Tulliviesti 1 2013 N R O www.tulli.fi Tullin nettisivuilla on ajantasaista tietoa kaikista tullitoimintaan liittyvistä aiheista. SIVU 24 Tulli neuvoo ja opastaa S i v u 8 : Itäturistien virta luo painetta rajoille ja liike-elämään S i v u 18 : Tullin asiakkaat tullitutkinnon pariin
Tulli torjuu terveyteen, turvallisuuteen ja Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia sekä tullirikollisuutta. Tulli tarkastaa vienti- ja tuontiluvat Uhanalaisten eläinlajien ja niistä saatavien tuotteiden tuonti ja vienti on luvanvaraista. Matkustaja tarvitsee aina EU:n ulkopuolisen maan viranomaisen myöntämän CITESvientiluvan ja kaikkein uhanalaisimpien lajien osalta lisäksi vielä Suomen ympäristökeskuksen myöntämän CITES-tuontiluvan muun muassa villien kissaeläinten, susien ja karhujen turkisten sekä korallin, matelijoiden, papukaijojen ja norsunluun tuontiin. Myös uhanalaisten kasvilajien ja niistä saatavien tuotteiden tuonti ja vienti on luvanvaraista. Ruukkukasvien ja taimitarhakasvien tuonti EU:n ulkopuolelta ilman kasvinterveystodistusta on kielletty. Joitakin orkideoita ei saa niiden uhanalaisuuden vuoksi tuoda Suomeen lainkaan. Tulli tarkastaa, että rauhoitetuilla yksilöillä on asianmukaiset vienti- tai tuontiluvat, myös EU:n sisäkaupassa. 2 Tulliviesti
FAKTA: Uhanalaisten lajien tuontia, vientiä, kauppaa ja hallussapitoa valvotaan ns. CITES-sopimuksella. Sen tarkoituksena on suojella uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja sukupuuttoon kuolemiselta estämällä niillä käytävä salakauppa. CITES-sopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Fauna and Flora) astui voimaan vuonna 1975, ja sen on allekirjoittanut yli 170 maata. Suomessa sopimus astui voimaan vuonna 1976. Lisätietoja: www.ympäristo.fi ja www.tulli.fi Tulliviesti 3
Pääkirjoitus Tulliviestin toimitusneuvosto: Tullin asiakasyhteistyöryhmät Päätoimittaja Jarkko Saksa Toimitussihteeri Katja Penninkilampi Taitto Tuuli Jalo ja Katja Penninkilampi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512, 00101 Helsinki Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Kopijyvä Oy ISSN 0789-0001 Seuraava numero Numero 2/2013 ilmestyy kesäkuussa. Aineisto toimitukselle viimeistään 19.4.2013 Lehden kansi: Tulli Matkamessuilla Talous sumussa itäraja imussa Suomen ulkomaankaupalla ei mennyt lujaa viime vuonna. Vienti takkusi, pysyi euromääräisesti vuoden 2011 tasolla, ja tuonti supistui. Kauppatase jäi 2,3 miljardia euroa alijäämäiseksi. Toivottua talouden nousua ei syntynyt. Investointitavaroiden tuonnissakaan ei näy nousun ennusmerkkejä. Suomen Venäjän-vienti kasvoi näissä haastavissa talouden oloissa seitsemän prosenttia. Kun Venäjä on selkeästi suurin kauppakumppanimme ja Ruotsin jälkeen sijalla kaksi vientimaana, on kasvulla merkitystä. Kaukana olemme toki vuoden 2008 huippuajoista, mutta pylväät näyttäisivät olevan vuoden 2009 aallonpohjasta lähtien vuosi vuodelta kasvusuunnassa. Tavarakaupan lukujen mukaisesti rekkamäärät ovat pysyneet edellisvuoden tasolla eikä mediakynnyksen ylittäviä rekkaruuhkia ole viime vuonna esiintynyt. Työtä itärajalla on kuitenkin piisannut, siitä on pitänyt huolen vahvassa kasvussa oleva matkustajamäärä. Viime vuonna rajan ylitti 12 miljoonaa matkustajaa, missä on 12 prosentin kasvu edellisvuoteen. Kasvun ennakoidaan jatkuvan ja edelleen vahvistuvan, jos viisumivapaus toteutuu. Matkustajien piristyruiske talouteen on merkittävä. Viranomaistoiminnassa onkin varauduttu ja sitouduttu siihen, että rajanylityspaikat, tiet ja viranomaismenettelyt kehitetään liikennemäärien kasvun mukaisesti niin, että sekä matkustajille että kaupalliselle liikenteelle luodaan suotuisat olosuhteet. Yhtenä keinona vastata liikennevirtojen kasvuun on meneillään oleva uudistus, jossa matkustajaliikenne ja kaupallinen liikenne ja sen selvitys eriytetään vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla omiksi yhden pysähdyksen linjastoikseen. Vuoden 2014 loppuun mennessä toteutetaan Nuijamaalla, Vaalimaalla ja Imatralla merkittäviä rakennus- ja kaistajärjestelyparannuksia tavoitteen saavuttamiseksi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset sähköisesti Tullin nettisivuilta > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Tulliviesti www.tulli.fi Hyvää orastavan kesän odotusta Jarkko Saksa Jarkko Saksa ylijohtaja Tulli, ulkomaankauppaja verotusosasto 4 Tulliviesti
SISÄLLYSLUETTELO Tulliviesti 1 2013 N R O N R O 2010 www.tulli.fi kasvava itäliikenne tuo paineita rajalle 8 Tulli etsii uusia keinoja liikennevirtojen käsittelemiseksi ja ruuhkatilanteista selviämiseksi. Viranomaisyhteistyö, rajaprosessien kehittäminen ja rajainfran uudistaminen ovat tässä keskeisessä asemassa. venäjän tullin ajankohtaiset kiinnostivat 13 Tullikoululle kokoontui helmikuussa lähes sata Tullin asiakasta kuuntelemaan Venäjän federaation tullilaitoksen ajankohtaisia asioita. Kuvassa tulkkeina toimineet Saara Korpela ja Pasi Toivanen Tullista. NEttiveivi tulee 2014 Valmisteverotuksen veroilmoituksen voi ensi vuonna tehdä internetissä. Esittelytilaisuudessa NettiVEIVIn ominaisuuksista keskustelivat muun muassa Neste Oilin kehitysjohtaja Jouko Pekkinen ja Kari Leino Tullista. 15 Muut aiheet: 6 Usein kysytyt kysymykset. 16 STUKin pj Tero Varjorannan kolumni. 18 Tullin asiakkaille tullitutkinto. 20 Tulli kiinnosti matkamessuilla. 21 Kansainvälinen tullipäivä. 22 Lukijakyselyn tuloksia. 24 Tullineuvonnan vuosi. 28 Kynsilaukkaa keittiöihin. 29 Kort på svenska. Tulliviesti 5
Ukk USEIN kysytyt kysymykset Lisätietoa voit kysyä tullineuvonnan numerosta 020 690 600 tai netin kyselylomakkeella kohdasta Yhteystiedot ja palaute www.tulli.fi Teksti: Annika Salokannel Sähköinen palvelukeskus/turun toimipiste Kun lähettää laitteen takuukorjaukseen EU:n ulkopuolelle, pitääkö siitä maksaa täydet tuontitullit tavaran palautuessa korjauksesta? Miksi postikulut pitää kaupallisissa lähetyksissä lisätä tullausarvoon? Lähetysvaiheessa kannattaa tehdä sähköinen vienti-ilmoitus, jotta tavaran palautuessa voi todistaa vieneensä sen ja näin välttyä maksamasta täysiä tuontitulleja tavaran koko arvosta sen palautuessa. Korjauskuluista ja rahdista joutuu maksamaan tullin ja arvonlisäveron, mikäli kyseessä on maksullinen korjaus. Maksuttomassa takuukorjauksessa ainoastaan rahdeista tulee maksaa arvonlisävero, jos lähettäjä on vastannut kuljetuskustannuksista. Mikäli EU:n ulkopuolelle sijoittautunut vastaanottaja maksaa rahditkin takuuvelvoitteen perusteella, ei lähetyksen palautuessa kanneta veroja lainkaan. Tullausarvon määräytyminen perustuu tullilainsäädäntöön, Euroopan yhteisön tullikoodeksin soveltamisasetukseen. Tullausarvo perustuu ensisijaisesti tavaran kauppa-arvoon eli hintaan, joka tavarasta on tosiasiallisesti maksettu tai on maksettava, kun se myydään vietäväksi EU:n tullialueelle. Tullausarvoon sisällytetään lisäksi esimerkiksi kuljetuskustannukset EU:hun saapumispaikkaan saakka. Postitse kuljetettujen tavaroiden tullausarvoon on sisällytettävä kaikki määräpaikkaan saakka kannettavat postimaksut, lukuun ottamatta tuojamaassa mahdollisesti kannettavia lisäpostimaksuja (SovA art 165, kohta 1). Arvonlisäveron perusteeseen sen sijaan lisätään postimaksut kokonaisuudessaan, myös siis mahdolliset Suomessa kannettavat lisäpostimaksut (alv-laki 91 ). 6 Tulliviesti
termit tutuiksi Ajankohtaisia tullialan lyhenteitä ja termejä Tullialan lyhenteitä AAD (Administrative Accompanying Document) EMCS-järjestelmästä tuotettava valmisteverotuksen paperinen hallinnollinen saateasiakirja. Asiakirja tuotetaan myöhemmin sähköisesti (e-ad). e-ad Sähköinen AAD-lomake AEO (Authorised Economic Operator) AEO on toimija, jolle Tulli on hakemuksesta myöntänyt valtuutetun taloudellisen toimijan aseman. AEO on EU:n tullihallintojen myöntämä status. AREX AREX-tietojärjestelmässä käsitellään tavaran tullialueelle saapumiseen ja tullialueelta poistumiseen liittyviä ilmoituksia. Järjestelmällä on yhteydet mm. Tullin passitus-, tuonti- ja vientijärjestelmiin. Hankkeen nimi koostuu sanoista saapuminen (arrival) ja poistuminen (exit). Tullin AREX-hanke on osa EU:n tullikoodeksin uudistusta. CED (Common Entry Document) Yhteinen tuloasiakirja, jonka rehu- tai elintarvikealan toimija tai sen edustaja täyttää. Asiakirjalla toimija ilmoittaa erän luonteen ja ajan, jolloin se fyysisesti saapuu nimettyyn saapumispaikkaan. C-TPAT (Customs-Trade Partnership Against Terrorism) USA:n tulliviranomaisen ja taloudellisten toimijoiden välinen yhteistyöohjelma terrorismia vastaan tavaroiden tuonnissa. Pohjautuu tulliviranomaisen ja yrityksen väliseen vapaaehtoiseen sopimukseen eikä tulliviranomaisen myöntämään lupaan kuten eurooppalainen AEO-ohjelma, joka kattaa tuonnin lisäksi myös viennin osuuden. CN-nimikkeistö (Combined Nomenclature) Yhteisön yhdistetty nimikkeistö, jonka 8-numeroisia nimikkeitä käytetään sisäkaupan tilastoilmoituksissa ja viennissä. DPE (Designated Point of Entry) Nimetty saapumispaikka. EU:n rajoilla on nimetty tietyt tuontipaikat, joiden kautta voi maahantuoda eläimiä, elintarvikkeita ja rehuja. EAD (Export Accompanying Document) Viennin saateasiakirja, joka kulkee tavaran mukana poistumistoimipaikalle ECS (Export Control System) ja AES (Automated Export System) EU:n yhteinen järjestelmä, joka mahdollistaa tietojen siirtämisen kansallisten vientijärjestelmien välillä. EU:n yhteisellä toimintamallilla ja sanomilla valvotaan vientilähetysten poistumista EU:n tullialueelta. Myöhemmin sähköistä vientimenettelyä kehitetään edelleen ja järjestelmästä aletaan käyttää nimeä AES. EDI (Electronic Data Interchange) Sähköisen tiedonsiirron tapa, jonka nimi suomeksi on organisaatioiden välinen tiedonsiirto OVT. Tiedonsiirrossa käytettäviä tapoja ovat esim. EDIFACT tai XML. ELEX Sähköisiä vienti-ilmoituksia käsittelevä Suomen tullin tietojärjestelmä. EMCS (Excise Movement and Control System) Väliaikaisesti valmisteverottomana liikkuvien tavaroiden valvontajärjestelmä. EMCS-hankkeen tarkoituksena on sähköistää väliaikaisesti valmisteverottomana liikkuvien alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteiden valvonta ja korvata paperimuotoinen valmisteverotuksen hallinnollinen saateasiakirja (AAD) sähköisellä. EORI (Economic Operators Registration and Identification System) EORI on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. ICS (Import Control System) Saapumisen valvontajärjestelmä, jolla annetaan ilmoitukset yhteisöön saapuvista tavaroista. ICS on myöhemmin toteutettavan automaattisen tuontijärjestelmän AIS (Automated Import System) ensimmäinen vaihe, joka kattaa kaikista kuljetusmuodoista vaadittavat saapumisen yleisilmoituksen, tavaroiden esittämisen ja saapumisilmoittamisen. ITU (Integroitu tulliselvitysjärjestelmä) Tulliselvityksessä tarvittavat sovellukset yhteenkokoava järjestelmä, jolla Tulli hallinnoi koko tulliselvitysketjua. Katso-tunniste Katso-tunniste on yrityksen käyttöön tarkoitettu maksuton käyttäjätunnus, jota voi käyttää Tullin lisäksi mm. verohallinnon kanssa asioitaessa. Tunnistautuneena käyttäjänä yritys voi tehdä internetissä passitusilmoitukset, viennin tulli-ilmoitukset, saapumisen ja poistumisen ilmoitukset sekä valmisteverottomien siirtojen hallinnolliset asiakirjat (e-ad.) Meke (Tullin Meriliikennekeskus) käsittelee alusliikenteen PortNet-tietojärjestelmään annettavat pakolliset viranomaisilmoitukset ja valvoo niiden antamista. Meke on osa sähköistä tullauskeskusta ja palvelee vuoden jokaisena päivänä. Osoite on Satamakatu 22, Turku. MRN, MRN-numero (Movement Reference Number) Tunnus, jonka Tullin järjestelmä antaa hyväksyessään tietyt tulli-ilmoitukset vastaanotetuksi. Annettu MRN ilmoitetaan asiakkaalle hyväksymissanomassa. MRNnumero annetaan passitusilmoituksille, vienti-ilmoituksille ja tietyille saapumisen ja poistumisen ilmoituksille. Numeron käyttämisestä on annettu ohjeita kunkin sovelluksen omissa ohjeissa. Tulliviesti 7
On 1. kesäkuuta 1975 ja Nuijamaan tulli avautuu liikenteelle. Tullivalvojaharjoittelija Seppo Jukkala kollegoineen on harjoitellut tullimiehen hommaa Vaalimaalla kolme kuukautta. Tullimiehet odottavat ensimmäistä ajoneuvoa tulevaksi se näyttääkin olevan matkailuautoksi rakennettu bussi. Kaikki miettivät kuumeisesti ajoneuvon lähestyessä, mitä sille pitäisi tehdä. Auto kaasuttaa ihmettelevien tullimiesten ohitse suoraan rajan yli, eikä sitä nähty sen koommin. Case closed. Turistiliikenne jatkui tappavan tasaisena muutaman vuoden ajan: maanantaisin ei mitään, tiistaisin ei mitään, keskiviikkoisin ei mitään, torstaisin neljästä viiteen bussia, perjantaisin neljästä viiteen bussia sekä eräs herra Savitaipaleelta, lauantaisin venäläinen diplomaatti hurautti ostoksille Lappeenrantaan ja illaksi kotiin. Sunnuntaisin ne samat Neuvostoliittoon menneet turistibussit palasivat, samoin myös Savitaipaleen seikkailuhenkinen herra. Poikkeuksen rytmiin aiheutti vuonna -75 eräs naapurimaan rekka, joka kuitenkin oli eksynyt ja tuli vahingossa Suomen rajalle. Teksti ja kuvat: Sari Mäkelä, Tulli, Lappeenranta Itäturistien virta lu rajoille ja liike-eläm 8 Tulliviesti
o painetta ään Tulliviesti 9
Vuoden 2012 aikana itärajan ylitti yhteensä lähes 12 miljoonaa matkustajaa Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran, Parikkalan, Niiralan ja Vainikkalan rajanylityspaikkojen kautta. Matkustajaliikenne on kasvanut jatkuvasti, ja yhä kiihtyvää kasvua ennustetaan lähivuosille, mikä tietysti asettaa vaatimuksia rajanylityspaikkojen läpäisykyvylle. Matkailijoiden määrän kasvu näkyy myös elinkeinoelämässä, ja sujuva rajanylitys onkin avainasemassa Suomen vetovoiman kannalta. Tutkimusten mukaan matkustajat sulattavat vielä parin tunnin odotusajan, mutta siitä yli menevä aika alkaa jo karsia tulijoita. Rajanylityspaikat ovat lisäksi alimitoitettuja tämänhetkiselle liikennemäärälle. Itärajan vilkkaimpien rajanylityspaikkojen henkilöstötarve on lisääntynyt huomattavasti ja tulee edelleen kasvamaan. Tähän haasteeseen pitäisi pystyä vastaamaan. Mutta miten? Tulli etsii uusia keinoja liikennevirtojen käsittelemiseksi Liikenteen sujuvuutta on pyritty turvaamaan kehittämällä yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa, kertoo Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen. Viimeisimpänä ideana Nuijamaalla on käynnissä pilottiprojekti, jossa Rajavartiolaitos tarkastaa saapuvassa liikenteessä Tullin lukuun ajoneuvojen liikennevakuutukset, lemmikkieläinten maahantuloedellytykset sekä lähtevässä liikenteessä leimaa tax-free-palautuksiin liittyen kauppalaskuja ja tax-free-kuitteja. Antti Hartikaisen mukaan yhteistyön kehittämistä Rajavartiolaitoksen kanssa on jatkettava edelleen entistä tehokkaampien toimintamenetelmien löytämiseksi. Rajanylityspaikkojen infrastruktuurien jatkokehittämistä suunnitellaan yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja Liikenneviraston kanssa. Rajavartiolaitos onkin yhdessä Tullin kanssa kehittänyt uuden matkustajaliikenteen rajatarkastuskonseptin, jossa matkustajat tarkastetaan pääosin kaistoilla. Pääsääntöisesti matkustajien ei siis tarvitsisi nousta enää autosta, vaan liikenne etenisi ns. jatkuvan liikenteen periaatteella. Tämä tietysti edellyttää, että Tulli kehittää omaa tarkastuskonseptiaan siten, että tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti myös uudessa toimintamallissa. Pääjohtaja Hartikainen toteaa, että Tullin henkilöstöä itärajan vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla on lisättävä lähivuosina merkittävästi. Valtion taloudellisesta tilanteesta johtuen suurin osa lisätarpeesta jouduttanee täyttämään siirtämällä resursseja Tullin sisäisesti. Rajavartiolaitos painii samojen asioiden kanssa Rajavartiolaitos painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Rajaliikenteen paisuminen näkyy työkuorman kasvamisena, eikä henkilöstömäärää ole kyetty lisäämään liikenteen kasvun edellyttämällä tavalla. Myös maastorajalta ja pohjoisem- malta itärajalta on jouduttu tilapäisesti siirtämään henkilöstöä vilkkaimmille rajanylityspaikoille, kapteeni Sami Henttonen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kertoo. Ruuhkatilanteissa on jouduttu tekemään muitakin tilapäisjärjestelyjä, kuten esimerkiksi Nuijamaalla on ohjattu henkilöliikennettä tavaraliikennekeskukseen ja Imatralla rekkaparkkia on hyödynnetty henkilöautojen jonotusalueena. Näissä tilanteissa tosin henkilöstö joutuu ohjaamaan liikennettä käsin. Rajavartiolaitos käynnistää sopeuttamisohjelman, jonka myötä toimintaa keskitetään aiempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle ja Suomenlahdelle. Tällä pystytään turvaamaan ydintoiminnot ja säilyttämään toimintojen nykytaso. Rajaliikenteen voimakkaaseen kasvuun tällä ei kuitenkaan pystytä vastaamaan. Liikenteen pitäminen sujuvana ja turvallisena edellyttää liikenneväylien ja rajainfrastruktuurien uudistamista sekä rajaviranomaisten henkilövoimavarojen vahventamista. 10 Tulliviesti
Tarkastusprosessien kehittäminen on myös keskeisessä asemassa. Aktiivisella tiedottamisella on myös keskeinen rooli rajaliikenteen hallinnassa, kapteeni Sami Henttonen uskoo. Ajantasaisen liikennetilanteen tiedottaminen ja rajanylitykseen liittyvien ohjeiden ja määräysten saattaminen matkustajien tietoon edesauttavat liikenteen sujuvuutta. Näin rajanylityspaikoille ei pyritä pahimpaan ruuhkaaikaan, ja keskeisimmät säädökset ovat matkailijoiden tiedossa. Rajanylityspaikkojen perusparannuksilla sujuvuutta liikenteeseen Rekkaliikenne itärajalla on pahimmasta ruuhkavuodesta 2008 pudonnut lähes 30 prosenttia. Resursseja on pystytty kohdentamaan paremmin paisuvaan matkustajaliikenteeseen, mikä on hiukan helpottanut painetta rajanylityspaikoilla. Raskaan liikenteen vähentyminen näkyy myös teillä, eikä hurjia rekkajonoja enää juurikaan ole. Satunnaista suurempaa jonoutumista varten tullissa toimii edelleen rekkapäivystysryhmä, jonka päivystäjä seuraa tarvittaessa ruuhka-aikoina tilanteen kehittymistä ja sopii poliisin kanssa liikenteen ohjaamisesta. Henkilöliikenne jatkaa tasaista nousuaan, ja varovaisimpienkin arvioiden mukaan matkustajamäärät nousevat 15 20 prosentin vuosivauhtia ilman viisumivapauttakin. Pietarin alueella asuu kuutisen miljoonaa ihmistä, joista vasta noin 45 prosenttia omistaa ulkomaan passin. Ainoastaan 20 30 prosenttia heistä on käynyt Suomessa. Rajanylityspaikkojen kapasiteetti ei kuitenkaan enää riitä nykyisillekään matkustajavirroille. Uusia toimintamalleja aletaan ottaa käyttöön rakentamalla lisäkaistoja ja tekemällä perusparannuksia kaikille kaakkoisrajan rajanylityspaikoille. Rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2013 aikana kaikilla ruuhkaisimmilla rajanylityspaikoilla. Imatralle rakennetaan ns. pikatarkastuskaistoja henkilöautoille ja eriytetään raskasliikenne sekä bussit kulkemaan tulliaseman kautta. Pikatarkastuskaistojen tarkoituksena on, että passintarkastus tapahtuu autosta nousematta. Tulli voi kuitenkin halutessaan ohjata ajoneuvon sivuun passintarkastuksen jälkeen huolellisempaa tarkastusta varten. Nuijamaalla raskas liikenne on ollut eriytettynä nykyisen aseman valmistumisesta saakka, mutta henkilöliikenteen sujuvuutta pyritään parantamaan rakentamalla samantyyppisiä pikatarkastuskaistoja kuin Imatralle. Vaalimaalle rakennetaan myös vastaavanlaiset tarkastuskaistat henkilöautoille, ja raskas liikenne eriytetään Nuijamaan malliin. Niiralan tullin tilanne tulee myöhemmin tarkasteluun, kunhan kaakkoisrajan rakennustyöt valmistuvat, samoin pohjoisemman rajan infrastruktuuri. Poliisillakin kädet täynnä työtä Vanhempi konstaapeli Tapio Puhakka on toiminut 15 vuotta liikenteen valvojana Etelä-Karjalassa, ja siinä sivussa saanut seurata venäläisten liikennekäyttäytymistä, joka onneksi on vuosien varrella muuttunut parempaan suuntaan. Valvonnassa tien päällä resurssit riittävät melko hyvin, mutta rajalla tapahtuvaan raskaanliikenteen valvontaan eivät resurssit oikein riitä, Puhakka harmittelee. Meillä on muita liikennevalvontaan liittyviä tehtäviä, jotka vievät aikaa pois raskaanliikenteen valvonnasta. Meillä ei myöskään ole erillistä raskaanliikenteen valvontaryhmää, vaan kaikki tekevät sitä silloin, kun on mahdollista. Poliisirakenneuudistus eli PORA III vaikuttaa erityisesti liikennevalvontaa suorittaviin poliisimiehiin, eivätkä sen mahdolliset vaikutukset ole vielä tiedossa. Kuitenkin uhkakuva resurssien vähenemisestä on ilmassa. Tapio Puhakka uskoo, että mahdollisen viisumivapauden koittaessa ongelmia tulee, sillä uusilla matkailijoilla ei vielä ole suomalainen ajokulttuuri hallinnassa. Lisähaastetta tuo se, että suurin osa venäläismatkailijoista puhuu ainoastaan venäjää, tosin nuoremmat ihmiset puhuvat jo hyvin englantiakin. Järjestyspoliisin puolella ongelmat ovat varmasti suurempia, sillä pienikin peltikolari venäläisen kanssa vaatii aina poliisin paikalla käynnin. Venäläiset eivät vielä osaa hoitaa asiaa pelkästään vakuutusyhtiön kanssa, kuten suomalaiset tekevät pikkukolareissa. Raskaanliikenteen kolareissa ja ulosajoissa tarvitaan aina poliisi paikalle selvittämään tilannetta ja sitä, kuinka hinausliike saa korvauksen suoritetusta hinauksesta, Puhakka kertoo. Liikkuvan poliisin kontolla on lisäksi myös ns. harmaan talouden valvonta, eli muun muassa kabotaasi-liikenteen sekä verottoman polttoaineen käytön valvonta. Tulliviesti 11
Teksti ja kuvat: Sari Mäkelä, Tulli, Lappeenranta Turismin kasvu kasvattaa myös liike-elämää Rajanylittäjien määrän kasvu näkyy erityisesti Kaakkois-Suomessa. Lappeenrannan tax-free-myynti alkaa hipoa prosenttiosuuksillaan Helsingin myyntiä, ja Imatra tulee perässä kolmannella sijalla. Helsingin ja Kaakkois-Suomen erona on se, että kaakossa tax-free-ostokset ovat lähes yksinomaan venäläisen turistivirran hallussa, mikä puolestaan asettaa vaateita paikalliselle liike-elämälle. Se, joka haluaa asiakkaita, tarjoaa palvelua myös venäjäksi. Imatralle ja Lappeenrantaan on noussut lukuisia kauppakeskuksia, erikoiskauppoja ja majoitusliikkeitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kalatuotemyymälöitä löytyy useita. Lappeenrantaan aletaan rakentaa Ikeaa tai oikeastaan kokonaista kauppakeskus Ikanoa Mustolaan Nuijamaalle johtavan tien varteen. Kompleksin on tarkoitus avata ovensa vuoden 2015 loppupuolella, ja myös Imatralle suunnitellaan suurta kauppakeskusta valtatie 6:n läheisyyteen. Vaalimaalle nousee lähivuosina RAY:n kasino-kylpylä-ostoskeskus, ja Joutsenoon on jo noussut kylpylä- ja vapaa-ajan keskus Holiday Club Saimaan rannalle. Väistämättä matkustajaja rahavirtojen lisäksi lisääntyvät myös alueen työpaikat. Asenteet kuntoon Eniten petraamista meillä on asenteissa, toteaa Imatran Kehitysyhtiön senior advisor Ismo Pöllänen. Venäläiset odottavat hyvää palvelua, ja monissa yrityksissä onkin venäjänkielinen asiakaspalvelija. Asiakaspalvelu ei kuitenkaan ole vain kielikysymys, vaan myös kulttuurikysymys. Täytyy tietää, mitä asiakas haluaa ja millaista. Toisaalta taas venäläissyntyinen asiakaspalvelija ei välttämättä osaa auttaa suomalaista asiakasta esimerkiksi vaatevalinnoissa, sillä maku on erilainen. Ismo Pölläsen mukaan melkein joka kuukausi pitäisi saada jokin uusi kauppa tai palvelu tarjolle, että paikkakunnan vetovoima olisi taattu. Etelä-Karjala on ollut suosittu matkailukohde etenkin pietarilaisten silmissä. Nykyisin myös lähialueiden ihan tavalliset venäläiset käyvät paljon elintarvikeostoksilla Suomessa. Ostosmatkailu ei enää ole pelkästään varakkaampien huvia. Rajanylitys pullonkaulana Tällä hetkellä suurin pullonkaula on rajanylitys. Jos sitä ei saa kuntoon, se vaikuttaa paikkakunnan houkuttavuuteen, Pöllänen toteaa. Viisumivapauden tuloa Pöllänen ei välttämättä pidä autuaaksitekevänä liike-elämän kannalta. Täytyy muistaa, että nyt viisumit on avattava siinä maassa, joka ne myöntää, eli Suomi on väistämätön ensikohde useimmille venäläisturisteille. Viisumivapauden koittaessa reitit voivat jopa muuttua, eikä turistivirtojen kasvusta olekaan takeita. Venäläisten kiinteistö- ja maakaupat ovat viime vuosien aikana puhuttaneet ihmisiä. Kuitenkin venäläiset omistavat Etelä-Karjalassa vain viitisen prosenttia kiinteistöistä, ja koko Suomen mittakaavassa liikutaan yhden prosentin luokassa. Tax-free-myynnissä sen sijaan puhutaan hiukan isommista luvuista: Lappeenrannassa tax-free-ostoksia tehtiin viime vuonna noin 30 prosenttia koko Suomen ostoista. Euroina se tarkoittaa 9,2 miljoonaa, eikä luvussa ole vielä lähikuntien myyntiä mukana. Olisi sulaa hulluutta olla takomatta, kun rauta on kuumaa. 12 Tulliviesti
Teksti: Kirsi Lyytikäinen, Vaalimaan tulli Kuva: Arvo Vainionpää Sähköisin menetelmin sujuvampaan tulevaisuuteen Suomen tullin ja Venäjän federaation tullilaitoksen välillä on pitkään käyty vuoropuhelua ja tehty läheistä yhteistyötä. Venäjän FTL:n uusi kehitysstrategia tähtää aktiivisempaan vuoropuheluun myös asiakkaiden kanssa. Tullikoululle Munkkiniemeen kokoontui helmikuussa lähes sata Tullin asiakasta kuuntelemaan Venäjän tullin ajankohtaisia asioita. Venäjän federaation tullilaitoksella on uusi kehitysstrategia, joka tähtää vuoteen 2020. Sen yhtenä osana on tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa. Lisäksi kehitysstrategia sisältää tullimuodollisuuksien yksinkertaistamisen rajoilla ja tulliselvityksessä sekä Tullin toimintojen automatisoinnin. Jo nyt automatisointiin liittyviä ohjelmistoja testataan transitokuormien passituksessa Torfjanovkassa ja Svetogorskissa. Näiden kokeilujen tulosten perusteella on tarkoitus ottaa jo maaliskuussa käyttöön ohjelmisto, joka muun muassa yhteistyö helpottaa passitusten tekemistä rajanylityspaikoilla. Kun aiemmin käytössä oli viisi eri ohjelmistoa, nyt saamme tiedot yhteen ohjelmistoon, Viipurin tullin päällikkö Nikolai Kosjatshenko nopeuttaa kertoi. Aiheena tulliasiointia Pakollinen ennakkoilmoittaminen Seminaarissa käytiin ensimmäisenä seikkaperäisesti läpi Venäjän tullin pakollinen ennakkoilmoittaminen. Aiheen esitteli Tullivalvonnan organisoinnin päällikkö Sergei Senko Viipurin tullista. Pakollinen ennakkoilmoittaminen tarkoittaa sitä, että kuljetusyrityksellä on velvollisuus antaa ennakkoilmoitus Tulliliiton rajalle noudatetaan. Tämä seminaari tarjoaa hyvän mahdollisuuden tämän tavoitteen edistämiseksi, totesi johtaja Jarkko Saksa puheenvuoros- Asiakasyhteistyö on kehittynyt huimasti, mistä on etua sekä Tullille että saan. sen asiakkaille. saapuvasta lastista kaksi tuntia ennen ajoneuvon saapumista rajalle. Pakollinen ennakkoilmoitus annetaan sähköisesti yleisimmin Venäjän federaation tullilaitoksen portaalin (http://edata.ru/pages/default. aspx.)kautta. Portaali opastaa käyttäjäänsä ja sen kautta annettujen tietojen perusteella kuljettajalle tulostetaan asiakirja, jossa on kuljetusvälineen ja tavaran tunnistetiedot ja tullissa skannattava tunnistenumero. sähköinen tulliselvitys kiinnosti Toiseksi aiheeksi seminaariin oli valittu Venäjän tullin sähköinen tulliselvitys. Sähköisen tulliselvityksen tavoitteena on liikenteen sujuvoittaminen, tullimenettelyihin käytetyn ajan minimointi ja tulliselvityksen nopeuttaminen. Kuulijoita kiinnosti tietää, milloin tulliselvitys Venäjälle voitaisiin tehdä täysin paperitta. Tulli olisi siihen jo valmis, mutta muiden valtiollisten viranomaisten, kuten pankkien ja verottajan toiminnot vaativat siirtymäkauden. Tarkoitus on, että 1.1.2014 sekä vienti että tuonti olisivat täysin paperittomia, vastasi Viipurin tullin päällikkö Kosjatshenko. Tavaran luokittelua koskevan ennakkopäätöksen hakemisesta kertoi Viipurin tullin tariffija alkuperäosaston päällikkö Juri Grigorjev. Ennakkopäätöksiä antavat eri tulliviranomaiset, esimerkiksi Luoteis-Venäjän tullihallinto. Päätösten hakeminen on asiakkaalle ilmaista. Hakemuslomake ja tieto ennakkopäätöksen antamisesta löytyvät Venäjän FTL:n viralliselta tiedotussivulta www.customs.ru. Lisäksi seminaarissa käsiteltiin tullausarvon määrittämistä ja valvontaa sekä sitä, miten ja kuka voi valittaa Tullin tariffipäätöksistä. Kun lamasta huolimatta Venäjän ja Suomen välinen kauppa kasvaa, on kaikkien etu, että säännöt ja vaatimukset tunnetaan ja että niitä Tulliviesti 13
Tärkeä tilaisuus Venäjän ja EU:n säännökset muistuttavat jo hyvin paljon toisiaan, mutta niissä on kuitenkin vielä eroja. Siitä syystä on erittäin tärkeää järjestää tämänkaltaisia seminaareja, joissa Tulli ja asiakkaat voivat keskustella ajankohtaisista asioista. Näin asiakkaille avautuu mainio tilaisuus esittää myös ihan konkreettisiakin kysymyksiä suoraan Venäjän FTL:n edustajille. Mikäli halukkuutta löytyy, voimme järjestää yhdessä vielä tarkemmin rajattuihin aiheisiin liittyviä seminaareja, lisäsi Viipurin tullin päällikkö Kosjatshenko. Venäjän FTL:n viralliselta tiedotussivulta www. customs.ru löytyy tulliviranomaisten osoitteita ja sähköpostiosoitteita, joihin voi esittää kysymyksiä ja tiedusteluja. Venäjän FTL eli Venäjän federaation tullilaitos koostuu kahdeksasta tullihallinnosta: Keskushallinto, Siperian tullihallinto, Luoteis-Venäjän tullihallinto (ml. Kaliningradin alue), Eteläinen tullihallinto, Privolzhskyn (Volgan alueen) tullihallinto, Uralin tullihallinto, Kaukoidän tullihallinto ja Pohjois-Kaukasuksen tullihallinto. Tulliliitto on Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostama tulliliitto. Portaali on verkkopalvelu, tietojärjestelmä verkossa. Kaikki esitykset ja niiden liitteet löytyvät Suomen tullin nettisivulta: www.tulli.fi/yrityksille/asiakkaana tullissa/asiakasneuvonta/yritysneuvonta/ seminaari venajan tulli.jsp. Kuvassa vasemmalta Tullin ylijohtaja Jarkko Saksa, Viipurin tullin päällikkö Nikolai Kostjatshenko, Venäjän federaation tullilaitoksen Suomen edustuston johtaja A.S. Podtshishtshajev ja seminaarissa tulkkina toiminut Pasi Toivanen Tullista. 14 Tulliviesti
Nettiveivin asiakasprojektin vetäjä Helena Aaltonen (vas.), Arja-Liisa Kurki ja Veijo Alatalo Tullista. Alatalo kertoo, että Tulli on järjestänyt uusien järjestelmien esittelytilaisuuksia aiemminkin: esimerkiksi valmisteveron alaisten tuotteiden siirtojen EMCS-ilmoitusjärjestelmää ja rajanylitykseen liittyvää turvatietoilmoittamista käyttöön otettaessa. Teksti: Katja Penninkilampi NettiVEIVI käyttöön 2014 Valmisteverotuksen veroilmoituksen jättäminen käy ensi vuonna internetin kautta. Tulli ottaa vuoden 2014 aikana käyttöön uuden valmisteveron alaisten tuotteiden ilmoitusjärjestelmän, VEIVIn. Tällöin asiakkaille tulee mahdollisuus myös sähköiseen asiointiin: valmisteveroilmoitusten antamiseen internetin kautta Tullin NettiVEIVIsovelluksessa. Asiakkaat mukana järjestelmän kehittämisessä Tulli tiedotti uudesta järjestelmästä marraskuussa 2012 ja kutsui samalla asiakkaita antamaan palautetta ja kehittämisideoita järjestelmän internetsovelluksesta. Halusimme viestittää muutoksesta hyvissä ajoin ja tarjota asiakkaille etukäteen mahdollisuuden vaikuttaa, nettiveivin asiakasprojektin vetäjä Helena Aaltonen Tullista kertoo. Lähes 30 yritystä ilmoittautuikin halukkaaksi arvioimaan Tullin suunnittelemaa sähköistä ilmoittamista. Tulli järjesti loppuvuodesta kolme esittelytilaisuutta, joihin pääsi osallistumaan 18 Tulliviesti 15