YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni
SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta johtuvaa vaikutusta ympäristötehokkuutta kuvaaviin tunnuslukuihin voitiin kompensoida arvioimalla uudelleen reittikohteet ja lentojen määrät. Rahdin kasvu piristi toimintaa erityisesti myös ympäristönäkökulmasta. Tonnikilometrejä kohti lasketut päästöt ja polttoaineenkulutus vähenivät odotetusti. Uusia koneita otettiin käyttöön nopeammassa tahdissa kuin koskaan Finnairin historiassa. Laivastoon hankittiin viisi uutta Airbus 320 -koneperheen konetta ja kaksi uutta B757-konetta. Muutos on ympäristön kannalta positiivinen, ja sillä saavutetaan paremmat polttoaine-, päästö- ja melutaseet. EU:n toimet ympäristömelun hallitsemiseksi nähdään Finnairissa positiivisena kehityksenä Euroopan lentoliikenteessä. Meluisimmille luvun 3 lentokoneille asetettiin operointien rajoitus toimia koskeva direktiivi maaliskuussa, luvun 2 lentokoneilla ope roiminen loppui huhtikuussa, ja lisäksi EU hyväksyi ympäristömelun hallintaa koskevan direktiivin kesäkuussa. Finnair päätti osin tämän kehityksen saattelemana luopua DC-9 -koneistaan aiempaa suunnitelmaa nopeammin. Päätöksen myötä lentomelu vähenee erityisesti kotimaan lentoasemilla kesällä 2003. Finnairin palveluilmettä raikastettiin virkapuku-uudistuksella: 3000 työntekijän virkapuvut vaihdettiin uusiin kestävän kehityksen hengessä. Tunnisteita ja logoja sisältäneet vanhat virkapu- vut rouhittiin lumpuksi ja osa vaatteista toimitettiin kirkon avun kautta uudelleen käytettäviksi. Lisäksi ympäristöystävälliseen palvelukonseptiin perustettiin kattava kartonkipakkausten ja pikarien keräily ja lajittelu. Finnairin Tekniikassa tapahtui vuoden aikana kolme ympäristövahinkoa. Kussakin, toisistaan riippumattomassa tapauksessa, orgaanisia liuottimia oli päässyt maaperään ja vahingot havaittiin rutiinitarkastuksissa. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi, lisäpilaantuminen ehkäistiin ja tapaukset raportoitiin ympäristöviranomaisille. Vuoden 2003 aikana Finnair sopeuttaa organisaatiotaan uusiin ympäristöhaasteisiin. Laivastoa uudistetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja toimintaa kehitetään kestävän kehityksen hengessä. Tavoitteita ovat kasvihuonekaasupäästöjen, lentomelun ja lajittelemattoman jätteen määrän vähentäminen. Jarmo Vilenius Teknillinen johtaja Ympäristöasioista vastaava johtaja Finnair Oyj FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu/ Sivulinjamelu/ Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B757-200 P&W 2040 luku 3 87,3 / 93,7 94,4 / 98,2 98,1 / 101,8 B757-200 P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A319-112 CFM56-5B6/2P luku 3 83,4 / 90,9 93,0 / 96,4 94,7 / 100,2 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 83,6 / 91,3 94,1 / 96,7 96,0 / 100,4 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 86,4 / 92,2 97,9 / 97,2 97,0 / 100,9 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 87,7 / 90,8 97,2 / 96,3 92,9 / 100,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 88,6 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-82/83 P&W JT8D-219 luku 3 90,8 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 DC-9-51* P&W JT8D-17A luku 3 91,0 / 89,8 97,3 / 95,7 96,1 / 99,5 ATR 72 P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 22 Taulukko 1. Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB (havaittu vaikuttava melu). Saman konetyypin toisistaan poikkeavat meluarvot johtuvat eri lentoonlähtöpainoista. * DC-9-51 -koneen hush-kit -versio.
LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä hiilivedyt kulutus tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tuntia 2000 111 000 7 300 530 2 250 1 740 000 555 000 182 000 2001 109 000 7 270 550 2 730 1 760 000 564 000 184 000 2002 99 000 6 950 510 3 070 1 690 000 540 000 175 000 Muutos 01/02-9,3 % -4,4 % -7,9 % 12,5 % -4,2 % -4,2 % -4,7 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 2000, 2001 ja 2002. Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2002 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilö- hiilivedyt kulutus kilometriä g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm 2000 13 000 0,56 0,041 0,17 133 43 2001 13 000 0,56 0,042 0,21 136 44 2002 11 500 0,61 0,044 0,27 147 47 Muutos 01/02-11,6 % 8,1 % 4,2 % 27,2 % 8,3 % 8,3 % Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonni- hiilivedyt kulutus kilometriä g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm 2000 1 440 5,1 0,38 1,5 1 200 384 2001 1 460 5,4 0,41 2,0 1 310 417 2002 1 410 5,0 0,36 2,2 1 200 383 Muutos 01/02-3,9 % -8,3 % -11,5 % 8,0 % -8,0 % -8,0 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Liikennemäärät ovat laskeneet lähes kaikilla mittareilla mitattuina. Rahdin suotuisa kehitys auttoi suoritekohtaisia päästölukuja kehittymään oikeaan suuntaan. Airbus 320 -koneperheen koneiden käyttöönotto on laskenut hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä. Vaikka moottorityyppi nostaa hiilimonoksidipäästöjä, niiden taso on edelleen alhainen. 3
HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Vuoden 2002 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli 29 300 kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Alifaat- Aromaat- Ketonit Alko- Haloge- Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä tiset hiili- tiset hiili- holit noidut liuottimet vuonna vuonna vuonna vedyt vedyt hiilivedyt 2002 2001 2000 kg kg kg kg kg kg kg kg kg Maalit 4 600 4 600 3 700 3 600 Maalinpoistoaineet 7 800 7 800 6 200 5 400 Liimat 800 800 900 900 Liuottimet 600 300 1 200 2 100 2 400 6 600 7 200 7 400 Ruosteenestoaineet 1 900 1 900 1 000 1 300 Puhdistusaineet 700 200 900 1 700 2 400 Pesubensiini 4 500 4 500 4 000 4 000 Trikloorietyleeni 2 200 2 200 2 000 2 000 Muut halogenoidut 0 0 0 0 Yhteensä 7 000 300 1 200 2 800 10 000 8 000 29 300 26 700 27 000 Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2002 ja vertailuluvut vuosilta 2001 ja 2000. Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu ja päästölähde. VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vedenkulutus (m3/a) 2002 116 000 2001 127 000 2000 116 000 Taulukko 5. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina 2000-2002. Taulukon 5 luvuista tekniikan osuus on noin 50 % ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Vedenkulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja kulutus on saatu laskemaan. Lentokoneiden jäänpoistonesteet aiheuttavat valtaosan Finnairin jätevesikuormasta. Niiden kulutus on kerrottu tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukossa 15 sivulla 8. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. 44
FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Jätteiden lajittelua tehostettiin edelleen. Uutena lajittelun ja kierrätyksen kohteena ovat juomapakkaukset ja pikarit. Matkustamossa voidaan lajitella erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Cateringillä on standardin ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä. Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 2002 vuonna 2001 vuonna 2000 tonnia tonnia tonnia (arvio) Sekajäte 1800 1760 1930 Biojäte 75,0 56,3 54,1 Energiajäte 81,4 70,8 28,1 Lasi 219 193 195 Pahvi 159 268 190 Paperi 404 381 290 Muovi (kierrätys) 11,4 15,3 17,8 Alumiini (yhteensä) 10,8 48,4 18,4 Metalli 19,6 2,7 19,9 Hyödynnettävä yhteensä 987 1040 794 Kaikki 2780 2800 2730 Hyöty-% 35,5 37,1 29,1 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina 2000 2002. Vuonna 2002 Finnair Cateringissa vedenkulutusta saatiin vähennetyksi tarkastelemalla ja säätelemällä vettä kuluttavia toimintoja. 2002 2001 2000 litraa litraa litraa 6,6 7,6 7,5 Taulukko 7. Vedenkulutus valmistettua annosta kohti Finnair Cateringissa (litraa). LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE Finnair Tekniikassa huolletaan Finnairin koneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Jäte Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä vuonna 2002 vuonna 2001 vuonna 2000 tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti 19 37 16 Metallihydroksidisakka 2,0 2,5 1,9 Pesuliuotin 46 43 44 Öljyjäte 57 70 69 Liima- ja maalijäte 21 18 13 Maaliohenne 10 10 3,9 Muu jäteliuotin 3,0 16 25 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 18 5,4 6,6 Muoviraepuhaltimien pöly 4,1 5,0 6,5 SER (sähkö- ja elektroniikkajäte) 3,4 Metallijäte 130 160 170 Renkaat 21 17 28 Pahvi 33 35 31 Paperi 72 70 84 Biojäte henkilöstöravintoloista 37 12 20 Yhdyskuntajäte 870 800 1000 5 Taulukko 8. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina 2000-2002.
MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT 2002 2001 2000 litraa litraa litraa Bensiini 95E 53 000 85 000 77 000 Diesel 413 000 596 000 542 000 Polttoöljy 784 000 1 155 000 905 000 Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina 2000 2002. Voimakas lasku polttoaineen kulutuksessa johtuu lentojen määrän vähenemisestä ja ympäristöystävällisestä maakalustosta. 2002 2001 2000 tonnia tonnia tonnia Hiilidioksidi (CO 2 ) 3 300 4 900 4 100 Hiilimonoksidi (CO) 32 34 29 Hiilivedyt (HC) 8,4 8,5 7,3 Typpioksidit (NOx) 27 27 23 Hiukkaset 3,9 3,8 3,3 Taulukko 10. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 2000-2002. Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä, MWh 2002 57 300 2001 57 800 2000 45 400 Normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä, kwh/m3 2002 24,0 2001 28,5 2000 24,3 Taulukko 11. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä 2000-2002. Taulukko 12. Astepäiväluvun perusteella normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä vuosina 2000-2002. SÄHKÖNKULUTUS Sähköenergian kulutus Finnairissa, MWh 2002 54 200 2001 51 300 2000 50 300 Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa, kwh/m3 2002 22,4 2001 21,6 2000 21,2 Taulukko 13. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina 2000-2002. Taulukko 14. Sähköenergian kulutus rakennuskuutiometriä kohti Finnairissa vuosina 2000-2002. 66
TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Finnair Tekniikkaan tulleet raaka- ja tarveainemäärät tonneina 2002 2001 2000 Jäänpoistonesteet 2 190 2 460 2 050 1) Liimat ja tiivisteaineet 2,9 4,1 3,5 Maalit 12,0 9,3 8,7 Maalinpoistoaineet 14 14 16 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 0,9 0,7 1 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit 16 20 24 Korroosionestoaineet 1,8 2,7 2,5 Puhdistusaineet 76 75 84 Öljyt ja hydraulinesteet 66 65 64 Taulukko 15. Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina 2000-2002. 1) Jäänpoistonesteiden kulutus talvikaudella 2000/2001. Taulukossa ei ole otettu huomioon Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien ja metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa. Toteutus: Miltton Oy, kannen kuva: Jani Kahrama, painopaikka: Edita Prima Oy 7
Finnair Oyj Tietotie 11 Helsinki-Vantaan lentoasema PL 15 01053 Finnair Puhelin (09) 81 881 www.finnair.fi