3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka yleisesti 1 2.2 Maaperä 2 3. RAKENTAMINEN 2 3.1 Rakennettavuus yleisesti 2 3.2 Painumat 3 3.3 Perustaminen 3 4. JATKOTOIMENPITEET 4 sivu PIIRUSTUKSET JA LIITTEET Maanäytteiden tutkimustulokset 1/3697 Painumalaskelmat 2-6/3697 Yleiskartta 3697.1 Tutkimuskartta 1:500 3697.3 Leikkauspiirustukset 1:200/1:100 3697.11-12 n:o Pohjatutkimusmerkinnät
POHJATUTKIMUSSELOSTUS 3697 27.6.2014 PHL SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET Seinäjoen Seurakunnan toimeksiannosta on Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy suorittanut helmikuussa 2013 pohjatutkimuksen ajatellulla Nurmon hautausmaan laajennuksen paikalla. Tutkimus tehtiin alueen maaperän maalajien, kerrosrajojen ja painumaominaisuuksien selvittämiseksi. Tutkimusalueen sijainti käy ilmi yleiskartalta 3697.1. Tutkimuspisteiden paikat sekä korkeustiedot on esitetty tutkimuskartalla 3697.2. Tutkimusalueella tehtiin ajatellulla hautausmaan laajennusalueella painokairauksia kymmenessä tutkimuspisteessä. Viidestä tutkimuspisteestä otettiin yhteensä 8 kpl häiriintyneitä maanäytteitä, joista arvioitiin maalaji ja määritettiin vesipitoisuus painumalaskelmia varten sekä mitattiin pohjavesipintojen korkeudet näytteenottopisteiden kohdilla. Kairauksin saadut maaperätiedot on esitetty leikkauspiirustuksissa 3697.11-12. Maanäytteiden tutkimustulokset on esitetty liitteellä 1/3697 sekä painumalaskelmat liitteillä 2-6/3697. Alueen kartoitus tehtiin GPS-laitteistolla ETRS-GK 23 tasokoordinaatistossa ja mitatut koreudet ovat N60-tasossa. Piirustuksissa on käytetty liitteen mukaisia pohjatutkimusmerkintöjä. 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Rakennettavuus yleisesti Tutkimusalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin Nurmon kirkonmäellä, Nurmon keskustaajamasta noin 1.2 km pohjoissuuntaan. Tutkimusalue on viljelykäytössä olevaa salaojitettua peltoaluetta. Alue rajoittuu kaakkoisosaltaan nykyiseen hautausmaa-alueeseen, lounaisosaltaan Länsitiehen (MT 7041), luoteisosaltaan peltoalueeseen ja maatilan rakennuksiin ja koillisosaltaan Jaskarintiehen. Maanpinnan korkeudet tutkitulla peltoalueella vaihtelevat tasovälillä +39.5..+40.7. Maanpinta alueella viettää loivasti pääosin kaakkois- ja koillissuuntaan. Nykyisen hautausmaan maanpinnan korkeudet sen luoteissivulla, tutkimusalueen vieressä vaihtelevat tasovälillä +41.0...+ 40.7.
2 Hautausmaan ja tutkitun alueen rajalla on matala, alle 50 cm syvyinen oja. Tutkimusalueen koillispuolella kulkevan Jaskarintien reunan korkeus tutkimusalueen kohdalla vaihtelee tasovälillä +40.2...+40.7 ja tutkimusalueen pohjoisnurkalla olevan Jaskarintien alitusrummun vesijuoksun korkeus on tasolla +39.04. Rummun kautta vedet kulkeutuvat läheiseen Nurmonjokeen. Tutkimusalueen lounaispuolella kulkevan Länsitien reunan korkeus tutkimusalueen kohdalla vaihteli tasovälillä +40.9...+40.5 ja tien sivuojan korkeus tutkimusalueen kohdalla vaihteli tasovälillä +39.0...+38.7. 2.2 Maaperä Pintamaa tutkitulla alueella on peltoalueen ruokamultaa 0.3-0.4 m syvyyteen saakka. Tutkimuspisteiden 4, 7 ja 10 kohdilla pintakerroksen alapuolella on löyhää silttiä 0.2-0.6 m paksulti. Silttikerrokset ulottuivat näillä kohdin nykyisestä maanpinnasta 0.6-1.0 m syvyyteen saakka tasovälille +39.5...+39.3.. Pintakerroksen alapuolella on pääosin heikostikehittynyt 0.4-1.4 m paksuinen savea tai silttiä oleva kuivakuorikerros. Kuivakuorikerrokset ulottuivat 0.8-1.8 m syvyyteen nykyisestä maanpinnasta tasovälille +39.2...+38.5. Kuivakuorikerroksen alapuolella pohjamaa on löyhää tai erittäin löyhää savea. Löyhään saveen painokairat tunkeutuvat osaksi omalla 50-100 kg painollaan. Kairaukset ulotettiin pääosin n. 4 syvyyteen nykyisestä maanpinnasta tasovälille +36.4...+35.7, jossa tasossa pohjamaa oli löyhää savea.. Tutkimuspisteen 9 kohdalla kairaus ulotettiin tiiviiseen pohjamoreeniin ja lopetettiin tiiviiseen moreeniin 8.8. m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta tasolla +31.6. Pohjaveden pinta tutkimushetkellä 13.2.2013 mitattiin viidestä eri tutkimuspisteestä. Pohjaveden pinta alueella oli melko lailla samalla tasolla koko alueella. Vesipinnat olivat nykyisestä maanpinnasta pääosin 1.3-1.6 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta tasovälillä +39.0...+38.4. Tutkimuspisteen 2 kohdalla todettu vesipinta oli 2.2 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta tasolla +37.7. 3 RAKENTAMINEN 3.1 Rakennettavuus yleisesti Tutkittu alue soveltuu maaperältään välttävästi hautausmaan laajennusalueeksi savisen, huonosti vettäläpäisevän pohjamaan vuoksi. Lisäksi pohjamaa on mahdollisen lisäkuormituksen vaikutuksesta kokoonpuristuvaa.
3 3.2 Painumat Tutkimuspisteistä 1, 2, 4, 8 ja 10 otettujen maanäytteiden perusteella arvioidut pitkäaikaiset laaja-alaiset kokonaispainumat suunnitellulla alueella massanvaihdoista ja nykyisen maanpinnan mahdollisesta nostosta johtuvista pengerrystöistä muodostuvat seuraavanlaisiksi eri lisäkuormituksilla: LISÄKUORMITUS PAINUMAT ( kn/m 2 ) ( cm ) Pt 1 Pt 2 Pt 4 Pt 8 Pt 10 5 5 3 5 4 3 10 9 6 9 8 5 20 12 8 12 11 7 40 17 11 16 15 10 Tutkitulla hautausmaan laajennusalueella aiheuttaa pohjavedenpinnan lasku ja mahdolliset maanpinnan nostosta saviselle pohjamaalle aiheutuvat lisäkuormitukset. 3.3 Perustaminen Suunniteltu hautausmaan laajennusalue voidaan tehdä korvaamalla savinen pohjamaa hautaukseen paremmin hautausmaaksi soveltuvalla maa-aineksella, esim. hiekalla. Massanvaihdon paksuuden tarpeeseen vaikuttaa myös hautausmaan lopullisen maanpinnan korkeusasema. Laajennusta suunniteltaessa olisi huomioitava myös mahdollisuutta haudata useampaan kerrokseen alueen tilantarpeen pienentämiseksi. Alueen kuivatuksen kannalta tutkimusalueen pohjoisnurkalla sijaitsevan Jaskarintien alittavan tienrummun korkeustason laskeminen vesien johtamiseksi hautausmaa-alueelta Nurmonjokeen on todennäköisesti tarpeellinen. Alueen ottaminen hautausmaakäyttöön voidaan tehdä myös vaiheittain. Tällöin pohjamaan painumisesta voidaan osa saada ennen alueen lopullista käyttöönottoa tapahtuneeksi kuormittamalla aluetta ennen varsinaista rakentamista maa-aineksista tehtävällä ylipenkereellä. Ylipenkereen tekemiseen käytettävä maa-aines voi olla esim. alueella myöhemmin tarvittavaa hiekkaa tai nykyisen pellon pinnasta kaivettavaa ruokamultaa. Ylipenkeen vaikutuksesta pohjamaan painuminen nopeutuu, ja hautausmaa-alueen käyttöönoton jälkeiset painumat jäävät pienemmiksi. Tarpeellinen savisen pohjamaan vaihto hautausmaalle paremmin soveltuvaksi maa-ainekseksi voidaan tehdä myös ennen ylipenkereen tekemistä. Myös tarpeellisten salaojien tekeminen kuivatuksen parantamiseksi nopeuttaa alueen käyttöönottoa. Savisen pohjaamaan painumien kokonaismäärän ja ajallisen keston arvioimiseksi eri lisäkuormituksilla voidaan tarvittaessa tarkentaa pohjamaan savesta tehtävillä Ödometrikokeilla.
4 4 JATKOTOIMENPITEET Jatkotoimepiteinä olisi alueen kaavoituksen laatiminen, jossa huomioitaisiin mm. mahdollinen alueen vaiheittain rakentaminen. Näillä toimenpiteillä voitaisiin arvioida tarvittavien maanrakennustöiden eri vaiheiden ajallinen tarve, esim. maaperän esikuormitus, kuivatusasiat ja muut tarpeelliset maanrakennustyöt. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Pentti Latikka