahoitukseen. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan lisäksi käytettävän noin 2,7 miljardia euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. 01. Ympäristöministeriö S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta ja hyvinvointia edistävä elinympäristö. Ministeriö toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ministeriön toiminta on yhteistyöhakuista sekä perustuu osaamiseen ja avoimuuteen. Ministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuonna ovat: Ympäristön suojelu Määritellään merkittävimmät ympäristölle haitalliset aineet Suomessa sekä EU:n kemikaaliasetuksen toimeenpanon prioriteetit. Valmistellaan toimenpiteet pienhiukkasten vähentämiseksi Suomessa ja arvioidaan happamoittavien päästöjen edelleen vähentämisen tarvetta EU:n päästökattodirektiivin valmistelun yhteydessä. 1) Toimintamenomomenteilta palkatut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Arvioidaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa pitkän aikavälin strategiat, joilla Suomessa voidaan saavuttaa kasvihuonekaasujen päästövähennykset. Hankitaan hiilidioksidin päästöoikeuksia ns. Kioton mekanismeja käyttäen. Valmistellaan materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen perustamista tuottamaan palveluja tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden edistämiseksi. Jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyödyntämisen lisäämiseksi viimeistellään ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan uuden kansallisen toimintaohjelman toimeenpano aloitetaan. Biodiversiteetin seurantajärjestelmä kehitetään yhteistyöverkostona. Puutteellisesti tunnettujen eliölajien tutkimusohjelmalla ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnilla tuotetaan tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta. Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa toteutetaan vuonna tarkistetun rahoitusohjelman mukaisesti. Valtion omistamien, suojeluun varattujen alueiden perustamista suojelualueiksi tehostetaan. Valmistellaan valtioneuvoston jatkopäätökset Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Ennakoidaan ja kehitetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaadittavia yhdyskuntien toimintavarmuuden turvaavia ratkaisuja. Toteutetaan yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kehittämisohjelmia. Tarkistetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tuetaan kulttuuriympäristön säilymistä. Asumisen ja rakentamisen edistäminen Tuetaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa rakennusalan energiatehokkuuden parantamiseksi. Puun käyttöä ja puurakentamista edistetään rakentamismääräyksiä koskevalla opasmateriaalilla. Annetaan tarvittavat rakennustuotteiden tuotehyväksyntäasetukset tyyppihyväksyntätehtävien siirtämiseksi pois ministeriöstä. Valtion asuntorahaston asiantuntijaroolia vahvistetaan erityisesti ikääntyvien asumiskysymyksissä, korjausrakentamisessa ja lähiöiden uudistamisessa. Keskitetään voimavaroja asuntopolitiikan kannalta tärkeisiin tukijärjestelmiin ja samalla kehitetään niitä. Kansainväliset asiat Vahvistetaan ilmasto- ja biodiversiteettiyhteistyötä sekä EU:n kemikaaliviraston ja kemikaalisopimusten välistä yhteyttä. Toimitaan aloitteellisesti EU:n ja YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmien kehittämiseksi. Vaikutetaan uudistetun EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ja siihen liittyvän ympäristökumppanuuden ja sekä EU:n ja Venäjän yhteistyön toteuttamiseen. Henkisten voimavarojen kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi on korkeampi kuin ministeriöiden keskimäärin. Osaamista kehitetään esimiestaitojen ja tietoteknisten perusvalmiuksien parantamiseksi. Työajan jakautuminen tulosalueille (htv) Tulosalue ennakoitu arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Ympäristönsuojelu 105 109 100 Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 81 83 80 Asuminen ja rakentaminen 59 59 57 Johto, viestintä ja sisäinen hallinto 74 75 73 Yhteensä 319 326 310 21. (35.01.21 ja 35.99.22) Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 045 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n Life+-rahoitusvälineen kansallisen yksikön perustamisen kansalliseen rahoitusosuuteen. Määrärahasta varataan 150 000 euroa valtion rahoitusosuutena Suur-Helsingin metropolialueen visio 2050 - kansainvälisen suunnittelukilpailun toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 10 004 000 euroa aiemmin momentille 35.99.22 budjetoituina kehittämis- ja suunnittelumenoina. Kehittämis- ja suunnittelumäärärahalla tehostetaan ympäristöpolitiikan eri toiminta-alueiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistamalla päätöksenteon, suunnittelun ja kehittämisen tietopohjaa, tuetaan lainsäädännön ja politiikkaohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa, toteutetaan ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa sekä kehitetään ympäristötiedon hallintaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 58 000 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja 100 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 60 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 35.40.21 ja 40 000 euroa siirtona keskitetysti hoidettaviin IT-palveluihin momentille 35.60.21 sekä lisäyksenä keskitettyjen puhelinpalvelujen maksuihin 60 000 euroa siirtona momentilta 35.40.21 ja 25 000 euroa momentilta 35.60.21. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja asumisen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen ideakilpailu, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat 750 000 euroa. Kustannukset jaetaan seudun 14 kunnan ja valtion kesken siten, että valtion rahoitusosuus on 150 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 35 686 36 692 34 195 Bruttotulot 131 150 150 Nettomenot 35 555 36 542 34 045 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 671 siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 503 talousarvio 34 045 000 talousarvio 36 542 000 tilinpäätös 36 387 000 10. Ympäristön suojelu S e l v i t y s o s a : Ympäristön tilaa parannetaan ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pilaantuneita maa-alueita. Tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Valmistellaan öljyntorjuntakeskuksen perustamista yhdessä tutkimuslaitosten ja rannikkoalueen kuntien sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Parannetaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta ja huolehditaan öljyntorjunta-alusten valmiuksista toimia vahinkotilanteissa. Toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa, Itämeren suojelukomission toimintaohjelmaa sekä alueellisia ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää päästöjä sekä lisätä ympäristötietoa ja -osaamista Venäjällä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : I t ä m e r e n s u o j e l u Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Ohjelman mukaisesti öljyntorjuntavalmiutta on kehitetty määrätietoisesti ja ohjelman toimeenpano on tältä osin toteutunut hyvin. Rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen määrät eivät sen sijaan ole vähentyneet suojeluohjelman tavoitteiden mukaisesti. Suomenlahden tila on ns. sisäisen kuormituksen johdosta viime vuosina jopa edelleen heikentynyt. Rehevöityminen on seurausta sekä maatalouden että asutuksen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta ja sen vähentäminen edellyttää erittäin määrätietoisia toimia niin Suomessa kuin myös kaikissa muissa Itämeren maissa. Etenkin Pietarin kaupungin päästöjen vähentäminen on tärkeää, sillä se on Itämeren suurin yksittäinen kuormittaja. Suomi ja Ruotsi ovat rahoittaneet juuri valmistuneen selvityksen Pietarin vesiensuojeluinvestointien priorisoimiseksi. Investointiohjelman kokonaiskustannukset ovat 708 milj. euroa ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2015. Hankkeeseen sisältyy mm. kokoojatunneli sekä kemiallinen fosforinpoisto suurilla jätevedenpuhdistamoilla. Investointiohjelma sisältyy pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahaston hankkeisiin ja hankkeen rahoitusneuvotteluista vastaa Pohjoismaiden investointipankki. Valiokunta on tyytyväinen, että Itämeren suojelutoimet etenevät. On erittäin tärkeää, että Suomi toimii jatkossakin määrätietoisesti Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi ja erityisesti fosforipäästöjen pienentämiseksi. Valiokunta katsoo, että Suomen tulisi toimia kansainvälisissä yhteyksissä myös sen puolesta, että fosforipäästöjä koskevia normeja tiukennetaan. Nykyteknologiat antavat mahdollisuuden päästä huomattavasti alhaisempiin fosforipäästöihin kuin mitä voimassa olevat kansainväliset vaatimukset sallivat. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kahdenvälinen lähialuerahoitus jatkuu, sillä sen avulla voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti mm. kiireellisiä kehittämishankkeita ja pienimuotoisia investointihankkeita. Kahdenvälinen hankerahoitus voidaan myös kohdentaa suomalaiseen osaamiseen ja teknologiaan. Sisävesien ja rannikkovesien tilan parantaminen edellyttää selvästi radikaalimpia toimia myös maatalouden päästöjen vähentämisessä. Maatalouden viljelykäytännöt ovat muuttuneet ympäristön kannalta myönteisesti, mutta toimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita ravinteiden kuormituksen vähentämiseksi. Jatkossa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota maatalouden ympäristötuen kohdentamiseen ja vaikuttavuuteen. Valiokunta kiinnittää vielä huomiota vuoden 2004 alusta voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen haja-asutusalueiden talousvesien puhdistamisesta (542/2003), joka edellyttää kiinteistökohtaisten puhdistusjärjestelmien tehostamista. Asetus antaa vanhoille kiinteistöille siirtymäajan, joka ulottuu vuoden 2013 loppuun saakka. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutostöitä toteutetaan pitkästä siirtymäajasta johtuen erittäin hitaasti. Vaarana on, että siirtymäajan päättyessä työt ovat vielä suurelta osalta kesken ja että muutostöiden tekemiseen ei aikanaan löydy riittävästi tekijöitä. Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joiden avulla muutostöitä voidaan vauhdittaa. Valiokunta on tyytyväinen valtioneuvoston 23.11. tekemään periaatepäätökseen, jossa asetetaan vesiensuojelun uudet valtakunnalliset tavoitteet ja suuntaviivat vuoteen 2015 asti. Tavoitteena on mm. vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta, suojella pohjavesiä sekä kunnostaa vesiä. Asetettujen suuntaviivojen avulla voidaan osaltaan edistää sisävesien ja Itämeren tilaa. Ohjelmalla tuetaan myös EU:n meristrategian sekä Itämeren maiden yhteisen Itämeren suojelua koskevan toimintaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa. 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 667 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahinkojen torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös alan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. Määrärahaa saa käyttää myös niiden menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa öljyntorjunta-alusten lisääntyneiden käyttömenojen johdosta. Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Menoja vastaavia korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan 4 650 000 euroa vuonna. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. talousarvio 2 667 000 talousarvio 2 467 000 tilinpäätös 3 467 000 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Öljyjätemaksua esitetään nostettavaksi vuoden alusta lähtien nykyisestä 4,2 sentistä 5,75 senttiin voiteluöljykilolta. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 2 300 000 talousarvio 2 000 000 tilinpäätös 1 736 000 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita vesiensuojelulle määriteltyjä tavoitteita. Avustuksilla edistetään erityisesti ravinteiden poistoa yhdyskuntajätevesistä sekä haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) toimeenpanoa. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 25 000 euroa vuonna 2008, 15 000 euroa vuonna 2009, 6 000 euroa vuonna 2010 ja 2 000 euroa vuonna 2011, jolloin korkotuen maksatus päättyy. talousarvio 1 100 000 talousarvio 1 750 000 tilinpäätös 2 750 000 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. S e l v i t y s o s a : Öljyjätemaksua esitetään nostettavaksi vuoden alusta lähtien nykyisestä 4,2 sentistä 5,75 senttiin voiteluöljykilolta. Määräraha yhdessä momentin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 2 300 000 talousarvio 1 364 000 tilinpäätös 1 364 000 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä, toteutettavien ympäristönsuojelun teknisen avun yhteistyöhankkeiden tukemiseen. Lisäksi määrärahasta voidaan maksaa avustuksia yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Luoteis- Venäjällä toteutettavissa pienehköissä ympäristönsuojelun investointihankkeissa. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen ympäristöhallintoon lähialueyhteistyön hankkeiden valmisteluun, toteuttamiseen ja valvontaan liittyviin tehtäviin. Määrärahan käyttöä säätelee valtioneuvoston asetus avustusten myöntämisestä ympäristöhankkeisiin Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa (1197/2002). S e l v i t y s o s a : Luoteis-Venäjällä toteutettaviin investointihankkeisiin sekä suurehkoihin teknisen avun hankekokonaisuuksiin käytetään momentin 24.50.66 määrärahaa. Teknisen avun pienimuotoisilla kehittämishankkeilla myötävaikutetaan ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseen ja ympäristöhallinnon vahvistumiseen Venäjällä sekä edistetään Itämeren tilan parantamiseen tähtäävien investointien ja kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien ympäristöohjelmien toteutumista. talousarvio 800 000 talousarvio 1 600 000 tilinpäätös 2 441 000 70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustetun monitoimialuksen hankinnan aiheuttamiin menoihin. S e l v i t y s o s a : Ympäristövahinkojen torjuntakyvyn parantamiseksi hankitaan merivoimien kanssa yhteistyössä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustettu monitoimialus. Tarkoituksena on parantaa erityisesti Suomenlahden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta kansainvälisen liikenteen kasvun aiheuttamien ympäristövahinkojen riskin lisääntyessä. Uusi alus parantaa torjuntavalmiutta myös huonoissa sääolosuhteissa. Sillä korvataan merivoimien käytössä tällä hetkellä oleva öljyntorjunta-alus Hylje ja kaapelialus Putsaari. Hankinnan kokonaiskustannukset ovat noin 35 milj. euroa. Hankinnasta arvioidaan aiheutuvan menoja 23 000 000 euroa vuonna 2008. Öljyntorjuntavalmiuteen liittyviä menoja on tarkoitus korvata myös öljysuojarahastosta. talousarvio 10 000 000 II lisätalousarvio 3 000 000 I lisätalousarvio 2 000 000 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisten valtion vesihuoltotöiden ja jätelaissa (1072/1993) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden jälkeen aiheutuva määrärahan tarve on enintään 1 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahalla rahoitetaan yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 2 150 600 2 750 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Vuoden sitoumukset 500 500 1 000 Yhteensä 2 650 1 100 3 750 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työn kokonaiskustannusarvio Valtion osuus edellisestä Myönnetty Myönnetään Työkohde 1 000 1 000 1 000 1. Uudet kohteet Essonmäen vanhan kaatopaikan kunnostus, II vaihe, Loviisa 1 000 500-100 000 Kokkilan Vartsalan Salon siirtoviemäri, Halikko 650 300-100 000 Kangasalan Tampereen siirtoviemäri ja syöttövesijohto, Kangasala, Tampere 6 700 2 500-300 000 Kuortin Heinolan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Pertunmaa, Heinola 1 700 700-200 000 Yttermarkin Närpiön keskustan siirtoviemäri, Närpiö 1 300 600-200 000 Alavieskan Kalajoen siirtoviemäri, Alavieska, Kalajoki 2 000 800-200 000 Oloksen Muonion siirtoviemäri, Muonio 800 400 100 000 Uudet hankkeet yhteensä 14 150 5 800-1 200 000 2. Keskeneräiset hankkeet 28 230 13 500 6 100 4 800 000 3. Pilaantuneiden alueiden kunnostus 2 700 000 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt 2 300 000 Yhteensä 11 000 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ympäristötöiden määrärahat ovat olleet koko hallituskauden ajan liian vähäiset. Ensi vuodelle ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahaa, joka on lähes neljänneksen pienempi kuin kuluvana vuonna. Kehyspäätöksen mukaan myös vuonna 2008 ympäristötöihin osoitettaisiin vain 9 miljoonaa euroa. Kuten valtiovarainvaliokunta on useissa yhteyksissä todennut, määrärahojen niukkuus ei anna mahdollisuuksia vastata olemassa oleviin haasteisiin. Määrärahan keskeiset käyttökohteet ovat saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen, siirtoviemäreiden rakentaminen ja vesistöjen kunnostus. Ympäristötyömäärärahojen perustavoite on tukea valtioneuvoston määrittelemien ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamista. Lisäksi ympäristötöillä voidaan parantaa työllisyyttä. Suomessa on kartoitettu olevan mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita yhteensä noin 20 000. Monet niistä ovat kiireellisiä kunnostuskohteita, sillä ne sijaitsevat asuinalueilla, tärkeillä pohjavesialueilla tai vedenottamoiden läheisyydessä. Merkittävä osa kiireellisistä kohteista sijaitsee kunnissa, joiden talouteen kalliilla kunnostushankkeilla voi olla vakavia vaikutuksia. Kiireellisiä kohteita, jotka tulisi tutkia ja tarvittaessa kunnostaa seuraavien viiden vuoden kuluessa on noin 3 300. Vaikka suurin osa kustannuksista lankeaakin pilaantumisen aiheuttajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi, on kuntien ja valtion varoja arvioitu tarvittavan tutkimuksiin ja kunnostustoimiin yhteensä noin 300 400 miljoonaa euroa. Alueellisten ympäristökeskusten esitysten mukaan vuosina 2011 tulisi käynnistää yhteensä yli 30 uutta siirtoviemärihanketta, joihin tarvittaisiin ympäristötyömäärärahoja yhteensä yli 32 miljoonaa euroa. Ensi vuoden määrärahaesitys antaa mahdollisuuden vain kahden uuden siirtoviemärihankkeen käynnistämiseen. Siirtoviemäreiden rakentamisella voidaan edistää vesiensuojelua ja saada myös haja-asutusta kunnallisen jätevedenpuhdistuksen piiriin. Myös vesistöjen kunnostus asettaa suuria haasteita. Tehtyjen selvitysten mukaan Suomessa on noin 1 500 järveä ja 500 jokiosuutta välittömän kunnostuksen tarpeessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Näiden kunnostushankkeiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yli 250 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että seuraavassa menokehyksessä ympäristötyömäärärahoihin tehdään selkeä tasokorotus. Momentille lisätään 2 000 000 euroa siirtoviemäreiden rakentamiseen. talousarvio 11 000 000 talousarvio 11 900 000 tilinpäätös 12 950 000 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Valtio jatkaa yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden toteuttamista vuonna tarkistetun rahoitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Rahoitusohjelmaa on jatkettu vuosille 2008 2009. Korvaus- ja maanhankintamäärärahoilla toteutettavia, luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia yksityismaita oli vuoden alussa vielä noin 90 000 hehtaaria. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan kuuluvia kokeiluhankkeita jatketaan siihen erikseen kohdennettujen määrärahojen puitteissa. Luonnonsuojelualueilla metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia jatketaan tehtyjen tarveselvitysten pohjalta. Metsähallitus hallinnoi pääosaa Suomen luonnonsuojelualueverkostosta. Sillä on hallinnassaan yhteensä noin 1 575 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita, 1 490 000 hehtaaria erämaa-alueita ja lähes miljoona hehtaaria erilaisia luonnonsuojelualueiksi varattuja tai muulla tavalla säilytettäviä alueita. Nämä alueet sisältyvät suurelta osin myös Suomen Natura 2000 -verkostoon. Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointikäytännön mukaisesti tehty kansainvälinen arviointi Metsähallituksen suojelualueiden hoidon tehokkuudesta valmistui vuonna. Suojelualueiden hoidon nykyinen taso on arvioinnin mukaan hyvä ja rahoitustaso kansainvälisesti arvioiden riittävä. Arviointiryhmän mukaan luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta ja luontomatkailua edistettäessä tulee samalla varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen niin, että nämä suojelualueiden kaksi perustehtävää pysyvät tasapainossa. Aluearkkitehtitoimintaa, valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimista ja seudullisten virkistysalueiden hankintaa tuetaan avustuksin. Kulttuuriympäristön säilymistä tuetaan rakennusperinnön hoitoavustuksilla. 22. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 112 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää lisäksi näillä luonnonsuojelualueilla uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten ja rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismaiden luonnonsuojelualueiden inventointiin, merkintään ja hoitomenoihin, suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, uhanalaisten eliölajien ja maisema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. S e l v i t y s o s a : Suomessa oli vuoden lopussa runsas 4 000 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lisäksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaan yksityisten suojelualueiden inventointi, hoito ja ennallistaminen vaativat lisäresursseja. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia sekä inventoidaan luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia. talousarvio 2 112 000 talousarvio 2 100 000 tilinpäätös 2 102 000 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 850 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä yhdyskuntakehityk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

sen, luonnonsuojelun, maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisten virkistysalueiden hankintaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Aluearkkitehtitoiminta edistää maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 105 avustusta saavaa kuntaa. talousarvio 850 000 talousarvio 925 000 tilinpäätös 925 000 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 23 778 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää lisäksi luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuk-sien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen. Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat: Metsähallitus jatkaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista. Metsähallitus huolehtii hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelutavoitteiden toteuttamisesta hoidon, ennallistamisen ja käytön suunnittelussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten eläin- ja kasvilajien valtakunnallista suojelua ja seurantaa. Metsähallitus osallistuu Itämeren suojeluohjelman mukaiseen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaan. Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: arvio tavoite Metsien ja soiden ennallistaminen METSO-alueella (ha) 4 508 3 000 2 700 Perinnebiotooppien hoito ja kunnostus (ha) 1 372 1 200 1 400 Luontotyyppien inventointi Metso-alueella (ha) 92 500 90 000 7 000 Luontotyyppien inventointi Metso-alueen pohjoispuolella (ha) 118 500 80 000 70 000 Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) 1 700 3 000 3 100 Opastettujen asiakkaiden määrä ryhmissä (asiakkaiden lkm) 60 415 55 000 55 000 Natura-alueiden määrä, joille valmistuu hoito- ja käyttösuunnitelma 11 15 30 Kansallispuistojen käynnit (kpl) 1 410 000 1 300 000 1 450 000 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden käynnit (kpl) 787 400 760 000 810 000 Luontoon.fi -verkkopalvelun käynnit 983 000 750 000 1 500 000 Matkailuyritysten kanssa voimassaolevat yhteistyösopimukset (kpl) 53 70 150 Metsähallitus arvioi ja seuraa ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

ottaa huomioon kansainvälisen arvioinnin suositukset Suomen luonnonsuojelualueiden hoidon tehokkuudesta Metsähallituksen toimintaa kehitettäessä, seuraa asiakastyytyväisyyttä kansallispuistoissa, asiakaspalvelupisteissä ja Luontoon.fi verkkopalvelussa. Kaikissa näissä palveluissa asiakastyytyväisyyden tavoitearvo on vähintään 4 (asteikko 1 5). aloittaa luonnonsuojelualueiden säädösvalmisteluohjelman yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, osallistuu luonnonsuojelun kansainvälisiin tehtäviin ja etenkin suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla ja Määrärahan keskeisiä käyttökohteita vuosina parantaa tuottavuutta kesällä valmistuvan luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen esiselvityksen ehdotusten ja syksyllä tarkistettavan luontopalvelujen tuottavuusohjelman pohjalta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 40 000 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja 1 450 000 euroa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten parantamiseen ja työllisyyttä edistävään investointiohjelmaan. Määräraha kohdennetaan erityisesti Pohjois-Suomen alueen palveluvarustuksen ja opastuksen parantamiseen. Kansallispuistojen hoito (kpl) 34 34 34 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 460 470 480 Kansallispuistojen hoito (ha) 879 000 885 000 885 000 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) 689 000 690 000 691 000 Suojeluohjelmiin kuuluvien ja muiden alueiden hoito (ha) 965 000 971 000 981 000 Erämaa-alueiden (14 kpl) hoito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 Saimaannorpan pesäpaikkojen seuranta (kpl) 450 446 454 Maakotkan reviirien seuranta (kpl) 415 425 435 Valkoselkätikkakohteiden tarkastus (lkm) 178 170 180 Muiden erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 1 730 1 850 1 900 Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 10 450 11 500 12 000 Luontokeskukset ja muut asiakaspisteet (kpl) 26 26 28 Huollettavat opastus- ja muut rakennelmat (lkm) 4 650 4 650 Huollettavat reitit, polut ja urat (km) 4 200 4 200 talousarvio 23 778 000 talousarvio 24 038 000 tilinpäätös 23 047 000 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 16 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyjen korvausten maksamiseen samoin kuin maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisten suojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin sekä metsien suojeluun liittyvään luonnonarvokaupan kokeiluhankkeen toteuttamiseen. Mahdollisten korvaustoimitusten kulut katetaan myös määrärahasta. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

koron maksamiseen jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron suuruus määräytyy kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukaisesti. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 16 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 7 000 000 euroa, vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 12 000 000 euroa ja vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä enintään 16 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korvausmenettelyllä perustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneuvoston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville yksityismaille. Määrärahasta varataan 2 000 000 euroa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisiin arvokkaiden metsäalueiden rauhoittamisen korvauksiin alueiden valtiolle hankkimisen sijasta, koska esityksiä yksityisten suojelualueiden perustamiseksi on tehty arvioitua enemmän. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 4 000 3 000-7 000 Vuoden sitoumukset 7 000 5 000 4 000 16 000 Yhteensä 11 000 8 000 4 000 23 000 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 0 0 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 14 000 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 35.20.76. Määrärahan lisäys käytetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisiin arvokkaiden metsäalueiden rauhoittamisen korvauksiin alueiden valtiolle hankkimisen sijasta, koska esityksiä yksityisten suojelualueiden perustamiseksi on tehty arvioitua enemmän. talousarvio 16 000 000 I lisätalousarvio 1 000 000 talousarvio 14 000 000 tilinpäätös 16 600 000 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 350 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettavien korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun. Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Ennen vuotta myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. talousarvio 2 350 000 talousarvio 2 350 000 tilinpäätös 850 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

76. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan maksuerille. Koron suuruus määräytyy kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukaisesti. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä vuonna sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 15 800 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 5 000 000 euroa, vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa sekä vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä enintään 15 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavojen suojelualuevarauksia. Alueellisten ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisia maan hankintoja. Vuoden loppuun mennessä valtiolle oli hankittu alueita yhteensä noin 340 000 ha. Määrärahasta osoitetaan 4 000 000 euroa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien käyttöön. Varoilla Metsähallitus toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa hankkimalla arvokkaita metsäalueita. Hankintoihin liittyvät kulut sisältyvät määrärahaan. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 5 000 4 000-9 000 Vuoden sitoumukset 5 000 5 000 5 800 15 800 Yhteensä 10 000 9 000 5 800 24 800 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 0 0 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 20 000 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 35.20.63 käytettäväksi korvauksiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman arvokkaiden metsäalueiden rauhoittamiseen alueiden valtiolle hankkimisen sijasta. Määrärahasta osoitetaan 4 000 000 euroa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien käyttöön. Varoilla Metsähallitus toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa hankkimalla arvokkaita metsäalueita. Hankintoihin liittyvät kulut sisältyvät määrärahaan. talousarvio 18 000 000 I lisätalousarvio -1 200 000 talousarvio 25 000 000 tilinpäätös 26 600 000 30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Asuntokysyntä näyttää säilyvän voimakkaana lähivuosina matalan korkotason, laina-aikojen pidentymisen sekä kotitalouksien hyvän talouskehityksen ansiosta. Nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut nopeasti, mutta lainanhoitomenojen osuus tuloista ei keskimäärin ole noussut. Kasvavat lainakoot ja pidentyneet laina-ajat lisäävät velkaisten kotitalouksien riskejä. Omistusasuntoihin siirtyminen on parantanut vuokra-asuntojen saatavuutta, joskin pieniin, kokonaisvuokraltaan edullisiin asuntoihin on edelleen runsaasti hakijoita. Vahva talouskehitys on lisännyt työpaikkoja ja nettomuuttoa esimerkiksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Helsingin seudulla, ja keskipitkällä aikavälillä riittävä vuokra-asuntojen tarjonta kasvukeskusseuduilla on tärkeää työvoiman tarjonnan ja liikkuvuuden turvaamiseksi. Asuntojen uudisrakentaminen on korkealla tasolla, joskin lisäys on painottunut kasvukeskusten ulkopuolelle, ja pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen on tonttipulan vuoksi jopa vähentynyt. Asuntorakentamisen näköalat koko maassa ovat hyvät lähivuosina. Keskeistä on kasvukeskusten asuntotuotannon riittävyys suhteessa kysyntään. Liian vähäinen tonttitarjonta, korkeat tonttihinnat ja ammattityövoiman puute ovat keskeisimmät rakentamisen esteet. Etenkin omakotitonttien hintojen nousu, 13 % koko maassa vuonna, on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Valtio on edistänyt kasvukeskusten asuntotuotantoa tukemalla kunnallistekniikan rakentamista, tehostamalla kaavoitusprosessia ja ottamalla käyttöön korotetun kiinteistöveron Helsingin seudun rakentamattomilla tonteilla. Avainasemassa on kuitenkin kuntien oma kaavoitustoiminta. Valtion tukema asuntotuotanto on kysynnän ja tarpeen supistuttua vähentynyt ja keskittyy entistä enemmän erityisryhmien asuntotarjonnan lisäämiseen. Valtion tukeman tuotannon lähtökohtana on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Uustuotannon lainoituksesta pääosa suunnataan edelleen suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. ARA-tuotantoa alkoi vuonna noin 4 070 asuntoa, ja vuonna käynnistynee alkuvuoden toteuman valossa noin 3 000 asuntoa. Vuonna varaudutaan noin 6 500 asunnon aloitukseen. Korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojen heikkenevä kysyntä laskee omistusasuntojen hintoja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia vuokratalojen omistajille. Asuntopoliittisin toimenpitein ei väestön vähenemiseen voida juurikaan vaikuttaa. Asuntopolitiikalla pyritään ylläpitämään asuntoalueita viihtyisinä ja elinvoimaisina. Vuokrataloyhteisöjen toiminnan kehittäminen tähtää niiden taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Valtion taloudelliset riskit asuntosektorilla ovat pääomaltaan noin 10 mrd. euron aravalainoissa, vuokra- ja asumisoikeustalolainojen valtiontakausten 3,5 mrd. euron takausvastuissa ja omistusasuntolainojen valtiontakausten 2 mrd. euron takausvastuissa. Luotto- ja takaustoimintaan liittyviä taloudellisia menetyksiä valtiolle on vuoden loppuun mennessä syntynyt yhteensä 27,2 milj. euroa, josta henkilökohtaisista omistusaravalainoista 23,8 milj. euroa, vuokraja asumisoikeustalojen aravalainoista 3,0 milj. euroa sekä valtion takaamista asuntolainoista 0,4 milj. euroa. Aravalainojen suurimmat riskit ovat väestöltään vähenevillä seuduilla, joissa asuntoja on tyhjillään ja asuntojen myynti konkurssitilanteessa vaikeaa. Valtaosa valtion lainoittamista ja takaamista asunnoista sijaitsee väestöltään kasvavilla alueilla, mikä vähentää tappioiden todennäköisyyttä. Viime aikoina aravalainojen maksuviiveet ovat lyhentyneet aravakorkojen alentamisen ja ongelmakohteiden aravarajoituksista vapautusten seurauksena. Korjausavustukset kohdennetaan ensisijaisesti asumisen esteettömyyden parantamiseen tukemalla hissien rakentamista sekä ikääntyvien ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamiseen. Määräaikaisilla energia-avustuksilla tuetaan pientalojen lämmitystapamuutoksia muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Muut energiaavustukset lopetetaan. Energiataloudellisia korjauksia tuetaan useamman asunnon asuinrakennuksissa jatkossa korjauslainoin, kun omistusasunto-osakeyhtiötalojen 40 prosentin korjauslaina ulotetaan koskemaan energiataloudellisia korjauksia. Yleisen asumistuen ehtoja parannetaan muuttamalla lasten perhe-eläkkeet ns. etuoikeutetuksi tuloksi. Perusteet säilytetään muutoin vuoden tasolla. Tuensaajien lukumäärän arvioidaan alenevan työllisyyden parantuessa ja keskimääräisen asumistuen nousevan asumismenojen nousun myötä. Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja 2003 2004 (arvio) (arvio) Asunnottomien määrä: Yhden henkilön taloudet 8 190 7 650 7 430 7 200 7 000 Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % 6,4 7,3 9 0 5,0 0 5,0 Vapaarahoitteinen asuntotuotanto (aloitettuja asuntoja): Helsingin seutu 9 100 7 400 7 450 7 600 5 800 Muut kasvukeskukset 5 900 7 800 8 650 9 200 7 600 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Muu maa 10 600 11 700 14 100 15 200 13 100 ARA-tuotanto (aloitettuja asuntoja): Helsingin seutu 2 700 2 700 1 700 1 400 2 900 Muut kasvukeskukset 2 200 1 400 1 400 1 000 2 200 Muu maa 1 000 1 000 1 000 600 1 400 Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko, % 3,48 3,16 3,02 3,75 4,5 Vuokrakorkotukilainan uustuotannon korko, % (1. vuosi) 2,94 2,59 2,37 3,5 3,5 Aravalainakannan keskikorko, % (maksetut korot) 4,42 3,57 2,77 3 3,2 Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3) 10 216 10 134 10 121 9 993 9 700 Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa (varsinaiset vuokratalot), % 43 42 40 45 45 Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta, peruskorjaus) 1 184 2 062 2 200 4 000 4 000 Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin (kpl) 168 203 247 250 250 Arava-asuntojen keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 7,16 7,41 7,54 7,7 7,9 Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra (euroa/m 2 / kk) 8,5 8,67 8,81 9 9,2 Yleisen asumistuen saajien määrä (ruokakuntia) 158 935 159 298 154 814 149 000 146 500 Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista % ilman asumistukea 56,1 57,8 60,2 62,0 63,0 asumistuen jälkeen 27,5 28,4 29,2 30,0 30,5 Asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta, % 51,0 50,8 51,5 52,0 52,5 Asumistukea saavat ruokakunnat, joissa ainakin toinen puoliso on työtön (lkm) 101 500 103 100 100 000 97 000 95 000 Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna ja arvio vuosista asuntoja arvio asuntoja arvio asuntoja Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 34 275 ) (n. 34 000) (n. 33 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut 4 065 3 500 6 500 vuokra-asunnot 3 364 asumisoikeusasunnot 415 as. oy. talot ja -asunnot 0 omakotitalot 137 osaomistusasunnot 149 Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto) 30 210 30 500 26 500 Korjauslainoitus 14 077 14 000 14 000 Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 1 056 1 500 1 500 (arava- ja korkotukilainoitus) 287 500 700 kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 34 989 38 900 39 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina (milj. euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Asumistuet 963,5 1 004,5 1 029,5 Yleinen asumistuki 434,5 433,5 440,5 Eläkkeensaajien asumistuki 297,0 315,0 330,0 Opiskelijoiden asumislisä 232,0 256,0 259,0 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 400,0 460,0 500,0 Arava-, korkotuki- ja takauslainojen valtuus 536 450 2) 825 Takausvaltuus omistusasuntolainoille 277 250 250 Avustukset asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 51,1 70,0 50,5 avustukset erityisryhmille 13,7 45,0 45,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 1,0 2,6 2,6 purkuavustukset - 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 3,8 10,0 13,0 aluekohtainen avustus pääkaupunkiseudun kunnille - 1,0 1,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - 0,4 0,6 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta - 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi - 3,0 3,0 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 440 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :ä muutetaan 1.1. alkaen siten, että lasten perhe-eläkkeitä ei enää lueta yleistä asumistukea myönnettäessä huomioon otettavien pysyvien kuukausitulojen määrään. Tukiperusteet on tarkoitus säilyttää muutoin vuoden tasolla siten, että tukiperusteita tarkistetaan yleistä kustannuskehitystä ja tuensaajien asumismenojen muutosta vastaavasti. Tuensaajien määrän ennakoidaan työllisyyden parantuessa vähenevän ja keskimääräisen tuen kasvavan asumiskustannusten nousun myötä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin asumistukijärjestelmään liittyviä epäkohtia. Järjestelmää on pidetty monimutkaisena ja hallinnollisesti työläänä. Tukeen liittyvät normit ovat myös tiukkoja ja tuen määrää rajoittavat liian korkea neliövuokra ja pinta-ala, vaikka vuokra olisi kokonaisuudessaan kohtuullinen. Käytännössä asumistukirajat ohjaavat perheet tietynkokoisiin, pieniin asuntoihin. Asumistuen toimivuutta ja kehittämistarpeita selvitettiin ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä, joka ehdotti useita parannuksia järjestelmän toimivuuteen ja läpinäkyvyyteen (YM:n raportteja 15/). Työryhmän esityksen mukaan asiaa voitaisiin korjata esimerkiksi poistamalla asunnon iän vaikutus ja myöntämällä tukea myös kohtuullisen pinta-alan ylittävältä osalta silloin, kun vuokra on kokonaisuudessaan edullinen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että nykyjärjestelmää selkeytetään. Myös tuen määräytymisperusteita on muutettava niin, että asumistuki määräytyy ensisijaisesti tuensaajan taloudellisen tilanteen, perhekoon ja asunnon sijainnin perusteella. Valiokunta toteaa, että asumistukijärjestelmän uudistustarve on otettava huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa. Järjestelmän uudistaminen vaatii lisäresursseja, sillä muutoin tukea ja tukeen oikeutettujen määrää jouduttaisiin karsimaan nykyisestä. Uudistuksen vaatimat resurssit on siten otettava huomioon myös tulevissa menokehyksissä. talousarvio 440 500 000 II lisätalousarvio 5 000 000 talousarvio 433 500 000 tilinpäätös 434 500 000 2) Arvioitu käyttö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 50 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/) mukaisiin avustuksiin. Vuonna ei myönnetä avustuksia kuntoarvioihin eikä huoltokirjan laatimiseen, ja energiaavustukset keskitetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun asetuksen (128/) 7a luvun perusteella pientaloille sekä asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden kiinteistöjen energiakatselmuksiin. Ennen vuotta korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan erityisesti ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Painopisteinä ovat hissien rakentaminen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen sekä pientalojen lämmitysjärjestelmien uusiminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Korjausavustuksiin ehdotetaan 50 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti asumisen esteettömyyden sekä ikääntyvien ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamiseen. Määrärahasta käytetään 4 miljoonaa euroa myös energia-avustuksiin, joilla tuetaan pientalojen lämmitystapamuutoksia. Muut energia-avustukset lopetetaan. Jatkossa useamman asunnon asuinrakennuksissa energiataloudellisia korjauksia tuetaan sen sijaan korjauslainoin, sillä omistusasunto-osakeyhtiötalojen 40 prosentin korjauslaina ulotetaan koskemaan myös energiataloudellisia korjauksia. Momentin määräraha vähenee 20 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Vähennys kohdentuu lähinnä energia-avustuksiin, joihin on aiempina vuosina osoitettu 17 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna siis vain 4 miljoonaa euroa. Momentin määrärahasta jää muihin avustuksiin 46 miljoonaa, joka on 7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähennys ei kuitenkaan vähennä uusien hissien asentamista, mutta vanhojen hissien korjaamisia ei sen sijaan voitane enää tukea. Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/) mukaan avustuksia voidaan myöntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, mm. hissiasennuksiin, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen ja asunnon terveyshaittojen korjaamiseen. Määräraha on ollut näihin tarpeisiin nähden jatkuvasti alimittainen. Hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että ikääntyvän väestön kotona asumisen tukeminen edellyttää mm. lisäinvestointeja esteettömyyden parantamiseen. Ympäristöministeriö on myös asettanut ensi vuodelle erääksi asuntomarkkinoiden toimintaa kuvaavaksi tavoitteeksi, että ikääntyvien kotona asumisen edellytykset helpottuvat. Valiokunta katsoo, että hissien rakentamiseen sekä muihin asuntojen esteettömyyttä parantaviin toimiin tulisi panostaa selvästi aiempaa enemmän, jotta vanhukset ja muut asumisessa apua tarvitsevat voisivat asua mahdollisimman pitkään normaaleissa asunnoissa. Väestön ikääntyessä perusparannusten ja korjaustöiden avustaminen yhteiskunnan varoin on perusteltua, sillä muut asumisratkaisut ovat tuntuvasti kalliimpia. Myös kiinnostus hissien rakentamiseen ja korjaamiseen on viime aikoina lisääntynyt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. uusia hissejä koskevien avustushakemusten määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Tämä on luonnollista, kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen sekä se, että Suomessa on edelleen noin 50 000 hissitöntä rappukäytävää sellaisissa taloissa, joissa on vähintään kolme kerrosta. On myös tärkeää, etteivät erilaiset kunta- tai aluekohtaiset määräykset ole esteenä hissien rakentamiselle. Valiokunta pitää hyvänä, että pientalojen lämmitystapamuutoksia tuetaan, mutta tukea olisi perusteltua myöntää myös muihin energiakorjauksiin. Asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on yksi energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan korjaushankkeiden aloittamista voidaan edistää selvästi paremmin avustuksilla kuin korkotukilainoilla. Momentille lisätään 500 000 euroa hissiavustuksiin. talousarvio 50 500 000 talousarvio 70 000 000 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta an- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

netun lain (205/1996) mukaisia lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 790 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 90 000 000 euroa. Vuonna ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Vuonna saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 35 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 45 000 000 euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 110 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 13 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2009 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1279/2004) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo ja Vantaa) määräaikaisia asuntoaluekohtaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin sekä asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen. Avustuksen määrä on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20