OHJE LUONNOS 1 (12) n maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012
OHJE LUONNOS 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet... 3 1.1. Maksullinen toiminta... 3 1.2. Yhteisrahoitteinen toiminta... 3 1.3. Erillislakeihin perustuva toiminta... 4 2. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan sekä rata- ja väylämaksujen alaisen toiminnan seuranta ja raportointi ssa... 5 2.1. Yleistä... 5 2.2. Julkisoikeudelliset suoritteet... 5 2.3. Liiketaloudelliset suoritteet... 6 2.4. Yhteisrahoitteinen toiminta... 7 2.5. Erillislakien mukainen toiminta... 7 2.5.1. Ratamaksu... 8 2.5.2. Väylämaksu... 8 2.5.3. Digiroad... 8 2.6. Raportointi... 8 3. n pääomakustannukset... 8 4. n yhteiskustannukset... 9 5. Laskentamalli... 10 6. Kustannusvastaavuuslaskelmien laatiminen... 11 Liitteet... 11
OHJE LUONNOS 3 (12) 1. Yleisperiaatteet n maksullista ja yhteisrahoitteista toimintaa sekä kustannusvastaavuuslaskelmien laatimista ohjaavat useat lait, asetukset, määräykset ja sopimukset. 1.1. Maksullinen toiminta 1.2. Yhteisrahoitteinen toiminta Valtiokonttorin määräyksen (19.12.2005, Dnro 364/03/2005) mukaan tiliviraston tulee esittää tilinpäätöksessä laskelma maksullisen ja yhteisrahoitteisen toimintansa kustannusvastaavuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut 21.12.2011 asetuksen n maksullisista suoritteista (1366/2011). Asetuksen perustana ovat valtion maksuperustelaki (150/1992) ja julkisuuslaki (621/1999) sekä laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä (991/2003). Julkisoikeudellisia suoritteita ovat suoritteet, jotka on mainittu maksuasetuksen 2 ja 3 :ssä. Liiketaloudellisia suoritteita ovat asetuksen mukaan mm. risteämälupa, kiinteistövuokraus ja rautateiden liikkuvan kaluston koeajoradan käyttö. n liiketaloudellisten suoritteiden laskelma sisältää myös ELYjen L-vastuualueiden liiketaloudellisten suoritteiden tiedot. Listaus n maksullisista suoritteista vuonna 2012 löytyy linkistä: P:Esikunta\Sisäinen_laskenta\Ohjeet_2012\Maksulliset suoritteet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut lle 2012 tulostavoitteet koskien julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta, joista tulee laatia erilliset kustannusvastaavuuslaskelmat. Luotettavien kustannusvastaavuuslaskelmien tekeminen edellyttää kattavia ja oikeita taustatietoja. Yhteisrahoitteisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, johon saadaan rahoitusta joko muilta valtion virastoilta, EU:lta tai valtionhallinnon ulkopuolelta ilman velvoitetta luovuttaa rahoittajalle välitöntä vastiketta (Valtiokonttorin määräys 364/03/2005). Maksullinen toiminta ei ole koskaan yhteisrahoitteista toimintaa. Yhteisrahoitteista toimintaa ei ole myöskään esimerkiksi viranomaistoiminta, johon on toiselta virastolta saatu kustannusten korvausta, tai muille tahoille välitettävät läpikulkuerät kuten koordinoitava EU- tai muu vastaava rahoitus. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa ei ole kysymys viraston lakisääteisesti pakollisten viranomaistehtävien toteuttamisesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan määrittely määrää myös kustannusvastaavuuslaskelman laatimisvelvollisuuden laajuuden. Jos ei varmasti pystytä ratkaisemaan, onko jokin toiminta yhteisrahoitteista vai viranomaistoimintaa, tulee toiminnan
OHJE LUONNOS 4 (12) tuotot ja kustannukset esittää yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalla. n toiminnassa tyypillisiä ulkopuolisia rahoittajatahoja ovat: ministeriöt ja muut valtion virastot: LVM, Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset, yms. EU (mm. TEN-tuet, EAKR, ENPI, Viking, muut EU-ohjelmat) kunnat ja kaupungit yliopistot, korkeakoulut yritykset ja yhteisöt Yhteisrahoitteisiksi luettavaa toimintaa ssa on mm.: liikenneväylien kehittämishankkeissa (esim. suunnittelu, rakentaminen) perusväylänpidon hankkeissa (esim. suunnittelu, rakentaminen, alueurakat) T&K-toiminnassa muissa oman toiminnan kehittämishankkeissa 1.3. Erillislakeihin perustuva toiminta Lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan piiriin katsotaan kuuluvaksi korkeakouluharjoittelijoiden palkkaus yliopiston osarahoituksella sekä työministeriön varoin työllistetyt työntekijät. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (ja tuotto- ja kululaskelma) laaditaan tulo menon kohdalle periaatteen mukaisesti. Tällöin rahoittajien rahoitusosuudesta kohdennetaan kullekin varainhoitovuodelle vain hankkeen varainhoitovuodelle kohdennettuja kustannuksia vastaava osuus. Yhteisrahoitteisen toiminnan menot ja mahdolliset muut tulot kuin rahoittajilta saadut rahoitusosuudet kohdennetaan suoriteperusteisesti. Listaus n yhteisrahoitteisista hankkeista 2012 löytyy linkistä: P:Esikunta\Sisäinen_laskenta\Ohjeet_2012\Yhteisrahoitteiset hankkeet Taulukkoon on jokaisen hankkeen kohdalle merkitty vastuutoimiala ja - kustan nuspaikka, käytettävä TA-tili, Sampon toimenpide ja maksuerä, hankkeen yhtey dessä käytettävä työajankirjaustehtävä ja koodi käyttöomaisuuskirjanpidossa. Väylämaksun kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen perustuu Väylämaksulakiin 22.12.2005/1122 ja ratamaksun kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen perustuu rautatielakiin (555/2006), rataverolakiin (605/2003) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen ratamaksun perusmaksusta (756/2006). Näistä molemmista maksuista on laadittava oma kustannusvastaavuuslaskelmansa.
OHJE LUONNOS 5 (12) 2. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan sekä rata- ja väylämaksujen alaisen toiminnan seuranta ja raportointi ssa 2.1. Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään vain n osuutta, ELYjen osuudesta siltä osin kuin se kuuluu sisällyttää n maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan laskelmiin on tehty oma ohje (liite 3). ssa on käytössä Sampo-toiminnanohjausjärjestelmä, jonka rakenteisiin on tämän ohjeen alaisille suoritteille tai toiminnalle määritelty oma seurantakoodinsa siihen hanke-projekti-toimenpide hierarkiaan, johon se toiminnallisesti kuuluu. Hanke-tililuokkaa käytetään edelleenkin työllisyys-, EU- ja yhteisrahoitteisen toiminnan seurantaan ELYissä. ssa käytössä olevat hankekoodit löytyvät Tilipuitteet 2012 sivuilta tiedostosta Hanke-koodit: Tilipuitteet ja tilikartat, jotka ovat voimassa vuonna 2012 sekä ohjeistusta yleisistä kirjausohjeista löytyy linkistä: http://portal.fma.fi/sivu/intra/vaylaintra/taloushallinto/tilipuitteet2012 ssa on otettu käyttöön 1.10.2011 alkaen Sampon työajanhallintajärjestelmä. Kaikille näille tämän ohjeen suoritteille avataan omat tehtävä-koodit, joille näihin suoritteisiin kohdistuva työaika kirjataan. 2.2. Julkisoikeudelliset suoritteet Julkisoikeudellisia suoritteita seurataan omilla toimenpiteillä, joille tiliöidään ko. suoritteille suoraan kuuluvat tulot ja menot. Nämä toimenpiteet on kiinnitetty Sampo-rakenteessa Maksullinen suorite-kenttään (ns. täppä 3), jossa kentän arvo on Julkisoikeudelliset suoritteet. Lisäksi Sampossa seurataan jokaisen suoritteen tekemiseen kohdistuvaa työaikaa tehtävä-koodin avulla, jolle ko. suoritteelle kohdistuva työaika kirjataan. n maksullisten suoritteiden taulukkoon on jokaisen julkisoikeudel lisen suoritteen kohdalla kerrottu miten ko. suoritetta seurataan viraston järjes telmissä. Näitä tietoja ovat käytettävä tulon lkp-tili, miten menoja seurataan, vas tuutoimiala ja -kustannuspaikka, käytettävä TA-tili, Sampon toimenpide ja mak suerä, suoritteen tekemisen yhteydessä käytettävä työajankirjaustehtävä ja koodi käyttöomaisuuskirjanpidossa. Rata-asioihin liittyvät Ilmalan tulot, vaihtotyötulot ja RAILI-viestintäverkko kokonaisuus täyty prosessina käydä läpi ja selkiyttää tulojen ja menojen kirjaukset ja käytännöt. Tällä hetkellä tulot laskutetaan LHTO:lle, menot sen sijaan tiliöidään KPTO:lle.
OHJE LUONNOS 6 (12) 2.3. Liiketaloudelliset suoritteet Liiketaloudellisia suoritteita seurataan omilla toimenpiteillä, joille tiliöidään ko. suoritteille suoraan kuuluvat tulot ja menot. Nämä toimenpiteet on kiinnitetty Sampo-rakenteessa kenttään Maksullinen suorite (ns. täppä 3), jonka arvo on Liiketaloudelliset suoritteet. Lisäksi Sampossa seurataan jokaisen suoritteen tekemiseen kohdistuvaa työaikaa tehtävä-koodin avulla, jolle ko. suoritteelle kohdistuva työaika kirjataan. n maksullisten suoritteiden taulukkoon on jokaisen liiketaloudelli sen suoritteen kohdalla kerrottu miten ko. suoritetta seurataan viraston järjes telmissä. Näitä tietoja ovat käytettävä tulon lkp-tili, vastuutoimiala ja - kustan nuspaikka, käytettävä TA-tili, Sampon toimenpide ja maksuerä, suoritteen tekemisen yhteydessä käytettävä työajankirjaustehtävä ja koodi käyttöomaisuus kirjanpidossa. SELVITETTÄVÄ: Ratakiinteistöt (vastuutoimiala kunnossapito) Toimenpide Tehtävä RO Vuokraustoiminta (maksuerä L0000083B) Ulosvuokratut rakennukset (useita maksueriä) tehtäväkoodeja ei ole perustettu Tulot laskutetaan kustannuspaikalle XXXX, TA-tilille 3110202 Perusväylänpito, rata, Lkp-tilit: Suoraan suoritteille kohdennettavat menot tiliöidään samalla yhdistelmällä paitsi Lkp-tili, jossa käytetään 4-alkuista tiliä menon luonteen mukaisesti. Näistä menoista lasketaan maksulliseen toimintaan mukaan 92 %. Laskelmasta on poistettu laitetilarakennukset, jotka lasketaan ratarakenteisiin. Ostopalveluihin lasketaan toimenpiteen 1510 Isännöinti kustannuksista 15 %, joka on arvioitu kohdistuvan laskennan kiinteistöihin. Momentilta 31.10.20.2. maksuerän 110034 Kiinteistöt lkp-tilit: 4570 ja 4571 verot ja 4589 muut pakolliset menot. Muita liiketaloudellisia suoritteita, joiden käytännöt myös selvitettävä eli mitä toimenpiteitä käytetään näiden yhteydessä: - Maaomaisuuteen myönnettävät käyttö-, rasite- ja muut vastaavat oikeudet, sekä kiven, soran ja muiden niihin verrattavien ainesten luovuttaminen ja puun sekä väylänpitoon liittyvän irtaimen omaisuuden myynti - Metsänmyyntitulot
OHJE LUONNOS 7 (12) - n henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, konsultointi- ja muissa asiantuntijatehtävissä sekä koulutuspalvelut (tämä ei käytössä ssa) - Sillanrakentamisen laadunvalmistusohjelma - muut liiketaloudelliset suoritteet 2.4. Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma laaditaan tulo menon kohdalle periaatteen mukaisesti. Tällöin rahoittajien rahoitusosuudesta kohdennetaan kullekin varainhoitovuodelle vain hankkeen varainhoitovuodelle kohdennettuja kustannuksia vastaava osuus. Yhteisrahoitteisen toiminnan menot ja mahdolliset muut tulot kuin rahoittajilta saadut rahoitusosuuden kohdennetaan suoriteperusteisesti. ALVien mukaanotto laskelmiin avattava tähän kohtaan eli miten toimitaan tältä osin! Tähän lisätään ohjeistus hanke-koodien käytöstä. Yhteisrahoitteisten hankkeiden ohjeistusta löytyy seuraavista linkeistä: ENPI-kirjausohje n yhteisrahoitteiset hankkeet 2012: n _yhteisrahoitteiset_hankkeet_2012 luonnos.xls Sampossa yhteisrahoitteisia hankkeita seurataan omilla toimenpiteillä, joille tiliöidään ko. suoritteille suoraan kuuluvat tulot ja menot. Nämä toimenpiteet on kiinnitetty Sampo-rakenteessa ns. täppä 3:een (Maksullinen suorite), kentän arvo on Yhteisrahoitteinen toiminta. Lisäksi Sampossa yhteisrahoitteisten hankkeiden työaikaa seurataan hankkeille määriteltyjen tehtävä-koodien avulla 2.5. Erillislakien mukainen toiminta Erillislakien mukaista toimintaa ovat väylämaksun alainen toiminta (Väylämaksulaki 1122/2005) ja ratamaksun ja -veron alainen toiminta (Rautatielaki 555/2006, rataverolaki 605/2003 ja LVM:n asetus ratamaksun perusmaksusta 756/2006)
OHJE LUONNOS 8 (12) 2.5.1. Ratamaksu Sampossa ratamaksun alaista toimintaa seurataan toimenpiteillä, joille tiliöidään tähän toimintaan kuuluvat tulot ja menot. Nämä toimenpiteet on kiinnitetty Sampo-rakenteessa kenttään Maksullinen suorite (ns. täppä 3), jonka arvo on Ratamaksun/rataveron alainen toiminta. Ratamaksutulo tiliöidään toimenpiteelle RO Ratamaksu, TA-tili 111903. Tulot: ratamaksu (KTO perii) ja ratavero (valtion 102 ) Menot: hoito, käyttö ja yleissuunnittelu, liikenteen hallinta Lisäksi Sampossa seurataan työaikaa tehtävä-koodin avulla 2.5.2. Väylämaksu Sampossa väylämaksun alaista toimintaa seurataan omilla toimenpiteillä, joille tiliöidään ko. suoritteille suoraan kuuluvat tulot ja menot. Nämä toimenpiteet on kiinnitetty Sampo-rakenteessa Maksullinen suorite-kenttään (ns. täppä 3), jonka arvo on Väylämaksun alainen toiminta. Lisäksi Sampossa seurataan työaikaa tehtävä-koodin avulla. 2.5.3. Digiroad Valtiokonttorin ohjeen mukaan erityislakien perusteella hinnoiteltavista suoritteista ei tehdä kustannusvastaavuuslaskelmaa, jos tulot jäävät alle 100 000 euron. Digiroadin maksulliset suoritteet jäävät tämän euromäärän alle, joten virallista kustannusvastaavuuslaskelmaa ei tehdä tästä toiminnasta. 2.6. Raportointi n raportointi tehdään pääosin Cognos-raportointijärjestelmän kautta. Raportoinnin ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu taloustietojen määrärahanseuranta. Vuoden 2012 loppuun mennessä on tarkoitus käyttöönottaa myös kustannuslaskennan järjestelmä, joka toteutetaan myös Cognosjärjestelmällä. Sampo-raportointi? Laitetaanko mitään Sampo-raportoinnista tähän? vasta 2012 ohjeeseen? 3. n pääomakustannukset
OHJE LUONNOS 9 (12) Pääomakustannukset lasketaan maksullisen toiminnan suoritteille, yhteisrahoitteisille hankkeille sekä väylämaksun ja ratamaksun ja -veron alaisille toiminnoille samoin kuin tulot ja menot. Mikäli käyttöomaisuudessa ei ole seurantakoodia ko. suoritteelle tai toiminnalle, käytetään xxxxxxx. Lkp-tilin mukaan (tierakenteet, rautatierakenteet, vesiväylärakenteet) Vesiväylien omaisuuden raportoinnissa voidaan kattavasti käyttää hyväksi kentässä XXX olevaa tehtävä-seurantakoodia. Esim. rannikon kauppamerenkulun väylien pääomakustannukset kohdennetaan suoraan käyttöomaisuuskirjanpidon tietojen mukaisesti lopullisille maksuerille. Loput väylämaksuun liittyvistä pääomakustannuksista kohdennetaan maksuerille työaikatietojen perusteella. Omaisuus ennen 1.1.2011 Vesiväylät: voidaan raportoida entisen meriosaston käyttämien tehtävä-koodien avulla. Tieomaisuus: maksullista toimintaa ei eritelty käyttöomaisuudessa, laskettava manuaalisesti, yhteisrahoitteinen toiminta? Rataomaisuus: maksullista toimintaa ja ratamaksun ja rataveron alaista toimintaa ei eritelty käyttöomaisuudessa, yhteisrahoitteinen toiminta? Omaisuus 1.1.2011 alkaen Vuonna 2010 pääomakustannukset saatiin liikennemuodoittain, koska organisaatio osastoineen perustui väylämuotoihin. Kullakin osastolla oli oma entinen tapansa jakaa po-kustannukset eri laskentakohteille. Vuonna 2010 omaisuus oli niillä yksiköillä, joiden vastuuseen omaisuus kuului. Vuoden 2011 annettu ohje, että kaikki uusinvestoinnit aktivoidaan ITO:n kustannuspaikalle 3310 Uudishankkeet. Myös kaikki entisen rautatieosaston omaisuus on talousosaston toimesta siirretty kustannuspaikalle 3310. Talousosaston mukaan on tarkoitus siirtää koko n omaisuus tuolle yhdelle kustannuspaikalle. Miten kohdennetaan n pääomakustannukset eri liikennemuodoille, jos kaikki omaisuus on yhdellä kustannuspaikalla. Tämä malli vaatisi jonkun muun seurantarakenteen ja tällä hetkellä kattavaa muuta sisäistä seurantarakennetta ei KOMissa ole? Joitakin kokonaisuuksia pystytään seuraamaan, mutta kattavaa koodistoa ei ole. 4. n yhteiskustannukset n tukipalvelujen yhteiskustannusten laskentaperusteet määritellään esikuntayksikössä. Yhteiskustannukset muodostuvat pääjohtajan, sisäisen
OHJE LUONNOS 10 (12) tarkastuksen, oikeuspalvelujen, viestintä-, ja esikuntayksiköiden sekä liikennejärjestelmä- ja hallintotoimialojen nettokustannuksista. Liikennejärjestelmätoimialan kustannuksista jätetään tässä yhteydessä pois merenkulun tuet -yksikkö. n yhteiskustannukset kohdennetaan henkilötyövuosien tai eurojen suhteessa kustannuspaikoittain loppusuoritteita tekeville toimialoille ja niiden vastuualueille. Yhteiskustannusten osuudet lasketaan esikuntayksikössä yhteistyössä toimialojen kanssa vuoden 2012 toteutumaluvuista. 5. Laskentamalli ssa on tarve laskea hankkeiden, projektien ja yksittäisten toimenpiteiden sekä prosessien kustannukset. Lisäksi laskentajärjestelmän pitää tuottaa tietoa tunnuslukujen ja tuottavuuden laskemista varten. Näitä tunnuslukuja pitää laskea myös väylämuodoittain. Tässä laskennassa työajanseuranta on yksi tärkeimmistä perustekijöistä. Periaatteessa laskentamalli toimii siten, että toiminnan tulot ja menot tiliöidään suoraan loppusuoritetoimenpiteille ja hallinnon eri prosessien toimenpiteille suoraan aina kun se on mahdollista. Nämä tulojen laskutukset sekä tulojen ja menojen tiliöinnit tehdään n perusjärjestelmien (ProE, Rondo, M2) kautta ja viraston yleisten tiliöintisääntöjen mukaisesti. Ne tapahtumat, joita ei suoraan voida kohdentaa (esim. palkat, vuokrat jne) tai useammalle kuin yhdelle seurantakohteelle kuuluvat tapahtumat tiliöidään perusmenoihin tai muille jyvitettäville toimenpiteille. Näitä perusmenojen seurantakohteita on perustettu toimialoittain, osastoittain ja yksiköittäin. Käytännössä varsinainen kustannusten laskenta tapahtuu Raindancesta/Samposta saatavien tulo- ja menotapahtumien, pääomakustannustietojen sekä työaikatietojen perusteella. Laskenta tapahtuu Cognoksessa vuosittain tarkistettavien laskentasääntöjen perusteella. Ne tapahtumat, jotka perusjärjestelmissä on tiliöity perusmenojen maksuerille/toimenpiteille, kohdennetaan kustannuspaikoittain lopullisille maksuerille/toimenpiteille toteutuneiden työtuntien tai jonkin muun esim. prosenttiosuuden perusteella. Laskenta pitää jatkossa pystyä suorittamaan kuukausittain. Pääomakustannuksista osa kohdentuu suoraan käyttöomaisuuskirjanpidon tietojen mukaisesti lopullisille maksuerille/toimenpiteille. Loput pääomakustannukset kohdennetaan maksuerille/toimenpiteille työaikatietojen tai esim. prosentin perusteella. Pääomakustannukset tulevat Cognokseen suoraan Raindancejärjestelmästä. Ensimmäisen vaiheen laskennassa cognos-järjestelmä tuottaa tiedot kaikkien seurattavien toimenpiteiden, projektien, hankkeiden, tuotteiden ja tuoteryhmien tuotoista ja kustannuksista. Tässä vaiheessa ei tapahdu mitään vyörytyksiä tukipalveluista. Seuraavassa laskentavaiheessa tukipalvelujen tuotot ja kustannukset eli ns. yhteiskustannukset vyörytetään em. laskentakohteille. Viraston yhteiskustannusten kohdentamisessa voidaan käyttää samoja laskentasääntöjä kuin muissakin tapahtumissa.
OHJE LUONNOS 11 (12) Sampo-rakenteeseen tarvittiin muiden seurantatietojen lisäksi kolme uutta seurantakohdetta eli ns. täpät, joita käytetään kustannuslaskennassa. Näiden täppien avulla määritellään mm. liikennemuodot, maksullisen toiminnan eri lajit; liiketaloudelliset ja julkisoikeudelliset suoritteet, yhteisrahoitteinen toiminta, väylä- ja ratamaksujen alaiset toiminnat, sekä viranomaistoiminta. Täppien käytöstä laadittu ohje (liite 4) ja listaus (liite 5) löytyvät linkeistä: P:Esikunta\Sisäinen_laskenta\Ohjeet_2012\Sampo-täpät_2012_ohje P:Esikunta\Sisäinen_laskenta\Ohjeet_2012\Täpät_2012 Näiden täppien avulla saadaan toimenpiteet kiinnitettyä tarvittaviin laskennallisiin kokonaisuuksiin. Ilman näiden perustamista ei Sampo-rakenteeseen saatu riittävää seurantaa ko. asioihin. Yksityiskohtaisempi ohjeistus näiden kenttien käyttöön on ohjeessa. 6. Kustannusvastaavuuslaskelmien laatiminen Vuoden 2012 laskelmat tehdään yhteistyössä esikuntayksikön ja toimialojen kesken. Toimialojen vastuulla olevat asiat: - vastuu tiliöinneistä ja työaikatietojen riittävyydestä - suoritteiden tulojen ja menojen raportointi - pääomakustannuksien raportointi - arviot suoritteiden tekemiseen käytetyistä työtunneista Esikunta: - yhteiskustannukset - yhteenvedot n laskelmiksi Esikuntayksikkö laatii pohjat kustannusvastaavuuslaskelmille, joille kukin toimiala täyttää oman toimialansa tarvittavat tiedot. Liitteet Liite 1. n maksulliset suoritteet 2012 Liite 2. n yhteisrahoitteiset hankkeet 2012 Liite 3. n maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta 2012 - ELYjen osuus Liite 4. Sampo-täpät 2012 ohje Liite 5. Täpät 2012 Jakelu LIVI Talouspäälliköt Talousosasto Esikuntayksikkö
OHJE LUONNOS 12 (12) Sisäinen tarkastus ELY talouspäälliköt Kustannuslaskenta.etela-savo@ely-keskus.fi Valtion tarkastusvirasto