FIDAsta Designarkisto 2 Matkapuhelinten lyhyt historia 3 Autopuhelimista matkapuhelimiksi 9 Avointa tietoa sisävesilaivoista 13 S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /201 6 1 2 Pääkirjoitus Polkuriippuvuus Taloushistorian tutkimuksessa tunnetaan käsite polkuriippuvuus. Sillä tarkoitetaan sitä, että joskus tehty päätös saattaa vaikuttaa toimintaan vuosia myöhemmin. Haminalaiset saavat kiittää energiavaltaista metsäteollisuutta siitä, että Google sijoitti paljon sähköä kuluttavan palvelinkeskuksensa lakkautettuun Summan entiseen paperitehtaaseen. Harjavallasta puolestaan tuli teollisuuspaikkakunta 1940-luvun lopulla, kun Outokummun Imatran kuparitehdas katsottiin olevan liian lähellä itärajaa. Kun kuparimalmin jalostuksessa syntyi ylimääräistä rikkihappoa, kuparitehtaan kylkeen perustettiin vielä lannoitetehdas. Politiikalla on ollut sormet pelissä myös monen muun valtionyhtiön teollisuuslaitoksen sijaintipaikan valitsemisessa, Kemijärven selluloosatehdas, Raahen terästehdas, Porin titaanidioksiditehdas muita esimerkkejä mainitakseni. Salossa radioiden valmistus aloitettiin vuonna 1928. Sittemmin radio- ja televisiotuotannon rinnalla ryhdyttiin tekemään radiopuhelimia. Näistä löytyivät juuret Salon suuruuden aikaan Nokian yhtenä tuotantopaikkakuntana. Tiedämme kuinka sitten kävi, mutta toivottavasti Salon osaamista voidaan hyödyntää jatkossa. FIDAsta Designarkisto Finnish Industrial Design Archive, eli FIDA on nyt Designarkisto. Nimenmuutoksen tavoitteena on selkeyttää arkiston identiteettiä ja uuden nimen toivotaankin kuvaavan paremmin arkiston toimintaa. Nimenmuutos toteutettiin vaiheittain alkuvuoden aikana. Vuoden vaihteessa Designarkisto sai oman logon ja helmikuun puolessa välissä FIDA vaihtui Designarkistoksi Facebookissa. Uudet verkkosivut aukeavat pian. Seuraavaksi vuorossa on muun markkinointiaineiston vaiheittainen päivitys. Nimenmuutos mahdollistaa muotoiludokumenttien vastaanottamisen entistä laajemmin eri muotoilualoilta. Arkisto on tähän saakka keskittynyt teollisen muotoilun asiakirjoihin, mutta tallettanut myös kalustesuunnittelun ja graafisen suunnittelun dokumentteja. Jatkossa arkisto voi ottaa näiden muotoilualojen lisäksi aineistoja vastaan esimerkiksi palvelumuotoilun, tekstiilisuunnittelun ja taideteollisen muotoilun aloilta. Nimenmuutoksen taustalla on myös yleisöltä saatu palaute sekoittumisesta lähetysja kehitysyhteistyöjärjestö Fidaan. Designarkiston uuden logon on suunnitellut Ilpo Aalto. (ES) Tämän Eemelin teemana on matkapuhelin. Hieman nostalgista muistelua, mutta josko noista Nokia-kännyköiden vuosista kuitenkin olisi säilynyt vaikka ohutkin kinttupolku, joka johdattaisi johonkin uuteen. (JL-A)
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /201 6 3 4 Matkapuhelinten lyhyt historia Vuotta 1981 voi monella syyllä pitää käänteentekevänä maailmanhistoriassa. Ensinnäkin silloin avattiin maailman ensimmäinen matkapuhelinverkko Pohjoismaissa (NMT) ja Nokia otti käyttöön Euroopan ensimmäisen digitaalisen puhelinkeskuksen (DX200). Samana vuonna aloittivat toimintansa myös sekä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto että tämän artikkelin kirjoittaja. Keskitymme tässä artikkelissa kuitenkin matkapuhelinteknologiaan, ja sen seuraavana virstanpylväänä voi pitää vuonna 1984 julkaistua ensimmäistä NMT-autopuhelinta, Mobira Talkmania. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1987 Mobira toi markkinoille käsipuhelimen, joka kantoi nimeä Cityman. NMT-verkon rinnalle rakennettiin 1990-luvun alussa digitaalinen GSM-verkko, jonka ensimmäinen puhelu soitettiin vuonna 1991 Nokian Radiolinjalle toimittamassa verkossa. 1990-luvun kuluessa GSM alkoi syrjäyttää kuluttajien keskuudessa NMT:tä, ja tähän yhtenä keskeisenä syynä oli varmastikin GSMpuhelinten mahdollisuus lähettää 160 merkin mittaisia tekstiviestejä. Tekstiviesteistä tuli erittäin suosittuja varsinkin Suomessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Muita tuon ajan kuluttajille näkyviä edistysaskeleita olivat mm. polyfoniset soittoäänet sekä värinäytöt. Nuoriso tykkäsi myös tuunata puhelimiaan värikuoria vaihtelemalla sekä taustakuvia ja soittoääniä tilaamalla. Vuonna 1998 Nokia toi markkinoille 9110 Communicator -puhelimen, jota voisi ehkä pitää nykyisten älypuhelinten esi-isänä. 2000-luvun alkupuolen aikana suurin kehitys tapahtui varmastikin tiedonsiirron saralla, jossa uusien standardien myötä tiedonsiirtonopeudet moninkertaistuivat. Tämän seurauksena Internetissä surffaaminen, sähköpostien lukeminen ja jopa suoratoistovideoiden katselusta kännykällä tuli arkipäivää. Oheisiin kuviin on kerätty tekstissäkin mainittuja virstanpylväitä sekä muita klassikkokännyköitä vuosien varrelta. Oletko kenties itse omistanut jonkun niistä? (OA) Tästä linkistä löytyy matkapuhelinmainontaa 80 luvulta. Kuvat Finnet ry:n arkistosta.
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /201 6 5 6 Kun puhelinlangat vielä lauloi Elkassa on useita puhelinyhtiöiden arkistoja. Vanhinta aineistoa on Kuopion Puhelinyhdistyksen arkistossa. Tässä vähän Kuopion puhelinyhdistyksen perustamisvaiheista: Kuopiossa päätettiin perustaa telefooniosakeyhtiö 25.4.1883 nimellä Kuopion Telefooni Osakeyhtiö. Perustamiskokouksessa oli läsnä 12 henkeä. Asessori D.J. Wadén (ks. kuvat) teki tarjouksen koneista ja keskusasemasta 50 tilaajaa varten kaupungin rajojen sisällä. Tarjous päätettiin hyväksyä vasta sitten kun kaupunginvaltuusto hyväksyy puhelinpylväiden yhdistämisen. Kauppaneuvos Raninin talosta vuokrattiin yksi huone keskusasemaa varten. Keskusaseman hoitajaksi otettiin leskirouva Adolfina Ahlén, joka oli pyytänyt palkaksi 30 mk kuukaudessa. Telefonimekaanikoksi otettiin asessori A. Åhman. Telefooniasemaa pidettiin auki aamuseitsemästä iltakymmeneen ja tulipalon sattuessa myös yöllä. Verkkoa laajennettiin vuonna 1884. Asessori Wadénin annettiin ylöspanna 10 apparaattia. Vuonna 1885 telefooneja oli käytössä 60 ja telefoonipuhelujen luku oli 67597. Vuonna 1892 puheluiden määrän ilmoitettiin kasvaneen melkein kaksinkertaiseksi, vaikka niitä ei ole voitu merkitä, kun hoitajan aika on mennyt yhdistämiseen eikä yhtiöllä ole laskukoneita. Teksti perustuu asiakirjaan Historiaa Kuopion puhelinyhdistyksen toiminnasta ja löytyy kokonaisuudessaan Kuopion Puhelinyhdistyksen arkistoyksiköstä #363. HS Oletko kuullut Tiesitkö että. Kauppias oli viimeviikolla
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /2016 7 8 Matkapuhelinten muotoilusta Matkapuhelimet kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen muotoiluhistoriaan. Vaan mistä alkoi Nokia-Mobiran kannettavien puhelimien eli tuttavallisemmin kännyköiden taival? Ja kuinka suuri rooli muotoilulla on tässä menestystarinassa? Mobira Oy:n autopuhelimissa muotoilu koettiin välttämättömänä osana tuotekehitystä. Autopuhelimien suunnittelun perustana on Pohjoismaissa kehitetty yhteispohjoismainen automaattinen autopuhelinjärjestelmä NMT (Nordisk Mobiltelefon). Ergonomiadesign Oy:n muotoilu- ja tuotekehitysyhteistyö Saloran kanssa käynnistyi jo 1970- luvun alkupuolella, jolloin Saloralla oli oma radiopuhelinosasto. Salora ja Nokia yhdistivät radiopuhelintoimintansa vuonna 1979 perustaen Mobiran. 1980-luvun puolivälissä Ergonomiadesign Oy:n Jorma Pitkonen toimi Mobiran muotoilukonsulttina ja oli mukana useiden matkapuhelinmallien muotoilussa. Tuotteen muotoiluun kuuluu paljon ulkomuodon ja käytettävyyden suunnittelun lisäksi. Keskiössä ovat käyttäjän toiveet yhdistettynä tuotannon tarpeisiin, huomioiden myös markkinoinnin asettamat tavoitteet. Teollisessa muotoilussa tuotteet suunnitellaan lähes aina ryhmätyönä ja tiimit koostuvat muotoilun ja markkinoinnin lisäksi tuotannon ja talouden osaajista. Matkapuhelimet elektroniikkatuotteina vaativat luonnollisesti työryhmän, johon kuuluu myös sähkö- ja mekaniikkasuunnittelua. Mobiran matkapuhelimiin suunniteltiin myös autokäyttöön soveltuvia lisälaitteita, kuten latauspisteitä, telineitä ja erillisiä näyttöjä, joita voitiin sijoittaa esimerkiksi kojelaudalle. Muotoilijat suunnittelivat ulkomuodon lisäksi myös muun muassa värityksen sekä painatukset tuotteeseen. ED-Design Oy:n asiakirjoista selviää, että suunnittelussa alettiin huomioida myös laajeneva kohderyhmä. Maskuliinisten puhelimien rinnalle ideoitiin unisex-malleja, jotka sopivat niin naisten käsilaukkuihin kuin miesten salkkuihin. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin selkeitä perustoimintoja sekä käteen sopivaa muotoa ja taskukokoa, jotta puhelin sopisi myös paidantaskuun. Puhelimiin kaivattiin myös pehmeyttä. (ES) Kuva: ED-Design Oy:n arkisto Lähteet: ED-Design Oy:n arkisto. #39, #41
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /2016 9 10 Autopuhelimista matkapuhelimiksi Mobiran ensimmäisiä NMT-autopuhelimia 1980- luvun alusta olivat n. 10 kilon painoiset Senator, Combi ja Quatrro. Ne muodostivat eri käyttäjäryhmien tarpeita palvelevan tuotevalikoiman. Mobira Senator ja Combi mallit olivat autosta irrotettavia ja kuljetettavissa minne tahansa. Mobira Quattro oli lähinnä ammattikäyttöön suunnattu autopuhelin. Se soveltui erityisen hyvin autoihin, joissa asennuspinta-alaa oli vähän, sillä se vaati kiinnityspintaa vain tikkuaskin verran. Sen asennus oli helppoa ja puhelin voitiinkin siirtää ajoneuvosta toiseen vaivattomasti. Mobira Talkman, toisen sukupolven matkapuhelin, tuli markkinoille 1984. Siinä oli kehittynyt, selkeä alfanumeerinen näyttö, johon saattoi näppäillä nimiä ja numeroita lyhytvalintamuistiin. Puhelinta mainostettiin myös autokäytössä handsfree-toiminnolla, joka on merkittävä etu etenkin kaupunkiajossa, jossa ajaminen vaatii usein molempia käsiä. Talkman nousi Pohjoismaiden ostetuimmaksi kannettavista puhelimista ja vaikutti näin Nokia-Mobiran menestykseen. Talkmania seurannut Mobira Cityman painoi enää vain 770 g ja sitä mainostettiin takintaskupuhelimena, joka tarjoaa kaikkialle suoran, henkilökohtaisen puhelinyhteyden viestien välittämiseen. Puhelimella soittaminen ja puheluihin vastaaminen oli ennenkokemattoman helppoa. Citymanissa oli useita ominaisuuksia, joita olivat mm. numeroiden näyttöönnäppäily puhelun aikana, lyhytvalintamuistin selaus eteen- ja taaksepäin sekä sähköinen lukitus koodilla, joka mahdollisti soitot vain hälytysnumeroon ja 20 lyhytvalintanumeroon. Puhelimesta sai näkyviin myös vastaamattomien puheluiden määrän, puhelujen kokonaisajan ja akun lämpötilan. Latausaika autotelineessä tai savukkeensytytinlaturissa oli n. 1 tunti 30 minuuttia. (ES) Lähteet: ED-Design Oy:n arkisto. #39, #41 Kuva ED-Design Oy:n arkisto Kuva ED-Design Oy:n arkisto Kuva Finnet liitto ry:n arkisto Kuva Finnet liitto ry:n arkisto Kuva ED-Design Oy:n arkisto
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /2016 11 12
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /2016 13 14 Avointa tietoa sisävesilaivoista Elkalla ja Varkauden museoilla on parhaillaan käynnissä yhteistyöhanke, jossa digitoidaan ja julkaistaan avoimena datana Varkaudessa Paul Wahlin telakalla valmistettujen laivojen asiakirjallista tietoa. Elkalla on kokoelmissaan yli 7000 laivoja koskevaa piirustusta sekä laivojen valmistukseen liittyviä asiakirjoja. Varkauden museoilla taas on mm. laaja laivoja koskeva valokuvakokoelma. Avoin laivadata -hankkeessa molempien tahojen aineistot digitoidaan ja ne tullaan julkaisemaan Avoindata.fi -sivustolla, josta ne ovat kenen tahansa halukkaan ladattavissa. Hankkeen toimesta tehdään myös Internetsivusto, jonne tulee laivoja koskeva tietokanta. Tietokannasta pystyy hakemaan ja katsomaan laivojen tietoja, ja avaamaan kutakin laivaa koskevia piirustuksia, valokuvia ja muita asiakirjoja. Hanke käynnistyi syksyllä 2015 ja valmista pitäisi olla vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteenamme on kuitenkin julkaista laivatietokantasivusto jo kuluvan kesän aikana. Hankkeen etenemisestä tulemme tiedottamaan Elkan nettisivuilla, Facebookissa, uutiskirjeessä sekä syksyn Eemeli-verkkolehdessä. (OA)
15 1 Tapahtunutta S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /2016 Tulevaa 16 Arkistojen päivä Elkassa 14.11.2015 Arkistojen päivän viime vuoden teemana oli rajattomuus. Elkassa aihetta käsiteltiin melko teknisesti tietoliikenteen kehittymisen näkökulmasta. Esillä oli esineitä, kuvia ja asiakirjoja. Lisäksi eri puolilla näyttelytilaa pyöri mainoskoosteita sekä jo perinteeksi muodostunut Mikkelin puutalot esitys. Kuten kuvastakin näkyy, vieraat viihtyivät. Näyttelyyn tutustui päivän aikana n. 150 vierasta. Sota-arkistoprojektin päätösseminaari 26.11.2015 MAD Week 2016 Taiteen ja kulttuurin juhlaviikko Mikkeli Art & Design Week järjestetään kolmatta kertaa 17.-24.9.2016. Tämän vuoden teemassa Color me MAD keskitytään väreihin. Elka ja Designarkisto ovat edelleen mukana tapahtumaa järjestävässä työryhmässä ja edellisten vuosien tapaan laadimme teemaa sivuavan näyttelyn. Luvassa on myös suositut muotoilukasvatustyöpajat, tänä vuonna nekin räätälöitynä MAD Weekin teemaan. Lisätietoja MAD Weekistä osoitteesta www.madmikkeli.com Sota-arkiston järjestämisprojekti saapui maalinsa viime vuoden lopussa. Projektin historiasta, toiminnasta ja tuloksesta pidettiin seminaari. Tästä linkistä voit ladata projektin loppuraportin, josta selviää koko projektin laajuus ja työmäärä. Alustajia oli projektin ja Elkan edustajien lisäksi Tampereen ja Turun yliopistoista, Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä prikaatinkenraali evp. Pentti Airio. Elka 35 v. Elkan varsinaisen arkistotoiminnan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 35 vuotta. Ovet avautuivat asiakkaille toukokuun alussa 2.5.1981. Juhlaa tullaan viettämään fyysisen ja verkkonäyttelyn merkeissä, mutta kuitenkin ensisijaisesti työn parissa.
S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 /2016 17 18 Finnet yhtiöiden asiakaslehden pilapiirroksia 2000 -luvulta JULKAISIJA: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho tiedotuslehti@elka.fi Tutkijantie 7, 50100 Mikkeli p. 015 321 340 www.elka.fi Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JJL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Elisa Savolainen, Designarkisto; ES Heljä Strömberg, Elka; HS