MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT
2 Mökkikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla maallepako samalla kun kaupungistuminen kiihtyi maaltapako 2000-luvulla mökinrakennusinnostus hiipumassa pysyvästikö? Mökkikannan (2006) ikäjakauma rakennusvuoden mukaan 6 % 15 % 18 % 16 %? 9 % 15 % ennen 1950 1950-59 1960-69 1970-79 1980-89 1990-99 2000-06 20 %
MÖKKILIIKENTEEN AIHEUTTAJAT 01/04/2010 3 Mökkikanta on noin 0,5 miljoonaa mökkiä Kasvu on noin +1 % vuodessa (+4-5 000 kpl/v) Puolet suomalaisista asuu talouksissa, joilla on mökki käytössä Yhä useammalla on jo useita mökkejä (perikuntien mökit) Yhdellä mökillä on keskimäärin 5 omaa käyttäjää Lisäksi mökeillä vierailijat Mökkeilykulttuuri koskettaa lähes jokaista suomalaista
4 MÖKKILIIKENTEEN MÄÄRÄ Mökkimatkoja tehdään keskimäärin 1 hlö-matka/vrk (kaikkien suomalaisten kaikki mökkimatkat jaettuna tasan vuoden päiville) Mökkimatkojen suorite on noin 5 miljardia henkilö-km/v Mökkimatkojen keskipituus on 58 km ja matka-aika 57 min Useimmat mökkimatkat (n. 28 %) ovat lyhyitä, 10-30 km pitkiä Pitkiä yli 100 km mökkimatkoja on 11 % matkoista Hyvin pitkiä (yli 200 km) mökkimatkoja on 5 % matkoista
5 MÖKKILIIKENTEEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT Mökkimatkojen energiankulutus n. 1070 GWh vuodessa -suurempi kuin mökkien sähkönkäyttö n. 900 GWh/v Mökkiliikenteen CO 2 ekv-päästöt n. 300 000 tonnia vuodessa (2,5 % koko tieliikenteen CO 2 päästöistä v. 2008, jotka n. 12 Mt) Mökkiliikenteen ekotehokkuutta voidaan parantaa, jos -mökeillä käydään harvemmin ja pitempiä jaksoja (käyttö kakkosasuntona) -hankitaan mökit lähempää vakituista asuntoa -mökkimatkat tehdään isommissa ryhmissä -vältetään ruuhka-aikoja -käytetään ekotehokkaampia liikennevälineitä (hybridi/sähkö) -mökkeilyn sijasta vietetään vapaa-aikaa vähemmän energiaa kuluttavilla tavoilla
6 kesämökkeilystä tulossa yhä enemmän vuosimökkeilyä 60 Kuukausittaiset matkasuoritteet 50 km/henkilö, vrk 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi muu vapaa-aika 9,5 8,7 10,6 11,3 10,4 14,9 20,1 15,9 13,5 11,1 6,9 9,3 11,8 mökki 1,2 1,0 2,9 1,3 3,9 4,4 5,5 4,2 3,5 2,0 1,1 1,0 2,6 vierailu 7,4 7,5 10,9 9,4 9,2 9,7 10,2 8,2 7,7 8,7 7,7 8,3 8,7 ostos, asiointi 4,0 5,0 4,3 7,1 6,0 6,3 6,3 6,1 6,3 5,8 5,2 6,9 5,8 työasia 3,9 2,6 4,0 5,6 2,4 3,3 3,3 3,1 6,5 3,6 4,8 3,2 3,9 koulu, opiskelu 2,0 2,2 2,0 1,6 0,9 0,1 0,8 1,4 1,9 2,2 3,3 1,0 1,6 työ 5,9 7,5 7,3 7,8 7,4 9,3 5,5 7,8 8,0 7,9 8,3 5,9 7,4 HLT 2004-2005
7 talvimökkeilyä kokeillaan ensin keväällä 6 Keskimääräisen vuorokautisen mökkimatkasuoritteen kuukausivaihtelu 5 km/henkilö, vrk 4 3 2 1 1,2 heikko signaali? 2,9 1,3 1,0 3,9 4,4 5,5 4,2 3,5 2,0 1,1 1,0 2,6 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi HLT 2004-2005
8 mökeillä käydään edelleen viikonloppuisin, mutta myös viikolla 25 % mökkimatkojen päivävaihtelu (osuus viikon matkoista) 20 % osuus viikkovolyymista 15 % 10 % 5 % 0 % Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Series1 10,2 % 7,6 % 10,8 % 11,4 % 17,6 % 20,9 % 21,5 % viikonpäivä Matkatuotoskäsikirja 2008, HLT 2004-2005
9 matkatyyppi matkojen keskipituudet matkatyypeittäin ja alueittain muu vapaa-aika mökki vierailu kaikki PKS reuna PKS ostos, asiointi Turun ja Tampereen TKA reuna Turku, Tampere keskisuuret TKA,reuna työasia keskisuuret TKA,keskuskunta pienet TKA, reuna pienet TKA,keskukset koulu, opiskelu haja-asutus-alue työ 0 20 40 60 80 100 120 km/matka HLT 2004-2005
10 pääosa mökkimatkoista on 10-30 km pituisia, 60 % on alle 40 km 20 % Mökkimatkojen pituusjakaumat 60 % matkoista on alle 40 km osuus matkoista (kpl) 15 % 10 % eniten matkoja, joiden pituus 10-30 km 5 % 0 % pituusluokka (km) 0-1 1-3 3-5 5-10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60-80 80-100 100-120 120-150 150-200 >200 HLT 2004-2005
...suurimmillaan ero on yli 50 km 01/04/2010 11 Mökkimatkojen keskipituudet työssäkäyntialueiden keskuksista ja reunoilta (km/matka) aluetyyppi PKS reuna +12,5 km PKS Turun ja Tampereen TKA reuna +24,9 km Turku, Tampere keskisuuret TKA,reuna +52,1 km keskisuuret TKA,keskuskunta pienet TKA, reuna pienet TKA,keskukset -10,8 km 0 20 40 60 80 100 120 km/matka HLT 2004-2005
12 Mökkimatkojen keskimääräiset suoritteet työssäkäyntialueiden keskuksista ja reunoilta aluetyyppi PKS reuna +1,2 km PKS Turun ja Tampereen TKA reuna +2,6 km Turku, Tampere keskisuuret TKA,reuna +2,6 km keskisuuret TKA,keskuskunta pienet TKA, reuna +1,0 km pienet TKA,keskukset 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 km/henkilö, vrk HLT 2004-2005
aluetyyppi 01/04/2010 ylivoimaisesti suurin osa tehdään henkilöautoilla alle 20 000 asukkaan kaupunkiseudut kesämökkimatkojen kulkutapajakaumat eri alueilla jalan polkupyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä veneellä 13 20 000-45 000 asukkaan kaupunkiseudut 45 000-80 000 asukkaan kaupunkiseudut Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seutukunnat Tampereen ja Turun seutukunnat Helsingin seutu vaikutusalueineen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % osuus tehdyistä matkoista, % HLT 2004-2005
14 mökit hakeutuvat rannoille ja kauas esimerkkinä Mikkelin seutu RHR, Digiroad VTT/Minna Halonen
15 mökit hakeutuvat rannoille ja kauas esimerkkinä Kustavi RHR, Digiroad VTT/Minna Halonen
16 mökkien etäisyys maakuntakeskuksesta kasvoi 1950-2000 +380 m/v 70 60 Mökkikannan (2006) keskietäisyys maakuntakeskuksesta (km) rakennusvuoden mukaan y = 3,7297x + 39,924 R 2 = 0,9032 +380 m/v +310 m/v 50 km 40 30 20 10 0 ennen 1950 1950-59 1960-69 1970-79 1980-89 1990-99 2000-06 rakennusvuosi
17 2 000 1 500 Mökkien keskietäisyyden muutos maakuntakeskuksesta vuosikymmenittäin Etelä-Suomessa 1950-luvulta 1960-luvulle 1960-luvulta 1970-luvulle 1970-luvulta 1980-luvulle 1980-luvulta 1990-luvulle 1990-luvulta 2000-luvulle (2006 asti) 1 000 metriä/v 500 0-500 -1 000 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso maakunta Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo
18 2 000 1 500 Mökkien keskietäisyyden muutos maakuntakeskuksesta vuosikymmenittäin Pohjois-Suomessa 1950-luvulta 1960-luvulle 1960-luvulta 1970-luvulle 1970-luvulta 1980-luvulle 1980-luvulta 1990-luvulle 1990-luvulta 2000-luvulle (2006 asti) 1 000 metriä/v 500 0-500 -1 000 Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Keski- Pohjanmaa maakunta Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Karjala Kainuu Lappi
19 Mökkien keskietäisyyden maakuntakeskuksesta muutos vuosikymmenittäin 2 500 metriä/v 2 000 1 500 1 000 500 0-500 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Lappi -1 000 1950-59 1960-69 1970-79 1980-89 1990-99 2000-06 vuosikymmen
20 Kesämökkien keskietäisyyksien muutos 1950-luvulta vuoteen 2006 asti. Muutoshistorian tyypittely maakunnittain: A = etäisyydet pitenevät jatkuvasti vaikkakin hidastuen 1950-luvulta alkaen ja alkavat jo lyhentyä vasta 2000-luvun taitteessa, kun tarjonta ehtyy ja vanhoja rakennuspaikkoja aletaan uudelleen rakentaa. B = etäisyydet pitenevät jatkuvasti, mutta hidastuvalla vauhdilla lukuun ottamatta 1970-80-lukujen väliaikaista lyhentymisvaihetta, mutta lähtevät taas kasvuun 2000-luvulla. C = 1950-luvulla mökkejä rakennettiin runsaasti lähelle maakuntakeskuksia, mutta sen jälkeen yhä kauemmaksi; vasta 2000-luvulla tehtyjen mökkien etäisyydet alkoivat uudelleen lyhentyä (osittain todennäköisesti vanhojen rakennuspaikkojen uudelleen rakentamisen kautta). D = etäisyyksien voimakasta kasvua lähes koko tarkastelujakson ajan. Nuolet kartassa viittaavat etäisyysmuutoksen nopeuteen ja suuntaan. D Maakunnan numero kuntia v. 2003 01 Uusimaa 24 20 Itä-Uusimaa 10 02 Varsinais-Suomi 56 04 Satakunta 28 05 Kanta-Häme 16 06 Pirkanmaa 33 07 Päijät-Häme 12 08 Kymenlaakso 12 12 Pohjois-Karjala 19 13 Keski-Suomi 30 Yleinen suunta on yhä kauemmaksi. 14 Etelä-Pohjanmaa 27 15 Pohjanmaa 18 Alueellisia erojakin on: 16 Keski-Pohjanmaa 12 17 Pohjois-Pohjanmaa 40 - useimmilla alueilla etäisyyden kasvu 18 Kainuu pysähtynyt 10 19 Lappi 22-09 länsirannikolla Etelä-Karjala ja Pohjanmaalla 14 etääntyminen 21 Ahvenanmaajatkuu 16 10 Etelä-Savo 22 Yhteensä 446 11 Pohjois-Savo 25 B A C TK, Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2003
21 250 000 euroa 200 000 Suomalaisten kotitalouksien varallisuus viitehenkilön iän mukaan 2004 Rahoitusvarat Auto ja muut kulkuvälineet Mökki Sijoitusasunto Varsinainen asunto Asunto ja auto on hankittu 35 v. iässä. Sen jälkeen lisävarallisuus sijoitetaan mökkiin, sijoitusasuntoon tai rahoitusvaroihin. 150 000 100 000 50 000 0 Alle 25 v. 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Kaikki kotitaloudet henkilön ikäryhmä Tilastokeskus, Varallisuustutkimus 2004 ja Juntto et al. 2007
22 Perikuntien omistamat mökit lisääntyvät Mökkien käyttäjäkunta monipuolistuu Harrastusviljely lisääntyy Ostetaan puutarhatraktori ym. koneita Ostetaan jääkaappi ja pakastin MÖKKIKANNAN JA SEN KÄYTTÖASTEEN KASVUN AIHEUTTAMA MUUTOS EKOTEHOKKUUTEEN (NYKYTRENDI) Varallisuus ja tulotaso kasvavat Muutetaan mökki kakkosasunnoksi Liitetään mökit sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoon (varmistetaan pakkaskestävyys) Korvataan puulämmitteinen sähkökiukaalla Ostetaan/ vuokrataan mökki Lisätään mökkien varustetasoa Ostetaan TV ym. kodinkoneita Käytetään sähkö- ym. laitteita enemmän Ostetaan citymaasturi Käydään mökillä useammin ja myös talvisin Päällystetään ja kunnostetaan mökkitiet Materiaalien ja energian kulutus kasvaa Mökkien käyttöaste lisääntyy Mökkikannan energiankulutus lisääntyy Ostetaan/ vuokrataan mökki myös Lapista, meren saaresta tms. Mökkien määrä/ asukas kasvaa Rakennetaan autotie perille Mökkien ekotehokkuus (per asukas ja vuosi) heikkenee Ostetaan/ vuokrataan mökki ulkomailta Mökkiliikenne lisääntyy Pidetään peruslämpöä ympäri vuoden tai ainakin esilämmitetään mökki ennen käyntiä ekotehokkuus: heikkenee heikkenee vähän MÖKKEILYN EKOLOGIIKKA NORMAALIA KULUTUS- KÄYTTÄYTYMISTÄ
MÖKKEILYN NYKYTRENDEJÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSIA EKOTEHOKKUUTEEN Varallisuus Ostetaan ja vuokrataan ja tulotaso mökkejä, myös kasvavat, osa useampia ja kauempana suuntautuu vapaa-ajan toimintaan 23 MÖKKEILYN EKOLOGIIKKA (yksinkertaistettuna) NORMAALIA KULUTUS- KÄYTTÄYTYMISTÄ Halutaan lisää asumismukavuutta myös loma-asumisessa Lisätään mökkien varustelutasoa Useat mökkeilyn muutostrendit vahvistavat toisiaan, jolloin mökkeilyn vetovoiman parantuminen lisää mökkikäyntejä, joka taas lisää varustelutarvetta, vetovoimaa jne. Käydään mökillä useammin ja kauempana, myös talvisin ja vuokramökeillä Mökkeilyn energiankulutus lisääntyy ja ekotehokkuus heikkenee (per asukas ja vuosi) varusteluun kuuluvat mm.: sähkö vesi viemäri WC TV pesukone astianpesukone puutarhatraktori klapikone haketin sähkökiuas jne.
Perikuntien omistamat mökit lisääntyvät Varallisuus ja tulotaso kasvavat Muutetaan mökki kakkosasunnoksi Ostetaan/ vuokrataan mökki Vaihdetaan auto hybridiautoon tai vuokra-autoon Ostetaan/ vuokrataan mökki myös Lapista, meren saaresta tms. Mökkien määrä ja käyttöaste lisääntyvät 01/04/2010 MÖKKI-INNOVAATIOIDEN JA UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN MAHDOLLISTAMIA MUUTOKSIA EKOTEHOKKUUTEEN (ESIMERKKEJÄ) Ostetaan/ vuokrataan mökki ulkomailta 24 MÖKKEILYN EKOLOGIIKKA Mennään junalla Mökkien Lisätään Harrastetaan tai bussilla käyttäjäkunta kaupunkiasumisen useammin h-auton tai monipuolistuu vetovoimaa kimppakyytiä lentokoneen Liitetään mökit (hybridiasunto) sijasta sähkö-, vesi- ja Harrastusviljely viemäriverkkoon Käydään mökillä lisääntyy pääasiassa vain loma-aikoina Mökkiliikenne Hankitaan Vaihdetaan Ostetaan vähenee aurinkopaneeli, peruslämpö TV ym. tuuligeneraattori, kuivanapito- kodinkoneita Ei rakenneta tai lämpöpumppu lämmitykseen uusia teitä eikä päällystetä ekotehokkuus: Ostetaan vanhoja heikkenee puutarhatraktori ym. koneita Mökkikannan paranee Vaihdetaan Korvataan energiankulutus laitteet sähkökiuas vähentyy vähän/paljon energiaa puulämmitteisellä säästäviin ennallaan Ostetaan jääkaappi Kuivataan ja hillotaan Materiaalien Mökkien ekotehokkuus ja pakastin pakastamisen sijaan ja energian (per asukas ja vuosi) kulutus ei kasva paranee MIKRO- TALOUDELLISTA IRTIKYTKENTÄÄ?
25 MÖKKEILYN EKOTEHOKKUUTTA PARANTAVIA TRENDEJÄ Varallisuus Hankitaan/vuokrataan vain ja tulotaso energia- ja ekotehokkaita kasvavat, osa loma-asuntoja suunnataan ekotehokkaisiin ratkaisuihin Korjataan ja parannetaan Käydään mökkikantaa. harvemmin, mutta Lisätään yhtenäisempiä lämmöneristystä. jaksoja mökillä. Hankitaan Käytetään h-auton vain energia- sijaan useammin tehokkaita joukkoliikennettä laitteita ja kimppakyytejä MÖKKEILYN EKOLOGIIKKA (yksinkertaistettuna) MIKRO- TALOUDELLISTA IRTIKYTKENTÄÄ? Mökkeilyn ekotehokkuutta voidaan parantaa (esim. energiankulutusta/m2,v vähentää) teknologian tai käyttötapojen muutosten avulla. Kaikkia keinoja voidaan käyttää rinnakkain ja ne vahvistavat toisiaan. Lisätään kaupunkiasumisen vetovoimaa. Rakennetaan hybridiasuntoja Mökkeilyn energiankulutus vähenee ja ekotehokkuus paranee (per m2 ja vuosi) esim. talviaikainen peruslämpö kuivanpitolämmityksenä, lämmöntalteenotto, aurinkokeräin, PV-paneeli, tuuligeneraattori, lämpöpumppu, A-luokan kodinkoneet jne.
26 Suhteelliseen laajan ja harvaan rakennetun lomamökkialueen kunnallistekniikan rakenteet voivat olla hyvinkin raskaita. Kuvat Pyhätunturin lomamökkialueelta. 2006-2009
Erityisolosuhteissa vapaa-ajan rakentamisen kunnallistekniikka pitää rakentaa omavaraiseksi ja luontoa haittaamatta. Kuvat Pyhätunturin laelta, jossa harmaille vesille on rakennettu oma imeytyskenttänsä ja mm. WC-jätevedet huuhdellaan alipainejärjestelmällä hyvin pienillä vesimäärillä (n. 2 dl/huuhtelu) ja käsitellään erikseen. 27 2009
Vapaa-ajanasuntojen rakentaminen voi olla myös lähes kaupunkimaisen tiivistä ja hyödyntää uusinta energiateknologiaa. Kuvat Levitunturin hotellityömaalta, tehokkaasti rakennetun lomakylän kadulta ja uusien lomamökkien (rivitalojen) rakennustyömaalta lämpöpumppulaitteineen. 28 2006-2009
01/04/2010 29 Esimerkkejä asuinrakennuksista ja asuinympäristöistä, joissa luonto on tuotu niin lähelle asuntoa kuin mahdollista riippumatta rakennustyypeistä tai rakentamistehokkuudesta. Kaupunkiasuminen lähestyy tällöin perinteisiä vapaa-ajan asumisen muotoja. 2004-2006 Yeang 1999
30 mökille vai Thaimaahan? (esimerkkilaskelma) 60 50 mökin talvikäyttö verrattuna kaukomatkaan (2 henkeä) energiankulutus GJ matkat (15 viikonloppua mökille tai 1 kaukomatka/ talvikausi) 4 000 3 500 mökin talvikäytön vertailu kaukomatkaan (2 henkeä) CO2-päästöt kg matkat (15 viikonloppua mökille tai 1 kaukomatka/ talvikausi) 3 000 energiankulutus GJ/talvikausi 40 30 20 10 mökin lämmityksen ja sähkön käytön energiankulutus peruslämmöllä (1 talvikausi) mökin valmistuksen energiankulutus kohdistettuna käyttöajalle (1 talvikauden osuus 50 vuodesta) CO2-päästöt kg/talvikausi 2 500 2 000 1 500 1 000 500 mökin lämmityksen ja sähkön käytön CO2 päästöt peruslämmöllä (1 talvikausi) mökin valmistuksen CO2-päästöt kohdistettuna käyttöajalle (1 talvikauden osuus 50 vuodesta) 0 mökkikäynnit talvella kaukomatka Thaimaahan 0 mökkikäynnit talvella kaukomatka Thaimaahan