+ EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 28.05.2013 C(2013) 3257 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.35764 (2012/N) Suomi Northern Start up Fund Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat toimenpiteestä 23. marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä, ja 4. joulukuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. Ilmoitukset tehtiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus 1, 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jotta edellä mainittu toimenpide, jäljempänä toimenpide, voidaan arvioida valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 2, jäljempänä riskipääomasuuntaviivat, perusteella. 1 EUVL C 115, 9.5.2008, s. 47. 2 EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2 22, sellaisena kuin ne ovat muutettuina. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN - 00023 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique Europese Commissie, B-1049 Brussel België Puhelin: (32-2) 299 11 11
(2) Komissio pyysi lisätietoja 18. tammikuuta ja 11. maaliskuuta 2013 päivätyillä kirjeillä, joihin Suomen viranomaiset vastasivat 1. helmikuuta (vastaus 18. tammikuuta päivättyyn kirjeeseen) ja 28. maaliskuuta (vastaus 11. maaliskuuta päivättyyn kirjeeseen) 2013 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi samana päivänä. Suomen viranomaiset toimittivat lisätietoja sähköpostitse 3. huhtikuuta, 11. huhtikuuta ja 3. toukokuuta 2013. 2. TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. Toimenpiteen tavoite (3) Suomen viranomaiset perustivat Northern Start up Fund -ohjelman, jäljempänä NSFS tai toimenpide, tukemaan riskipääoman tarjoamista mikroyrityksille ja pk-yrityksille Pohjois-Pohjanmaan alueella (NUTS III -alue FI 1A2), joka on oikeutettu aluetukeen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Toimenpide on osittain Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä EAKR, ja osittain Oulun kaupungin rahoittama. Vastaavasti perustetaan kaksi rahastoa: EAKR-rahasto ja Oulun kaupungin rahasto. (4) Toimenpiteen tarkoituksena on kannustaa yksityistä sektoria investoimaan kohteena oleviin pk-yrityksiin ja yleisemmin edistää pk-yritysten kasvua Suomessa. 2.2. Toimenpiteelle tuen myöntävä viranomainen sekä toimenpiteen oikeusperusta, kesto ja talousarvio 2.2.1. Tuen myöntäjä (5) Tuen myöntävä viranomainen on Oulun kaupunki (PL 27, 90015 Oulun kaupunki, Suomi). On huomattava, että Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), joka on työ- ja elinkeinoministeriön valvonnassa toimiva organisaatio, myöntää EAKR-varat Oulun kaupungille, joka sijoittaa ne edelleen EAKR-rahastoon (katso myös (15) ja (16) kohta jäljempänä). 2.2.2. Oikeusperusta (6) Toimenpiteen oikeusperustana on: a) 22. joulukuuta 2006 annettu laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) ja b) valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (675/2007). (7) Kun lisäksi otetaan huomioon, että toimenpide rahoitetaan osittain EAKR:sta, toimenpiteeseen sovelletaan rakennerahastoasetuksia 3. 3 Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25 78); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1 11); ja komission asetus (EY) N:o 1828/2006, annettu 8 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen 2
(8) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet ryhtymään aiheellisiin toimenpiteisiin ohjelman saattamiseksi vastaamaan määräyksiä, jotka mahdollisesti annetaan nykyisten riskipääomasuuntaviivojen jälkeen. 2.2.3. Talousarvio ja kesto (9) EAKR-rahaston talousarvio on 8 miljoonaa euroa. (10) Oulun kaupungin rahaston talousarvio on 10 miljoonaa euroa. (11) Näin ollen NSFS:n kokonaistalousarvio investointikaudella on 18 miljoonaa euroa. NSFS:n enimmäismäärä mahdolliset yksityiset varat mukaan lukien on 35 miljoonaa euroa. (12) Suomen viranomaiset sitoutuivat toteuttamaan toimenpiteen vasta sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Kun hyväksyntä on saatu, pääoma tarjotaan kohdeyrityksille enintään viiden vuoden (investointikausi) ajaksi sen varmistamiseksi, että tuetuilla hankkeilla on riittävästi aikaa kehittyä. Perustelluissa tapauksissa aikaa voidaan pidentää yhdellä vuodella. Investoinnit, joissa käytetään EAKR:n varoja, on tehtävä viimeistään 31. joulukuuta 2015 4. (13) Näiden kahden rahaston kokonaiskestoksi on suunniteltu kymmenen vuotta, ja Oulun kaupungin suostumuksella kestoa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jotta kunkin investoinnin osalta voidaan toteuttaa onnistunut irtautumisstrategia. (14) Suomen viranomaiset sopivat ilmoittavansa pääoman mahdollisesta lisäämisestä. 2.3. Toimenpiteen rakenne 2.3.1. Rahastot (15) Suomen viranomaisten mukaan NSFS muodostetaan kahdesta erillisestä rahastosta, jotka perustetaan kommandiittiyhtiöinä ja joilla on rekisteröity toimipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. a) EAKR-rahasto perustetaan yhteissijoitusrahastoksi, joka on lisäksi säätiön tasolla oikeutettu vastaanottamaan investointeja yksityissektorilta. Perustamisensa jälkeen se rekisteröidään Suomen kaupparekisteriin. b) Oulun kaupungin rahasto eli Northern Startup Fund I LP on perustettu yhteissijoitusrahastoksi, joka on niin ikään säätiön tasolla oikeutettu vastaanottamaan investointeja yksityissektorilta. Se on rekisteröity Suomen kaupparekisteriin15. marraskuuta 2012. (16) Oulun kaupunki toimii äänettömänä yhtiömiehenä eli sijoittajana näissä kahdessa rahastossa. (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä (EUVL L 371, 27.12.2006, s. 1 163). 4 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25 78), sellaisena kuin se on muutettuna, 56 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 3
(17) Yksityiset yhteissijoittajat varmistavat vähintään 30 prosenttia pääomasta kunkin yksittäisen investoinnin osalta. Jollei tätä osuutta saavuteta rahastojen tasolla, se on saavutettava tukikelpoisten yritysten tasolla. (18) Yksityisten sijoittajien on mahdollista investoida rahastojen tasolla. Ainoastaan rajoitetulta määrältä ammattisijoittajia hyväksytään investoinnit kyseisiin rahastoihin niissä sijoittajana toimivan Oulun kaupungin suostumuksella. (19) Nämä kaksi rahastoa ovat verohallinnon sekä työ- ja elinkeinoministeriön valvonnassa 5. (20) EAKR-rahastoa ja Oulun kaupungin rahastoa hallinnoi riippumaton ja ammattimainen sijoitusyhtiö, jäljempänä NSF:n hallinnointiyhtiö, joka on jo valittu julkisen tarjouskilpailun perusteella. 2.3.2. Investointirakenne (sijoituserät ja -välineet) (21) Kohdeyritykseen tehtävä vuotuinen sijoituserä voi olla yhteensä enintään 2,5 miljoonaa euroa kullakin 12 kuukauden jaksolla. (22) Toimenpiteen perusteella vähintään 70 prosenttia rahoituksesta on oltava oman pääoman ehtoista ja 30 prosenttia oman pääoman luonteista. Suomen viranomaisten mukaan oman pääoman ehtoinen rahoituspanos muodostaa omistusosuuden yrityksessä, mistä ovat osoituksena sijoittajille myönnetyt osakkeet. Toimenpiteen perusteella oman pääoman luonteiset sijoitukset tehdään vaihtovelkakirjalainojen ja optiotodistusten muodossa. Sijoitus on tavallisesti vakuudeton ja muunnettavissa irtautumisen yhteydessä. (23) Velan myöntäminen ei ole toimenpiteen perusteella mahdollista. 2.3.3. Kohdeyritykset (24) Toimenpide on kohdistettu alku- ja laajentamisvaiheessa oleviin, EU:ssa sovellettavan pk-yritysten määritelmän mukaisiin 6 pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat perustaneet rekisteröidyn toimipaikkansa ja joitakin toimintojaan Pohjois-Pohjanmaan alueelle tai ovat halukkaita tekemään niin. Kuten (3) kohdassa mainitaan, kyseinen alue on oikeutettu aluetukeen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella ja näin ollen se katsotaan tukialueeksi riskipääomasuuntaviivojen 4.3.4 kohdan mukaisesti. (25) Rahastot sijoittavat pörssissä noteeraamattomiin pk-yrityksiin, joilla on suuri kasvupotentiaali, ja painopiste on siemenvaiheen yrityksissä. 5 Riskipääomarahastoja ja rahoitusyhtiöitä ei Suomessa katsota sijoituspalveluyrityksiksi sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 922/2007 nojalla, ja näin ollen finanssivalvonta ei kohdistu niihin. 6 Tukiohjelman piiriin kuuluvat yritykset ovat tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus, EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3) olevan liitteen I mukaisesti ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36) tarkoitettuja pk-yrityksiä. 4
(26) Investointistrategia on alakohtaisesti yleisluontoinen, mutta rahastot keskittyvät Pohjois-Pohjanmaan alueen dynaamisimpiin teollisuudenaloihin, kuten tieto- ja viestintäteknologian alaan sekä kansainvälisesti suuntautuneisiin yrityksiin. (27) Investoinnit kohdennetaan uusien aloittelevien yritysten perustamiseen sekä nykyisten pk-yritysten kehittymisen ja kansainvälistymisen tehostamiseen silloin, kun kyseisillä yrityksillä on perusteelliset kasvusuunnitelmat keskipitkälle aikavälille. (28) Rahastot sijoittavat sellaisiin pk-yrityksiin, joilla on kasvupotentiaalin osoittava selkeä liiketoimintasuunnitelma sekä sopiva riski hyötyprofiili. (29) Tuen ulkopuolelle jäävät myös sijoitukset yrityksiin, jotka toimivat laivanrakennus- 7, hiili- 8 tai terästeollisuudessa 9. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että toimenpiteen piiriin kuuluvilla sijoituksilla ei tueta vientiin liittyvää toimintaa, eikä sijoitusten ehtona ole kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteisiin verrattuna. Kohteena oleva pk-yritys ei saa olla valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa 10 tarkoitettu taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys. (30) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukitoimenpidettä sovellettaessa noudatetaan siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen rahoituksen sekä laajentamiseen tarvittavan pääoman osalta komission määritelmiä, jotka esitetään riskipääomasuuntaviivojen 2.2 jakson e, f ja h alakohdassa: (a) (b) (c) siemenvaiheen rahoituksella tarkoitetaan käynnistysvaihetta edeltävää, alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta; käynnistysvaiheen rahoituksella tarkoitetaan rahoitusta tuotekehitykseen ja alkumarkkinointiin yrityksille, jotka eivät ole vielä myyneet tuotteitaan tai palvelujaan kaupallisesti eivätkä vielä tuota voittoa; laajentamiseen tarvittavalla pääomalla tarkoitetaan rahoitusta, joka on suunnattu yrityksen kasvuun ja laajentamiseen riippumatta siitä, onko yritys kannattava tai voittoa tuottava, ja jolla on tarkoitus rahoittaa tuotantokapasiteetin lisäämistä, markkinoiden tai tuotteiden kehittämistä tai lisätä käyttöpääomaa. 2.3.4. Kannustimet yksityisille sijoittajille (31) Kun varoja jaetaan kunkin yksittäisen investoinnin lopettamisen jälkeen, yksityisillä sijoittajilla on likvidaatiossa parempi asema. Etuoikeutetussa voitonjaossa ei saa ylittää 5,5 prosentin kynnysarvoa vuodessa. Varojen jakaminen tehdään seuraavasti: 7 Nämä yritykset määritellään laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa (EUVL C 364, 14.12.2011, s. 11). 8 YK:n Euroopan talouskomission kansainvälisen hiililuokitusjärjestelmän luokkiin A ja B kuuluva korkean, keskitason ja alhaisen laatuluokan kivihiili. 9 Määritellään vuosien 2007 2013 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13) liitteessä I. 10 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. Suuntaviivojen voimassaoloa on pidennetty siihen saakka, kunnes komissio on hyväksynyt uudet säännöt, ks. EUVL C 296, 2.10.2012, s. 3. 5
a) ensimmäiseksi varoja jaetaan yksityisille sijoittajille siihen saakka, kunnes he ovat saaneet saman määrän käteistä kuin ovat käyttäneet asianomaisten oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten välineiden hankkimiseen; b) toiseksi Oulun kaupungille siihen saakka, kunnes se on saanut saman määrän käteistä kuin se on käyttänyt asianomaisten oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten välineiden hankkimiseen; c) kolmanneksi yksityisille sijoittajille siihen saakka, että he saavat kynnysarvoa vastaavan määrän; d) neljänneksi Oulun kaupungille, kunnes se saa kynnysarvoa vastaavan määrän; e) viidenneksi varat, jotka jäävät jäljelle edellä esitetyn investointien lopettamiseen liittyvän varojen jaon jälkeen, kuuluu hallinnointiyhtiölle erikoiskorvauksena ja maksetaan sen jälkeen, kun varojen jakaminen kunkin yksittäisen investoinnin lopettamisen jälkeen on saatu päätökseen. (32) Näiden jakamisten jälkeen jäljelle jääneet varat jaetaan yksityisten sijoittajien ja Oulun kaupungin välillä suhteessa siihen, minkä verran oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia investointeja ne ovat tehneet yritykseen. 2.3.5. Investoinnit voittotarkoituksessa (33) Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan toimenpiteen perusteella tehtävät investoinnit pk-yrityksiin on tehtävä kaupallisin ehdoin ja tavoitteena on oltava voiton saaminen investoinnin lopettamisen yhteydessä. (34) NFS:n hallinnointiyhtiö tekee investointipäätökset kunkin pk-yrityksen esittämän liiketoimintasuunnitelman perusteella. Liiketoimintasuunnitelman on sisällettävä selkeä tuotekuvaus sekä laskelmat ja ennusteet liikevaihdosta ja kannattavuudesta sekä arvio hankkeen toteutettavuudesta (teknisten, taloudellisten ja rahoituksellisten tietojen perusteella). (35) NSF:n hallinnointiyhtiö arvioi kunkin investoinnin osalta, onko sille olemassa selkeä ja realistinen irtautumisstrategia. 2.3.6. Sijoituksen hoitaminen liiketaloudellisin periaattein (36) NSF:n hallinnointiyhtiö Butterfly Ventures Oy valittiin avoimessa ja syrjimättömässä julkisessa tarjouskilpailussa. Se on Pohjois-Pohjanmaalla toimipaikkaansa pitävä yksityinen osakeyhtiö, jonka keskeisin toiminta koostuu rahastonhoidosta. (37) NSF:n hallinnointiyhtiö vastaa kaikista investointiin (valinta, kesto, määrä), valvontaan ja divestointiin liittyvistä päätöksistä täysin itsenäisesti. Se on riippumaton yksityinen toimija. 6
(38) NSF:n hallinnointiyhtiön korvaus jakautuu seuraavasti: a) Hallinnointipalkkio, joka kattaa rahaston hallinnointiin liittyvät kulut: Hallinnointiyhtiön rahastonhoitajien ja muiden työntekijöiden tai kumppanien kulujen korvaus, hallinnolliset kulut (muun muassa toimistojen vuokrakulut, televiestintä, tilinpito- ja tilintarkastuskustannukset, tuomioistuin- ja notaarikulut): Oulun rahaston vuotuinen prosentuaalinen hallinnointimaksu on 2,5 prosenttia rekisteröidystä pääomasta. EAKR:n rahaston, jota ei vielä ole perustettu, vuotuinen prosentuaalinen hallinnointimaksu määritetään myöhemmin, mutta sen enimmäismääräksi on asetettu kolme prosenttia rekisteröidystä pääomasta rakennerahastoa koskevien sääntöjen 11 mukaisesti. b) Ylimääräinen korvaus (voitonjako-osuus): Tämä kannustin voi olla enintään 20 prosenttia kunkin rahaston bruttovoitosta edellyttäen, että yksityisten sijoittajien nettotuotto kaikista saaduista määristä on saavutettu kynnysarvoon saakka ja yrityksiin sijoitettu kokonaismäärä saavuttaa 75 prosenttia siitä rahaston pääomaksi muutetusta määrästä, joka on perustamisen yhteydessä ilmoitettu sijoitetuksi yrityksiin. Muussa tapauksessa ylimääräistä korvausta maksetaan seuraavassa taulukossa (taulukko 1) esitettyjen sääntöjen mukaisesti. Tukikelpoisiin yrityksiin sijoitettu rahaston pääoman kokonaismäärä Lisäkorvaus hallinnointiyhtiölle (brutto, %) > 75 % 20 % 70 75 % 17,5 % 65 70 % 15 % 50 65 % 12,5 % < 50 % 10 % Taulukko 1: Hallinnointiyhtiön ylimääräinen korvaus (39) NSF:n hallinnointiyhtiön ja Oulun kaupungin allekirjoittamassa hallinnointisopimuksessa määritetään sijoitusten tavoitteet, rakenne ja kesto. (40) Investointikomitea perustetaan NSF:n hallinnointiyhtiölle neuvoa antavaksi elimeksi. Se antaa lausuntoja investointiehdotuksista tai investointien lopettamisesta. Investointikomitea koostuu kahdesta Oulun kaupungin nimeämästä edustajasta ja yksityisten sijoittajien edustajista. Yksityiset sijoittajat voidaan nimittää pysyvästi, jos he päättävät investoida suoraan Oulun kaupungin rahaston tasolla. (41) Rahastokomitea hyväksyy NSF:n hallinnointiyhtiön investointipolitiikan, arvioi salkun tuloksia, hyväksyy rahaston varojen arvonmäärityksen ja hyväksyy vuositilinpäätöksen tarkastamisesta vastaavan tilintarkastajan valinnan. Rahastokomiteassa on kahdesta kuuteen jäsentä. Oulun kaupunki voi nimittää kaksi 11 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 43 artiklan 4 kohdan b alakohta sekä Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006. 7
jäsentä ja yksityiset sijoittajat, joilla on sitoumuksia vähintään 750 000 euron arvosta, voivat nimittää yhden jäsenen. (42) NSF:n hallinnointiyhtiö toimii Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) käytännesääntöjen mukaisesti, ja rahastoihin sovelletaan niin ikään EVCAn raportointivaatimuksia. Butterfly Ventures Oy hakee EVCAa Suomessa edustavan Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) jäseneksi. 2.4. Kasautuminen muiden tukien kanssa (43) Suomen viranomaiset vahvistivat, että toimenpiteen perusteella myönnettävä tuki voi kasautua muun valtiontuen kanssa seuraavien määräysten mukaisesti: Kun kohteena oleville pk-yrityksille toimenpiteen puitteissa myönnettyä pääomaa käytetään alkuinvestointien tai muiden valtiontukisääntöjen nojalla tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen, tuen enimmäistasoja supistetaan ensimmäisen riskipääomasijoitusjakson kolmen ensimmäisen vuoden aikana 50 prosenttia (20 prosenttia, jos kohdeyritykset sijaitsevat tukialueilla) tuen kokonaismäärään saakka. Edellä mainittu supistus ei kuitenkaan koske tuki-intensiteettejä, jotka on vahvistettu puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle 12 tai vastaavissa tulevissa puitteissa taikka alan ryhmäpoikkeusasetuksessa. 2.5. Valvonta ja raportointi (44) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet noudattamaan riskipääomasuuntaviivojen 7.1 jakson valvonta- ja raportointimääräyksiä. Komissiolle toimitetaan vuosiraportit, joissa on tietoa toimenpiteen puitteissa tehdyistä sijoituksista ja luettelo kaikista tuensaajayrityksistä sekä lyhyt kuvaus toiminnasta. (45) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet olemaan soveltamatta toimenpidettä ennen kuin komissio on hyväksynyt ja julkaissut sen. Suomen viranomaiset sitoutuvat säilyttämään toimenpiteen perusteella myönnettyä tukea koskevat yksityiskohtaiset tiedot vähintään kymmenen vuoden ajan. 3. ARVIOINTI (46) Komissio on arvioinut ilmoitetun toimenpiteen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti ja ottanut erityisesti huomioon riskipääomasuuntaviivat, joissa selvennetään SEUT-sopimuksen valtiontukisääntöjen soveltamista pk-yrityksiin kohdistuvien riskipääomatoimenpiteiden alalla. 3.1. Valtiontuen olemassaolo (47) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jotta toimenpide olisi kyseisessä määräyksessä tarkoitettua valtiontukea, seuraavien neljän ehdon on täytyttävä: 12 EUVL C 323, 30.12.2006. 8
toimenpide on toteutettava valtion varoilla; toimenpiteen on tuotettava etua yrityksille; edun on oltava valikoiva eli kohdistuttava vain tiettyihin yrityksiin; toimenpiteen on oltava kilpailua vääristävää ja vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (48) Riskipääomasuuntaviivojen 3.2 jakson mukainen arviointi siitä, sisältääkö riskipääomatoimenpide valtiontukea, toteutetaan kolmella tasolla: sijoittajat; tuki sijoitusrahastolle, sijoitusvälineelle ja/tai sen hoitajalle; yritykset, joihin sijoitetaan. 3.1.1. Valtiontuki sijoittajille (49) Riskipääomasuuntaviivojen 3.2 jakson mukaisesti silloin, kun yksityiset sijoittajat tekevät investointeja edullisemmin ehdoin kuin julkiset sijoittajat tai kuin he olisivat tehneet ilman toimenpidettä, kyseisten yksityisten sijoittajien katsotaan saavan etua. Komissio katsoo, että julkinen ja yksityinen sijoittaja ovat tehneet sijoituksen samoin ehdoin, kun julkisten ja yksityisten sijoittajien positiiviset ja negatiiviset riskit ja tuotot ovat täsmälleen samat ja niillä on sama etuoikeusasema, sekä yleensä myös silloin, kun yksityiset sijoittajat tarjoavat vähintään 50 prosenttia toimenpiteen rahoituksesta. (50) Tässä tapauksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää EAKR-varat Oulun kaupungille, ja Oulun kaupunki sijoittaa ne edelleen EAKR-rahastoon. Lisäksi Oulun kaupunki sijoittaa omia varojaan Oulun kaupungin rahastoon. Näin ollen Oulun kaupunki toimii äänettömänä yhtiömiehenä eli sijoittajana sekä EAKRrahaston että Oulun kaupungin rahaston osalta. NSFS:n perusteella tehdyissä investoinneissa käytetään näin ollen valtiolle kuuluvia julkisia varoja. (51) NSFS:n perusteella tehdyt investoinnit tehdään yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Yksityisten sijoittajien on muodostettava vähintään 30 prosenttia kohteena oleviin pk-yrityksiin investoidusta pääomasta, ks. (17) kohta. (52) Jos investointi lopetetaan, yksityisillä sijoittajilla on likvidaatiossa parempi asema, ks. (31) kohta. Edellä mainittu huomioon ottaen kohteena oleviin pk-yrityksiin sijoittavat yksityiset sijoittajat saavat edun. Näin ollen yksityisiä sijoittajia ei kohdella samoin ehdoin kuin julkista sijoittajaa (eli Oulun kaupunkia). Toimenpide antaa siis valikoivan edun tietyille sijoittajille. (53) Lisäksi ei voida poissulkea sitä, että tällaiset yksityiset sijoittajat osallistuvat toimintaan, joka saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (54) Komissio katsoo näin ollen, että sijoittajien tasolla kyse on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. 3.1.2. Valtiontuki rahastolle ja/tai rahaston hallinnoijalle (55) Komissio katsoo yleensä riskipääomasuuntaviivojen 3.2 jakson mukaisesti, että rahasto ei ole varsinainen tuensaaja, vaan se toimii välittäjänä, joka siirtää tuen 9
sijoittajille ja/tai yrityksille, joihin sijoitetaan. Kuitenkin esimerkiksi verotoimenpiteet tai muut toimenpiteet, joista seuraa välitöntä hyötyä useita eri sijoittajia käsittäville sijoitusvälineille tai -rahastoille, jotka ovat luonteeltaan verrattavissa itsenäiseen yritykseen, voivat olla valtiontukea, jollei sijoitusta tehdä ehdoin, jotka markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja voi hyväksyä, jolloin tuensaaja ei saa toimenpiteestä etua. (56) Lisäksi, kuten riskipääomasuuntaviivojen 3.2 jaksossa todetaan, kyseessä katsotaan olevan tuki rahastonhoitajille tai hallinnointiyhtiölle silloin, kun saatu palkkio ei täysin vastaa markkinoilla sillä hetkellä vastaavassa tilanteessa maksettavaa palkkiota. Toisaalta oletetaan, että kyse ei ole tuesta, jos rahastonhoitajat tai hallinnointiyhtiö on valittu avoimessa julkisessa tarjouskilpailussa tai jos ne eivät saa valtiolta mitään muita etuja. (57) Tässä tapauksessa kaksi rahastoa ovat toimenpiteen tarkoituksen mukaisia. Kummatkin rahastot ovat julkisia, vaikka tulevaisuudessa ne saattavat houkutella yksityisiä sijoittajia. Näin ollen komissio katsoo, että nämä kaksi rahastoa eivät ole tuensaajia vaan välineitä, joilla siirretään tukea yksityisille sijoittajille ja/tai pkyrityksille, joihin on sijoitettu. (58) Koska NSF:n hallinnointiyhtiö valitaan avoimessa julkisessa tarjouskilpailussa ja sille maksettavaan korvaukseen sisältyy tulokseen perustuva tekijä ja korvaus noudattaa vastaavissa tilanteissa maksettavaa nykyistä markkinoiden mukaista korvausta, NSF:n hallinnointiyhtiö ei saa valtion myöntämää etua. (59) Komissio toteaa tämän johdosta, että näiden kahden rahaston sen paremmin kuin hallinnointiyhtiönkään tasolla kyse ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. 3.1.3. Valtiontuki yrityksille, joihin sijoitetaan. (60) Riskipääomasuuntaviivojen 3.2 jaksossa todetaan muun muassa, että kun kyseessä on tuki sijoittajille tai sijoitusrahastolle, komissio katsoo yleensä, että se siirretään ainakin osittain kohdeyrityksille ja että myös ne saavat sen vuoksi tukea. Näin on myös siinä tapauksessa, että hallinnointiyhtiöt tekevät sijoituspäätökset puhtaasti liiketaloudellisin perustein. (61) Kun otetaan huomioon erityisesti, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa toimenpiteen rahoittamiseen osallistuvat yksityiset sijoittajat saavat edun, komissio olettaa, että myös pk-yritykset, joihin on sijoitettu, saavat edun. (62) Lisäksi, kuten edellä (50) kohdassa todetaan, toimenpiteeseen sisältyy valtion varoja. Samalla toimenpiteellä lisätään sellaisen riskipääoman tarjontaa pkyrityksille, jota ei ilman toimenpidettä olisi saatavilla ainakaan yhtä paljon. Tämän vuoksi toimenpiteestä aiheutuu etua kohteena oleville pk-yrityksille. Toimenpide on valikoiva, koska investoinnit voivat kohdistua vain tiettyihin vaatimukset täyttäviin pk-yrityksiin, katso (24) (29) kohta. Tämän vuoksi toimenpiteestä aiheutuu kohteena oleville pk-yrityksille valikoiva etu, joka saattaa vääristää tai uhata vääristää kilpailua. Koska ei voida poissulkea sitä, että kohteena olevat pkyritykset ovat aktiivisia EU:n sisäisessä kaupassa, vaikutuksia kilpailuun ja kauppaan ei myöskään voida poissulkea. 10
(63) Komissio katsoo näin ollen, että sijoituksen kohteena olevien pk-yritysten tasolla kyse on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. 3.1.4. Päätelmät (64) Komissio katsoo näin ollen, että yksityisten sijoittajien ja sijoituksen kohteena olevien pk-yritysten tasolla toimenpiteessä on kyse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. 3.2. Tuen sääntöjenmukaisuus (65) Suomen viranomaiset ovat toimineet SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittamalla toimenpiteestä ennen sen toteuttamista. 4. SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 4.1. Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet (66) Koska toimenpide on sijoittajien ja kohteena olevien pk-yritysten tasolla valtiontukea, komissio tutkii, soveltuuko tuki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti sisämarkkinoille. Käsiteltävänä olevaan tapaukseen sovelletaan riskipääomasuuntaviivoja, koska toimenpide koskee riskipääoman tarjoamista pkyrityksille. 4.1.1. Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden alustavat arviointiperusteet (67) Riskipääomasuuntaviivojen 2 jaksossa esitetään kyseisten suuntaviivojen soveltamisala. Riskipääomasuuntaviivojen 2.1 jakson mukaan tuen ulkopuolelle on jätettävä laivanrakennuksen ja kivihiili- ja terästeollisuuden alalla toimivat yritykset sekä vaikeuksissa olevat yritykset. Riskipääomasuuntaviivoja ei myöskään sovelleta vientiin liittyviin toimiin. (68) Kuten (29) kohdassa esitetään, toimenpiteessä on poissuljettu tuki tällaisissa tapauksissa. Näin ollen toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 2.1 jakson mukainen. (69) Komissio katsoo, että riskipääomatoimenpiteellä on kannustava vaikutus, tuki on välttämätöntä ja oikeasuhteista ja kokonaistulos on positiivinen, kun kaikki riskipääomasuuntaviivojen 4.3 jaksossa määrätyt edellytykset täyttyvät. 4.1.2. Sijoituserien enimmäismäärä (70) Riskipääomasuuntaviivojen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 13, 4.3.1 jakson mukaan riskipääomatoimenpiteellä kullekin kohteena olevalle pk-yritykselle myönnetään joko kokonaan tai osittain valtion varoista tulevaa rahoitusta erinä, jotka ovat 12 kuukauden aikana enintään 2,5 miljoonaa euroa yritystä kohti. 13 Ks. komission tiedonanto valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen muuttamisesta (EUVL C 329, 7.12.2010, s. 4 5). 11
(71) Kuten (21) kohdassa esitetään, toimenpiteen nojalla pk-yritykseen tehtävä sijoituserä ei ylitä 2,5 miljoonaa euroa minkään 12 kuukauden ajanjakson aikana. (72) Näin ollen toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 4.3.1 jakson mukainen. 4.1.3. Toimenpiteen rajoittaminen siemen-, käynnistys- ja laajentamisvaiheen rahoittamiseen (73) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.2 jakson mukaisesti riskipääomatoimenpide on rajattava rahoituksen tarjoamiseen pienille yrityksille tai tukialueilla sijaitseville keskisuurille yrityksille laajentamisvaiheeseen saakka. (74) Kuten (24) ja (30) kohdassa on esitetty, toimenpide on rajattu siten, että sillä tarjotaan pienyrityksille tai tukialueilla sijaitseville keskisuurille yrityksille rahoitusta laajentamisvaiheeseen asti. (75) Näin ollen toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 4.3.2 jakson mukainen. 4.1.4. Oman pääoman ehtoisten ja oman pääoman luonteisten sijoitusten osuus (76) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.3 jaksossa edellytetään, että vähintään 70 prosenttia riskipääomatoimenpiteen kokonaismäärärahoista on käytettävä pk-yrityksiin oman pääoman ehtoisen ja oman pääoman luonteisen rahoituksen muodossa tehtäviin sijoituksiin. (77) Suomen viranomaiset vahvistivat, että toimenpiteen perusteella tehdyistä investoinneista vähintään 70 prosenttia on oman pääoman ehtoista ja 30 prosenttia oman pääoman luonteista, ks. (22) kohta. Suomen viranomaiset vahvistivat myös, että toimenpiteen perusteella ei ole mahdollista myöntää velkaa, ks. (23) kohta. (78) Näin ollen toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 4.3.3 jakson mukainen. 4.1.5. Yksityisten sijoittajien osallistuminen (79) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.4 jaksossa määrätään, että vähintään 50 prosenttia riskipääomatoimenpiteen perusteella tehtyjen sijoitusten rahoituksesta tulee yksityisiltä sijoittajilta, tai jos toimenpiteet kohdistuvat tukialueilla sijaitseviin pkyrityksiin, yksityisten sijoittajien osuuden on oltava 30 prosenttia. (80) Suomen viranomaiset vahvistivat, että toimenpide kohdistuu tukialueilla sijaitseviin pk-yrityksiin. Sijoitusten rahoituksesta vähintään 30 prosenttia on tultava yksityisiltä sijoittajilta, ks. (17) kohta. (81) Näin ollen toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 4.3.4 jakson mukainen. 4.1.6. Tuotto-odotuksiin perustuva sijoituspäätökset (82) Tuotto-odotuksia koskeva kriteeri katsotaan täytetyksi, jos riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson kumulatiiviset edellytykset täyttyvät. 12
(83) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson a alakohdan mukaan toimenpiteisiin on ensiksikin liityttävä merkittävä yksityisten sijoittajien osallistuminen (kuten riskipääomasuuntaviivojen 4.3.4 jaksossa kuvataan) sijoituksin, jotka tehdään liiketaloudellisin perustein suoraan tai välillisesti kohdeyhtiöiden pääomaan. Kuten (17) kohdassa todetaan, tässä toimenpiteessä vähintään 30 prosenttia investoinnin pääomasta tulee liiketaloudellisin perustein suoraan yksityisiltä sijoittajilta. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson a alakohdan mukainen edellytys täyttyy. (84) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson b alakohdan mukaan jokaisen sijoituksen on perustuttava yksityiskohtaiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jolla osoitetaan ennalta hankkeen elinkelpoisuus. Toimenpidettä koskevien määräysten mukaan jokainen investointi perustuu liiketoimintasuunnitelmaan, jolla osoitetaan ennalta hankkeen elinkelpoisuus, ks. (34) kohta. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson b alakohdan mukaista edellytystä noudatetaan. (85) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson c alakohdassa todetaan, että kunkin sijoituksen osalta on laadittava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia. Kuten (35) kohdassa todetaan, kullekin sijoitukselle on määritetty tällainen strategia. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson c alakohdan mukaista edellytystä noudatetaan. (86) Toimenpide on siis riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 jakson mukainen ja NSF:n hallinnointiyhtiön investointipäätösten voidaan katsoa perustuvan tuottoodotuksiin. 4.1.7. Sijoituksen hoitaminen liiketaloudellisin periaattein (87) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jakson mukaan riskipääomatoimenpidettä tai - rahastoa hoitavien henkilöiden on toimittava liiketaloudellisin periaattein. Tämän kriteerin katsotaan täyttyvän, kun hallinnointiyhtiö toimii samoin kuin yksityisen sektorin hallinnointiyhtiö eli pyrkii maksimoimaan sijoittajien saaman tuoton. Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jaksossa esitetään tältä osin kolme kriteeriä: (88) Ensinnäkin riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jakson a alakohdan mukaan ammattimaisen sijoitusrahaston hoitajan ja rahaston osakkaiden välillä on oltava sopimus, jossa määrätään, että hoitajan saama palkkio riippuu tuloksesta, ja jossa määritetään rahaston tavoitteet ja sijoitusten suunniteltu kesto. Kuten (39) kohdassa todetaan, hallinnointisopimuksessa määritetään sijoituksen tavoitteet, rakenne ja kesto sekä NSF:n hallinnointiyhtiön tulosperusteinen korvaus. Tämä edellytys siis täyttyy. (89) Toiseksi riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jakson b alakohdan mukaan yksityisten markkinasijoittajien on oltava edustettuna päätöksenteossa sijoituskomitean tai neuvoa-antavan komitean välityksellä. Kuten (40) kohdassa todetaan, yksityiset sijoittajat ovat edustettuina investointikomiteassa. Koska toimenpiteessä on kyse yhteissijoitusjärjestelmästä, kohteena olevaan pk-yritykseen ei tosiasiallisesti voida tehdä investointia ilman yksityisen sijoittajan päätöstä osallistua siihen. Näin ollen myös riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jakson b alakohdan mukainen edellytys täyttyy. 13
(90) Kolmanneksi riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jakson c alakohdassa todetaan, että rahaston hoitoon on sovellettava parhaita käytänteitä ja viranomaisvalvontaa. NSF:n hallinnointiyhtiö toimii valvonnan alaisena sekä rahastonhoidon parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja noudattaa erityisesti EVCAn linjauksia ja ohjeistusta, katso (19) ja (42) kohta. Näin ollen myös tämä edellytys täyttyy. (91) Toimenpide on kaikkien riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, joten voidaan katsoa, että NSF:ää hoidetaan kaupalliselta pohjalta. 4.2. Kasautuminen (92) Suomen viranomaiset vahvistivat soveltavansa joitakin tuen kasautumista koskevia sääntöjä, ks. (43) kohta edellä. Toimenpide on tältä osin riskipääomasuuntaviivojen 6 jakson mukainen. 4.3. Raportointi ja valvonta (93) Riskipääomasuuntaviivojen 7.1 jaksossa jäsenvaltioille määritetään raportointi- ja valvontavelvoitteita. Suomen viranomaiset sitoutuivat noudattamaan kyseisiä velvoitteita, ks. (44) ja (45) kohta. Näin ollen toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 7.1 jakson mukainen. 4.4. Päätelmät (94) Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että Northern Start up Fund täyttää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi myönnetystä valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa määrätyt edellytykset. Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. 5. PÄÄTELMÄT (95) Komissio on päättänyt, että kyseinen tuki soveltuu sisämarkkinoille SEUTsopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti. (96) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että komissiolle on ilmoitettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikista suunnitelmista jälleenrahoittaa tai muuttaa tätä tukiohjelmaa. (97) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia vielä siitä, että niiden on toimitettava vuosittain kertomus toimenpiteen täytäntöönpanosta. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että hyväksytte koko kirjeen tiedoksi antamisen kolmansille ja julkaisemisen todistusvoimaisella kielellä osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm 14
Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Directorate for State Aid State Aid Greffe B 1049 Brussels Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 15