Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 1 2014 Turun taidemuseossa on eri vuosisatojen taideaarteita Konstskatter från flera århundraden i Åbo konstmuseum Kumppanuus on Varsinais-Suomen tie Kasitien rakentaminen alkoi edunvalvonta jatkuu
SISÄLTÖ INNEHÅLL 4 Maakuntastrategian avainsana on kumppanuus 6 Taajamakaava käsittelee maankäyttöä, palveluja ja liikennettä Odottaminen ja ihmettely on kuitenkin vaarallista. Katse kohti uutta Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm jessica@varsinais-suomi.fi blicken mot det nya viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu 36 20101 Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm 040 7755 781 Ulkoasu: Antti Vaalikivi 050 4003 416 Kansikuva: Antti Vaalikivi www.varsinais-suomi.fi kirjaamo@varsinais-suomi.fi etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ISSN-L 2323-2102 ISSN 2323-2102 (painettu) ISSN 2323-2110 (verkkojulkaisu) 7 Lounaispaikan Aluetietopalvelusta kehittyy tietovaranto 8 Turun Itämeriviikko kokoaa päättäjät ja järjestöt 9 Savo: Varsinais-Suomen on jätettävä itseruoskinta 10 Turun taidemuseossa on taidetta ja tapahtumia 13 Kasitien kunnostus alkoi - työ jatkuu 14 Nuorten intoa EU-vaaleihin herätettiin Skanssissa 16 EU-rahoituksessa kaikki mullistuu 17 5 parasta Varsinais-Suomessa juuri nyt Vähän ovat tahmeat, nämä ajat. Kunta- ja palvelukentällä eletään suuren muutoksen aikaa, kun sekä kuntarakenneselvityksiä että sote-uudistusta viedään eteenpäin. Niiden lopputulemaa ei vielä tiedetä, joten selvitetään ja odotellaan. Kuntaväki valittaa, että on vaikea ehtiä ja viitsiä kehittää toimintaa, kun ei tiedä mitä muutoksia on tulossa. Sairaanhoidossa taitaa olla samoja tuntemuksia. Myös elinkeinoelämässä on odottavat tunnelmat. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa maamme elintärkeään Venäjän vientiin, miten EU:n ja Suomen taloussuhdanteet kehittyvät? Odottaminen ja ihmettely on kuitenkin vaarallista. Maailma muuttuu nopeasti - siksi pitää jatkuvasti katsoa eteenpäin ja uudistua. Samaa toteavat menestyvien yritysten toimitusjohtajat, kuten loimaalaisen Pemamekin Pekka Heikonen. Hitsausautomaatioratkaisuja valmistavan Pemamekin menestyksen salaisuutena on jatkuvasti olla askeleen edellä kilpailijoitaan ja pyrkiä tuotekehityksessä aina uusimpiin ratkaisuihin. Myös menestyvä lääkejätti Orion tietää uudistumisen ja jatkuvan tuotekehityksen tärkeyden. Sitä kannattaa tehdä silloin kuin menee hyvin eikä vasta pakon edessä, sanoo tj. Timo Lappalainen. - Lääkkeiden kehitys on riskibisnestä. Jos hankkeet eivät koskaan epäonnistu, se kielii varman päälle pelaamisesta, eikä varman päälle pelaamalla saavuteta mitään uutta, Lappalainen toteaa. Pitää tunnistaa omat vahvuudet ja uskaltaa investoida sekä osaamiseen että laitteisiin. Suomessa investoidaan paljon vähemmän kuin kilpailijamaissa. Eikä saa pelätä ottaa riskejä vaikka välillä epäonnistuukin. Verkostot ovat elintärkeitä. Niiden merkitys korostuu myös Varsinais-Suomen kesällä valmistuvassa maakuntastrategiassa, jossa kumppanuus on avainsana. Yhdessä tekemällä, ideoimalla ja jakamalla avoimesti tietoa luomme Varsinais-Suomeen hyvinvointia ja menestystä. Johtajuuden merkitystä ei voi vähätellä. Hyvä johtaja kuuntelee henkilöstöä, kannustaa oppimaan uutta ja motivoi työntekijöitä tekemään töissä parhaansa - joka päivä. Jos työpaikalla on jopa hauskaa, kilpailijoilla on jo syytä huoleen! Helmikuussa 2014 valittiin jälleen Suomen parhaat työpaikat. Ne ovat tutkimuksen mukaan työpaikkoja, jossa johdon ja henkilöstön välillä vallitsee vahva luottamus. Johdon valinnat tukevat sellaisen kulttuurin rakentamista, jossa työntekijät haluavat antaa parhaansa. Parhaat työpaikat myös nousevat nopeammin taantuman kääntyessä nousukauteen, viestii kilpailun järjestänyt globaali tutkimus- ja koulutusyritys Great Place to Work Institute. Varsinais-Suomessa on vahvuuksia vaikka muille jakaa. Niihin pitää uskoa ja niitä pitää jalostaa. Silloin on koko maailma avoin. Det är lite sega, dehär tiderna. På kommun- och servicefältet pågår de stora förändringarnas tid, då både kommunstrukturutredningen och reformen av social- och hälsovården framskrider. Slutresultatet är ännu okänt, så man utreder och väntar. Kommunfolket klagar att det är svårt att hinna och vilja utveckla verksamheten, när man inte vet vilka förändringar som väntar. Inom sjukvården är troligen stämningarna liknande. Också i näringslivet är stämningen avvaktande. Hur påverkar krisen i Ukraina vårt lands livsviktiga export till Ryssland, hur utvecklas EU:s och Finlands ekonomi? Att vänta och undra är dock farligt. Världen förändras fort därför måste man ständigt blicka framåt och förnya sig. Detsamma säger ledare för framgångsrika företag, såsom tillverkaren av svetsningsautomatik Pemamek i Loimaa och vd Pekka Heikonen. Hemligheten bakom företagets framgång är att vara steget före konkurrenterna och i produktutvecklingen strävar man alltid efter de nyaste lösningarna. Också den framgångsrika medicinjätten Orion vet hur viktig förnyelse och ständig produktutveckling är. Det lönar sig att göra det medan det går bra, inte först av nödtvång, säger vd Timo Lappalainen. - Medicinutveckling är riskabelt. Om projekt aldrig misslyckas betyder det att man spelar med säkra kort, och när man gör det uppnår man aldrig något nytt, säger Lappalainen. Man måste känna igen sina styrkor och våga investera i både kompetens och utrustning. I Finland investerar man mycket mindre än i konkurrerande länder. Man får inte vara rädd att ta risker också om man misslyckas ibland. Nätverk är livsviktiga. Deras betydelse lyfts fram också i Egentliga Finlands landskapsstrategi, som blir färdig i sommar. Nyckelordet i strategin är partnerskap. Genom att göra tillsammans, kläcka idéer och dela information skapar vi välstånd och framgång i Egentliga Finland. Vikten av bra ledarskap kan inte underskattas. En bra ledare lyssnar på personalen, uppmuntrar att lära sig nytt och motiverar de anställda att göra sitt bästa på jobbet varje dag. Om det rentav är roligt på arbetsplatsen kan konkurrenterna börja oroa sig! I februari 2014 valdes än en gång Finlands bästa arbetsplatser. De är arbetsplatser där stark tillit råder mellan ledningen och personalen. Ledningens val stöder framväxten av en kultur, där alla vill göra sitt bästa. De bästa arbetsplatserna reser sig enligt undersökningar snabbare när lågkonjunkturer vänder mot bättre tider, beskriver det globala forsknings- och utbildningsföretaget Great Place to Work Institute, som ordnar tävlingen. I Egentliga Finland finns väldigt många starka sidor. Vi måste tro på dem och förädla dem - och världen är öppen. 2 viiri viiri 3
Varsinais-Suomen tulevaisuus luodaan kumppanuudella Minkälainen kumppanuus luo menestyvän maakunnan? Maakuntastrategiatyön avainsanoja ovat yhteistyö, kumppanuus, tiedon jakaminen ja saavutettavuus. Maakuntastrategian neljän valmisteluryhmän puheenjohtajat puhuvat toimivasta kumppanuudesta. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia, jossa tavoitteet asetetaan yhdessä ja löydetään yhdessä keinot niiden saavuttamiseen. Visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Strategian kärkiteemat ovat: Vastuullisuus tulevaisuus on valintoja nyt Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Yhteistyön merkitys korostuu globaalissa maailmassa, jossa tapahtuvat nopeat muutokset haastavat varsinaissuomalaiset etsimään uusia ja joustavia keinoja menestymiseen. Ennen kaikkea tarvitaan verkostoja ja kumppanuutta. Maakuntastrategiassa painotetaan osallistumista, palvelukulttuurin kehittämistä sekä hyvää johtamista. Kumppanuusfoorumi on strategian päätoimenpide. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät. Kumppanuusfoorumi toimii innovointialustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Maakunnan liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Kehitteillä oleva Lounais-Suomen aluetietopalvelu mahdollistaa tiedon esille tuomisen ja hyödyntämisen sekä luo uudenlaisen alueellisen yhteistyömallin. MAAKUNTASTRATEGIA Egentliga Finlands framtid skapas med partnerskap Landskapsstrategin förverkligas i Egentliga Finland med kompanjonskap, där man tillsammans sätter upp mål och hittar sätt att nå dem. Strategin har beretts i ett omfattande samarbete med intressegrupper och är tänkt att godkännas i landskapsfullmäktige i juni. Visionen för vårt landskap lyder: I Egentliga Finland är livskvaliteten den bästa. Ett framgångsrikt och välmående landskap byggs med samarbete och kompanjonskap. Vikten av samarbete förstärks i en global värld och utmanar oss att anpassa oss till förändringar. Nätverk och kompanjonskap behövs. I landskapsstrategin betonar man deltagande, servicekultur och gott ledarskap. Den viktigaste åtgärden som nämns i strategin är ett partnerskapsforum, vars bas är människor och kunskap. Forumet samlar öppen information och dem som producerar och använder informationen. Här föds innovativ verksamhet och nytt samarbete. Landskapsförbundet ordnar partnerskapsträffar. Sydvästra Finlands regioninfotjänst, som håller på att utvecklas, möjliggör att information förs fram och utnyttjas och skapar en ny modell för regionalt samarbete. Maakunnan suunnittelu sisältää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Lähtökohtana toimii maankäyttö- ja rakennuslaki sekä laki alueiden kehittämiseksi. Maakuntastrategia sisältää maakunnan kehittämisen tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Strategia yhdistää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman 2035+ ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman 2014 2017. Lausunnot strategiasta pyydettiin 14.3. mennessä. Strategia hyväksytään suunnitelmien mukaan maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Olli Hietanen, Arvot ja ilmapiiri Yritysten kilpailukykyä ja innovatiivisuutta voi kasvattaa hullunkurisilla perheillä : yhteistyöllä yli toimialarajojen. Perinteisesti yhteistyötä on rakennettu klustereissa saman alan yrityksille, mutta uusiutumiskyky kukoistaa usein klustereiden rajapinnassa. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) toimii lääketieteen ja elintarvikealan rajapinnassa. Sybimar on myös rajojen rikkoja: siellä yhdistyy kalan, kasvisten ja energian tuotanto. Hyvä idea olisi edistää energia-alan, meriteollisuuden sekä agribisneksen yhteistyötä. Viranomaisten välisessä yhteistyössä on luotava asiakaslähtöisiä, helposti käytettäviä palveluita, joilla edistetään samalla kustannustehokkuutta. Tulee mieleen Turun kaupungin luovien toimialojen kehittämishankkeet sekä kulttuuripääkaupunkihankkeet yli toimialojen. Tärkeä kumppanuuden muoto on kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Työryhmämme on korostanut aktiivista kansalaista ja osallistumisen edistämistä. Tällä saralla kumppanuus toimii jo käytännössä: tuhannet yhdistykset ja järjestöt tuottavat mm. sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kulttuuri-, liikunta- ja koulutuspalveluita. Ehdotamme kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksien vahvistamista, esimerkkeinä urheiluseurat, galleriat ja Turun ensi- ja turvakoti. Myös valtakunnallisilla järjestöillä kuten SPR ja Mannerheimin lastensuojeluliitto on paikallistoimintaa Varsinais- Suomessa. Liisa Kairisto-Mertanen, Osaaminen Nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan samaan päämäärään tähtäävää kumppanuutta kaikkien maakuntamme toimijoiden kesken. Koulutuksella tuotettavan osaamisen avulla saamme lisäarvoa, joka parantaa yritysten kilpailukykyä ja koituu näin jokaisen maakunnassa asuvan hyväksi. Tavoitteena on koulutuksen toimintatapojen suuntaaminen innovatiivisen osaamisen ja ammattitaidon synnyttämiseen. Tarvitaan rajapinnoissa tapahtuvaa keskustelua ja yhteistyötä, jolla prosesseja voidaan entisestään parantaa. Esimerkki hyvästä yhteistyöstä on vaikkapa ammattikorkeakoulun järjestämä myyntikilpailu. Siinä on yrityksiä sekä tuomarin, asiakkaan että sponsorin roolissa. Opiskelijat pääsevät kilpailemaan ja näyttämään oppimansa myyntitaidot todellisen tuntuisessa tilanteessa, jossa sekä myytävä tuote/palvelu (koko case) että ostaja tulevat yrityksestä. Yritykset taas saavat hyvän tilaisuuden katsastaa tarjolla olevaa myyntivoimaa ennen rekrytointia. Kaikki osapuolet hyötyvät ja palaute on erinomaista. Esa Lindqvist, Talous Toimiva kumppanuus edellyttää oman asiantuntemuksen peliin laittamista ja täyttä luottamusta myös kumppanin sitoutumiseen ja osaamiseen. Onnistunut kumppanuus perustuu toisen arvostamiseen ja omaan sitoutumiseen yhteisen päämäärän hyväksi. Joskus tämä tarkoittaa myös omista tavoitteista joustamista ja jopa kompromisseja. Hyvää kumppanuutta osoittavat mm. molemmat yliopistomme Biotekniikan keskuksen yhteisessä pyörittämisessä sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ICT -talon toiminnassa. Hyvää kumppanuutta on ollut myös menneen ESR-kauden kansainvälinen yhteistyöprojekti, jossa Yrityssalo Oy:n johdolla koordinoidusti toteutettiin kv-palvelujen tuottamista alueen elinkeinoelämälle. Timo Hintsanen, Ympäristö Maakunnan elinvoimaa ja kasvua luodaan parhaiten ennakkoluulottomilla ja rohkeilla strategisilla kumppanuuksilla sekä kasvattamalla yhteistyötä myös kansallisella tasolla. Näistä esimerkkeinä Turun ja Siemensin välinen strateginen kumppanuus, jonka kautta kytkeydytään myös globaaliin toimintaympäristöön, sekä Turun kaupungin ja Tampereen välinen yhteistyö liittyen joukkoliikenteen kehittämiseen yhteisen raitioselvityksen kautta. Maakuntatasolla rakennemallityön yhteydessä on onnistuttu erittäin hyvin parantamaan konkreettista yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Paljon odotuksia on myös MAL- ja kasvusopimukseen ja innovatiiviset kaupungit -kokonaisuuteen. Samoin kaupunkien keskinäisestä yhteistyöstä tulee myös voimaa maakuntaan. 6aika (ITI), ilmastositoumus sekä Itämerisitoumus ovat esimerkkejä tästä. TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS 4 viiri viiri 5
teksti Kaisa Äijö Maakuntakaavoitus jatkuu Käynnissä olevan työn teemoina ovat taajamien maankäyttö, palvelut sekä liikenne. teksti Sanna Jokela Varsinais-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava, jota on valmisteltu viidessä osassa vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäinen kokonaismaakuntakaava vahvistettiin Turun kaupunkiseudulle 2004 ja seuraava Salon seudulle 2008. Viimeisimmät kokonaismaakuntakaavat Loimaan seudulle, Turun seudun kehyskuntiin, Turunmaalle ja Vakka-Suomeen ympäristöministeriö vahvisti maaliskuussa 2013. Kokonaismaakuntakaavaa täydennetään ja ajantasaistetaan tarvittaessa erilaisten teemojen osalta vaihemaakuntakaavoilla. Nyt käynnissä oleva työ on kolmea pääteemaa tarkistava, Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden sekä liikenteen vaihemaakuntakaava. Turun kaupunkiseudulle laadittu Rakennemalli 2035, jonka kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet, toimii maakuntakaavan tarkistuksen ohjenuorana. Eräs tärkeä maakuntakaavan tehtävä on toimia aluekehityksen työkaluna ja konkretisoida maakunnan pitkäjänteisen kehittämisen keinot kaavakartan ja -määräysten avulla. Maakuntakaava on paitsi juridinen ja kuntakaavoitusta ohjaava asiakirja, myös kuvaus maakunnan yhteisestä tahtotilasta menestyvän ja vetovoimaisen maakunnan saavuttamiseksi ja siihen pääsemiseksi tarvittavista kehityspoluista. Suunnitelmista tulee nousta esiin maakunnan identiteetti ja ominaispiirteet, joista vetovoimaa ammennetaan. Vähittäiskaupan sijainti on tärkeä teema Taajamien maankäytön tarkastelulla pyritään jokaisen taajaman roolia maakunnallisen keskusverkon osana selkiyttämään sekä tuomaan esiin taajamien identiteettiä ja vahvuuksia. Tärkeä tavoite on myös ratkaista taajamien kestävän kehityksen keinot eheän yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi seuduilla. Tämä koskee erityisesti Turun kaupunkiseudun taajamarakenteen tarkastelua ja kaavallista päivittämistä rakennemallissa yhteisesti hyväksyttyjen lähtökohtien edistämiseksi. Keskiössä on erityisesti maakuntakaavan tarkistaminen vähittäiskauppaa koskevien lain säädösten mukaiseksi. Maakuntakaavalla tulee samanaikaisesti sekä turvata kaupan toimintaedellytykset että ratkaista seudullisesti merkittävän kaupan sijainninohjauksen ja mitoituksen pelisäännöt. Kuntakierrokset ovat käynnissä Liikenneverkkoa tarkastellaan maakuntakaavassa vahvasti myös aluekehittämisen näkökulmasta. Liikenneverkon kehittämistarpeet ovat sekä nykyhetken ongelmista johtuvia että tulevaisuuden visioita edistäviä. Tarpeet ovat tulleet esille mm. rakennemalliprosessin aikana ja käynnissä olevassa liikennejärjestelmätyössä. Meneillään on kaavaluonnoksen laadinta, jonka tärkeä aloitusvaihe ovat käynnissä olevat kuntakierrokset. Kokoonnuttaessa yhdessä käsittelemään kuntakohtaisesti kaavan teemoja ja tavoitteita, nousee esiin tärkeitä paikallisia näkökulmia, joilla on suuri merkitys maakunnallisen aluerakenteen kokonaiskuvaa muodostettaessa. Lisää tietoa kaavatyöstä: www.varsinais-suomi.fi Aluetietopalvelusta kehitetään Lounais-Suomen tietopankki Tammikuussa Aluetietopäivän yhteydessä lanseerattiin Lounais-Suomen Aluetietopalvelun etusivu. Palvelukokonaisuus muodostuu nyt neljästä verkostotyökalusta nimeltä Ympäristö Nyt, Hankeverkko, Paikkatietokeskus Lounaispaikka ja Museon informaatioportaali (MIP) sekä karttapalvelusta ja avoimen tiedon jakelusivustosta. Suunnitteilla on myös paljon uutta ja toiveena on, että palvelukokonaisuudesta kehittyisi alueellinen tiedon solmukohta ja varanto. Ympäristö Nyt kertoo vesiensuojelun toimenpiteet Lounais-Suomessa Ympäristö Nyt palvelu on ympäristön tilan arviointiin ja tiedon välitykseen tarkoitettu sivusto ja verkosto, jonka taustavoimana on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Uusimpana tietona Ympäristö Nyt:iin on lisätty ympäristöohjelman 2010-2013 loppuarvioinnit, jotka suoritti noin 150 asiantuntijasta koostunut arviointiraati. Raatilaiset ovat henkilökohtaisesti arvioineet ohjelman toteutumista eri teemoista. Keskustelua voi käydä osoitteessa http://ymparisto.lounaispaikka.fi Hanketietojen arviointi edistää resurssitehokkuutta Hankeverkko eli Varsinais-Suomen hanketietoja keräävä ja arvioiva sivusto avattiin testikäyttöön tammikuussa osoitteessa http://hankeverkko.lounaispaikka.fi. Tarkoituksena on ottaa palvelu hankeviranomaisten käyttöön toukokuussa. Palvelusta voi hakea jatkossa hanketietoja eri hakukriteerein. Viranomaisille sivustosta tulee toivottavasti jokapäiväinen työkalu hanketietojen hallinnointiin. Hankeverkko korvaa edellisellä ohjelmakaudella käytössä olleen hanketietojärjestelmän ja tukee valtakunnallista EURA-järjestelmää. Ideana on, että toimijat pystyvät hankkeen toteuttamisen jälkeen arvioimaan itse hankkeen tuloksia ja tätä kautta viranomaiset saavat arvokasta tietoa mihin resursseja jatkossa kannattaa kohdentaa. Vastuuhenkilöt Hankeverkon kehityksessä Varsinais-Suomen liitossa ovat Carola Gunell ja Ville Roslakka. Open Data Lounaispaikka tarjoaa tietoaineistoja kaikkien käyttöön Vuodenvaihteessa avattiin Paikkatietokeskus Lounaispaikan yhteyteen avoimen datan jakelusivu, josta löytyy jo nyt toistakymmentä erilaista tietoaineistoa vapaasti ladattavaksi ja käytettäväksi. Suurin osa aineistoista on paikkatietoaineistoja mm. kaavoitukseen, palveluihin, matkailuun ja veneilyyn liittyen, mutta myös muutamia mielenkiintoisia liikennetilastoja on saatavilla. Turun kaupunki on nähnyt Lounaispaikan avoimen datan jakelukanavan ja palvelusta löytyy jo nyt heidän tuottamaansa dataa erilaisiin kaupunginosa-aluejakoihin liittyen. Tarkoituksena on avata kaikki tiedot, joihin lupa tiedontuottajalta on saatu. Jos tarvitset tietoa tai haluat jakaa sitä muille, ota yhteyttä Lounaispaikkaan! http://opendata.lounaispaikka.fi. Miniseminaari yrityksille 1.4.2014: Paikkatietoa ja avointa dataa Lounaispaikka järjestää Turku Science Parkin ja Turun yliopiston kanssa yrityksille suunnatun aamupäiväseminaarin avoimen datan ja paikkatietojen käytöstä. Tarkoituksena on jakaa tietoa ja kertoa tietovarantojen sovellusmahdollisuuksista. Ohjelmaa tehdään parhaillaan ja lisätietoa löytyy osoitteesta http://paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi Uutta työvoimaa Lounaispaikassa Ohjelmistosuunnittelija Veli-Pekka Suuronen aloitti helmikuun lopulla työt Lounaispaikan tiimissä. Suuronen on pitkän linjan IT-alan ammattilainen ja tulee vastaamaan Lounaispaikan kehitys- ja ylläpitotoimenpiteistä. Uusi hankesuunnittelija aloittaa maaliskuussa Aluetietopalvelun kehittämisen hankevalmistelun, tarkoituksena on löytää sopivat partnerit ja hankerahoitus töiden tekoon. 6 viiri viiri 7
teksti Sonja Palhus Turku kutsuu mukaan Itämeren puolesta tehtävään työhön Turku Baltic Sea Days kokoaa kesäkuun alussa Itämeren maiden päättäjät ja kansalaisjärjestöt Turkuun. Kesäkuun 2014 ensimmäisellä viikolla Turun kaupungissa järjestetään suuria meri-, elinkeino- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia. Kaupunki tarjoaa areenan yli tuhannelle Itämeren alueen asiantuntijalle, päättäjälle sekä poliittiselle ja elinkeinoelämän johtajalle. Kutsuvieraiden joukossa ovat myös Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Yli tuhat osallistujaa Itämeren maista Turku Baltic Sea Days -tapahtumaviikolle odotetaan yli tuhatta osallistujaa eri Itämeren maista 1. - 5. kesäkuuta. Joukossa on sekä johtavia päättäjiä että kansalaisjärjestötoimijoita. Turun Itämeri-päivillä 2014 (Turku Baltic Sea Days 2014) järjestettäviä konferensseja, kokouksia ja tapahtumia ovat muun muassa 10. Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) pääministerikokous, 16. Baltic Development Forum Summit, 5. EU:n Itämeristrategian vuosikokous ja XII Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi. Myös Varsinais-Suomen liitto näkyy ja kuuluu Varsinais-Suomen liitto on monin tavoin mukana tapahtumassa. Liiton Central Baltic -ohjelman konferenssi järjestetään Logomossa maanantaina 2.6. Samassa paikassa pidetään liiton järjestämä keskustelutilaisuus Regions and cities as LOGOMO-tives for regional cooperation keskiviikkona 4.6. Lisäksi liitto vastaanottaa vieraikseen luoteisvenäläisen delegaation, joiden kanssa tutustutaan tarkemmin alueidemme yhteistyömahdollisuuksiin erityisesti elinkeinoelämän saralla. Liitto on läsnä myös Logomon Networking Villagessa, tervetuloa! Verkostointifoorumeilla kohti uutta Central Baltic -ohjelmaa Varsinais-Suomen liiton hallinnoimassa Central Baltic -ohjelmassa siirretään katseita tulevaan. Kevään ja syksyn kuluessa järjestetään kolmen verkostointitapahtuman sarja, joiden tarkoituksena on levittää edellisen ohjelmakauden hyviä käytäntöjä, esitellä uutta CB 2014-2020 -ohjelmaa sekä tarjota ohjelma-alueen toimijoille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja uusien hankeideoiden kehittämiseen. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin helmikuussa Espoossa. Teemana oli liikenne ja ympäristö. Tulevat tilaisuudet järjestetään maaliskuussa Riiassa, jolloin teemana on PK-yritykset ja innovaatiot sekä syksyllä Tallinnassa teemalla koulutus ja osallistaminen. Teemat tulevat uudesta CB-ohjelmasta, jonka ensimmäistä hakukierrosta suunnitellaan vuoden lopulle. Lisätietoja: www.centralbaltic.eu. Olemme Suomen vahvinta aluetta. Hyvinvointimme ja tulevaisuutemme ovat omissa käsissämme. savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja juho.savo@varsinais-suomi.fi Onko kaikki muualla aina paremmin? Ei varmaankaan, ei missään nimessä -tyylinen vastaus tulee välittömästi, kun otsikon kysymyksen heittää varsinaissuomalaiselle. Miksi sitten kuitenkin olemme taipuvaisia jokaisen takaiskun kohdalla käyttäytymään kuin otsikko olisi täysi tosi? Asia tuli viimeksi mieleen, kun Gasum Oy ilmoitti perustavansa ensimmäisen LNG -kaasuterminaalin Poriin. Turku olisi ollut Poriakin soveliaampi paikka, mutta koska valitusprosessi lykkää kaavan vahvistumista Turussa, sijoituspaikaksi vahvistettiin nyt Pori. Asian lopputulemaa ennakoitiin mediassa jo etukäteen: Hidas valmistelu Turussa vie terminaalin muualle. Asiasta alkoi normaali miksi meillä aina valitetaan, miksi, miksi, miksi -keskustelu. Tätä itseruoskintaa kuunnellessa muistin elävästi sen innon, jolla Turun satamajohtaja esitteli toista vuotta sitten Turun valmiuksia olla ensimmäisen LNG -terminaalin paikka: Valmis satama, valmis öljyterminaali, valmiit liikenneyhteydet, Viking Crace liikenteessä jne... Tarvittiin vain pikavauhdilla käynnistetty pieni kaavamuutos, jolla öljyn lisäksi mahdollistetaan myös kaasun tuonti ja varastointi. Turku teki esimerkillisen perusteellisen ja hyvän kaavavalmistelun. Hankkeesta tehtiin ympäristömelu-, turvallisuus-, liikenne- ja ilmanlaatuselvitykset. Lisäksi hankkeeseen liittyen järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta ja vielä erillinen keskustelutilaisuus kaikille niille, jotka olivat esittäneet muistutuksen tai mielipiteitä. Tarkoitus oli saada kaavamuutos mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Valitukset kaatoivat kuitenkin aikataulun, eivät itse asiaa kuitenkaan. Kun lainvoimainen päätös aikoinaan saadaan, voidaan tämäkin LNG -terminaalitoiminta aloittaa Pansiossa. Toivottavasti sen käyttäjienkin määrä nousee siihen mennessä merkittäväksi. Pori käytti nyt Turussa tehdyt selvitykset hyväkseen, mutta se ei ollut viimeinen sana tässä asiassa. Turussa valitetaan aina ja sillä lykätään tärkeitä rakennushankkeita. Tämä on valitettavasti totta. Ei kuitenkaan niin, että erottuisimme oleellisesti muista kaupungeista. Kyllä sama aikatauluasia on otettava muuallakin huomioon. Valitukset - ainakin oikeus niiden tekemiseen - kuuluvat oleellisesti järjestelmäämme. Valitettavasti todella pieni "ammattivalittajien joukko" on onnistunut Turussa jarruttamaan viime vuosikymmeninä niin monta yhteisesti tärkeäksi koettua hanketta, että yleinen mielikuva Turkuun liittyvistä jatkuvista kaavoituskiistoista on muodostunut julkiseksi totuudeksi. Kaikki sen tietävät ja tuntevat. "Turun tauti" -leimakirvestä on helppo käyttää. Tämä on myös osasyy siihen, että täällä kaavoittaja tekee perusteellisempaa työtä kuin mikä on normaali standardi Suomessa. Käytäntö on opettanut, että myös ympäristöhallinto toimii samoin. Oikeusistuinten päätöksentekoa on paha mennä arvioimaan, mutta sama pyrkimys täydellisyyteen taitaa koskea sitäkin. Lopputuloksena on hidas ja aikaa vievä prosessi, jossa kukaan ei oikaise yhtään mutkaa. Kun kaikesta valitetaan, niin prosesseissa ei olekaan tärkeintä hyvä lopputulos, vaan kunkin toimijan pyrkimys välttää prosessivirheitä. Tässä on vakavin syy etumatkaan, jonka nyt annamme muulle Suomelle. Toinen viime viikkojen kateuden aihe on ollut Tampereen seudun kuntarakenneselvitys. Tampereellahan on valmisteltu kuntien vapaaehtoisen selvitystyön pohjalta ehdotusta, jonka mukaan sinne luotaisiin kuntaliitosten sijasta eräänlainen pienois-metropolimalli. Kunnat hoitaisivat perustason tehtävänsä kuten nytkin, mutta alueen yhteiset asiat hoidettaisiin uudenlaisen aluehallinnon toimesta. Esitys vastaa sellaisenaan eurooppalaista suurkaupunkimallia. Malli olisi toimiva ratkaisu kaikilla kaupunkiseuduillamme. Se on asiallisesti sama esitys, jota jo vuonna 2005 ennen Paras -hanketta selvitysmies Peltomäki tarjosi maakunnalliseksi ratkaisuksi kuntarakenneongelmiin. Silloin esitys ei elänyt vuorokauttakaan. Suuret kaupungit pelkäsivät jäävänsä aluekuntien "vangeiksi". Pikkukunnat taas ilmoittivat olevansa "vahvoja peruskuntia", jotka tulevat jatkossakin toimeen omillaan. Pääministeri Lipponen ja puheenjohtaja Vanhanen vetivät hankkeelta hallituksen tuen. Se, että senaikainen valtiosihteeri Rauno Saari kaivoi mallin naftaliinista, on ihan hyvä. Tätä mallia tullaan Suomessakin vielä tarvitsemaan. Nyt on kuitenkin nyt. Kun Suomen kuntalaki ei tällaista mallia mahdollista, niin ei se auta muuhun kuin teoreettiseen keskusteluun. Turun kaupunkiseudulla tehdään nyt kolmen valtion nimeämän selvityshenkilön toimesta 17 kunnan kuntarakenneselvitystä. Siltä prosessilta kukaan ei odota tuloksia. Tampereen mallistakaan ei Turun seudulla kannata olla kateellinen. Siihen junaan, jossa kuntarakennetta järjestellään aluekuntamallin pohjalta, ehtii vielä. Varsinais-Suomella ei ole mitään syytä katsella kateellisena ympärilleen. Euroopan unionin rakennetukipolitiikan perusteena käytettävät mittarit osoittavat karun yksinkertaisesti, että olemme Suomen vahvinta ja hyvinvoivinta aluetta. Hyvinvointimme ja tulevaisuutemme ovat omissa käsissämme. Uuden maakuntastrategian avainperiaate "kumppanuus" ja sen toteuttamiseen liittyvä avoin yhteistyö on voimavaramme. Sen käytöstä ei päätä kukaan muu kuin me itse. Kateus ei meille voimavaraksi riitä. 8 viiri viiri 9
Turun taidemuseo Sijaitsee: Puolalanpuisto, Turku. AVOINNA: ti pe 11 19, la - su 11 17, maanantaisin suljettu. Palvelut: Taidemuseossa on kahvila ja museomyymälä. TOIMINTAA YLLÄPITÄÄ: Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys. Se perustettiin vuonna 1891 edistämään taiteen harrastusta ja sen harjoittamista Varsinais-Suomen alueella sekä ylläpitämään taidekokoelmaa. Huomaa myös tämä: Taidemuseoon pääsee ilmaiseksi perjantaisin klo 16 19. teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka Turun taidemuseo innostaa ja yllättää Jykevä graniittilinna Puolalanmäellä on komea näky ja sen sisältä löytyy taideaarteita eri aikakausilta. Arkkitehti Gustav Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseo valmistui vuonna 1904, veljekset Dahlström lahjoittivat rakennuksen Turun kaupungille taidemuseokäyttöön. Museon oman kokoelman painopiste on vanhassa suomalaisessa kulta-ajan taiteessa, surrealismissa ja pop-taiteessa, helmiä löytyy Akseli Gallen-Kallelasta ja Helene Schjerfbeckistä poptaiteilija Harro Koskiseen. Nykyään kokoelma voi hyvin, koska museon laaja remontti valmistui vuonna 2005. Tämän kevään päänäyttelyissä nähdään Emil Wikströmin (s. 1864) veistoksia sekä museokokoelman teoksia esitettyinä tarinallisuuden kautta. Studiossa esitellään Turun taideakatemiasta valmistuneen Kukka-Maria Rosenlundin valokuvia ja Pimiössä Maija Timosen video- ja elokuvateoksia. Taidemuseossa järjestetään myös luentoja, työpajoja ja tapahtumia kuten tanssi- ja jazz-iltoja, satuopastusta lapsille ja senioripäiviä. Taidemuseon verkkosivujen kautta voi jopa oppia tekemään omia animaatioita. Jos haluat tietää omistamasi taideteoksen arvon, voit tuoda sen teosarviontiin 12.4. Taide innostaa ja yllättää. Pablo Picasso muotoili sen näin: Taiteen tarkoitus on pestä arkielämämme liat sieluistamme. Åbo konstmuseum inspirerar Det bastanta granitslottet på Puolalabacken är en ståtlig syn, inuti hittar man konstskatter från flera århundraden. Åbo konstmuseum blev färdigt år 1904, planerat av arkitekt Gustav Nyström, bröderna Dahlström donerade byggnaden till Åbo stad för konstmuseibruk. Konstmuseets egen samling domineras av finsk konst från guldåldern, surrealism och popkonst. Man hittar pärlor av konstnärer som Akseli Gallen-Kallela och Helene Schjerfbeck samt popkonstnär Harro Koskinen. Numera mår samlingen bra, för museets omfattande renovering blev färdig år 2005. Denna vår visar konstmuseet Emil Wikströms (f. 1864) skulpturer och museets egen konst, visad via berättelser. I Studion finns Kukka-Maria Rosenlunds fotografier och i Pimiö Maija Timonens video- och filmkonstverk. I konstmuseet ordnas även föreläsningar, verkstäder och evenemang som dans- och jazzkvällar, sagoguidning för barn och seniordagar. Om du vill veta vad ditt konstverk är värt kan du ta det till museet för att värderas den 12 april. Via konstmuseets webbsidor kan man lära sig att göra egna animationer. Konsten inspirerar och överraskar. Pablo Picasso formulerade det såhär: Konstens uppgift är att tvätta vardagslivets smuts från våra själar. 10 viiri viiri 11
teksti Laura Leppänen Kasitie kuntoon - vuosikymmen kerrallaan Helmikuussa työt käynnistyivät työmaalla, jossa kasitie nelikaistaistetaan välillä Raisio-Masku. teksti Janne Virtanen Anna palautetta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Maakunnan liikennestrategialuonnos sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos ovat nyt valmistuneet. Maakunnan hyvä saavutettavuus kansainvälisesti, kansallisesti sekä maakunnallisesti kestävästi ja elinkeinoelämää palvellen on maakunnan liikennestrategian keskeinen tavoite. Tärkeää on yhteisen tahtotilan osoittaminen liikennehankkeiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. - Saavutettavuus on merkittävä aluekehityksen edellytyksiä luova tekijä. Tästä syystä saavutettavuus on paitsi maakunnan liikennestrategian, myös maakuntastrategian yhtenä kärkenä, kertoo suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Jalankulku, pyöräily ja joukkueliikenne Turun rakennemallialueen 14 kunnan alueella suunnittelutyön painopiste on erityisesti jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa sekä liikenneturvallisuuden edistämisessä. Vuonna 2010 Turun rakennemallityössä päätettiin liikennejärjestelmää ja liikennettä koskevista tavoitteista ja osoitettiin vahva pyrkimys kestävien kulkutapojen käytön lisäämiseen. - Rakennemallityössä asetettiin tavoitteeksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön merkittävä kasvu. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on nyt konkretisoitu tätä tavoitetta joukoksi toimenpiteitä, toteaa liikennesuunnittelija Laura Leppänen. Luonnos lausunnoille huhtikuussa Maakunnan liikennestrategialuonnos sekä Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos lähtevät kuntiin lausunnoille huhtikuun alussa. Lausuntokierroksen palautteiden perusteella suunnitteluprosessin lopputuotokset rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä maakunnan liikennestrategia viimeistellään päätöksentekoa varten. Suunnittelutyö valmistuu elokuussa 2014. Valtatie 8 Turusta Poriin on pituudeltaan 135 km. Sen rakentamisessa on ollut useita vaiheita. Vuonna 1963 valmistui Suomen toiseksi vanhin moottoritie Turusta Raisioon. Tiestä on äskettäin julkaistu Turkka Myllykylän kirjoittama teos. Turun kehätien ja kasitien eritasoliittymä sai nykyisen muotonsa 1970-luvun lopulla. Moottoritie sai jatkoa 2000-luvun alussa, kun nelikaistaista osuutta jatkettiin Raision Marjamäkeen. Turun satamayhteyden, Suikkilantien parantaminen on saatu juuri valmiiksi. Viimeistelyjä tehdään vielä tulevana kesänä, mutta uusi nelikaistainen tie on jo käytössä. Tämä kasitien haara takaa sujuvan takamaayhteyden satamalle ja on tavaraliikenteen näkökulmasta merkittävä. Uusi osuus avataan kesällä 2016 Helmikuun alussa työt käynnistyivät työmaalla, jossa kasitie nelikaistaistetaan välillä Raisio-Masku. Jos työ etenee suunnitellusti, uusi osuus avataan liikenteelle kesällä 2016. Nelikaistaistus sisältyi kesän 2013 valtion lisätalousarvioon, jossa eduskunta antoi valtuuden 102,5 milj. euron hankkeen toteuttamiseen Turku-Pori yhteysvälille. Eduskunta määritteli hankkeen sisällön seuraavasti: Hanke sisältää osan Raisio - Nousiainen moottoritiestä, Luvia - Pori välin parantamisen sekä liikenneturvallisuusparannuksia välille Nousiainen - Luvia. Työt käynnistyivät vain kaksi päivää ennen Maskun kohdan vesiluvan määräajan umpeutumista. Varsinaissuomalaiset sekä satakuntalaiset ovat tehneet vaikuttamistyötä jo kymmenisen vuotta. Turku-Pori yhteysvälin toteuttamista edistävä ohjausryhmä onkin pitänyt lähes kolmekymmentä kokousta. - Maan nykyisen hallituksen linjaama liikennepoliittinen selonteko sisälsi kasitielle tämän 100 milj. euron hankkeen. Suomen liikennepolitiikalle haettiin uutta suuntaa, jota kuvastaa osuvasti sanonta vähemmällä enemmän. Myös kasitien hankkeen sisällön määrittelyssä on ollut viimeisen parin vuoden aikana lukuisia vaiheita ja suunnanmuutoksia, kuvailee kehittämispäällikkö Janne Virtanen. Säästyneet varat pitää kohdentaa kasitielle Tiehallinto määritteli 2000-luvun alussa pääteiden tavoitetilaa, jossa Turku-Pori välille oli vuonna 2007 hintalappu 400 milj. euroa. Ohjausryhmä vaiheisti toteuttamisen ottamalla tästä noin 35 % osuuden ensimmäiseen toteutusvaiheeseen. Tämän kokonaisuuden kustannusarvio oli 210 milj. euroa, jota tavoiteltiin saatavan vuonna 2012 hyväksyttyyn liikennepoliittiseen selontekoon. Selonteko sisälsi hankkeen, joka oli vain noin puolet tästä - eli yllä mainitun hankekokonaisuuden. - Työn alla olevan hankkeen jälkeenkin kasitielle jää vielä reilusti kehitettävää, toteaa liikennesuunnittelija Laura Leppänen. Maakunnat ovat linjanneet yhteisen tahtotilan toisen vaiheen välittömälle toteuttamiselle ensimmäisen vaiheen jatkoksi. Jää nähtäväksi, minkälaisia menestymisen mahdollisuuksia toisella vaiheella on tulla toteutetuksi niukkenevien resurssien maailmassa, hankkeiden välisessä kilpailussa ja uuden liikennepolitiikan viitoittamalla tiellä. - Tällä hetkellä infran rakentamisessa Varsinais-Suomessa on tilaajan markkinat. Raisio -Masku nelikaistaistus tullee maksamaan merkittävästi suunniteltua vähemmän - ehkä jopa 30 %. Työtä riittää vielä, jotta säästyvä osuus saadaan kohdennettua edelleen kasitien kehittämiseen, summaa Janne Virtanen. 12 viiri viiri 13
teksti ja kuvat Kirsi Stjernberg Tavoitteena oli parantaa etenkin nuorten äänestysikäisten tietoisuutta EU-vaaleista. Varsinais-Suomi Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö european.office@turku.fi Kirsikankukkia ja nousevaa vaalikuumetta EU-vaalistartti Skanssissa herätteli äänestäjiä Vaikuta elämääsi. Toimi, jotta se tapahtuisi. Osallistu. Sillä on merkitystä. Tällä sloganilla pyrkii Euroopan parlamentti herättelemään eurooppalaisia äänestämään toukokuun EU-vaaleissa. Kevään ensimmäinen suuri EU-vaalitapahtuma Varsinais- Suomessa järjestettiin perjantaina 7.3. kauppakeskus Skanssissa. Tapahtuman pääjärjestelyistä vastasivat Skanssin lisäksi Turun kaupunki, Yhteispalvelupiste Monitori, Europe Direct Varsinais- Suomi, Schuman-seura ja Eurooppasäätiö sekä Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut. Näiden lisäksi ständeillä olivat tietoa jakamassa myös Eurooppanuoret sekä puolueet vaaliteemoineen. - Tempauksen tavoitteena oli parantaa kansalaisten, etenkin nuorten äänestysikäisten tietoisuutta EU-vaaleista ja parlamentin vaikutusmahdollisuuksista, kertoo Europe Directista vastaava EUtiedottaja Kirsi Stjernberg. Tilaisuudessa oli myös mahdollisuus tutustua pelien teon salaisuuksiin Turku Game Labin osastolla sekä kuunnella Turun Rock Academyn loistavia bändejä Alice AirBuzz ja Harmi. Turun keskusvaalilautakunnan paikalle tuottama mielipidevangin koppi lukkoineen ja kaltereineen herätti ansaittua huomiota: Älä ole mielipidevanki. Äänioikeus on etuoikeus, käytä sitä. Iltapäivän päätapahtumassa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen kertoi vaalien lähtöasetelmista ja esitti varovaisen toiveen, että äänestysprosentti Suomessa nousisi ainakin jonkin verran vuoden 2009 vaaleista (40,3 %). YLE:n toimittajan Lassi Lähteenmäen haastattelemana kuultiin kunkin puolueen EU-vaaliehdokkaita. Mukana olivat Janne Laulumaa (SDP), Saara Ilvessalo (Vihreät), Timo Kaunisto (Keskusta), Åsa Gustafsson (RKP), Jukka-Pekka Kuokkanen (Kristillisdemokraatit), Sirpa Pietikäinen (Kokoomus), Annika Lapintie (Vasemmistoliitto), Ilkka Matinpalo (Perussuomalaiset), Antti Tulonen (Muutos), sekä Tapani Karvinen (Piraattipuolue). Euroopan parlamentin vaalit käydään toukokuussa. Parlamentti on EU:n ainoa demokraattisesti valittu toimielin ja sillä on yhtäläinen vaikutusvalta jäsenmaiden hallitusten kanssa lähes kaikkiin EUlakeihin. Suomesta valitaan 13 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Vaalipäivä Suomessa on 25. toukokuuta 2014. Ennakkoäänestys kotimaassa 14. - 20.5. ja ulkomailla 14. - 17.5.2014. Tomi Puranen (vas) ja Lassi Lähteenmäki keskustelevat. Belgiaan on tulossa kevät, mistä kertovat kukkaan puhkeamassa olevat kirsikka- ja mantelipuut. Viime vuonna kevät jäi miltei kokonaan kokematta myöhään saapuneen talven vuoksi: Belgiassa siirryttiin tuolloin miltei suoraan talvesta kesään. Kirsikankukkien ohella Brysselissä odotellaan myös tulevia Euroopan parlamentin vaaleja. Erityisen kiinnostavaksi tulevat vaalit tekee se, että ne käydään ensimmäistä kertaa uuden Lissabonin sopimuksen voimassa ollessa. Vaaleissa valitaan EU:n lainsäätäjät kuten ennenkin, mutta nyt valitaan myös Euroopan parlamenttiin enemmistö, joka valitsee uuden Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission poliittisen ohjelman. Lissabonin sopimuksen sanotaan vastaavan muutoksena Suomen vuoden 2000 perustuslakiuudistusta. Uuden EU-sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin vaikutusvalta tulevan EU-komission puheenjohtajan valintaan on suuri: Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit, ehdottaa kuulemisten jälkeen määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Euroopan parlamentti valitsee tämän ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jos ehdokas ei saa taakseen enemmistöä kaikista Euroopan parlamentin jäsenistä, Eurooppa-neuvosto joutuu etsimään uuden ehdokkaan. Säännös on itse asiassa hyvin paljon samankaltainen kuin Suomen nykyinen perustuslaki, joka määrittää pääministerin valintaa eduskunnassa. Vaalit ovat erilaiset myös siksi, että Eurooppa-tasolla toimivien poliittisten puolueiden asema on nyt huomattavasti vahvempi. Lissabonin sopimukseen sisältyy myös kohta, jonka mukaan käytännössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja valitun Euroopan parlamentin ryhmäjohtajat neuvottelevat myös komission puheenjohtajan henkilöstä sekä hänen taakseen muodostuvasta poliittisesta enemmistöstä ja sen ohjelmasta. Jännitystä lisää se, että tällaisesta toimintatavasta ei ole vielä ennakkotapauksia, joten EU-parlamentin vaalien jälkeen se aivan ensimmäinen ennakkotapaus sitten syntyy. Jo nyt ennakoidaan, että Euroopan parlamentti tulee käyttämään uutta valtaoikeuttaan aktiivisesti Tulevat eurovaalit ovat erilaiset myös siksi, että Eurooppa-tasolla toimivien poliittisten puolueiden asema on nyt erilainen, huomattavasti vahvempi ja näkyvämpi verrattuna aikaisempaan. Kaikki Euroopan tason puolueet ovat antaneet sitoumuksensa siihen, että ne asettavat oman kärkiehdokkaansa nykyisen EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson seuraajaksi. Tällaisestakaan toimintatavasta ei ole aikaisempaa kokemusta. Onnistuvatko puolueperheet ja jäsenmaiden puolueet löytämään yhteisen kärkiehdokkaan? Onnistuuko eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen valittujen kärkiehdokkaiden kautta ja tukevatko kansalliset puolueet riittävästi yhteistä kärkiehdokasta? Tämä kaikki jää nähtäväksi. Vaalit pidetään kaikissa EU-maissa 22. - 25.5.2014. Vaalin tulos jäsenmaittain on selvillä sitä seuraavalla viikolla. Jos kaikki etenee ajallaan ja ilman yllätyksiä, uusi parlamentti valitsee puhemiehistön 1.7.2014. Uusi komission puheenjohtaja valitaan parlamentissa 14.7.2014 alkavalla viikolla ja uusi komissio asetetaan virkaansa parlamenttikuulemisten jälkeen lokakuussa 2014. Tulossa on siis mielenkiintoinen ja tärkeä EU-vaalikevät. Koska EU-parlamentin rooli EU-päätöksenteossa on niin merkittävä, äänestämällä voi ja pitääkin vaikuttaa. Toivoa saattaa, että ihmiset lähtevät aktiivisesti äänestysuurnille. Itse äänestän Belgiassa, Suomen Belgian suurlähetystössä. Kun EU-vaalit on käyty ja uusi Euroopan parlamentti ja EUkomissio esikuntineen on valittu, on aika alkaa rakentaa hyviä yhteistyösuhteita uusiin edustajiin ja heidän kabinetteihinsa, ja varmistaa, että uudessa Euroopan parlamentissa ja EU-komissiossa on mahdollisimman paljon Turun ja Varsinais-Suomen ystäviä ja yhteistyökumppaneita! 14 viiri viiri 15
Vähähiilisen talouden edistäminen on saanut yllättävän suuren aseman. Erikoissuunnittelijan näkökulma Carola Gunell carola.gunell@varsinais-suomi.fi Uudet tuulet EU-rahoituksessa Turun Kirjastosilta valittiin valtakunnallisessa kilpailussa Vuoden sillaksi 2014. Hienoa, että Varsinais-Suomen liiton myöntämän EU-rahoituksen kautta syntyi uusi silta, joka on paitsi hyödyllinen myös kaunis. Jos minulta olisi kaksi vuotta sitten kysytty onko mahdollista, että Suomeen tulee kuuden sijaan vain yksi rakennerahasto-ohjelma, vastaus olisi ollut ehdottoman kielteinen. Niin tiukan tuntuiset olivat alueelliset rajat ja vaatimus pitää EAKR- ja ESR-hankkeet erillään. Vastaus olisi ollut väärä, sillä kaikki oleellinen on muuttunut: ohjelmarakenne ja -alue, päätöksenteko, sisällölliset painotukset, tuen määrä, rahoitusmuodot, seuranta ja hallinto. Ohjelmarakenne ja -alue. Suomeen tulee 5.5.2014 alkaen voimaan yksi rakennerahasto-ohjelma sisältäen EAKR- ja ESR-osiot. Uusi rakennerahasto-ohjelma kulkee nimellä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. Ohjelma jakautuu ELSA -alueeseen (Etelä- ja Länsi- Suomi) ja IP -alueeseen (Itä- ja Pohjois-Suomi). Suomessa ohjelmaa johtaa korkeimpana päättävänä elimenä yksi valtakunnallinen seurantakomitea. Ohjelmasihteeristöjä nimetään ilmeisesti yksi ohjelma-aluetta kohti. Mitä tästä seuraa? Voisin ajatella, että ELSA -alueelle saamme enemmän samanlaisia toimintamalleja, samoja aikatauluja, enemmän yhteistyötä, enemmän ylimaakunnallisia hankkeita, kaiken kaikkiaan enemmän samanlaisuutta ja kumppanuutta. Aika näyttää onko kolikolla myös toinen, varjoisampi, puoli. Päätöksenteko. Monelle yllätyksenä päätöksentekoon on tullut voimakas keskittäminen (ilmeisesti EU-komission Suomelle asettama vaatimus). ELY-keskusten osalta päätöksenteko keskitetään neljään ELY-keskukseen (Jyväskylä, Lahti, Mikkeli, Oulu). Varsinais-Suomen päätökset tehdään 1.1.2014 lähtien Keski- Suomen ELY-keskuksessa Jyväskylässä. Varsinais-Suomen liiton rakennerahastoa koskevat hankehakemukset siirtyvät Uudenmaan liittoon päätöksentekoa varten. Asia on vielä valmistelussa maakuntien liittojen osalta. Koko päätöksenteon rakenne muuttuu. Rahoituspäätökset ovat ELY-keskuksissa olleet virkamiespäätöksiä ja maakuntien liitoissa maakuntahallitusten tekemiä. Päätöksenteon erilaisuuteen haetaan nyt tasapainoa. Uudessa aluekehityslaissa on korostettu maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asemaa. Lakiin on kirjattu sen yhdeksi tehtäväksi antaa hankehakemuksista rahoittajaa sitova lausunto. Kaikkia hankkeita tuskin viedään MYR:ään lausunnolle. Miten rajat vedetään, on vielä auki. Sisällölliset painotukset. Suurin muutos koheesiopolitiikassa on se, että ns. haasteelliset alueet ovat poistuneet. Edellisellä ohjelmakaudella tukea myönnettiin suoraan niille alueille, joiden kehitys oli jäänyt jälkeen yleisestä kehitystasosta. Kaudella 2014-2020 kaupunkien kehitystä tuetaan monella uudella tavalla. Ajatuksena on, että hyvin kehittyvä keskuskaupunki levittää hyvinvointiaan ympärilleen, syrjäisemmillekin alueille. Uutta on myös vähähiilisyyden ja resurssiviisauden sekä köyhyyden torjunnan esille nostaminen. Erityisesti vähähiilisen talouden edistäminen on saanut yllättävän suuren aseman. Teema kulkee läpileikkaavana kaikissa EAKR-osion toimintalinjoissa 25 % osuudella. ESR-osiosta 20 % on varattu köyhyyden torjuntaan. Miten näitä asioita halutaan profiloida Varsinais-Suomessa, on kesken. Linjauksia haetaan parhaillaan. Yrittäjyyden tukeminen on voimakkaasti esillä ohjelman kaikissa osissa. Tuen määrä. Suomeen myönnetyt rakennerahastotuet ovat ohjelmakausien vaihtuessa joka kerta pienentyneet. Syynä on Euroopan unionin jäsenvaltioiden määrän kasvu. Uudella ohjelmakaudella Suomi saa EU:lta 1 488 M ja kun lisätään saman verran kansallista osuutta, rakennerahastojen rahoitus on yhteensä 2 976 M. Edellisellä kaudella vastaava summa oli 4 198 M. Nyt rahoitusta on likimain 30 % vähemmän. Varsinais-Suomi on saamassa rakennerahasto-ohjelmasta koko ohjelmakaudelle noin 48 M. Onko se vähän vai paljon, on täysin riippuvaista siitä, mitä sillä tehdään. Paljon pientä ja sekavaa harvoin johtaa merkittäviin vaikutuksiin. Huolella pohditut painotukset rahoittajien taholta ovat oleellisessa asemassa - niitä jäämme odottelemaan. Rahoitusmuodot ovat uusiutuneet. Taustalla on tarve saada uusia hakijoita, kumppanuutta ja laajaa yhteistyötä. Hallinnon muovaamia rajoja ollaan poistamassa nopeasti, kun halutaan tehdä monirahastoiset hankkeet mahdollisiksi sekä halutaan kannustaa ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin (Interreg- ja EAKR-tuella). Suurkaupungeille on räätälöity omat rahoitusmuodot, joita ne voivat hallinnoida sangen itsenäisesti. Nyt puhutaan ITISTÄ ja INKOISTA sekä kaupunki-leaderista - näistä tarkemmin myöhemmin liiton nettisivuilla. Seuranta. Hankkeiden seurannalla on tarkoitettu lähes yksinomaan rahojen seurantaa. Suomessa eurojen seurantaa on, allekirjoittaneen mielestä, tehty liian suurella intohimolla. Toiminnan ja tulosten olisi luullut kiinnostavan eniten! Usein kuulee kysyttävän: mitä niillä hankkeilla saatiin aikaiseksi? Selvää vastausta ei aina ole antaa. Varsinais-Suomessa olemme kuitenkin tässä asiassa edelläkävijöitä, kun pitkään toiminnassa ollut Varsinais-Suomen hankeverkko uudistuu. Hankeverkko on hankkeiden tulosten ja vaikutusten seurantaan kehitetty palveluohjelmisto, joka valmistuu toukokuussa 2014. Työ on tehty Varsinais-Suomen liitossa yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Uudesta hankeverkosta ylpeänä...carola Gunell. Uudenkaupungin työllisyystilanne paranee - työttömyysaste on laskenut selvästi maakunnan keskiarvon alapuolelle ja autotehtaalle rekrytoidaan lisää väkeä. Tätä voi käyttää positiivisena esimerkkinä Varsinais-Suomen kehitysnäkymistä. Loimaan jännittävä urheilukevät. Lentopallojoukkue Loimaa-Hurrikaanit pelaa pian Mestaruusliigan puolivälierissä ja koripallojoukkue Bisons etenee runkosarjan kakkosena kohti playoffseja. Kaikki mukaan kannustamaan! Pargas showkultur övertygar. Vinterns slutsålda Show Seven sågs av 4000 personer och på scenen lyste 77 fantastiska ungdomar. För regin stod förstås Riddo Ridberg. Vad gäller amatörteater och ungdomskultur börjar Pargas bli en sann metropol. Bravo! Huippuosaaja, joka uskaltaa ottaa riskejä ja näkee muuttuvien markkinoiden mahdollisuudet, voi onnistua. Sen osoittaa salolainen LEDil, joka palkittiin Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinnolla. Yritys kuuluu alansa johtaviin yrityksiin maailmassa ja se kasvaa 60 % vuodessa. Tästä mallia kansainvälistymiseen! 16 viiri viiri 17
teksti Lasse Nurmi Kuhankuonon reitteihin voi kesällä tutustua oppaan johdolla Kuhankuonon retkeilyalueen palvelut paranevat entisestään, kun kesällä 2014 alkavat opastetut retket. Joka retkellä on oma teemansa ja lähdöt retkille ovat kuun viimeisenä lauantaina kello 11. Retkelle ei tarvitse ilmoittautua, vaan mukaan pääsee saapumalla retken lähtöpisteeseen ilmoitettuna aikana. Lähtöpisteinä ovat vuorokerroin Savojärven länsipuolella oleva Rantapiha ja Savojärven itäpuolella oleva Kurjenpesä. Retken hinta on 5 euroa/osallistuja. Maksu suoritetaan oppaalle käteisellä. Oppaana toimii Kuhankuonon alueen asiantuntijaopas Mika Lehto. Retket on teemoitettu sisällöltään erilaisiksi. On siis mielekästä osallistua usealle retkelle ja kuulla aina uutta tietoa luonnosta eri näkökulmista. Kuhankuonolla sijaitseva Rantapihan kioski on avoinna retkipäivinä. Kioski osuu kaikkien retkien reitin varteen jossain vaiheessa retkeä, joten kannattaa varautua ostoksiin. Kioskissa on käytössä vain käteinen. Tervetuloa tutustumaan Kuhankuonoon! Lisätietoja: Mika Lehto, Luontotietotoimisto Lehto & Sillanpää ja Lasse Nurmi, Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen ja Kurjenrahkan kansallispuiston kanssa. P.S. Muistathan, että Kuhankuonolle pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla. Satakunnan Liikenteen pikavuoron pysäkiltä on Kurjenpesältä lähtevän retken lähtöpisteeseen vain 500 metrin kävely soratietä pitkin. Retket ja teemat: Toukokuussa 1.6. tutustutaan Pukkipalon aarnialueen ympäristöön teemalla "Kevätluonto". Lähtöpisteenä on Rantapihan parkkialue. Kesäkuussa 28.6. tutustutaan Savojärven ympäristöön teemalla "Suo". Lähtöpisteenä on Kurjenpesän parkkialue. Heinäkuussa 26.7. tutustutaan Savojärven maastoon teemalla "Kasvit ja eläimet". Retken lähtöpisteenä Kurjenpesän parkkialue. Elokuussa 30.8. tutustutaan Pukkipalon kierrokseen teemalla "Syysluonto". Lähtöpisteenä on Rantapihan parkkialue. Gunellille ja Karttuselle presidentin myöntämät kunniamerkit Maakuntahallituksen tammikuun kokouksessa Varsinais-Suomen liiton työntekijöitä palkittiin tasavallan presidentin myöntämillä kunniamerkeillä. Erikoissuunnittelija Carola Gunell vastaanotti Suomen Leijonan ansioristin ja hallintosihteeri Marja Karttunen Suomen Costa Rican valokuvia Aulagalleriassa Aulagallerian näyttely "pura vida" koostuu Varsinais-Suomen liiton ohjelmapäällikön Bo Storrankin valokuvista. Storrank on koulutukseltaan biologi ja harrastanut valokuvausta yli kolmekymmentä vuotta. - Innostuin viime kevään Costa Rican matkallani erityisesti liskoista, joista on näyttelyssä muutama esimerkki. Maa on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta maailman ykköskohteita, Storrank kertoo. Jo 1980-luvulta lähtien Costa Rica on tietoisesti edistänyt vastuullista luontomatkailua. Näyttelyn nimi tulee paikallisasukkaiden tervehdyksestä Pura vida, joka tarkoittaa esim. "Hyvää päivää!" tai "Kaikki järjestyy!" Näyttely pura vida on esillä 10.4.2014 asti Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa (Ratapihankatu 36, Turku) arkisin klo 9-15. Valtiopäiviä 150 vuotta käsittelevä Seminaari Turussa 14.4. Säännöllisten valtiopäivien alkamisesta on kulunut 150 vuotta. Sen kunniaksi Varsinais-Suomen liitto järjestää maakunnallisen seminaarin ma 14.4. klo 13-16. Paikkana on Brinkkalan talo (Turun Vanha suurtori). Tilaisuuden avaa eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti, jonka jälkeen Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Kalleinen kertoo aiheesta Vuoden 1863 valtiopäivät Suomen historiassa. Tilaisuudessa ei unohdeta myöskään eduskunnan poliittisen areenan nykypäivää ja tulevaisuutta. Aiheesta puhuu dosentti Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Keskustelussa ovat mukana YKA-järjestön puheenjohtaja Mikko Eskola ja varsinaissuomalaiset kansanedustajat sekä kaikki muutkin halukkaat. Lopuksi tarjoillaan pienimuotoinen buffet. Tapahtumaan liitetään Kansallisarkiston säätyvaltiopäiviä esittelevä näyttely. Ilmoittautumiset voi lähettää osoitteeseen leena.karlstrom@varsinais-suomi.fi. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p. 0400 864 604; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Mika Maaskola ojensi kunniamerkit palkituille. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat, kuvaaja Markku Haverinen. 18 viiri viiri 19
varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of Southwest Finland