KURIKKA nyt 1 2011. Syntynyt Kurikassa. Kurikan kaupungin sidosryhmälehti

Kurikan kaupungin sidosryhmälehti KURIKKA nyt 1 2011 Syntynyt Kurikassa Kunnallisvero on maan edullisimpia - 18 % Kurikka rakentaa imagoaan Elämä voi olla yhtä sirkusta

Palkintona pala Kurikkaa Kuva: Irina Nurmi Markkinointikampanjan nettisivuille osoitteeseen www.syntynytkurikassa.fi rakennettu kilpailu kysyy kävijöiden Kurikka-tietämystä. Palkintona arvotaan pala Kurikkaa: metsäpalsta kaupungin mailta. Nettikilpailu päättyy helmikuun 2011 lopulla, jolloin ratkeaa pääpalkinnon voittaja. Tutustu Kurikkaan ja osallistu kilpailuun: www.syntynytkurikassa.fi Kurikan markkinointikampanjan kuvauksia tehtiin alkusyksystä 2010 eri puolilla Kurikkaa. Kuvassa mallina Katri Kriikkula. Syntynyt Kurikassa kiteyttää pohjalaiskaupungin vetovoiman Kurikan kaupunki on panostanut syksyn aikana voimakkaasti imagonsa rakentamiseen. Kaupunki on ollut esillä niin televisiossa, radiossa, sanomalehdissä kuin internetissä. Kurikan tavoitteena on kampanjan myötä nostaa kaupunki uudelle kasvu-uralle. Kurikan kampanja kiteytyy teemaan Syntynyt Kurikassa, mikä viittaa Kurikassa syntyneisiin asioihin, kuten esimerkiksi ihmisiin, ideoihin tai yrityksiin. Haluamme tavoittaa markkinoinnilla nykyiset asukkaat ja poten- tiaaliset uudet muuttajat, yritykset, matkailijat, sijoittajat ja muut sidosryhmät, Kurikan kaupungin kehittämispäällikkö Hannu Alanen sanoo. Tutkittua elämisen laatua Ennen markkinointikampanjan aloittamista kaupunki teetti tutkimuksen, jossa kartoitettiin Kurikkaan muuttaneiden ja poismuuttaneiden käsityksiä kaupungista. Tutkimukseen vastanneet tulomuuttajat kiittelevät ihmisten ystävällisyyttä, alhaista veroäyriä ja hyviä liikuntamahdollisuuksia. Yrittäjyys nousi vah- vasti esiin. Kurikkaan liitetään yrittäjäaate, pohjalainen tinkimättömyys ja paikalliset tapahtumat. Kurikkalaisuus säilyy Tutkimuksen mukaan kurikkalaisten ylpeys kotikaupungista on vahva eli tulomuuttajista peräti 96 % voisi suositella Kurikkaa ja lähtijöistäkin 80 %. Kurikkalaisuus ja pohjalaisuus säilyvät aina, vaikka mihin menisi, poismuuttajatkin perustelevat. Tutkimukseen vastasi 150 viime vuosien aikana Kurikkaan muuttanutta ja 50 poismuuttanutta asukasta. Haastattelut tehtiin puhelimitse touko-kesäkuussa 2010. sisältö Kurikka rakentaa imagoaan s. 2 Kunnallisvero maan alhaisimpia s. 3 Sameli Elomaan harmonikat s. 3 Ekologinen muotoilu s. 4 Elvi kulkee sähköllä s. 6 Ei tässä ehdi rollaattoreita miettiä s. 7 Takaisin kotikonnuille Kurikkaan s. 8 Hiihtäminen maistuu yhä Heikille s. 10 Botniaring - Master Plan s. 12 Magneetista vetovoimaa s. 13 Viihtyisä keskusta yhteisvoimin s. 14 Kaikenkarvaiset ystäväni s. 16 Kyläesittelyssä Sarvijoki s. 17 Kyläsittelyssä Luopa s. 18 Elämä voi olla yhtä sirkusta s. 18 Tyyliä vuodesta 1932 s. 19 Vaatteita lasten ehdoilla s. 20 Sisustusalan elämyskeskus s. 21 Lumi työllistää nuorta yrittäjää s. 22 Ympäristöä säätävää energiaa s. 23 2 Kurikka NYT on Kurikan kaupungin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Jouni Lilja Suunnittelu ja toteutus: Mainoskenttä Kannessa: reipas syntyperäinen kurikkalainen Iida Perälä; kuva: Mikko Lehtimäki Painosmäärä: 70 000 kpl.

Kuva: Irina Nurmi Kurikka erottuu edukseen kuntaverovertailussa Kunnallisvero maan edullisimpia - 18 % Kunnallisvero on verotuotoltaan merkittävin yksittäinen vero Suomessa. Vuonna 2011 keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,20 prosenttiyksiköllä 19,17:ään, kun 49 kuntaa korottaa tuloveroprosenttiaan. Kurikassa veroprosentti säilyy yhtenä maan alhaisimmista. Kurikan veroprosentti on 18 %, mikä on alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, toteaa Kurikan kaupungin talousjohtaja Kari Korhonen. Veroprosenttia ei myöskään nosteta ensi vuodeksi. Merkittäviä eroja kuntien välillä Veronmaksajain keskusliiton tuoreessa selvityksessä vertailtiin kunnallisia veroja Helsingin seudun 14 kunnassa, 20 eri maakuntakeskuksessa sekä maakunnittain Manner-Suomen kaikissa kunnissa. Keskituloiselle kurikkalaiselle perheelle jää yli 2000 euroa enemmän käteen vuodessa kuin esim. naapurikunnassa Kauhajoella, laskee Korhonen. Maakuntakeskuksista Seinäjoki on edullisimmasta päästä, mutta sielläkin keskituloinen maksaa 770 euroa enemmän veroja kuin meillä. Selvityksen mukaan vuoden 2011 tuloverotus on kireintä Vihannissa, jossa keskipalkkainen perhe maksaa tuloveroja 2411 enemmän kuin Kurikassa. Kurikka tunnetaan hyvästä taloudestaan Kurikassa talous on vahva, ja kaupungissa nautitaan energia- ja öljyjättien menestyksestä Fortumin ja Nesteen osinkotulojen muo- dossa. Kurikassa investoidaan, rakennetaan ja peruskorjataan kiinteistöjä varsin runsaasti verrattuna moneen muuhun saman kokoluokan kuntaan. Investointimenot ovat suuret, mutta palvelutkin ovat sitten paremmat. Talvella käynnistyy Kurikan yhteiskoulun peruskorjaus ja laajennus, mikä parantaa opetuspalveluita, Korhonen mainitsee esimerkkinä. Kaupungin keskustan kehittämissuunnitelmassa on monenlaisia hankkeita pidemmällä tähtäimellä toteutettavaksi. Sameli Elomaan hienot harmonikat soivat yhä Elomaan Pelimannitupa Kurikan Wanhalla Asemalla edustaa suomalaista käsityötaitoa parhaimmillaan. Se käsittää noin 60 Sameli Elomaan valmistamaa harmonikkaa. Elomaa valmisti vuosina 1920 1960 käsityönä 664 harmonikkaa, jotka olivat numeroituja sekä tarkasti tilauskirjaan merkittyjä. Soittopeleistä suurimman osan hän toimitti ympäri Suomea, mutta osa meni aina Amerikkaan asti. Elomaa oli sekä taitava pelimanni että harmonikkojen korjaaja. Lahjakas Elomaa soitti harmonikan lisäksi myös viulua ja sävelsi. Elomaa oli haluttu vieras häissä ja muissa juhlissa ympäri maakuntaa. Hän taittoi talvisin potkukelkallaan jopa 50 kilometrin matkoja naapurikyliin vain soittopeli kaverinaan. Tuuli, tuisku ja kylmyyskään eivät lannistaneet sitkeää miestä. Oppinsa harmonikkojen valmistamiseen Sameli sai isältään. Jos työkaluja ei ollut, niin yritteliäs Sameli teki ne itse. Yritystoimintansa hän aloitti vinttikamarissa vuonna 1920. Ajalle tyypillisessä perheyrityksessä lapsetkin osallistuivat harmonikkojen valmistukseen. Näin arvostettu käsityötaito seurasi isältä pojalle. Näyttely kertoo kauniisti tuosta ajasta. Tervetuloa! Kuva: Petri Kapanen 3

Kuva: Mikko Lehtimäki Timo Hoisko taitaa EKOLOGISEN Puu- ja huonekaluteollisuudestaan tunnetussa Kurikassa kasvaa uusi muotoilijasukupolvi, joka huomioi suunnittelussaan myös ekologiset arvot ja kestävän kehityksen. Jurvassa työskentelevä muotoilija Timo Hoisko oli esillä Habitaremessuilla ekologisella Light Touch -valaisimellaan. 4

Kurikan alue tarjoaa laadukasta muotoilun koulutusta. - Kurikasta löytyy parasta puualan osaamista, sanoo Jurvassa työskentelevä muotoilija Timo Hoisko. Työskentelen Seinäjoen Ammattikorkeakoulun muotoilun yksikössä Jurvassa, kertoo Hoisko. Työpajamestarina vastaan vesileikkauslaboratoriosta ja vesileikkauksen opetuksesta, sekä toimin teollisen kalustemuotoilun workshop-vetäjänä. Opetan myös muutamia 3D-mallinnusohjelmia. Monipuolinen koulutustarjonta Alajärveltä Ilmajoen käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen puusepän oppiin lähtenyt Hoisko valmistui artesaaniksi vuonna 2002 ja muotoilijaksi Jurvasta vuonna 2008. Mielenkiintoni kalusteiden suunnittelua kohtaan oli suuri, joten jatkoin kohti Jurvaa muotoilun opintoihin, Hoisko kertoo. Nykyään asun Seinäjoella perheeni kanssa. Jurvan alue tarjoaa hyvää ja laadukasta muotoilun koulutusta mm. graafisen ja lifestyle-muotoilun sekä teollisen kalustemuotoilun saroilta. Kurikasta löytyy parasta puualan osaamista, ja varsinkin erikoisosaamista koristeveistossa, toteaa Hoisko. Pitkät perinteet sekä suuri kouluttautumista tukeva yritysverkosto vaikuttavat varmasti asiaan. Light Touch kevyt kosketus muotoilun Hoisko osallistui EcoDesign 2010 -kilpailuun ja näyttelyyn, joka on osa Habitare-messuja. Sarja keskittyi tänä vuonna valaisimiin ja valaisun uusiin innovaatioihin ekologisuuden näkökulmasta katsottuna. Hoiskon Light Touch -monitoimivalaisin toimii yhtä aikaa sekä yöpöytänä että valaisimena. Valaisin on ekologinen, koska siinä on kaksi ominaisuutta samassa, ja lampun materiaalit ovat kierrätettäviä, Hoisko toteaa. Tuotteen ekologisuuteen voi vaikuttaa paljon jo suunnitteluvaiheessa. LED-lampulla toimivan valaisimen saa päälle hipaisemalla sen pintaa, mikä helpottaa pimeässä huoneessa toimimista. Idean valaisimen muotoon Hoisko sai luonnosta lähtökohtana oli meressä hioutunut luonnonkivi. Luonto, hyvin muotoillut tuotteet ja monet materiaalit inspiroivat minua, Hoisko kertoo. Myös jokin teknologian tuoma mahdollisuus voi synnyttää uusia ajatuksia. Lisätietoja: www.ko-ho.fi 5

Kuva: Mikko Lehtimäki Tiesitkö? Tiesitkö, että lähivuosina alkaa Kolmostien Magneetin rakentaminen? Se on bisnesalue, joka yhdistää valtatie 3:n Kurikan keskustaan. Kurikassa on menossa muitakin innovatiivisia, tulevaisuuteen tähtääviä hankkeita, kuten Fortumin sähkö-auto-ohjelma. Myös nykyistä keskustaa kehitetään. Kurikassa on tällä hetkellä kolme sähköauton latauspistettä. Elvi kulkee sähköllä Kurikan kaupunki solmi toukokuussa 2010 Fortum Oyj:n kanssa yhteistyösopimuksen. Sopimus koskee sähköautojen käyttöönottoa ja latausteknologiaa sekä yleensä sähköön liittyviä innovaatioita. Hankkeen tavoitteena on energiatehokkuuden lisääminen Kurikassa. Kurikan kaupungin henkilöstön käytössä on Elviksi ristitty täyssähköauto, joka on Fiat Fiorino -merkkinen. Täyssähköautossa voimanlähteenä toimii sähkömoottori, ja siksi siinä ei tarvita pakoputkeakaan. Henkilöstö käyttää autoa lähimatkoilla, ja sen käytöstä on laadittu ohjeet. Työntekijät voivat varata Elvin käyttöönsä virka- ja työmatkoja varten, kertoo yhteyspäällikkö Jouni Lilja Kurikan kaupungilta. Suosittelemme auton käyttämistä ja järjestämme ajokoulutusta halukkaille. 6 Kurikasta sähköautokaupunki Kurikka haluaa oman kehittämisvisionsa mukaisesti olla suomalaisten kuntien edelläkävijä ja suunnannäyttäjä sähköön liittyvillä avauksillaan. Kurikan kaupunki oli aktiivinen osapuoli, ja halusi hankkia sähköauton sekä latauspylväitä, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Juha Matikainen Fortumilta. Hanketta lähdettiin sitten toteuttamaan yhteistyössä. Tulevaisuuden kulkuneuvoja mietittäessä sähköautoja on vaikea ohittaa. Jos sähköauto ladataan uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulla sähköllä, se on täysin päästötön. Fortum on mukana kehittämässä lataamiseen tarvittavaa infrastruktuuria Kurikassa ja muualla Suomessa. Täyssähköautoja on Suomen rekisterissä noin 70, ja latauspaikkoja on 39, kertoo Matikainen. Palveluvaste on siis varsin korkea. Kurikassa latauspisteet ovat jo hyvällä mallilla. Lataustolpan pistorasiat aukeavat kännykällä, ja Kurikan kaupunki kustantaa ensimmäisen vuoden sähköt. Kurikassa on kolme latauspistettä, jotka ovat torilla, Hotelli Pitkässä Jussissa ja Sisustuskeskus Sellassa, Matikainen kertoo. Lisäksi latauspisteet löytyvät Seinäjoen Rautatieasemalta Hotelli Alman pihalta ja Seinäjoen lentoasemalta. Kaksipyöräisiä ei unohdeta Kurikassa myös sähköskoottereille ja sähkömoottoripyörille on tulossa omat latauspisteensä. Niitä ollaan asentamassa ainakin Koulutuskeskus Sedun sekä lukion pihalle. Jos nuoret innostuvat liikkumaan sähköisillä kaksipyöräisillä, niin sähköä on sitten tarjolla kouluaikana, Matikainen toteaa. Suomessa on myynnissä sähköskoottereitakin parikymmentä eri mallia.

Koko ikänsä paikkakunnalla asunut Martti Köykkä on tyytyväinen elämäänsä Kurikan Jurvassa. Kuva: Juha Mänty Ei tässä ehdi rollaattoreita miettiä Lähellä keskustaa vuokrakaksiossa Jurvassa asuva Martti Köykkä osaa 85 vuoden ikään ehtineenä ottaa asiat asioina, tarvittaessa huumorilla. Pikku sairauksien kanssa menöö, askel lyhenöö jonkun verran, kommentoi Martti syöpää, joka on jo voitettu ja enää säännölliset tarkastuskäynnit ovat jäljellä. Köykkä liikkuu pääasiassa kävellen ja kesäaikaan myös mopolla. Päivittäiseen kävelylenkkiin kuuluu noin kilometrin matka läheiselle Tarina-hotellille, jossa teräsvaari käy usein syömässä. Hotellia pitävät hänen tyttärensä, joilla on myös leirintäalue Jurvassa. Yrittäjäverta on perinyt myös puusepänverstasta kaverinsa kanssa pitävä poika. Puuseppänä työskenteli Marttikin vuosikymmenet, koristeveistäjänä aivan viime vuosiin asti. Myönteinen elämänasenne ja huumorintaju miehellä on sitä luokkaa, että vastuu jää kuulijalle. Kun rollaattorikauppias kävi ovella, Martti totesi, että ei tässä nyt ehdi oikein rollaattoreita miettiä. Mopo tuossa olisi, mutta se kulkee niin hiljaa, että ajattelin lähteä Seinäjoelle 1200-kuutioisen moottoripyörän ostamaan. Jurvassa on turvallista Turvallisuudestaankaan Köykkä ei ole huolissaan. Mitään häiriköintiä hän ei ole Jurvassa kohdannut. Kun hiukan liian utelias kiertelevä kynttiläkauppias käydessään vilkuili sisälle ja kyseli mistä noin komeat pokaalit on saatu, Martti vastasi, että pistooliammunnasta. Minä olen sellanen poika, jotta mulla on herkkä liipaisinsormi ja parabellumi tyynyn alla. Kauppiasta ei ole sittemmin näkynyt. Todellisuudessa Martti Köykkä harrastaa kesäisin savikiekkoammuntaa, jossa hän on aiemmin kilpaillutkin hyvällä menestyksellä. Kesällä myös kalastetan ja talvella hiihdetään jänismetsälle varsinkin. Kaiken kaikkiaan koko ikänsä paikkakunnalla asunut ikävaari on elämäänsä Kurikan Jurvassa tyytyväinen ja kommentoi tyylilleen uskollisena: Tiesitkö? Menee omalla painollansa niin kuin ennenkin. Ei ole suurempia ongelmia. Palveluja Tiesitkö, on sen että verran Kurikkaan kuin tarvitaan. muuttajat harrastaa ovat todella pitää, tuloo tyytyväisiä aika kun maa- Mutta liikkua päivähoitoon? *) Lasten päivähoidon ja perhepäivähoidon taan nenä taivasta kohden. Vaan sähköpostia Martilla ei ole. Ennen lisäksi myös koulupalvelut ovat oppisin hyvällä lentämäänkin, mallilla: kuin tietokoneita käyttämään, Kurikassa hän sanoo on painokkaasti. kahdeksan koulua Ja kun miestä on 1-6 vähän luokkalaisille. aikaa kuunnellut, Vuosiluokat ei se lentämään opettelu 7-9 kuulosta toimivat yhtään Jurvan mahdottomalta. yläkoululla ja Kurikan yhteiskoululla. *) Kurikka 7

Työmatka ei ollut Kurikkaan paluun esteenä, Kuntolan perhe toteaa. - Kurikassa on niin hyvät harrastusmahdollisuudet - esim. suuri uimahalli, uusittu urheilukenttä ja hyvät ladut. 8 Kuva: Juha Mänty

Takaisin kotikonnuille Kurikkaan Luokanopettaja Anna-Leena Kuntola ja opistoupseeri Tuomo Kuntola ovat molemmat syntyneet ja asuneet Kurikassa lukion päättymiseen asti. Työt veivät muualle, mutta lasten synnyttyä perhe halusi takaisin Kurikkaan. Ammattiin opiskeltuaan Kuntolat muuttivat Kankaanpäähän Tuomon työn myötä. Esikoinen Lumia, syntyi vuonna 2007. Samoihin aikoihin Tuomo aloitti työn ohella opinnot Seinäjoella, joten ajelua Pohjanmaan suuntaan riitti. Toinen lapsi Hilla, syntyi vuonna 2008. Hillan synnyttyä haaveilimme, että voisimme asua Kurikassa, Anna-Leena kertoo. Aloimme kypsytellä haavetta todeksi, ja listasimme plussia ja miinuksia. Kankaanpäähän jäämistä puolsi ainoastaan Tuomon työ Tykistöprikaatissa. Kurikkaan paluun etuja taas oli muun muassa läheisten ystävien ja lasten isovanhempien asuminen Kurikassa. Henkinen elämämme on aina ollut Pohjanmaalla, Tuomo toteaa. Muualla asuessamme koimme olevamme hiukan vieraalla maalla. Kivenheiton päässä Paluumuuttopäätöksen synnyttyä Kuntolat muuttivat pian takaisin Kurikkaan, ja alkoivat suunnitella uutta kotia. Talo nousi jalkapallokentän laidalle Kiven omakotitaloalueelle, minne perhe pääsi muuttamaan helmikuussa 2010. Keskustan palvelut ovat lähellä, ja naapurusto on mukavaa, Tuomo toteaa. Lasten tuleva koulu, missä Anna-Leenakin kävi alaasteen, näkyy kotipihasta. Leikkipuistot ja urheilukentät ovat lähes pihapiirissä, ja koululla on iltaisin harrastustoimintaa lapsille, Anna-Leena kertoo. Musiikkia ja liikuntaa Viime vuonna Anna-Leena kulki vielä töissä Kauhajoella, mutta sai sittemmin Kurikasta työpaikan Koiviston koulun toisen luokan opettajana. Perhe löysi myös lapsille hyvän hoitopaikan. Lapset viihtyvät niin, että haluaisivat viikonloppuisinkin hoitoon, Tuomo naurahtaa. Tuomo kulkee päivittäin yli 100 kilometrin työmatkan, joka taittuu välillä myös kimppakyydillä työkavereiden kanssa. Työmatka ei ollut Kurikkaan paluun esteenä, Tuomo toteaa. Kurikassa on niin hyvät harrastusmahdollisuudet suuri uimahalli, uusittu urheilukenttä ja hyvät ladut. Tuomo harrasti nuorena paljon liikuntaa ja kilpaurheilua. Niistä vuosista on jäänyt hyvä muisto kaupungin aktiivisesta panostuksesta lasten ja nuorten liikuntaan. Anna-Leena taas on harrastanut musiikkia pienestä pitäen. Siihenkin on Kurikassa edelleen monipuoliset mahdollisuudet, Anna-Leena toteaa. Tiesitkö? Tiesitkö, että Kurikassa omakotitonttien hinnat alkavat n. parista eurosta neliö? Kurikassa on koko ajan tarjolla reilun kokoisia, mutta mukavan edullisia omakotitontteja. Maisemat vaihtelevat, eikä isompiin kaupunkikeskuksiin ole kuin noin puolen tunnin matka. Asuinympäristön viihtyvyys arvostetaan Kurikassa erittäin korkealle. *) *) Kurikka vetovoimatutkimus 2010, Innolink Research Oy. 9

Talvisen latuverkon Heikki Ikola kehuu Jurvassa olevan olympiakunnossa, ladut ovat hyvät ja niitä hoidetaan. - Hiihtokilometrejä kertyy yhä yli kaksituhatta talvessa. Kuva: Juha Mänty Jurva vastaan muu maailma Jurvalaisen ampumahiihdon ylivoimaisuudesta 70-luvun lopulla kertoo viidesti kisattu Jurva vastaan muut -ampumahiihtoviesti, jonka Jurvan joukkue jokaisena vuotena voitti. Neljästi kisattiin muun Suomen seurajoukkueita ja kerran myös muiden maiden maajoukkueita vastaan. Silloin taakse jäivät Neuvostoliitonkin ampumahiihtäjät, eikä Jurvan stadionilla ole koskaan ollut yhtä paljon väkeä. Viestijoukkueeseen kuuluivat kaikkina vuosina Erkki Antila, Jorma Vainionpää, Kari Saarela ja Heikki Ikola. 10

Kuka henkilöistä ei ole kurikkalainen? Keijo Kuntola Hilkka Riihivuori Heikki Ikola Erkki Antila Pauli Nevala Pauli Nevala on teuvalainen Hiihtäminen maistuu yhä Heikille Heikki Ikola on jurvalainen entinen ampumahiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti. Hän on Suomen kaikkien aikojen menestynein ampumahiihtäjä: arvokisamitaleita kertyi kaikkiaan kymmenen olympia- ja MM-kisoissa. Kotiseudusta kysyttäessä Heikki sanoo olevansa tilanteen vaatiessa molempia kurikkalainen ja jurvalainen, mutta jurvalainen ennen kaikkea. Kurikassa liikkuminen on helppoa Talvisen latuverkon Ikola kehuu Jurvassa olevan olympiakunnossa, ladut ovat hyvät ja niitä hoidetaan. Hiihtokilometrejä kertyy yhä yli kaksituhatta talvessa ja kesällä riittää polkua maastopyöräilyyn. Toinen kesälaji on hirvenjuoksu. Maastopyöräilystä myös Ikolan poika on innostunut kilpailemiseen asti. Kaikenkaikkian liikuntamahdollisuudet kaupungissa ovat Ikolan mielestä hyvät varsinkin maastossa viihtyvälle ihmiselle. On myös hyvin hoidettuja urheilukenttiä, kuntosaleja ja Kurikassa myös uimahalli. Eläkkeellä on joka päivä kiire Tuntuu pitävän paikkansa, että eläkkeelle jääminen tietää kiireitä joka päivälle sanoo Ikola, kun tuoreimmista kuulumisista tiedustelee. Talvisin hän on Ylen kommentaattorina ampumahiihtokisoissa ja valmentaa jonkun verran junioreita ampuma- ja maastohiihdossa. Itse hän ei enää kisaa ampumahiihdossa, vaikka se onkin suosittu veteraanilaji. Ampumahiihdon suosiosta Heikki on iloinen: Suunta on erittäin positiivinen, pienoiskivääriin siirtyminen mahdollisti kehityksen ja laji on yksi suosituimmista talvisin Keski- Euroopassa. Katsojia ja kilpailijoita riittää. Ampumahiihto sopii hyvin sekä paikan päällä katsottavaksi että televisioon. Siviiliammatiltaan jos näin voi sanoa Heikki Ikola oli sotilas. Upseerin ura Porin Prikaatissa ja Kauhavan Lennostossa kesti lähes 30 vuotta. Merkittävä apu menestyksessä oli työnantajan ja työtoverien jatkuva kannustus. Jos nykypäivän ampumahiihtäjät ovat ammattilaisia, niin kyllä sellaisia käytännössä oltiin huipulla Heikin mukaan ennenkin. Nuorisoa liikunnan pariin Jotta nuoret saadaan liikkumaan riittävästi, Ikolan mukaan yhteiskunnan pitää tukea seuroja. Tarvitaan ammattitaitoisia ohjaajia, jotta vanhemmatkin voivat luottaa toiminnan turvallisuuteen. Liikunta on sosiaalista yhteiseloa parhaimmillaan. 11

Kuva: FCG Jaakko Peltonen Botniaring-moottoriradan Master Plan Botniaringin moottorirata on merkittävä matkailu- ja vapaa-ajanvieton vetonaula Kurikan Jurvassa. Botniaring on yksi Suomen viidestä isosta moottoriradasta. Alueen kehittämiseksi on tehty suunnitelma siitä, millainen Botniaringin moottoriurheilukeskus on vuonna 2020. Botniaringin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi laadittu suunnitelma on menossa Kurikan kaupunginhallituksen käsittelyyn, kertoo Botnia Raceway Oy:n toimitusjohtaja Jari Isohella. Sitten toivottavasti lähtee iso pyörä pyörimään. Master Plan -suunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä olemassa olevien toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Radan maa-alue on Kurikan kaupungin omistama, moottoriradan omistaa Lintuharjun Moottorirata Oy, ja vuokralaisena toimii Botnia Raceway Oy. Kansainväliset mitat täyttävä moottoriurheilukeskus Moottorirataosuus pyritään kehittämään kansainväliset vaatimukset täyttäväksi. Tämä merkitsee sitä, että radalla pystyttäisiin järjestämään kansainvälisiä kilpailuja. Kehitystoimenpiteiden tavoitteena on tuplata kävijämäärä, joka on nyt noin 30 000, kertoo Isohella. Rata-autoilun lisäksi alueella järjestettäisiin FK- rallicross-, tractor pulling- ja muita kilpailuja, mikä monipuolistaisi kävijäkuntaa. Radasta on myös tarkoitus tehdä kansallinen ajo-opetuskeskus, jolloin radalla voidaan ympärivuotisesti järjestää liukkaan kelin ajoopetusta myös raskaalle kalustolle. Laajennuksen ansiosta voimme tulevaisuudessa järjestää useampia tapahtumia tai harjoittelujaksoja kerralla sulkematta koko rataa, Isohella sanoo. Maakunnallinen matkailukohde Tavoitteena on monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan keskittyvä alue, joka on samalla matkailukeskus. Suunnitelmassa otetaan huomioon mm. majoitusmahdollisuudet, uudet caravan-alueet ja leikkipuistot. Botniaringin ympärille voidaan luoda monipuolisia palvelukokonaisuuksia, jotta alue saadaan entistä vetovoimaisemmaksi, toteaa Isohella. Vetovoimainen rata on nykyäänkin: huhti- ja lokakuun välillä lähes kaikki viikonloput ovat olleet varattuja monen vuoden ajan, ja ensi vuoden kalenterikin alkaa täyttyä. Tyhjinä aikoina rata on vilkkaassa harjoituskäytössä. Suomeen suunnitellaan kahta uutta moottorirataa, Isohella kertoo. Meillä rata on jo, joten olemme muutaman vuoden edellä näitä hankkeita. Lisäksi meidän etumme on sijainti lähistöllä ei ole asutusta eikä tiukkoja melurajoituksia. 12

Magneetti tuo uutta Kuvat: JKMM Arkkitehdit vetovoimaa bisnekseen Kurikka panostaa vetovoimaansa ja tarjoaa tulevaisuudessa entistä houkuttelevamman ympäristön uusille yrityksille. Kolmostien Magneetti syntyy keskustan ja kolmostien väliin. Tarkoitus on rakentaa alueelle uusi liittymä, kävijöitä houkutteleva imagorakennus ja liiketilaa. Kolmostiellä liikkuu ostovoimaa: tuhannet autot kulkevat kolmostietä päivittäin. Kurikan uusi eritasoliittymä houkuttaa poikkeamaan. Suunnitteilla olevan sillan arkkitehtuuri ja valaistus täydentävät maisemaa. Risteyksen lähelle kaavoitetaan tontteja uudelle, tilaa vaativalle yritystoiminnalle. Kurikkaa ei voi ohittaa huomaamatta jatkossa. Kurikan halki kulkevaa valtakunnan pääväylää tullaan jatkossa hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti koko alueen kehittämiseen, sanoo Kurikan kaupungin kehittämispäällikkö Hannu Alanen. Bulevardi houkuttelee keskustaan Kurikan Huovintiestä tehdään puuriveillä ja valoilla bulevardimainen puistokatu. Rakentamista ohjataan sen molemmille puolille. Alueen ilme eheytyy ja kaupunkimaistuu. Kurikan keskustan jokilaaksoon avautuu uusi, komea näkymä kolmostieltä. Ideana on piristää myös keskustaa ja kasvattaa se kiinni kolmostiehen, joka on luonteva kasvusuunta kaupungille. Liikennevirrat seisauttava maamerkki Suunnitelmaan kuuluu kolmostien ja keskustan väliin nouseva, koko aluetta leimaava imagorakennus. Arkkitehtonisesti houkuttelevalle rakennukselle varataan tilaa alueen hallitsevalta paikalta. Näyttävä maamerkki antaa ensivaikutelman koko kaupungista. Se pysäyttää kuin näyteikkuna ja esittelee kurikkalaista osaamista ja yritystoimintaa, uutta sekä perinteistä. Magneetin arkkitehtoninen visio ja kehittämissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja alueen kaavoitus on käynnissä. Tiehallinnon kanssa on sovittu risteysalueen toteutuksesta. Ramppien ja ylikulkusillan rakentaminen alkaa lähivuosina. Magneetti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi erikoistavarakaupan kehittämiseen. Tarjolla on houkutteleva kohde rakennusliikkeille ja kiinteistösijoittajille, keskusliikkeille ja valtakunnallisille palveluketjuille. Alue vahvistaa paikallista ja alueellista yritystoimintaa. 13

Kurikan ydinkeskustasta luodaan kaikille toimijoille miellyttävä, virikkeellinen ja turvallinen kaupunkiympäristö, jossa viihdytään ja asioidaan. Viihtyisä keskusta yhteisvoimin 14

Kurikan kaupunkikeskustan kehittämistyö aloitettiin elokuussa 2009. Saman syksyn aikana analysoitiin keskustan nykytilaa ja kehittämiskohteita, joita on kyselyjen, seminaarin sekä konsulttien havaintojen perusteella lukuisia. Keskustan kehittäminen on pitkäaikainen hanke, jonka tavoitteita ei saavuteta hetkessä. Seppo Kangas on työskennellyt Kurikan kaupungilla lähes 30 vuotta. Keskustan kehittämiseen pyritään saamaan mukaan eri toimijoita, kertoo kehittämisen ohjausryhmään kuuluva Kurikan kaupungin ympäristöjohtaja Seppo Kangas. Kaupungin lisäksi mukaan toivotaan kiinteistönomistajat, yrittäjät, kauppiaat ja kansalaisryhmät. Kiinteistöt ja kauppapalvelut Jotta Kurikan keskustaan saadaan toimivampi asiointiympäristö ja selkeä ydinkeskustan ilme, jo alkuvaiheessa toteutetaan Keskuspuistikon ja Asematien rakentaminen kävelypainotteiseksi kaduksi. Asematielle ehdotetaan kahvila-ravintolarakennusta ulkoterasseineen. Tästä muodostuisi spontaani kohtauspaikka, jollainen Kurikasta puuttuu. Uutta liiketilaa on kehittämissuunnitelmassa paljon. Ensivaiheeseen kuuluu kaupungintalon kortteli. Mikäli kaupungintalo puretaan ja korvataan uudella, uusi rakennus tulisi lähemmäksi Asematietä ja sen katutasossa olisi liiketilaa. Kymppikortteli on toinen kehittämisen kannalta tärkeä kortteli, jossa lisärakentaminen ja pysäköintialue ovat mahdollisia. Muutkin Keskuspuiston kiinteistöhankkeet ovat tärkeitä, ja suunnitelmassa on huomioitu myös mm. Seurapuiston, joenrannan ja liikenneympäristön kehittäminen. Yhteistoiminta on ensisijaista Laajamittaisen keskustan kehittämisen lähtökohtana on hyvä yhteistoiminta ja useiden tahojen osallistuminen kehittämistoimenpiteisiin. Yhteistoiminnan kehittäminen on ensisijainen asia ilman sitä ei saada aikaan viihtyisää keskustaa, sillä toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat kaupungin ohella myös yksityisen sektorin toimijat. Kysymys ei ole pelkästään fyysisen ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta, Kangas toteaa. Eri tahojen yhteistyöllä luodaan ajan myötä ydinkeskustasta kaikille toimijoille miellyttävä, virikkeellinen ja turvallinen kaupunkiympäristö, jossa viihdytään ja asioidaan. Luontorakas ympäristöjohtaja Seppo Kangas on työskennellyt Kurikan kaupungilla kohta 30 vuotta. Kankaan tehtävät ympäristöjohtajana ovat monipuoliset, ja työn vastapainoksi hänellä on liikunnallisia harrastuksia. Vuonna 1953 syntynyt Seppo Kangas on kotoisin Kurikan Jyllintaipaleelta, ja on asunut lähes koko elämänsä Kurikassa. Espoossa Kangas asui muutaman vuoden opiskeltuaan Otaniemessä maanmittausalan diplomi-insinööriksi. Opintojen päätyttyä aloitin Kurikan maanmittaustoimistolla toimitusinsinöörinä, Kangas kertoo. Kurikan kaupungilla olen työskennellyt vuodesta 1982, ensin kaupungin geodeettina, sittemmin ympäristöjohtajana. Polttopuita ja patikointia Kankaan tehtäviin kuuluu kaikki maankäyttöön liittyvä, kuten kaavoitusasiat, maahankinta ja tontinluovutus. Lisäksi hän hoitaa yhdessä muiden mittaustoimen ammattilaisten kanssa kiinteistömuodostustehtäviä, mittaus- ja kartoitusasioita sekä kaupungin maaomaisuuden hallinnointia, kuten vuokrausta ja puuston myyntiä. Liikunnallisia harrastuksia Kankaalla on ollut koko elämän ajan: nuorempana erityisesti jalkapallo, ja vanhemmalla iällä uinti, hiihto ja pyöräily. Hyötyliikuntaa tulee polttopuiden pilkkomisen muodossa. Lisäksi Kangas mm. lukee, matkustelee ja käy teatterissa. Mieluisin harrastus on patikointi luonnossa, Kangas kertoo. Kurikan ja lähialueiden erinomaiset luontopolut kotineen ja laavuineen ovat tulleet tutuiksi. 15

Kuva: Juha Mänty Kurikan eläinlääkärit siirtyivät uusin tiloihin syksyllä 2010. Jos potilaana on hevonen, sika tai koira, apuun tulevat eläinlääkärit Eve Ala-Kurikka ja Tapio Harmanen. Uusi eläinlääkäriasema on kätevästi keskustan laidalla, ja tuotantoeläimet hoidetaan tilakäynneillä. Kaiken- karvaiset ystäväni Eläinlääkintähuollon järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Kurikassa eläinlääkäripalvelut tuottaa JIK ky eli Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan yhdessä perustama peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Kurikassa työskentelee kaksi eläinlääkäriä, eli Tapio Harmanen ja minä, kertoo eläinlääkäri Eve Ala-Kurikka. Toimenkuvissamme ei ole eroa. Paras hoito paikan päällä Valtaosa Harmasen ja Ala-Kurikan potilaista on nautoja, hevosia, sikoja, koiria ja kissoja. Hevoset ja pikkulemmikit ovat tärkeitä harrastuskumppaneita ja perheenjäseniä, ja sairaalle eläimelle pyritään aina löytämään oikea hoito. Jos sairaus vaatii erikoisosaamista, jota meillä ei ole, ohjataan potilas hoitoon muualle, Ala- Kurikka kertoo. Esimerkiksi luukirurgiaa Kurikassa ei tehdä, mutta sen sijaan kissojen ja koirien pehmytosakirurgiaa, kuten keisarinleikkauksia, kasvaintenpoistoja ja kastraatioita. Perusprak- tiikkaan kuuluu myös muun muassa hammashoidot, iho- ja korvasairauksien diagnosointi ja näytteiden otto. Tuotantoeläimet, naudat ja siat, hoidetaan aina tilakäynneillä. Tuotantoeläimiä on käytännössä hankala lähettää muualle jatkohoitoon. Koska olen lehmän ainut hoito, minun on pyrittävä olemaan myös sen paras hoito, Ala- Kurikka toteaa. Tavoitteena on parantaa kurikkalaisten tuotantoeläinten hyvinvointia ja samalla karjatalouden tuottavuutta nykyaikaisilla hoidoilla ja neuvonnalla. Tilaa myös hevoselle Kurikan eläinlääkärit siirtyivät uusiin tiloihin syyskuun alussa. Uusi vastaanotto Kärrytiellä on avara, ja mahdollistaa kahden eläinlääkärin sujuvan työskentelyn. Tilaa on 230 m², joka koostuu pien- ja suureläintoimenpidehuoneista sekä toimistotiloista. Palvelu on lähellä, ja sairaat eläimet saavat avun nopeasti, iloitsee Harmanen. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot saa Kurikan vastaanoton puhelinvastaajasta, Harmanen neuvoo. Nyt tiloissa voidaan vastaanottaa myös hevonen uudessa hoitopilttuussa. Lisäksi tiloissa on hevoskarsina, jossa hevonen voi hätätapauksessa olla hoidossa jopa yön yli. Hevosille tehdään mm. hammashoitoja, ruunauksia ja tammojen hedelmällisyyteen liittyviä ultraäänitutkimuksia. Kurikassa on paljon hevosia, eivätkä kaikki hoidot onnistu talliolosuhteissa, Harmanen kertoo. Vastaanotolla hoitopilttuussa on valoa ja lämmintä vettä lähellä, ja hoitotilanne on sekä eläinlääkärille että hevoselle turvallinen. 16

Kyläesittelyssä Kuva: Juha Mänty Kylä tarkoittaa sitä, että ihimiset tuntoo toisensa. Sarvijoki on noin neljänsadan asukkaan kylä Kurikan pohjoiskolkassa ja tunnetaan nykyään myös Kurikan porttina Vaasaan sinne kun on ajomatkaa vain vajaa puoli tuntia. Kylätoimikunnan puheeenjohtaja Veijo Mäki pitää edelleen Sarvijokea nimenomaan kylänä. Kyläläisillä on hyvä yhteishenki ja sitä pidetään yllä. Kun Veijolta tiedustelee, mitä kylä nykyään tarkoittaa, vastaus tulee heti, täsmällisesti ja punnitusti: Kylä tarkoittaa sitä, että ihmiset tuntoo toisensa ja tietää mitä kukin teköö ja harrastaa. Etäisyys aktivoi Jo Jurvassa Sarvijoki oli kaukana kunnan keskustasta. Kun Jurva nyttemmin on Kurikan kaupunginosa, sarvijokelaiset ovat entistä kauempana. He tuntevat edelleen olevansa kyläläisiä, vielä jurvalaisia mutta toki myös kurikkalaisia. Identiteetti on tallella, se vain muuttuu ajan myötä. Etäisyys keskustasta kun ei tarkoita syrjässä olemista, pikemminkin se aktivoi kylää. Asiat on totuttu hoitamaan itsenäisesti. Hyvä esimerkki on kehittyvä virkistysalue lähellä entistä koulurakennusta. Siellä sijaitseva kylän kökällä tekemä, oma maauimala on laatoitettu ja vedenkäsittely automatisoidaan. Maauimaloita ei liiemmin ole koko maassa, mutta Sarvijoen esimerkkiä seurataan muissakin alueen kylissä. Vaikka vesi lämpenee luonnonmukaisesti auringonpaisteella, maauimala toimii kylän keitaana ja pidentää uimakautta huomattavasti. Vaasasta tullaan Sarvijoelle Rauhallisen ja yhteisöllisen kyläasumisen arvostus pysyy. Sarvijoelle muutto on varovaisessa kasvussa talo perinteisessä kylämaisemassa kiehtoo monia. Kurikka panostaa tulossa olevia oman talon rakentajia varten muun muassa vastaanottoasuntoihin, joista on välillä jopa pulaa. Sarvijoelta suunnataan töihin ja ostoksille Vaasaan, oman kaupungin palvelut ovat tarvittaessa Jurvassa ja Kurikassa. Ja jos päätöksenteko välillä tuntuukin olevan kaukana, se, mikä etäisyydessä menetetään, voitetaan yhteisöllisyydessä. Tiesitkö? Kurikan kaupunki ja Sarvijoki ovat mukana valtakunnallisessa Moderni puukaupunki -hankkeessa, jossa tehdään puurakentamisen avulla näyttäviä ja esimerkillisiä konkreettisia puumiljöökohteita eri puolille Suomea. Sarvijoelle suunnitellaan uudentyyppistä asumisen vaihtoehtoa avaimet käteen -periaatteella modernissa pohjalaistalossa. Luonnokset ovat valmiina kesäkuussa 2011. 17

Kylä, joka saa aikaaseksi Luopa on vajaan kymmenen kilometrin päässä Kurikan keskustasta sijaitseva maaseutukylä. Laakeaa peltomaisemaa halkoo Jalasjoki ja siellä täällä maamerkkeinä kohoavat perinteiset komeat pohjalaistalot. Kyläesittelyssä Juuri tätä jokien harvakseltaan pilkkomaa aukeutta pitää Jukka Ala-Luopa omana sielunmaisemanaan. Jukka on Luovan koulun luokanopettaja ja koulunjohtaja. Vähän virankin puolesta hän sanoo olevansa aktiivinen vanhempainyhdistyksessä ja urheiluseurassa, mutta tähdentää, että juuri kaikkien mukana oleminen ja kökkä talkoilla tekeminen pitää kylät elinvoimaisina. Luovassa on tehty kylän kökällä muun muassa pururata ja rantasauna, jota vuokrataan halukkaille järviä ja järvenrantatontteja kun näillä seuduin ei liiemmälti ole. Talkoovoimin ovat nousseet myös näkötorni ja urheiluseuran oma ponnistus, hiekkatekonurmi. Seurakunnan käytössä nykyään oleva seurakuntakotikin on kökällä aikanaan rakennettu. Eikä tämä yhdessä tekeminen ole vähenemässä. Uusia hankkeita viritellään koko ajan. Osassa EU:kin on mukana tukemassa. Toki vapaa-ajalla tehdään muutakin kuin talkoita. Nuorisoseurantalo on yksi kylän keskipisteistä. Siellä toimi kansalaisopisto, siellä harrastetaan liikuntaa ja erilaisia kemuja on pidetty aktiivisesti. Luopa on varsin lähellä Kurikan keskustaa, tie on valaistu ja yhteys joutuisa, joten kylä on hyvä vaihtoehto pysyvämmästikin muuttaa, kannustaa Ala-Luopa. Loukajanvuoren näkötorni, kuva: Ismo Kokkarinen. Kurikassa elämä voi olla myös yhtä sirkusta Kurikkalaiset asuvat tutkitustikin onnellisessa ja virikkeellisessä ympäristössä ja myös harrastustoimintaa Kurikassa riittää moneen lähtöön. Yksi esimerkki on maamme korkeatasoisimpiin kuuluva taideliikuntakoulu. Eira Nevanpään Taideliikuntakoulu aloitti toimintansa Kurikassa vuonna 1999. Taideliikuntakoulussa harrastettavat lajit ovat sirkus, akrobatiavoimistelu ja trampoliinivoimistelu. Sirkuksen lajeista koulussa harrastetaan pari-, trio- ja ryhmäakrobatiaa, käsinseisonta- ja notkeusakrobatiaa sekä trampoliinia ja voltteja. Koulussa on tällä hetkellä noin 160 oppilasta. Taideliikuntakoulu antaa sirkustaiteen perusopetusta. Koulussa sirkusopinnot aloitetaan harrasteryhmissä, joista edetään perusvalmennusryhmiin. Muutaman vuoden jälkeen oppilas voi nousta kilpa- tai esiintymisvalmennusryhmiin, joissa erikoistutaan tiettyyn sirkuksen tai voimistelun lajiin. - Erikoistumalla muutamiin sirkuksen lajeihin koulumme panostaa tasokkaaseen opetukseen, Eira Nevanpää kertoo. Harjoitustunteja pidetään Kurikassa Monitoimikeskuksessa ja Paulaharjun Koululla. Ilmajoella harjoituspaikkana on Ilmajoki-halli. Eira Nevanpäälle elämän mittaisesta liikuntaharrastuksesta muodostui työ, kun entinen liikunnanopettaja ja telinevoimistelijoiden valmentaja perusti oman taideliikuntakoulun. Koulu yhdisti ensimmäisenä Suomessa liikunnan ja kulttuurin, sirkustaidepalvelut sekä urheiluvalmennuspalvelut. Koulun oppilaat ovat voittaneet monia palkintoja ja kunniamainintojasekä sirkustaiteen että urheilun alalla. Kansainvälisistä akrobatiavoimistelukilpailuista oppilaat ovat tuoneet mitaleita tuliaisiksi useana vuonna. Trampoliinivoimistelussa oppilaat ovat saavuttaneet Suomen mestaruuksia sekä Pohjoismaiden mestaruuksia, ja nuorten MM-kilpailuista hyviä sijoituksia. Taideliikuntakoulun korkeatasoinen esiintyjäryhmä on kutsuttu esiintymään monille kansainvälisille voimistelufestivaaleille. Suomessa ryhmän voi tilata esiintymään myös erilaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Joka kevät koululla on iso kevätnäytös, jossa kaikki oppilaat pääsevät esiintymään. 18

Kuvat: Huonekalutehdas Laitala Oy Laitala Oy:ssä ammattitaitoiset veistäjät vastaavat koristeveistoksien viimeistellystä laadusta. Laitalan tyyliä vuodesta 1932 Jurvalainen puusepän- ja käsityöperinne yhdistettynä moderniin puuhuonekalujen valmistusteknologiaan on Laitalan tyylihuonekalujen menestyksen salaisuus. Huonekalutehdas Laitala Oy on perustettu vuonna 1932. Pietarilaissyntyinen Toivo Laitala kävi Jurvassa veistokoulun, ja oppi valmistamaan lähinnä rokokoo-, kustavilais- ja empiretyylisiä tyylihuonekalustoja. Laitala on edelleen perheyritys, jo kolmatta polvea, kertoo Toivo Laitalan poika, toimitusjohtaja Esa Laitala. Nykyään Laitalan tyylihuonekaluja myy parisataa huonekaluliikettä ympäri Suomen. Yksinoikeutta ei ole annettu yhdellekään huonekaluketjulle. Huonekalujen mallit ja koristeveistokset ovat pysyneet samana, mutta työvälineet ovat kehittyneet ajan myötä. Maksaisi omaisuuksia, jos kaluste tehtäisiin 30-luvun tavalla, toteaa Laitala. Suuri osa työstä tehdään edelleen käsityönä, mutta tuote on parantunut kestävyydeltään, kun esimerkiksi tapitukset tehdään nykyaikaisilla tarkoilla koneilla. Tyylihuonekalun arvo säilyy Suurin osa Laitalan huonekaluista valmistetaan kotimaisesta koivusta. Muista jalopuista tehtyjä tuotteita löytyy lähinnä laivoista. Laitalan tuotteita tilaavat myös hotellit, ja kymmenet seurakunnat. Taantuma hiljensi myyntiä. Huonekaluliikkeillä menee yleisesti ottaen huonosti, kertoo Laitala. Taantuma puri meihin kunnolla, mutta emme kuitenkaan joutuneet irtisanomaan ketään. Väkeä meillä on reilu 30 henkeä. Laitalan tuotteet ovat niin pitkäikäisiä, että lähes koko tuotanto on vielä käytössä pitkin maailmaa. Ainoastaan tulipalot ovat saattaneet tuhota huonekaluja. Tyylihuonekaluja arvostetaan, ja esimerkiksi perinnönjaossa eri osoitteisiin päätyneitä huonekaluryhmiä täydennetään tilaamalla Laitalasta puuttuva tuote tilalle. Samannäköistä, tuttua laatua tehdään edelleen, Laitala lupaa. Olemme yhdistäneet nykyaikaisten koneiden käytön käsityöhön, ja se on pitkäaikaisen menestyksemme salaisuus. 19

Kuva: Nomparelli Kuvat: Jenni Latva Vaatteita lasten ehdoilla Lastenliike Nomparelli on kurikkalaisten YES YES -merkkisten lastenvaatteiden myymälä. 1970-luvulta asti lastenvaatteita suunnitellut Leena Ujainen ja Nomparellin omistaja Marjo Koivisto tekevät töitä vierekkäisissä toimitiloissa Kurikan keskustassa. Nomparelli on perustettu keväällä 2009. Vaatteita valmistetaan vauvasta leikki-ikäiseen asti. Tuotesuunnittelija Leena Ujainen suunnittelee vaatteet, valitsee kankaat, tekee kaavat sekä leikkaa ja viimeistelee vaatteet, jotka ommellaan lähialueella. Kaupan pyörittäminen tuotannon lisäksi on aikamoinen yhtälö, joten Ujainen pyysi Koivistoa yrittäjäksi. Olen paluumuuttaja Tampereelta, kertoo yrittäjä Marjo Koivisto. Leena houkutteli minut hänen tilalleen lastenvaatekauppiaaksi, ja sillä tiellä ollaan. Laaja valikoima arjesta juhlaan YES YES -mallistosta löytyy kaikki lasten pukeutuminen sisä- ja ulko- ja juhlavaatteineen alusvaatteita ja sukkia lukuun ottamatta. Ujaisen ideologia on aina ollut se, että vaatteet tehdään nimenomaan lapsen tarpeisiin. Periaatteeni on, että teen suomalaisia lastenvaatteita isolla L-kirjaimella, enkä mitään napapaitoja, Ujainen toteaa. Vaatteiden pitää olla mukavia, niin että niissä on kiva leikkiä ja olla. Lapset ovat saaneet nauttia Ujaisen suunnittelemista vaatteista aina 70-luvulta lähtien. Ujaisella on viisi lasta, ja osa ideoista onkin tullut omien lasten myötä. Ulkoilukintaisiin laitan kuminauhat kiinni niin, että niissä on vain yksi nipsu, jolla kinnas kiinnitetään vaatteeseen, mainitsee Ujainen esimerkin. Muuten ne nipsut ovat äkkiä hukassa. Tulevaisuudessa tuotteita myös nettikaupasta Vaatteiden lisäksi myymälästä löytyy myös sisustustuotteita, kuten tuikkuja, pyyhkeitä, tyynyjä, kehyksiä ja naulakoita sekä magneetteja, kortteja ja ovikylttejä. Kanta-asiakkaita tulee myymälään jo aina pääkaupunkiseudulta asti. Olen tekemässä nettikauppaa, paljastaa Koivisto. Kauempaa lasten vaatevarastoja täydentämään tulevat kanta-asiakkaatkin tulevat hyötymään siitä. Myymälässä käy myös paljon tuliaisten etsijöitä. Koiviston pääperiaatteena on, että kaikki myytävät tuotteet ovat mahdollisimman lähellä tuotettuja. Suurin osa tuotteista valmistetaan lähikunnissa, kuten Koskenkorvalla ja Kauhajoella. Vaatteet ommellaan lähialueella ja niiden kankaat ovat osin suomalaisia. Näin työllistämme lähialueiden ihmisiä, Koivisto toteaa. Kotimaassa valmistetut vaatteet myös säästävät luontoa. 20