Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia



Samankaltaiset tiedostot
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maatilojen energiasuunnitelma

Biokaasua maatiloille

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalousluonnon monimuotoisuus

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Perinnemaisemien hoito

Vesistövaikutusten arviointi

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät , Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

HYDRO-POHJANMAA

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Sähkökyselyn tulokset

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela , sirkku.koskela@proagria.fi

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Kaupan indikaattorit. Toukokuu Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Maatilojen energiaohjelman toimeenpano. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Teollisuuden uudet tilaukset - indeksi. Tiedotustilaisuus

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kaupan indikaattorit. Helmikuu Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Kaupan indikaattorit. Maaliskuu Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Maaseudun rahoitustilastot 2014

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

Kaupan indikaattorit. Huhtikuu Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Kaupan indikaattorit

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1)

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Transkriptio:

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa hyvin seurattavaa ilmiötä tiedot ovat saatavilla kustannustehokkaasti on vertailukelpoinen aikasarjat vertailu eri alueiden tai organisaatioiden välillä 1

Miksi alkutuotanto? Lihaketjun ympäristövaikutuksista pääosa alkutuotannosta Alkutuotannon osuus lihaketjun kotimaisista vesistöjen rehevöitymisvaikutuksista yli 98 % ja ilmastovaikutuksista noin 80 % Ei yleisesti hyväksyttyjä ympäristöindikaattoreita Kehittämisen tarve Esim. teollisuudessa on käytössä ympäristötunnuslukuja Merkittävimpiä maatalouden ympäristövaikutuksia Vesistöjen rehevöitymisvaikutukset maatalouden osuus Suomen vesistöjen fosforikuormituksesta 68 % ja typpikuormituksesta noin 53 % v. 2008 Ilmastovaikutukset maatalouden osuus noin 8 % kaikista Suomen v. 2008 kasvihuonekaasupäästöistä Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Merkittävin yksittäinen uhanalaisuuden syy avoimien alueiden sulkeutuminen 2

Mahdollisia mittareita: yleisiä Maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluminen v. 2009 90 % tiloista, 94 % peltoalasta Ei erottelevuutta Erityistukisopimukset, parempi erottelevuus lietelannan sijoittaminen perinnebiotooppien hoito luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen suojavyöhykkeen perustaminen monivaikutteiset kosteikot Tietolähteenä MMM:n tietopalvelukeskus Tike tai maatilat 3

Mahdollisia mittareita: Ilmastovaikutukset Hiilijalanjälki eri laskentatapoja, vertailukelpoisuus tärkeää kansallinen ja kansainvälinen vertailu Ranskassa hiilijalanjälkimerkintä pakolliseksi 2011, mutta laskenta ei ehdi EU odottaa kokemuksia vertailukelpoisen merkinnän saaminen kestää vielä vuosia Suomessa on joissakin tuotteissa liikennevalomerkki 4

Maatilan energiaohjelmaan liittyminen vapaaehtoinen ohjelma, 2010-2016 energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäys tilalle tehdään omavalvontasuunnitelma, energiasuunnitelma tai energiakatselmus 26.7. liittynyt yht. 64 tilaa, 8 sikatilaa ja 29 nautatilaa tietolähde Maaseutuvirasto tai maatilat Biokaasun tuotanto biokaasureaktorit maatiloilla tai liittyminen biokaasun yhteislaitoksiin Suomessa vain 10 tilakohtaista biokaasureaktoria (suunnitteilla 9) ja 1 yhteislaitos (v. 2009) potentiaalia olisi lisätä biokaasun tuotantoa tietolähteenä biokaasuyhdistys tai maatilat Lähde: Biokaasulaitosrekisteri n:o 13 5

Mahdollisia mittareita: Vesistöjen rehevöitymisvaikutukset Typpitase Kuvaa typen ylijäämää ja indikoi vesistöjen ravinnekuormitusta Suomen typpitaseen ylijäämä on laskenut v. 1995 90 kg/ha, v. 2008 50 kg/ha (tavoite 46 kg/ha v. 2013) EU 15 keskiarvo 55 kg/ha v. 2006 Vesien tilassa typen käytön tehostuminen ei vielä näy Alueellisesti tavoite ylittyy paikoin reilusti Tiedon lähde MTT, vertailu EU-tasolla mahdollista Lähde: MTT luonnonvarapuntari 6

Fosforitase Myös fosforitaseen ylijäämä laskenut v. 1995 29 kg/ha, v. 2008 5 kg/ha (tavoite 5 kg/ha v. 2013) Belgia, Hollanti 15-20 kg/ha v. 2004 Tanska 13 kg/ha Ruotsi 1 kg/ha Alueellisesti tavoite ylittyy paikoin reilusti Pelloilla varastoitunutta fosforia, fosforin käytön tehostuminen ei vielä näy veden laadussa Tiedon lähde MTT, ei mukana EUindikaattoreissa, maakohtaista tietoa OECDstä Lähde: MTT luonnonvarapuntari Mahdollisia mittareita: Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 7

Hoidettujen perinnebiotooppien määrä V. 2007 perinnebiotooppien hoidon ympäristötuen erityissopimusten tukiala oli 22 000 ha. Arvokkaiksi luokitelluista perinnebiotoopeista noin puolet kuului ympäristötuen piiriin. Hoito ei ole aina toteutunut tehokkaasti: Uhanalaisen lajiston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä perinnebiotooppeja (kedot, tuoreet niityt) on hoidon piirissä vähän. Hoidon laatu ollut välillä heikko Tietolähteenä MMM:n tietopalvelukeskus Tike Millainen mittaristo kannattaisi kehittää? Ei ole yhtä indikaattoria, joka kuvaisi kattavasti maatilatason ympäristönsuojelutoimia tai niiden vaikuttavuutta Indeksi: tiedon tiivistäminen yhteen lukuun Asiantuntijapaneelista saadut painotukset Monitahoisen tiedon tiivistäminen yhteen indeksiin ongelmallista kullakin yksilöllä ja organisaatiolla on erilaisia arvoja, asenteita ja tavoitteita tiivistäessä katoaa tietoa Useiden indikaattoreiden yhdistelmä kuvaamaan alkutuotantoon liittyviä eri ympäristöteemoja Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos Tiedon käyttäjä voi itse harkita omat painotuksensa 8

Kiitos mielenkiinnosta! 9