MTTK MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS Tiedote 12/85 MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä JOKIOINN 1985 insn 359-7652
MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS TIDOT 12/85 MAURI TAKALA Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä Hämeen tutkimusasema 366 PÄLKÄN (936) 2214
Kuvassa oleva maailmanennätyspaju venähti kesällä 1984 pituutta 435 cm. Taustalla nähdään 1 ja 2 -vuotista S. aquatica pajua.
TIIVISTLMÄ Asumajätevesien imeyttäminen maahan on mahdollista jos maaperä on riittävän läpäisevää, pohjaveden pinta on väh. 3 m:n syvyydessä, eikä kaivoja ym vedenottamoita ole välittömässä läheisyydessä. Paju tai jokin muu kasvillisuus on välttämätön ravinteiden kerääjänä, suojana jäätymistä vastaan ja kentän hapensaantimahdollisuuksien parantajana. Hyvintoimivassa imeytyskentässä on jätevesien puhdistuminen ravinteiden ja bakteerien suhteen lähes 1 %. Imeytyskentän rakennuskustannukset ovat vähäiset ja hoitokustannukset rajoittuvat kasvillisuuden sadonkorjuuseen sekä saostuskaivon 2 kertaa vuodessa tapahtuvaan tyhjennykseen. Automaation aste on korkea. Rakentaminen on vaikea, koska suunnittelijoita ei ole. Maaperätutkimus syväporauksineen olisi tehtävä. Oma lukunsa on niiden vesien johtaminen maahan, joista on erotettu wc-vedet eri säiliöön. Matalaojituksessa näiden putkien juuristotukkeutumavaara on suuri. Sama koskee tavallisten asumajätevesien laimentamista, puristemehuja ym. Tutkimusaseman järjestelmässä ei ole todettu pajun juurien menevän 1 cm lähemmäksi imeytysputkea. Nähtävästi putkessa virtaava jätevesi sellaisenaan on juurille liian väkevää. Tutkimusaseman imeytysjärjestelmän ja ulkomaisten järjestelmien välillä on periaatteellinen ero. Ulkomaisissa j.arjestelmissä imeytysputkistot on sijoitettu ilmeisesti routavaaran takia:yli 1 m:n syvyyteen. Putkea on vähemmän ja käytetty pinta-ala pienempi. Niiden toiminta painottuu voimakkaasti ilmastointiin ja suodattamiseen. Tutkimusaseman järjestelmä perustuu jäteveden palauttamiseen luonnon kiertoon
lannoftteeksi niinkuin karjanlantakin palautetaan. Senvuoksi se pitää saada sijoitetuksi mahdollisimman lähelle maan pintaa, missä juuristot sijaitsevat, madot kaivavat käytäviään luonnollisiksi vesijohdoiksi ja mikrobiologinen toiminta on tehokkainta. Tällä periaatteella kentän pitäisi toimia jatkuvasti, jos mitoitus on sellainen, että orgaaniset ainekset häviävät. Kylmänä vuodenaikana maa toimii varastona. Jos näitä ehtoja ei voida täyttäätulee maasta filtteri, joka toimii vaihtelevalla menestyksellä ja amerikkalaisten tutkimusten mukaan ennemmin tai myöhemmin tukkeutuu. Jotta matalaan ojitukseen päästäisiin, kannattaa käyttää vaikka routasuojausta. Tutkimusaseman imeytysjärjestelmä on nuori (7v), joten mahdolliset haitat eivät ole voineet tulla vielä esiin. Jätevesien maahanimeyttämiseen vaaditaan terveydenhoitoviranomaisten ja eräissä tapauksissa lisäksi rakennus- tai vesiviranomaisten lupa. Jätevesien johtaminen maahan on lähinnä luonnonmukainen menetelmä, kun taas niiden johtaminen vesistöihin on luånnonvastainen. Ilmeisesti maapuhdistusta voitaisiin huomattavasti kehittää monenlaisin apukeinoin. Kesäaikaisessa käytössä maapuhdistus antaa parhaan tuloksen. Tämä näkyy ravinnetaselaskelmasta. Jätevesikenttää ei pidä tallata traktoreilla ym raskailla koneilla. Seitsemän vuoden aikana yhdestä koepisteestä saadut kokemukset eivät sellaisenaan ole valtakunnan vaihtelevissa olosuhteissa yleistettävissä.
JOHDANTO Hämeen tutkimusasemalla suoritti Rakennushallitus syksyllä 1977 vesi- ja viemärilaitoksen saneeraamistyön. Siinä yhteydessä tuli harkittavaksi minne jätevedet johdetaan. Tutkimusasema sijaitsee Mallasveden rannalla. Koska yksikkö on pieni, ei kunnallisen puhdistamon tyyppinen puhdistamo tuntunut mielekkäältä eikä myöskään jätevesien johtaminen' vesistöön. Sen vuoksi päätettiin kokeilla jätevesien imeyttämistä maahan. Suunnitelmat valmistuivat Rakennushallituksen, Suunnittelukeskus Oy:n ja Hämeen tutkimusaseman yhteistyönä. Seurantatyöhön ovat osallistuneet Tampereen vesipiiri ja Maatalouden tutkimuskeskuksen maantutkimusosasto tekemällä vesi- ja maa-analyysejä. Siten tutkimuksen tekeminen on tullut mahdolliseksi. Lausun kaikille työhön osallistuneille parhaat kiitokseni. Jätevesikysymys on haja-asutusalueilla sinänsä tärkeä, koska ilman kunnallista vesihuoltoa lienee n. 1,6 milj asukasta sekä lisäksi n. 3 loma-asuntoa, leirintäalueita, kurssikeskuksia ym. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole käsitellä jätevesien käsittelyjärjestelmien eri tyyppejä, vaan selostaa nimenomaan tutkimusaseman omaa järjestelmää. Jätevesien imeyttäminen maahan ei ole uusi keksintö. Se on yleinen Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Jonkinverran sitä on tutkittu Ruotsissa ja Norjassa. Perinteinen omakotitalojen sakokaivojärjestelmä on merkinnyt eräänlaista maahan imeyttämistä. Systeemistä voidaan olosuhteden mukaan kehittää erilaisia muunnoksia noudattaen seuraavia periaatteita: Kiinteä jäte saostetaan kolmiosastoiseen kaivoon, josta se ajetaan pois 1-2 kertaa vuodessa. Varsinainen vesi johdetaan salaojaputkia myöden niin lähelle maan pintaa kuin
2. jäätymisen vuoksi uskalletaan eli n. 5 cm:n syvyyteen. Putkien ympärillä pitäisi olla karkeata seulottua soraa (salaojasanta tai karkeampi) n. 2cm. Putkien päällä ehkä n. 5-1 ami, muovikalvo ja ruokamulta. Lämpöeristeeksi voi laittaa 5 sm tyrox-levyn tai vastaavan. Putkien kaltevuus niin vähäinen, että ilma pääsee vapaasti kulkemaan niiden lävitse ainakin yön aikana,jolloin vedentulo vähenee. Siten saadaan sorapatjaan aerobiset olosuhteet ja estetään orgaanisten aineiden saostuminen imeytyskenttään. Sopiva kaltevuus on 2-3 o/oo. Toisaalta anaerobisilla olosuhteillakin saattaa olla etuja varsinkin talvikautena. Jäätymisvaaran vuoksi imeytysputkistojen tuuletusputket joudutaan talveksi tukkimaan, joten olosuhteet ovat talvisaikana pakosta anaerobiset Tietynlaiset sulfidipitoiset saostumat voivat toimia maakerrostumissa tehokkaina suodattimina, joten tarvittaisiin oikeastaan molempia olosuhteita. Käytännössä olosuhteet muovautuvat juuri tällaisiksi. Mitä imeytysjärjestelmältä vaaditaan? 1. Sen tulee kyetä vastaanottamaan siihen johdettavat jätevedet. 2 Kapasiteettia tulee olla niin paljon, että järjestelmä kykenee ottamaan vastaan myös kuormitushuippujen aikana tulevat vesimassat, tai pitää olla varajärjestelmä, joka tasoittaa huiput. Niitä aiheuttavat toimintahäiriöt vesijärjestelmässä, keväällä lumien sulamisvesistä muodostuvat suuret vesimäärät sekä syksyllä rankkasateet. 3 Ravinteiden ja bakteerien pääsyn imeytyskentän ulkopuolelle tulee estyä. Riippuu paikallisista olosuhteista, minkälaisia vaatimuksia puhdistusteholle asetetaan. Jos pohjavesivirtaamat imeytyskentältä johtavat esim. metsämaalle, voivat vaatimukset olla lievät. Jos virtaamat päättyvät puhtaaseen vesistöön, ovat vaatimukset vähintäin kunnallisten puhdistamojen tasoa. Jos pohjavettä käytetään läheisyydessä ruokavedeksi, tulee puhdistuksen olla erittäin korkeatasoinen.
3. Kentän tulee pysyä jatkuvasti toimintakunnossa. Maaperään ei saa iskostua jäteveden sisältämiä orgaanisia aineksia, jotka estävät veden imeytymisen. Kenttä ei saa jäätyä. Juuret eivät saa tukkia imeytysputkia. Suurin vaara on kentän tukkeutuminen eli maahuokosten täyttyminen orgaanisilla aineksilla. Siihen ilmeisesti kaatuivat muutamat kunnalliset "suopuhdistamoyritykset". Ajatus oli hyvä, mutta tieto j,a taito toteuttamisessa puuttuivat. Perinteinen saostuskaivojärjestelmä on ollut pienellä pilattu. Niissä tehtiin se perusvirhe, että kaivoista päästettiin vedet suoraan pohjavesiin. Kaivot olisi pitänyt tehdä vesitiiviiksi ja poisto olisi pitänyt johtaa imeytyssalaojiin lähelle maan pintaa esim. pensasaidan viereen tai koristekasvialueelle. Näin menetellen ei maalaiskuntiin olisi tarvinnut rakentaa kunnallistekniikkaa siinä määrin kuin on rakennettu. Imeytyskenttä pitää ympäröidä syväsalaojilla eikä- siihen saa johtaa ympäristöstä sade- ym vesiä. Vedet johdetaan kentälle umpijohdolla eikä salaojajohdolla. Ylimääräiset vedet laimentavat asumajätevesiä ja häiritsevät mikrobiologisia toimintoja. Kentän jäätymisen varalta varajärjestelmässä voi olla syvempi ojitus..hämeen tutkimusaseman jätevesien imeytyskentän rakenne On selvää, että jäteveden puhdistamisen vaatimustaso vaikuttaa järjestelmän rakenteeseen. Tutkimusaseman jätevesien imeytysjärjestelmä on laadittu täydellistä puhdistamista silmälläpitäen. Lähtökohtana on ollut, että maaperää ei rasiteta ylen suurilla vesi- ja ravinnemäärillä. Vesimäärät ovat olleet kaksi kertaa vuotuiset sademäärät, Typpimäärät nelinkertaiset sekä fosforimäärät kaksinkertaiset voimaperäisen nurmiviljelyn lannoitu.stasoon verrattuna. Kaliumia ei ole käsitelty, koska sitä ei pidetä jätevesien puhdistusasiassa mitenkään tärkeänä aineena. Ottaen
4. huomioon maaperän sisältämät ravinnevarat ovat vuotuiset jäteveden mukana tulevat lisäykset typen suhteen n. 1 %:n luokkaa ja fosforin suhteen n..7 %. Varsinaisen ongelman muodostaa typen käyttäytyminen maaperässä. Tekninen rakenne Tekninen rakenne selviää piirroksista 1-14. Järjestelmä on rakennettu 18 henkilöä varten ympärivuotiseen käyttöön. Imeytysputkea on siten 1 m käyttäjää kohden, lisäksi varajärjestelmä. Imeytysputket ovat 5 m:n etäisyydellä toisistaan eli liian harvassa. Tästä johtuu epätasainen pajun kasvu. Ojien kohdalla ja niiden välittömässä läheisyydessä paju kasvaa hyvin, mutta ojien välissä kasvu on kuten -ruuduilla. Se johtuu siitä, että jätevesi ei leviä horisontaalitasossa pajujen juurien ulottuville. Oikea imeytysojien etäisyys olisi 2.5-3. m. Putken oikea syvyys olisi 5-6 cm, koska matalammassa ne ovat kerran jäätyneet. Roudanaroilla alueilla tarvitaan lisäksi routasuojaus. Imeytyskenttä on kaukana jätevesien tuotantopisteestä (2-3 m), joten ne ehtivät matkalla jäähtyä ja tulevat talvella imeytyskentälle 1-2 lämpöisinä. Jäätymisvaara on ilmeisesti sitä pienempi mitä lähempänä tuotantopistettä imeytysojasto sijaitsee. Kentän toiminnan kannalta on sitä parempi mitä matalammassa putket sijaitsevat. Oma probleemansa on kentän ilmastointi. Ilmastointi on puhdistustuloksen kannalta ilmeisesti hyödyllinen. Talven ajaksi se on jäätymisen vuoksi kuitenkin suurimmaksi osaksi suljettava. Jos kenttä on asunnon välittömässä läheisyydessä, saattaa ilmastoinnista aiheutua hajuhaittoja. Tällaisessa tapauksessa on imeytysputkien päässä olevat ilmastointiputket syytä tukkia. Viemärijärjestelmän yleinen ilmastointi riittänee veden juoksutukseen. Mikrobiologiseen prosessiin tarvittava happi saataneen maasta. Maan lävitse ei hajuja voi tulla, edellyttäen, että vesi jää n. 1 cm
5. maanpinnan alapuolelle. Veden korkeus säädetään jakelukaivossa (piiros 7). Tarkastelemalla viljelysmaiden ravinnepitoisuuksien vaihtelua voidaan todeta maaperällä olevan mahdollisuuksia pidättää itseensä sangen suuria ravinnemääriå ilman,että pohjavesien ravinnepitoisuus nousee. Pidätyskyky riippuu savesaineksen määrästä, humuspitoisuudesta ja maan mikrobiologisesta tilasta. Mitä tiiviimpi maa sen parempi pidätyskyky. Toisaalta tiivis maa ei läpäise riittävästi vettä. Parhaita maita ovat hiedan eri lajitteet sekä läpäisevät moreenit. Maan läpåisevyys selvitetään maaperåtutkimuksella. Tärkeä kysymys on imeytyskerroksen paksuus. Koska puhdistusprosessi on fysikaalis-kemiallismikrobiologinen ja vesien liike on vahvasti vertikaalinen, tulisi puhdistavaa maaperää olla käytettävissä vähintäin 3 m. Siis matka maan pinnasta kallioon tai kovaan pohjakerrokseen tai pohjaveden pintaan vähintäin 3 m. Tämä on paha kysymys. Monilla asutusalueilla ei tätä vaatimusta voida täyttää. Milloin puhdistuksen vaatimukset eivät ole kovin suuret, voitanee ajatella imeytyskentän ympäröimistä niin syvillä salatai mieluummin avo-ojilla kuin veden laskusuhteet sallivat ja siten jätevesien suodattamista vaakatason suunnassa ympäry.sojiin. Näistä ratkaisuista ei ole kokemusta. Niihin on suhtauduttava suurella varovaisuudella. Ne voivat tulla kysymykseen lähinnä joidenkin yksittäisten talojen ratkaisuina. Kysymys ei ole yksistään suodattavan kerroksen paksuudesta, vaan myös sen mikrobiologisista ominaisuuksista. Korkea pohjavesi tuo tässä suhteessa haittoja, kuten kylmyyttä ja hapettomuutta. Vaatimukset eri maissa vaihtelevat pohjaveden syvyyteen nähden varsin paljon. Maapuhdistuksen toiminnan periaatteista Luonnon asenne on aina suojeleva. Maaperä pystyy pitämään
6. sisällään tietyn määrän ravinteita ja vettä. Näiden turvin kasvit voivat kasvaa, vesistöt pysyvät puhtaina, samoin pohjavedet. Näin luonnontilaisissa olosuhteissa. Jonkinasteiseen kuormituksen vaihteluun on luonnon täytynyt varautua. ihän sadekaan tule tasaisesti. Kun maata käytetään viljelyyn, metsän kasvatukseen ja vaikkapa jätevesien käsittelyyn, on harkittava, kuinka paljon maata voidaan kuormittaa, jotta sen suojamekanismit voisivat tehtävänsä suorittaa. nsimmäinen suojavyöhyke on humuskerros (ruokamulta) maan pintaosissa. Se toimii välittävänä vyöhykkeenä kasvillisuuden ja maaperän välillä. Seuraavissa kerroksissa tapahtuu vähemmän välittävää toimintaa, mutta kuitenkin yhä edelleen tehokasta suojausta. Ravinteet voivat pidättyä fysikaalisesti, kemiallisesti ja osittain mikrobiologisesti näihin kerroksiin. Näistäkin kerroksista ne kykenevät jossakin määrin nousemaan kapillaariveden mukana juuristokerrokseen. rityisen tärkeä suojamekanismi on denitrifikaatio. Se on bakteerien aikaansaama. Kun humuskerroksessa pitää muodostua nitrifikaation kautta nitraatteja kasvien ravinteiksi, voi niitä muodostua jossakin vaiheessa liiaksi saakka. Näin erityisesti kesannossa. Jotta tähteiksi jääneet ylimääräiset nitraatit eivät pääse karkaamaan pohjavesiin, tulevat denitrifikaatiobakteerit apuun, sieppaavat nitraatit kiinni ja elontoimintojensa tuloksena nitraattien typpi vapautuu ja haihtuu ilmakehään. Tämä reaktio voinee tapahtua myös puhtaasti kemiallisesti. On kuitenkin merkillepantavaa, että nämä reaktiot eivät ole 1 %:n varmoja, paitsi ehkä luonnontilaisissa olosuhteissa. Jos kesällä humuskerroksessa muodostuneet nitraatit lähtevät vesien mukana liikkeelle vasta myöhään syksyllä, eivät bakteerit kylmissä olosuhteissa voi toimia täydellä teholla ja siten nitraatteja saattaa päästä pohjayesiin. Näin ollen yli kasvillisuuden tarpeen joko lannoituksena annetut tai mikrobiologisesti syntyneet nitraatit muodostavat riskitekijän. Tämä nähdään taulukoista 14 ja 17. Muut näytepisteet sijaitsevat pellolla paisi piste S. Se sijaitsee pellolla,
7. joka on ollut 15 vuotta viljelemättä. Vaikka kokonaistypen määrät ovat saman suuruiset kaikissa pisteissä, ovat maaperän nitraattiarvot luonnontilaisissa oloissa ainoastaan 1 %:n luokkaa viljeltyjen maiden nitraattipitoisuuksista. Siellä vallitsee nitraatin tuotannossa ja kulutuksessa tasapaino. Tämä on mm vedenottamoiden kannalta hyvä tietää. Kylmänä vuodenaikana jätevedessä tuleva ammoniakki osaksi haihtuu, osaksi pidättyy maahan, koska sitä analyysitulosten mukaan ei juuri tavata syvemmistä maakerroksista otetuista maa- ja vesinäytteistä. Imeytysojissa välittömästi putkistojen alapuolella vallitseva korkea ph suo haihtumiseen hyvät edellytykset. Fosforia tulee jätevedessä ainoastaan n.,7% 4m:n vahvuisen maakerroksen sisältämästä kokonaisfosforista. Maan fosforin sitomiskyky on suuri ja määrä pieni, joten fosforilla ei ole oleellista merkitystä. Voidaankin sanoa, että maapuhdistus on fosforin suhteen lähes 1 %:nen ja siten erittäin tehokas vaarallisinta vesistöjen saastuttajaa vastaan. Tulosten tarkastelu Imeytysjärjestelmän vaikutus maaperän ominaisuuksiin: Syksyllä 1982 otettiin imeytysojien alta sekä sivuista maanäytteet, jotka pakastettiin välittömästi ja myöhemmin analysoitiin. Tulokset esitetään piirroksissa 15-26. Tuloksia tarkasteltaessa havaitaan: Johtoluku on imeytysputkien alapuolella hieman kohonnut, joten liukoisia suoloja on jonkin verran kertynyt. ph on kaikkialla imeytyskentässä huomattavan korkea eli 7 tienoilla. Turvekerroksissa se on kuitenkin selvästi alhaisempi.
Org C-luvut ovat kaikkialla saman suuruiset ja alhaiset, mikä on osoitus siitä, että maaperään ei ole kertynyt jäteveden sisältämiä orgaanisia aineksia, vaan ne ovat hävinneet pois ja maaperä on pysynyt puhtaana. Tämä on varma osoitus kentän toimintakelpoisuudesta. Ca-arvot ovat tavallisia peltomaiden arvoja. Mg-arvot ovat pisteissä 2-21 tavallisia, mutta pisteissä 22-23 huomattavan korkeita. Tämä ei kuitenkaan johdu jätevedestä, vaan maaperästä. Korkeita Mg-pitoisuuksia tavataan myös kentän ympäristöstä otetuista näytteistä erityisesti savikerrostumista (taulukot 8-12). P-arvot ovat sen suuruisia kuin ne maassa yleensä ovat. Välittömästi turvekerroksen alapuolella on vähäistä nousua havaittavissa. Samaa voidaan sanoa 2n HCL liukenevasta P:sta. K-arvot ovat imeytysputkien alapuolella jonkin. verran kohonneet. Sensijaan 2n HCL liukenevissa K-arvoissa ei sijaintipaikan suhteen ole nähtävissä mitään eroja. NH4 + -N on kerääntynyt imeytysputkien alapuolelle ja osittain sivuille huomattavan paljon. Kerros, jossa sitä tavataan, on melko ohut, koska 85 cm putkien alapuolella ei NH4 + -N juuri esiinny. Missä NH4+ -N on runsaasti ei siinä ole 'NO - -N juuri nimeksikään. 3 8. Kokonaistyppimäärät ovat turvekerroksessa huomattavan suuria, mutta eivät kuitenkaan paljonkaan suurempia kuin turvemaissa yleensä. Imeytysputken kohdalla turvekerroksen alapuolella typpimäärät ovat suurempia kuin 85 am:n syvyydessä ja,5 m imeytysputken sivulla. Ne eivät kuitenkaan ole sen suurempia kuin peltomaissa yleensä. Sensijaan kokonaistypen luvut ojan sivuilla ja imeytysputken alapuolella 85 cm syvyydessä ovat kovin pieniä. Putkien sivuilla tavatut korkeat NO -N arvot viittaavat nitrifioitumiseen. 3 + Koska NH -N ja kok. N tavataan suurempia määriä ainoastaan pienellä rajoitetulla alueella imeytysputkien ala- 4 puolella, merkitsee se, että tässä kerroksessa jäteveden sisältämä typpi suureksi osaksi häviää kaiket pajun ravinnoksi, haihtumalla ammoniakkina ja osaksi nitrifikaation denitrifikaation kautta typpikaasuia.
9. Tulokset maaprofiilinäytteistä joulukuulta 1983 Tarkasteltaessa tuloksia taulukoista 5-7 ja 13-18 havaitaan typellisten aineiden sijoittuvan lähinnä maan pintakerroksiin -5 cm_ Verrattomasti eniten niitä on + ruokamultakerroksessa. NO -N -arvot ovat syvemmällä 3 jätevesikentässä pienempiä kuin ympäröivillä pelloilla. Pisteessä S (peltopaketti) muut typen arvot ovat normaalit, mutta NO3- -N -arvot ovat lähes olemattomat. Muiden aineiden analyysiluvut eivät kerro mitään mahdollisista eroista jätevesikentän ja ympäristön välillä, taulukot 1-12. Vesianalyysit Vesinäytteitä on otettu varsin paljon. Haittaa on tuottanut veden puute näytteenottopisteissä. Sen vuoksi näytteitä ei ole voitu ottaa keskikesällä eikä keskitalvella. Aseptisten näytteiden otto kenttäolosuhteissa syvällä maassa olevista näytepisteistä on vaikea asia. Koska kunnollista tekniikkaa ei ole ollut, on sitä jouduttu kehittämään koko tutkimuksen ajan. Kaikki muut näytteet on saatu otetuiksi riittävän puhtaasti, mutta bakteerinäytteisiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella. räs virhelähde liittyy näytteenottoputkien asentamiseen. Vaikka putkien ja maan välinen sauma "juotettiin" aseril nusvaiheessa ohuella hiesuliemellä, ei maan liikeilmiöt huomioiden sen pitävyydestä ole absoluuttista varmuutta. Koska näytteet on jouduttu edellämainituista syistä ottamaan sellaisina vuodenaikoina, jolloin maan pintaosissa on ollut paljon vettä, on näytteenottopisteisiin saattanut päästä suotautumatonta pintavettä. räs vaikeus on ollut maan kalliopohjan korkeusvaihtelu tai kivikkoisuus, joten pohjavesinäytteitä ei ole saatu otetuksi samalta syvyydeltä.
1. Vesianalyysituloksista (taulukot 19:32) saadaan seuraavanlainen kuva: Näytepisteissä 2-23 näytteenottoputket oli asennettu suoraan imeytysojien kohdalle 85 cm:n syvyyteen imeytysputkista ja 17-14 am:n syvyyteen maanpinnasta lukien. Näistä pisteistä otetuista vesinäytteistä tehdyt analyysit osoittavat, että tämän vahvuinen maakerros ei ole aikaansaanut riittävää kemiallista eikä bakteriolgista puhdistumista, tai asennuksessa on virheitä. Tarkasteltaessa pohjavesinäytteitä havaitaan kokonaistypen arvojen olevan jätevesikentässä ja sen ympäristössä saman suuruisia. NI-1+ on jätevesikentässä hieman enemmän 4 kuin ympäristössä. Merkillepantavaa on: vaarallista typen muotoa N". on jätevesikentässä selvästi vähemmän kuin ympäristön pohjavesinäytteissä, eli tulos on sama kuin samoista pisteistä otetuista maanäytteistä. Nitriittejä tavataan puhdistumiskerroksessa eli näytepisteissä 2-23. P:tä esiintyy imeytyskentän pohjavesinäytteissä hieman enemmän kuin ympäristön vastaavissa. Määrät ovat kuitenkin hyvin pieniä. Tarkasteltaessa bakteerimääriä näytepisteissä 2-23 havaitaan bakteerien suuresti vähentyneen jo 85 an:n suodattavas.sa maakerroksessa. Ottaen huomioon edellä selostetut virhelähteet havaitaan imeytyskentästä otettujen pohjavesinäytteiden olevan bakteriologisesti varsin puhtaita. Samaa on sanottava myös ympäristöstä otetuista pohjavesinäytteistä. Pajun viljelyltä jätevesien imeytyskentässä Pajut istutettiin pistokkaista keväällä 1978 ja 1979. Rivivälit olivat poikittain imeytysojiin nähden. Riviväli oli 5 sm ja pistokkaiden etäisyys riveissä 25 cm. Sato- -tulokset selviävät taulukoista 33-36. i ole ollut suurtakaan
11 eroa lajikkeiden välillä eikä sillä onko kasvatettu 1- vai 2-vuotista pajua. S.viminalis on pysynyt tasatiheänä. Sensijaan S.aquatica on vuosien kuluessa suuresti harventunut. Jotta haihdutuskausi saataisiin mahdollisimman pitkäksi, on viime vuosina pajusta kasvatettu 1-vuotiseksi ja 2-vuotiseksi. Puusato on viety pois, mutta lehtisato on karissut maahan. Paju on antanut sangen suuria satoja. Kaventamalla imeytysojien etäisyyttä 5 m:stä 2,5-3, metriin saadaan ha-tuottoa ilmeisesti huomattavasti nostetuksi. Kumpikaan pajulaji ei ole kärsinyt talven pakkasista. Syksyllä 1984 mitattiin Salix aquatica pajun 1. kesän pituuskasvuksi 435 sm mitattuna tyvestä suoraksivedettyjen lehtien kärkeen. Tiedossa oleva maailmanennätys 428 cm on saavutettu Uudessa-Seelannissa. Jos mittaustavat olisivat olleet samat, olisi maailmanennätys saatu Pälkäneelle. Mittaus voidaan suorittaa myös tyvestä kasvupisteen kärkeen. Tämä mitta oli 42 cm Löydetty yksilö ei ollut sattuma, vaan yli 4 m pitkiä oli useita. ntinen ennätys 426 cm saavutettiin Hämeen tutkimusasemalla S.viminalis-pajulla edellisenä kesänä. Pohjoisempana ulkolaiset pajut kärsivät pakkasista. Kotimaasta löytyy villejä pajuja, jotka ovat pakkasen kestäviä. Istutusvuotta edeltävänä keväänä on syytä kokeilla, lähtevätkö pistokkaista. Kaikki pajut eivät nimittäin lähde. Raita olisi hyvä, mutta sitä ei voida lisätä pistokkaista. Tutkimusasemalla on hyvä kotimainen paju, jota voidaan lisätä pistokkaista. Saavutettu maailmanennätys osoittaa sen, että kasvu riippuu maaperälli.sitä oloista enemmän kuin ilmastollisista. Ilmeisesti maaperälliset olot ovat olleet optimaaliset, mutta eivät ilmastolliset olot voi vetää vertoja Uuden- Seelannin vastaaville.
Vesi- ja ravinnetaseet 12. Jätevettä tulee vuodessa 13 m 3 /ha. Se sisältää kok. N 8 mg/1 eli 1 4 kg NH-1- -N 64 mg/1 eli 4 832 kg kok. P 17 mg/1 eli 22 kg Sadanta 6 34 m 3 Jätevedessä tulee vuodessa kok. N 1 4 kg/ha NI-1 + -N 4 kok. P Kasvukaudessa kok. N NH 4 -N kok. P 832 kg/ha 22 kg/ha 342 kg/ha N 273 kg/ha N 72 kg/ha P Poistumat vuodessa: Jätevesi Valunta Haihdunta Maan kautta vettä, yht. 15 m3/ha sen mukana NI-1 4-4 13 m 3 /ha 2 m 3 /ha 4 15 m 3 /ha 1 mg/1 = 15 kg NH-1-4 = 11,7 kg/ha N NO 7,8 mg/1 = 117 kg NO 26,4 kg/ha N Yht. 38,1 kg/ha N Tavallisen peltomaan poistuma: Valunta 2 m 3 /ha Sen mukana poistuu NH 4-,1 mg/1 =,2 kg =,2 kg N 4 NO- 35,9 mg/1 = 71,8 kg = 16,2 kg N 3 Yht. 16,4 kg/ha
13. Jäteveden sisältämästä kokonaistypestä poistuu ammonium- ja nitraattitypen muodossa valumavesien mukana siis 38,1-16,4 = 21,7 kg/ha vuodessa eli n. 2 %. Pajusadon puuosien mukana poistuu 89 kg/ha Lehtisadon sisältämä määrä 83 kg/ha Nl 16,5 % Kokonaispoistuma, edellyttäen että koko sato viedään pois, on siten 193,7 kg/ha. Jos ainoastaan puusato viedään pois, on poistuma 11,7 kg/ha. Maa-analyysit eivät osoita mitään selviä typen nousuja muuta kuin pienellä alueella imeytysputken alapuolella NW LI -N nousua. Jäteveden sisältämästä typestä vain 16,5 % kuluu pajun satoon. Fosforin poistuma Jätevesien ja valuman mukana,7 mg/1 = 1,5 kg/ha P Tavallisen peltomaan poistuma = 2 m3 /ha (valunta),1 mg/1 =,2 kg/ha P Jäteveden sisältämästä P:sta poistuu siten maavesien mukana 1,5 -,2 1,3 kg P/vuosi eli 4,7 % Pajun sadon puuosien mukana poistuu 13,5 kg/ha P Lehtien sisältämä määrä 9,1 kg/ha P 1,3 % Kokonaispoistuma, edellyttäen että koko sato viedään pois, on Siten 32,9 kg. Jos ainoastaan puusato viedään pois, on poistuma 23,8 kg. Jäteveden sisältämästä fosforista kuluu pajusatoon 1,3 %. Kasvukauden (12 pv) aikaiset taselaskelmat Jätevettä tulee Se sisältää kok. N NH+ -N 4 kok. P 4 274 m3 /ha 342 kg/ha 273 kg/ha 72 kg/ha
14. Sadanta Haihdunta Valunta 2 76 m 3 /ha 3 83 m 3 /ha 66 m 3 /ha Vettä tulee kasvukautena Vettä poistuu haihtumalla Vettä poistuu sadon mukana Vettä poistuu normaali valunnalla Vettä poistuu lisävalunnalla (arvio) 7 34 m 3 /ha 3 83 m 3 /ha 24 m 3 /ha 66 m 3 /ha 2 52 m 3 /ha Maan kautta poistuu siten yht. 3 18 m3/ha Sen mukana poistuu NH1-1 mg/1 = 3,2 kg NH+ = 4 4 2,5 kg/ha N 7,8 mg/1 = 24,8 kg N 3 = 5,6 kg/ha N Sadon puuosien mukana poistuu Sadon lehtien mukana poistuu 89 kg/ha N 83 kg/ha N Tavallisten peltomaiden poistuma Valunta 66 m 3 /ha NH1-,1 mg/1 =,7 kg NH-1- =,5 kg N 4 4 NO- 35 ' 9 mg/1 = 23,7 kg N 3 = 5,3 kg N 3 Jäteveden sisältämästä kpkonaistypestä poistuu siten vesien 'mukana ammonium- ja nitraattitypen muodossa 8,1-5,4 = 2,7 kg/ha N eli,8 %. Kokonaispoistuma, edellyttäen että koko sato viedään pois, on siten 174,7 kg N eli 51,1 % kasvukauden aikaisten jätevesien kokonaistypen määrästä. Jos ainoastaan puusato viedään pois, on poistuma 26,8 % jätevesien sisältämän typen määrästä. Fosforin poistuma Jätevesien ja valunnan mukana,7 mg/1 = 2,2 kg P Tavallisen peltomaan poistuma,7 kg P eli jäteveden poistuma 2,1 kg/ha P. Sadon mukana poistuu 22,6 kg P eli 31,4 % jätevesien kokonais P-määrästä.
15. Maaperän sisältämätravinnemäärät: 4 m:n vahvuinen maakerros sisältää n. 12 kg/ha liuk. N. LiUk. P on suunnilleen saman verran. Kokonaan toisenlaisia lukuja ovat. ravinteiden kokonaismäärät.:.typpeä orln..1-12 tonnia, fosforia n. 3 tonnia ja kaliumia n, 3 tonnia (taulukot 1-16). Maaperän kyky pidättää ravinteita on epäilemättä edellä. mainittuja lukuja paljon suurempi. Liukoisia ravinteita on ainoastaan,5-1 % kokonai.smäärästä. Siis yli 99 % ravinteista on pidättäytyneenä ja poissa kas- villisuuden käytöstä. Ulkomaisten imeytysratkaisujen rakenne, mitoitus ja toteuttaminen Suomalaisten ohjeiden ja suunnittelijoiden puuttuessa on imeytysjärjestelmän rakentaminen toistaiseksi vaikea asia ja tulos sattumanvarainen. Muissa pohjoismaissa on kuitenkin olemassa melko seikkaperäisiä ohjeita. Niitä on julkaistu Kirsti 'Mäkisen julkaisussa: Pienten yksiköiden talousjätevesien käsittelymahd11i - suuksista. Vesihallituksen tiedote n:o 2/198. Ohjeet liitetään tiedotteen loppuun liitteenä n: 1. Hoitotoimenpiteet Saostuskaivojen tyhjennys tarpeen vaatiessa ehkä 1-2 kertaa vuodessa. Kiinteätä jätettä ei saa päästää putkistoihin. Imeytysputkistojen huuhtelu, jos niihin keräytyy kiinteätä jätettä. Pajun korjuu.
16. Asepti sen nestenäytteen ottomenetelmä Aseptisen nestenäytteen otto kenttäolosuhteissa on vaikea tehtävä. Käsikäyttöisillä porilla ei juuri voida kairata suurempia reikiä kuin (6 8 mm. Maavesiä tutkittaessa pitää näistä rei- istä saada muutamien metrien syvyydestä vesinäytteitä mm mikrobiologisia tutkimuksia varten. Monesti vettä on vain vähän kallion ja maan rajassa. Virtaushan tapahtuu juuri siinä kerroksessa. Perinteisesti nämä näytteet on otettu Ruttner-laitteella. Laite on hankala käyttää eikä sitä voida steriloida kenttäolosuhteissa. Näyttöpisteeseen on myös laskettu telineeseen sidottuja pulloja. Sekä telineet, pullot että narut on pitänyt steriloida laboratoriossa. Korkki voidaan avata näytteenottopisteessä narusta vetämällä, mutta korkin sulkeminen on vaikeata. llei korkkia voida sulkea, ei saada kuvaa eri nestekerroksista, koska näyte sekaantuu ylösnostettaessa ylempien kerrosten kanssa. Pullo vie telineineen melkoisen tilan, jolloin se vaatii liian suuria porausreikiä eikä sillä saada näytettä ohuesta vesikerroksesta. Nyt esitettävä laite on helppo steriloida kenttäolosuhteissa seuraavasti: Laite huuhtaistaan vedellä. Sen jälkeen se upotetaan denaturoidulla spriillä täytettyyn astiaan, lasketaan telineeseen riippumaan ja liekitetään kosankaasuliekillä. Sterilointitulos on absoluuttinen. Injektioruiskut (1 ml) saa ostaa n. 12 mk/kpl valmiiksi steriloituina. Ruiskuja voi käyttää myös useampaan kertaan, jos ne steriloidaan välillä. Pullojen täyttösuppilo steriloidaan samalla kun laitteen telineosa tai käytetään valmiiksi steriloituja muovisuppiloita. Laitetta voi myös käyttää kemiallisten ym näytteiden ottamiseen. Imuosaa voi tarvittaessa jatkaa steriloidulla muoviletkun palalla. Vakiovarusteena ruiskussa on mukana 2 kpl
17. pienempiä imukappaleita. Ruiskua tyhjennettäessä pieni painallus maahan, että imuosan kärki puhdistuu. Laite on sileäksi hiottua ruostumatonta terästä. Tarvittavat narut voi steriloida upottamalla spriihin joksikin aikaa. Sprii on osoittautunut hyväksi sterilointiaineeksi. Se haihtuu nopeasti, jolloin ei aiheuteta häiriöitä näytepisteen organismeille. rityisen vaativissa töissä tulee käyttää valmiiksi steriloitua narua. Menetelmälle on haettu patenttia, haku n:o 851182 Laitteen rakenne selviää piirroksesta 27. Matalista näytteenottopisteistä voi vesinäytteen ottaa myös metallivarteen kumirenkaalla kiinnitetyllä injektioruiskul- la.
.19 ORAVAN4iikt- IVAhl 54LA4U4W 1-g% 5KIJAUkKO :14.F Piirros 1.,4,,iedinaplirrdi 1: fddt2 itrleyit,zsl)/%25-4/7 näylkpf3veldien.5,,a7/17-75*, Ald'ytepijsk P hrzso/7 k/-27ww.di,r. hi:eke2/, kö.eke/774c1//ct n inebi-opkae-7l/71a' 11 T
VÄLPPÄY6 JA 6AOSTU5KAIVO 1:25
VÄLPPÄYS JA SAOSTUSKALVO 1:25 IMYTYSOJASTOLI. d 2. PVC-T L ÄPIVINNIT HOLKIN r.!) SAIVON_RNKAAT_.. pl RRos 3
VÄLPPÄY5 JA SAOSTUSKAIVO 1:25 2 2 TRÄSR. MISLUUKUT 9 x go (VAPAA AUKKO) LUKiTTAVA / -----../...**:.,...,r. `..,... ' t... -.1 -.. zi.:-. _. '.. 15cm it,k/iso 9 2 PVC 4728 155 SINÄMÄT PMNKYLLÄST TYSTÅ PUUT ÄVÄ-kÄ,4 t -4 25 4 9 4 4:161 PIIRROS
u!id POISTOPU T KN P Ä Ä 17, Pl /RRb5 5.A c) z _ 2 K HN NI TYS TA PIT UPO T TAAN.2c :4:d :< l'-' /5 CL D U-1 < Z IX...1 > x < J.., -2-4 W 7-- v In 1 - -J --, :4-1 s- < in >. F-- < W 4 I- -2 W_I _ X D- :4 (X :< 4 :(12t > D Z a_ C (2 i- 3 :a_< Ui a. in a. -_ :4- :4....4 4 2- > UI >. Z > I I ( TU OT N:o R1 ru)
TULOKAIVO MITTA KAAVA 1 : 5 SULKULUUKUT mirra~ 125 trissit 7--. Cm ei 4;.1 up KUN g L. PLTIÄ lmtv VO TO ANK. 25-cm pii fzros 1 a o :«75 «7
pa irges i mayry5c,jan TYYPPI PITUI I5LZ ik K AI /5 11:1C S.
34 9,
L. '.
L. 1
Rokenng-koo 14,-"Geno,top(fitke.r7L-2 1/72-ey?y_f4pWio/ a '2/ litako& /nuo. for? Sinyy_r ac2 /2,:yiv29,r71 nafieptilk/ A I 7 cin 166,c,r, C II Q r.esifbhteplitikii 515ÅikaAs/). 9 mm Pziori /Alla Jen pidid if rif.1z-errdj esmoi.f_ra p2 77 4 s''7 ralufnia fr~,2 hilked pl'7',46»7 tipda#17osa saladi:dpotkec IQ 5-49m, yldpa.win -711»:177eiry j.raia - aliopt/ 7i~ moth:fsi aio Qrågri-lime") pffspdivia,h/t 1cd Intitga.42/~~,kork,ew locin po71,if_i? SI:rai4a1kalfild9 //V mm esifr,-j51 ti.e.ri/mapi7q-ed korkeths /c".5/1.(j5aikai-1.1727.9g,m,o7,coh1'1. uf mit/6,4'a 44 puid1-- Poilrv-v..s. 13
macineir77`a 1;71;ern..3orakerryts muopikafro icirre kerros ndy~en -te utk.71111 r:5 u/ker&s inumfika/vo s /22 k rso 1/7711 1SO yes Ipe.så Phirrof ildiyhzen otto 741.en./77."- -7t.5.khuiDön v. r41.75`akaaw
rv) 1 PIIRR OS 15
grq s-s> 4..r3 ii -(«Q ri= 1 \A-) II I1A -A P ẸFULI/V4,7177 -.1,S3 R/ I F212.5 /6 :bq t k k Z (r) 1 In v) "2 IK VS i I 11, 1 'k
O r-) C't rn...t. P ' " i ri- l`r) ' ' o.
5,5'2 c)?
U-1.4 c l Q-% cz, 1 t,r) -pilizzu5 19 c.)
ns. N.- (v> (`r Pliszeo3 :LO :3 s't) \ i...t- I 1,.., lr, 'Zi: 4 "Z N 5 Q
1.) rls r'6 1 PII izzo5.2.4 Lri \ r(.a s
c r) r fl- C " -,z' as I-- 4-1 Cx) r. Cc 1 piii[2os 22, r9d ri- (v) L' 1 4
"ö-4. ( -4.> c'6 O\ bo i I cs n/ MPR O F / 14/ N4 :Y rt7
(>3 ri- bv M m 1 I Cets t>, tv) (r) c'es (%) 4:)., c. o 5-3 c<3 1 rt. rī NO c" 'kf( N 1 1 kk -...,S i, cs (5) 1.n 1 1 1,1 kti --> st /14,4pkopili. fivavrrk--r
\ e>c, I t i,959 PROF / 1 L /N, 4 1 V Tr T CS3 pti 12.g.C)5 2-5
m c /he /ip,=? PIf F / II_ I it 6 4. Y TT sr G"),S (4-) 2 ;.Y CT.) c
ASPTIN NSTNÄYTTN OTTOLAIT 4, 2 ( -T- ""rifii-s7w" A A 64/43 PtiRRos
Analyysitulokset maapro fiilin äytteistä jätevesien imeytyskent ält ä v. --,, tio - Ir\ tr\ Lr\ ir\ in Lr\ tr\ Lr\ -P M cy\ te d- -- k.e) o-\ 3 r- Lr\ re\.t) te\ ui d- k.. C-- c--- C- C-- 3D 3D d- Lr\ C--- C-- C-- C-- a) ir\ L(\ Lr\ in In LI\ Li-\ in --1 (1).... C \J LC \ C- LI\ C- C\1 C- LI\ C-- C- lfl Lel e- LI\ - cl P-4,-- re\ d- cy\ cv I-- C\J C\J.c1- C\J C-- Cm CS, te \ 1 1-1 - I-- k.. kr) C- c- c- -\ - t--- r---.. C--- LI\ I"- C\L TH -- c13 re\ 3 C:s te\ ir\ re\ a-1,-- in in -4-/ I N CM ren LI--.1 L.C.N Cm k., OD. C-- k.d 1"-- 1-- u) OM K\. o cv.i 3 -- Cm.c:) - cm Cm r-- r-.-- 4,-- H \ 3 Cm C-- C- -\ cm cm re\ d GO tr\ te\ 1 t<- k.c) d- - d-. 3D cr\ r1 f`r\ \- C\1 \ C\I - 1-f- '.z1- fe\ cl-. 1- k. CM t--- 1--- V-- 1 Cj -1-3 G.) CY \ K' CY" \ (3 'I- 1-- Lf \ - ("C\ Cr.1/ 4 C- LI\ tr\ C\J PO - a).. -P P-I - L.r\ -- cm cm re\ d- cs\. cm - Cm te\ CM l'<\ C\J 1-- - -1-1 1-C\ u-\ L.c-N LI\ Li-\ cri t) cm OD tr\ te c- LI\ k. Lr\ re\ cm cm V\ CM " Cn I'r-N CM 1/ 4.3 ct- fcl - - - - - -:1-1/ 4. te\ C\1 C\J -- 1- -1-' ej U\ i.r\ ir\ t.1- ir\ Lr\ Lr\ 11 1- C\J II\ LI1 LI\ II\ Cr\ "\ 11\ Lf \ 1/ 4. ct cl- LI\ -zis- C\J -- - - - cl -P Ii\ is-\ tr\ in 1.1-\ Lr\ 4-D cv LI\ C- Lr\ c---- is-,, LI\ C- C- LI \ C- LI1 cl cd cv ir\ c--- 3D te\ \ 3 1--- ir\ C- cm CY\ :3- cl r- - cm -- -.,-- T- s -1 ce\ c-- te\ ir\ cm O C-- \ c Cd txw. C- N (<\ re\ 1I\ LI\ Lr fe 1C\.. C\J C\J I 4-, cl Ls d- re\ LO 1- K\ rr"\ ir\ re\ d- u) c- C2, C- ) cr te\ d- d- d- zt- zi- 1.. -1--3,--1 -- tr Lr\ L.r\ ir\ Lf \ Lt-\ Lr\ Lr\ 1r\ u"\ Cd C-'- k,. 5-N Cd CY\ \ C1/ 4- O C\J ts- -4. o leo 1/ 4. 1/ 4. C- C- C-- t--- vzo c 1/ 4. I Cll J C\J LI\ LC\ LI\ LI\ 4-1 >>.... r-,- C\J K.1 Cl] cl) -P 41 4 4 -J1 ht HS -.2 -\ ir\ 11-\ U\ C\i N re - cr) en u) u) -P -P -P -I-) :c13 Cd
4-) co rh 1 h15 4 Li \ Le\ II- \ LC\ tr\ L.c-N LC\ LC\ Lr\ Le\ c_.; Lc-\ 4-) :2. CM N-- Cm '23 - re\ Lc\,-- CM C-..-,. L'..;' LI\ O 1--- N- ( N-,,. C- I-- C-- LO I--- 1- :c\i r-1 5:1 LC\ LC\ LC\ Le-\ 1.r. Le\ Lr C") :d 1-11 1.:.). -P,-.,-, CM CM CM CM CM LC\ CM CM 11-1 LC\ -1, :1 P 4 d- C--- N- LI-1 N- d- 3 K-"\ --- LC\ CM C---- 1---- OO d- G.) 1 -,-.1 1 C.O. m k_ I- C-- I-- C-- C-- I-- N- C--- I-- 1---- I- C--,- CM r---] Cf2 >z -i-) ci Z O\ Cr Cr\ C.si %-- k., (1.1 C- OO LC1 1---- -.1- r.\ Le-\ L-- C-- -1-.--- in mo I-- -),-- CY) 3 rc"\ I- N-"\ 1--- N- -\ a.) ui I rr \ 4 Cui '- LC\ N-1 d- d ic\ -. * C i d-,---- r-- CM,-- g r--i ---. '... r--, f=-1 -. [ (- ") rc\ d- C''' N.1 d-,--- d- 3 Lr\ i(- N- d- r-1 1:1 1 -\ d-,--- t,c-\ CM,--- -1,- 1,---. '3. C'..i. c-- CM CM ti? 4+.... ir- -: N- C,..,--- L-..) CM 1-- LI\ CM CM v- \ LC\..D.1 1-- le) LI-1 CM N'l -P.) :Cii -P P-i U) d-,---- CM CM CM CM CV N:\ N.- N-1 1-(1 C.: CM N-- \N d- r--j v--- r-1 :Ck3 i> Lc\ LC\ LC\ LeN LC\ LC\ Lr \ Lr-\ C +, G.; ) c r--- r 3 r--- r.--- GO tsr" r---,... c--- Le\ Lsc\ re\ cri F-1.-2,--- d- I-- d- CM CM CM CM CM d-- N- N- N"\ CM CM CM CM CM.1-1 C.) -P Le\ LC\ 111 L11 L.C\ L\ Le\ 1- Lc\ LC\ 111 Le\ LI\ LC \ +) c-j --1 d t-c-\ d d- d- d- N-1 k... N-1 G LC\ t'e \ -zt- C(\,,-- N-- \ -P M N-- N-- CM C ; c- CM :L11 4-) LC\ 1. LC\ LC \ LI- \ LC\ LC\ Pli -P LC1 LC\ LC1 CM N-- I- LI-N LC\ CM C--- CM u' r----,1 c;.; -, 1-- i_r k.c) '-"") cy) - I- CT\ I-- cm c \I G"N a) I-- r--1,---,-- Cm,--- 4-- 4-,-- C,. 4--- r1 H 1-- x--- I---,.-, cs"- CM \.. C---. N-1 %- r--,-- co Lc\ 1.1-4,'\s'Z. d- N- N-\ N-1 N-1 N-1 N-1 d- N-1.--z1- is-1 d- CM1 N1 d- d- d- N-1 --1.1 ) -- - C.) cli cj. 1 4 o -P :_l ' -...r cm isr\ cy),-- r-- o.) d- d- N- \ u--\ -.: rc \ v--, r---) -) 4,-1-2.,--,-..- d- U.) LC\ d- <zi- d- Lr.\. -=:1- a; -. Le \,:;- 1- LC\ Le- \ - w o1. (f) - r"-d r-i,-- C_-.),-- r-i LC\ LC1 Lf\ L-C. Lr\ Le\ LC-\ \ c C--- - Lc- \ re\ LC\ cm,--- cs\ 4-)..4.. r 1 \- 1 / 4. MD M:) \ I"- lo I-- m \.. k.. L. 1-- C-- C--- C--- c---- L. I (i) ',--, (i),,--, c\i LC\ LC\ Le\ tr\ cm Le\ Li \ LC \ 1n r-i +) ;:-.' e cd,--.-- cv cv rc\ r e\ - t- r-- cv cv N--\ N--, d- - :c.,3 --- ';; '- I I C, 1H U) U) U) (1), CM W ',--D Cf.) en u) _.;:', 4 -P 4-) Cf) Cf) C!) 4-) -P 4-) -P -I-) 4-) cd cc; -P -1-3 -1-' +.' 4-> -P 4-) :-T-1,'_ cn F.:l. r--1 ',LI '.:1-1 ',-I-1 4 r-ci 4 4 ',-1:1 I1 14 ::4 ',1-1 -.:-1 T-', `.7.-1 '>--2, l'.--1 - -1,K...1 I (1) (I) H -1-." 4-) Cif -i.'--- C'"J CM CM :Lri,--I
te 1 CQ ",-- r-i -:.--- tr\ ") le, C--- 1C\ Lc"\ r---- co I-- 3 I"- te\ Q) L('\ te\ LC \ LC \ LC\ LC\ CY"' C\I cr) I \--- " \ tr 1--- L"--- 3 ti) -4--' 1-4 r-i C-) is- L.r.\ Ln L.r\ in Le\ Lc-\ :Q1 '11 -P,..., Cki r-- LI\ Lr\ LI \ 7'4 :1 Pl lel I.C\ Cm.1 LI \ Cli Cll LI \ I-- Cl; r.; :1 Cn LI' \ Cn ce Cn 1 r-i (. '( ld L k.. k..k Lrk,, k. k. 1--- "I' C..J r-i u) -P M k'---1 ".--=- -P I Le\ N-"k Ck.I Le\ iiizi- G) d- re\ Lc--\ k.. -, -) o C'J I Cr\ - zi- ti-\ in L.c),-- re \,- C- Lc-\ d -.--- Lek.: Cli. H F--4 -Z r\.1. L' N\ d- CM \.. C\J G,-- LC\ 1/ 4. re. \ N- \ -) C"-- ", o,,...,2., -d- Ckl d- C--- -, -, C--- L.C\ li-k r. C\i Cli H b. 1,...1- CY) I C--- Ck.i Ck.1 Ck.I W ci) ;_r_l.c.) o e -. +-:j- o o o,---, o ('-.. -P k2-4 Cl) (1) 1 C-- Lc-\ tc\,-- cm cm k. "., -, d +3 :cid +D P-t -- N --..- K1 t.t\ -,1-- te\ C\J.%---- C\J C \J re, r- g,- r- r-i :C' Lfl Cr\ LC \ Lf \ Li- \ Lfl LC\ LC1 Lf \ LI\ -P L'1;' tif) Le\ '- cek Ck.1 C.-- le\ Cel -,:t- d- Le\ kd Crk LI) F-1 '.--' r d- Cr\ Ck.1 r-,-- r. r d Ck.1 (\I s-- Cl) -P Lf \ Lr\ Lr\ in u-\ Li-\ ir\ LOI Lt--\ +3 lxi Cr" \ LOI C1- N- \ V"-", C ') -'+ LC \ d- Cr\ N" \.1--),,,..,,,,4 c- CM r- [-e\ r- LOI Lr-i\ C...,, LI- \ L.c-\ LOI g -P 1--- I-- Lr-\ LOI Ls-\ c---- c\i [--- +-i ed Ii.-- d- (X) re \ Gk Cek d- Ck.I co 1,- cm,----,---,----,---- C \:,--,---.--- -1-1 H 4-1. Cr/ k..1 (kj ---- k.. Cr, LOI. K-\ - (X) td:n9.. Cr, d-,i d- Cr\ d- Cr\ I"- d- Crk d- d- te. F-i 1 C\J C\i cd ei I 1---- k,-. kd k--- k..1 -k Cki ",,.. -P r-c1,-"xl 1-- <-:t- C--- 1--- 1---- k ") Cr\ Crk Lci\ -zt- a) 11-\ Cl) :I. cn ri--3,---t \--- \---.-1 o r--i Lc-\ u--\ in Lc-\ --1 re\ d- o\ cm -zt- te\ \-- -izt- --t- I-- '- +D c.li.... H,-. k. kd 1--- 1---- 1----- 1---- k. k-d l'--- C-- k.. kd Cr) i I:ll,t-> Cll 11-\ o 11-"\ tr\ C`,1 LOI LOI LI \ Ui -.1,-... L.-,,---, C\i. C\J l'e\,--- CM rj 1..-.1 u) ) Cf.) tie\. ii--z u) u) u) +3 -P -P -P ) CC1L1I1 11-1-D -P +D i. -P -P -P -P 4-D -I-' F: ri -' : kel I a) eli 1-1 -4-) -P 3 Crl,':-'- (J) CM C\I Cli :( H I
C-- c't\ Li^ ---- Lt\ LC \ LC \ t---- OO L.C\ k.. Lf-, d- k..d Ul ' U' Lt\ 1n c\; -,zi- --..-,.t- c \J,-. C--- 1"--- 1"-- CD 1"---' a) Lc- \ Lc\.C) CC 1"--- Le\ 1 1n O,z/- l. 1.--- --- CC) LI \ c-- CC L.C1 Li1 LC \ 1 d- C"-- Cr \ \ -. \- '-- 1---- Ill LI \ C--- v- LC \ ) C---- \ - \ -. 1 w c;, I rc \ t-r) F4 cd r-i ';'-i" C) r--i C) '-. r,"--1-1-1 bto 1 d" C.i) 4 - d- W. (I) C \J 4-' C \J LI \,-- - C \J 1 -.. Cr \ Cr \ CC1,-- - d- \- -.1- C \J LC \ \.. l. Le \ 1----. Cr \ Crl C-.) r--... cv C \J ct) (I) c<- \ rc \,--- r---- cm.c) [-(- -P C) p--i \.D \.Cr \ CṀ Cr \ Crl Cr \ r-- v- v- r-i v--- d- d- C \.1,-. LC \ Cv,-- cv 1 \ \. d- " \ cl-- LI',, c.- [<- M Lf.\ C,:',-- v- C\J - Lf \ (\],---.. j te \ 1C \ Cr \,r [v-., C\ 1 (-) cj Cr\ LC\ Cr\* :Cd LC \ Lr\ 11-\ Le\ LI \ -P Cifr tu3 CS) ") U\ re\ Le \ C\1,--- k.. d- ".) (, 1 d- ),-- Cv Le\ 1 /4. re) Le\ C\J N""\ d- I.-- Lf \ Ce\ C \J C` J C, I-i C1) -P c, LC1 Le\ Le\ Lr\ Le\ Le\ Le\ o Le\ o 4-) aj is-n C \, 1 \- c', -1 o- d- d- d- \ -P 'i2 C \.. v- C\i (\J v- C'J C's) ',.;>J '.--3 LC1 Li.- Lr\ Le\ Le\ ir\ Lī \ Ln -P LI- \ I"- LI 1 1"-- C"-- (\J C\J Lf \ LC \ I"- C.,j L.C. \ 1 H ',1 Ui CI:.' \ G-) 4-- t r \ K \ 1."-- G., G., r--i ::5 v-- v-- v-- C\J v-- v- v- 1 v-- v--- 1-1 1-1 (4-1. v- Cr\,-- 1 1f \,-- LC \ Cr \ ' \.,-- ') d- '.1) bov--. LI' \ Cr \ Crl Cr \ Cr \ d- v-- d- Cr1 1 Cr \ Cr \ d- d- ' o te\ CM P-1 C-C Ct.).--.' c!" -{-) 1"--- %-- 1--- 1 \ Ce \ \ Le \ 1--- d- LC1 Cr -P 44.- cm re\ re\ N-\,zt- Lr\ Le\ -...1- Le\..,D LI\ a.) r,:5... r---,--1 r-,--,--,,,-, r-i U-1 Le \ Le\ in o u-\ o Lf\. u-\.--: J1 --- -- 9 \-e). 1."-- Le\ cy\ k.. N: \ Ci- L.C. \ CM 4-) --.11 o - I"- 1---- 1"---- k9 LO \. '- '- '-. I"- C-- 1"--- 1---- C---. H Ci), r--.) 1 ta ',--> 3 ;,.- C \ 1 LC1 LI \ Le \ CJ LI \ Le\ Le\ Lr\,--1 +-,.... cd -- cm cm N\ --,_ c\: c:.! t<-\ N--\* :cd -% I I -- o) I -,-1 u) u) u). u) cf) u) cf) -1-, - -P -P Taulu kko cd d -4--) -P+ -P -P :II u) ci) cn (I) -P Iill r1 IT-I s.''. n-i III,..1 1 >11 ',:r1.:1 1 -t: ',I1.-- -,:: -,t1 -,i;,,.-.1, -I4 :11 :111 :cd W Cir) ce\
1983 mg/1 maata C'e re\ + t- C\.1 1 1 k.. l'e\ LI \ V\ 3. cl- s- 1 cm in '.'1-" C \J cm o-n Lo (.1) k..c) N- \ t`c\ 'cl- CM 1C\ V\... e' -1 r r-- cr, 1 LI\ Lel CM CM o" \.. cm + -zt- 1-r-I,z1- C \I cl-. C.--- CY) CSN 1--- I ct al -t. C--- Cm cm cm.... C s. I -4-- d- l. Z r,..-,--1 Cel d-.5.--.1-- 3 LI\ t`e \ r-- -zh- I, cs-\,-- cm,---- c\j cm... CM + d- CM N---- LI \,,--1 1--, t.--1 1 1 - /4. Cr \ -N OD CeN.,:t. -).,:t- %--- Nl C1 /4J %- cm k.. C\1 + -1-1----. i.,... -1,-.-. cd cd +) a) co rs1 o H +, H u) H cd <x., 1 +3 Taulukko 5 Z \ cm cm ce\ -& GO 1-r\ re\ I 1 CYN t`r. \ k. C \.1 -) CM v- Irl. N--- I, 3 c cm 1--- 1 re k.d -.4-,- -,t. r-- d-... c \I + d-..c) cm «-\ d- P1,--,-- rd '=z Cf1 1> LC \ in o u-n o,--i --- cm Le\,--,--- cm c-m N--, re\ d- --1, ca c.) cu c.) 1 3 1-') :4 :Cki,
cd -P cd c3 ri rad I, -:i I I rc\ \--- cm 1 / 4. L.C1 Lf \ C \J d- C1/4.1 %-- N-- (:) cm d- Cm Ce \ - \ C1/41 LI- \ tc\ te\ ii-\ I t(, \---,-- d-.. I--- - Ne\ 1V' :cd -1-3 H :cd -P,zI- re\ LI\ \-1 Cr, cy\ cm L. \ U) CJ 1 N1 CM l LC \ 1/ 4. fe\,..,' -P C \ LC \ i 1f \ 111 1/ 4. Nl CM I gl C1/ 4.1 1.1-1/ 4 d- 1/ 4. cjj 4-) :Ct) r-j I-- Le\ c c--- -t- o re\ Lc, CS\ a) re\ c-- re\ I---- c---- \ :cd C--.... 44" CJ I fr1/ 4 CM d-,-- -C) c.-- Cm ) -H cll -P -P ',--, :cd `". G\ re\ re\ CM \--- 1/ 4, C.1 W-1 I 1"--- 1--- d- %-- Le1/ 4 1/ 4. C-- CS.1/ 4 c-- r-i 1/4...... i--1 CM I Nl N \- LI 1 K \ 4 i-i \---- H Z ch --1-1 cd cd I rc\, Lc-\ C---- u3 re\ -, \--- cc-\ Le\ N- I---- \- 3. in. C.1 I Nl Ci Cm CM,---,---,--- -1-" N- r- r-i 1-, F,--t t< OD c -P 1 1-- cm L'eN L.C\ L.C\ C\-1 1/ 4. 9-1 d- cr) cm I N cc r...1 1/ 4. 1-z \ -,q. 4.:, +3 (1) cl.) rd -P i"---3 i----,.. c L.c\ is\ 11-\ r-1 i'3.- cm LI\,,--- Cm Cm re\ rc \ --1- -; CI) I 4-) 43 Taulukko 6 :c:3 :cd
,---. N-1,- --- ;...,1 co 1"-- C \J \-. c--- Lf \ C \J :c,3-4-) I',4,--1 :d -P g - --'1 GO I. cm re\ ri) C \Ik.,--- -t c C \ 1 -P 1--1 W H c-- Lel C \.1 -i-1 C\J C--- cm w 4- c) i') : d " r-d :c,3* -P cp I-- CV I-, -.-,,- 3 s-- 1"--- t.(1 1"-- 3-1-' :cd g Lel c--- f I 1 3 3,_Y, cr\ Lf \ \--- \- %-- ;"--1 r-i CH F-I -1 Cli Z cd I-- c 1 cm,2, -4-3 o CM c- o cm Cr/,--. ri Z 1-) r-i d- Cl) CM, 1"-- C"-- o - re\ 1"--- 1 3,-- CV3 Taulukko 7 -P -P W rd a> in 1 in H 3 LC \ C\J C\J N-1 N-1 :1- ( Cl) I -P 4-) :c3
r-i \, I');) U\ Lf \ Lr\ P 4 C---- c N1 CV Lc\ cv - 1.--- 3 I--,-. 1---- -1 Lf\ Lr-\ 1r\ Le\ -71 (1) -: LC \ C11 I-- cm r-.., P-1,- r- o -t- Lo t -\ d- 1."1 C-- C-- C- 1-- C-- C \J r-i,--- G Lr\ LI-N LI- Lr\ C 'I 1---- 1n _C) --z- 1---- D C-- 1-- ----1-1----- 1---- h- Lr\ 1.(- Lr\ C- r-- Lx-, U1 (r., r- u-\ -.,.-,, \..c) c\i co,-- Lf \ ---- C--- d- 1--- 1---- 1 /4 Lf \ L$\ C---- 1.-- Cli -P 1 N \- N C- C'\ L. v- C() N1 ai! rc\ d- Cs"N cm,---- Cm ce L. N N U\ Ul C- CMI IN\ d. C C) Z Cm d-.s) L.c\ d- tsc-\ Cm 1 c\ L(:),--1 CU ',.. 74 N1 N1 $1 l'e \ v- \ (;() cl- ;) t-(- t c 1--- c i 1--1 bto 1 Ul 1-- K\ Crl.-- N C \ I I`rl N Cr \ Cr\.--- C(\ \ N CM F:.-1- d-.. 14 C\1. N (I) C<- \ '-. h-- d-- 1-- \ 1--- 1 /4,.. IS\ Cr\ LI\ ) :d +--1 11\ c\.j,- cm N. C\I N CM $ ct-,-,- ("\l C\J Lr\ o is\ in Lr\ LI-N -P d 4 cm c5" 3 sv- Cr\ d-,--1 (I) -P LC\ L.C\ Ii\ LC\ LC\ LC\ 111 LC\ 1.11 C-) LC \ Le\ 4--) Cr \ ' \ LD c- L(-\..c) Ls"\,d-,..i- -,1-.c) L.r\.sp,1- d- 4-3 > C \ :Cd,-- -P Lr\ Lr\ 11.1 Lr\ 11-\ Le\ Lr\ in in L.c\ Lr\ -P C) C) c,si 1.-- cm c- (-- CM C) CM C C) C.I C CM 1-1 d,t,f,---,-- Cr\..c)..() \... k. \. k.. U1 I"- C) 1 1-1 ::-- `.-1,--,---,----.7--,---,--- -1-1 eh. UI...- -j- 1 1 I-- LI \ C---- 1"--- c- C--- \ d- 1f \ 1 /4, b,on:,. d-- 1/4, d- d- d- d- Cf \ C -\.1 d- d- LC\ -1.- 1.1\ N F--I. $121 cm cm d I -P i -\ Cm "\ rc\ Lr\ -P Lf Lf \ C(` \ LC cl) i (f.? r--i Lr\ Ln -,-i 1.--,-4 es-- T- 'Cl" ''' '''.-- t'r \ V. \ t'el L.C1...-.1- CM Le. \ C:r \ C"-- ral -I-).ri 1.1-,.... 1/4- \- 1 /4-1 /4. 1 /4.9.. 1 /4, L- 1 /4- '. 1 /4-1 /4, 1 /4. 1 it- I:', ( \ I Li\ LI \ if \ Lf \ LC \ N LC \ LI\ 1-I.-P 1'.= C^ N---- 1-- ej C\l t'r\ K\.f - -,:t. Ul C) C),- X-ei,5% 1.., gf W ö i -,--1 ct3 r-d -P -P -P -1-D +' -P -P -P -P -P -1-3 -P -P -P +,,..; (t;.. 1_1 liti 1,1 1 '.11 ::11 ;3-1 1 1 1,.-1 :-r1 -i-: ':11,.-11 :3: i-.1 r--1 : 11 (1) i [i ';1:.4 :, 1: i Ii ili '.-b<1 i,.t is.,:"..li :-1: i!: i Ii 11 1.1 rsi r-i d l -P 4-' :ei,-1 ''-.ri r.-2-1
+) cvi CD : -P H Cr),.,,, 9-i bf) l :C13 LI\ L.C) lf \ L.C1 LL-1 LI1 P-1 -I-) `,-,---1 cf- Lie\ 3 1 k.. -),... C.1J 1 1---- l LI N1 N-1..C) 1--- LC1 C--- N- C--- 1---- OD k. (X) l- 1 (I) g C.3 R-; LC\ LI\ LC \ LC1 1C\ LC\ LC1 :3 1;11 ci) -P.-: L.r\ cm cm [--- 1-- 1-1 cm i_r\ Ifl C--- R1.--1 i P-i N-.) 3 -) LC) -- cy\,- rn cs\ [-- 1-- (3) 1 H o' -. u) 1-1- 1- C--- c- k,. ).. ).. Si (-). 1 H cr) is--- +) 1,... LO Nl N-1 GO - CM N1 ----,t- N-1 1 ) Isel (I) CV5 1 rn, L----. LC\ -,z1- I"- 1 't-- -1-.,:1-1 N-1 1. F.1 c).1-1 Fi 'F74 '- - C-) rn 1-,-- c..i,---( a) ---- Z --, Nl 3 N-1-3 C11 C)..1 )..f3 ),C) v- H Q 1 r,t c\i C\1 -) N-N N.-- \ (s.1 C11 N-1 -ct- ',D (f2 -.'-'.: F.,..:z}'.. (I) 1-,-.1.S.- -1-' I-;1 ) a.) Lr\ rn cm rn in 1--- G1 1 C\1 C\J 11.1 k- -1--) Cl)..1 ' :cd -P P-1 ('i L.C1 C),1 C\J --.--- CS) - - r.- -1, CM C\J -r-1 :cd i> Le\ Lr"\ 1n Lr \ If\ LC\ -P C '., 1)I) (..(-\ d- LC \ C\I k..1 -,1- Cr-),...1- C- CD --i.1----: c-- C\J 1 -zt 1 c-. tc\ C\I C \.; --.,----,- 9--i (1) +) 111 1 L1-) ir\ Lr\ Lr\ Lr\ in Lr\ -P1 cd " C--- -\ d- co,-- d- 1- Le\ d,-- d- 1 c\j cm.-- 1> 1 '-1 :C',5 v- -P 1 (s-\ (..r\ in -P 1 LC \ 1 C--- L.C\ r--- N cm,--1 -i Cvi Lr\ [--- cs,i co rn C-- M Ir"\ co -1 Hi:---,.-1 ---- --- - -- C,J C1.1 -- -ri 1--1 ). 1 '. OD 1 1 C\1 C) L1-1...1-1 - G) tin:',...t. 1 N''' l'e. \...Zt- (--, t C'', d- 1- Cr \ 1f \ LC \ -i --1 1 CM C-) -- Qj (X; 1 -P GO C---- C\J --- ). 1 -- LC\ C\.: g", Le \ [--- -P 4,'.! 111 C\J rn rn cm rn rn d- 1,(-\ -,4- (X) rn d- rn co o er.-..< () T--- r-f C),..-1 H LI- \ 1 1 LC\ 1 1 Z (1.1 N--) C\.1 Le) k.. OD. 4-- ' - \ -1,.. - a) -P P-1......H k. k. k. ).. U.),.. )_ Le) k.i) ).. k.. C--- ks.d )- U2 I Cl) -z CM L1-1 LC\ 11-1 1 111 C\.1 LC \ LC \ e. cli 'r-->> i>, - -- C1.1 C1.! 1 t c-,.-,...t -1-- --- : d I I,c--1 w I---i -P C"-N Cli.1--Z -P +) I1 U) -P -P -P 4-) -P 4-) 4-) cd d :1 Ẹ_1 `,--1-4-) U3 U.2 U2 Iji -4, LT-: i:11 r-i i--1 ZI -.:,! H 1-1 M ef) rri ----,: <-1' tri L-1-4 _-4 111 )) i---- -P -P >.j U) C'J :Cd r-i --; '-' i-i U P
cd -I-) :cd cd -P cd cn r-1 :o -I-) r--i -..,... r-i 1 --i :cd Lc-\ i_c\ LC \,---,...-, cr\ Lr\ Ls-\ Is-\ Lc-\ P-1 -P 3.:r c C-- te\ cr\ r--- o-\ cy\,- in CY\ 11-\ K\ rc-\ cd \S) C-- C--,C) 1--- 1--- 1-- aj 3 cc k,d 1--- I-- r- C--- ',---J :=. 1-1 c.) g Lr\ LC\ Lc\ cr\ ts-\ cr\ ts-\ Li\ ir\ ji o :cd. - -P,-.1 cr\ cm cv N- c--- Le\ cm cm LC\ cm Cm Lr\ LC\ c--- cr\ g g,:i p_i cm o-\ rc\ c--- cm c c- 12 cm cm <zl- 1- d- c,..) 1.H (-- \- I"- 1 /4-.S) N. C---- \- 1 /4. \- 1"-- 1 /4-1"--- 1--- Lf1 \- t---,-1 C\J ri s-- 4-3 C7.3 Z Le\ d- d Cr\ Cr\ s-- 1--- C.J LC`, s--- cr\ a; I l'e \ C \ 1 I`I-- \ 1--- C--- k- r---- k. d-.:1- W r<-\,- (\i 1.--- 1r\,.X) 1 cd 1--- :(--I F--1 Z1 ( \J '-'-' t-c\ CD (X) C- LC\ LC\ -----.- 1..--- r(- \ -4- g r-i C,1 \ \ C<" C\1 \ OO fr\ -) -) C---- L11 \--. r-i ;1 \- C\I,-- C\J s---- C\J s-- d- d- C\J.-- LO LC\ [.1-\. C-.1 d- e,. 1,-11 d-..., Cr) ( ) CM (I) C---- GO d d- d- C\J.- CJ C\J Cr\ r- re\ LC \ LC\ (' Cs,1 4-) Cll. 9 :cd -P P-1 Lf\ s-- s-- C\J 14:\ d- -d" s--- CJ Cl.) C\J r--z g s-.--- -,--1 :cd c.c\ LC\ LC\ cr\ cr\ Lc-\ cf\ L -P cd ilo oo r--- L.c\ cm K\ c-- C-- d- ',.) :_;,:) 11) d-,-- d- \- d- Cr\ Cr) C\I C\1,--- C\J r\l s--- 1--.--- C\i Cr\ C\J s--- H -P Lr\ LC\ Lc\ Lc\ cc-\ cc-\ Lc\ Lc\ -P re\ cd Le\ k.. Cr\ d- d- d- 3 In K\ ---4- r(\ C-\,-71- -P CC),----,---,--,--,-.., >.., :cd - -1.- -: is-\ LC \ LC \ lil ir\ LC\ in t.1-\ in Lf \ -P 1--- LC\ C--- L.C C\J (1) 1--- CM C--- 1"---- I"- L(\ 1"--- -H. d k 3 N-.-- 3 \- LC\ Cr\ -1-4- C) CC-- r > \---,--- 1"-- c-,--- c--- %--- ',----,--,- -ri 1-1 %-- 1"--,--- CT" LC\ -,:!- K- \ CI C\J le.) 4--i. d- d- -1-3. -1- d- cc\ cv cn LC\ Lt-\ re\ tiln. (-I\ l-r1 d- K \ Lc\.re\ N. tt\ --i S-A cd (CC F=..1.k-- I o -P ',Id (' Cr\ Cr\ (' -P,g,- s-r d- LC\ LC\ d- a) o.. UI -,---,--1 C) rh r- -N -P. -1-1 k.53 I (f) CD ( LC\ LC\ -I-) 1.---J. cd 1-=" C.; s-- g Cr) I 9-1 1 *,--. -P -P -P cd cd r-1 ca '",-1 IZI, :d -r-i Pil,---..-- LC\ LC1 C-- LC\ -s-1- cr-\ LC\ 1--- (.D s.-- (',. d- LC\ -,:i- L----- Cr) =zi- d- d- Ce\ 1--- d- Cr\ d-. cp.. c_-) cs-\ LS is-\ u-\ U cl-\ 3 I-- \ C"-- Ct) \.. U.) 1 /4. L. LO \- 1:31 '- \- L.C\ LC\. C...1 Cr\ Ce\ hths -.2 LC\ \ 1.11 (\J LC\ LI-1 cf] en -P V-1 4-D -P -P ri ii rc-1 Ii :ii 1111 -i1 I1
ci -P -P c.) Cr) : -P r---1 u) r--i tlf) ---1 -..: :cd Lf1 L.(1 LC \ Lf \ 1f \ Lr-N L.C1 Ln Ln Lt-N II\ 11-42, M Lc-\ rc, c-,1 )-- CM Lt--, CM Li-, -1 te, )..,---- '1 -.-1-,--- '- ).. C-- CC) 1--- 11) cc cc CM 1.1-) )... ).. vo ).1) pi a) R: Lc\ LC\ LC \ Lfl Lf\ Lf1 1f \ o Ln Lc, :cd 1:11 a) r."--- CM U.-- CM CM CM LC \ 1--- Lf \ Lf- \ ) C\J Lfl -1~) -.1 g,. PA C"-- d- CS OD Ce\ d- d- 3 rc, ).. ).. t---- CM Cr \.- 111 Cll 1,-{ v--- 3 r-- \- Ī- I-- \- MO \- GC) '-. I-- d- 111 1f \ Li-1 LC \,S:1 Cs 1 r--i v-- U).-P ti Zi `,---' -I- I 1---- 3 \ LC1 ct- C \J kn cf - l'e \ v- fr \ I`c\ CM (1) (d 1 c-c-,--- cm cp 1---- te\ cm CM 1 Ī--- \ C-- \- V\ V\ Crl 3 c---,- cd... t(-\ Ce\ te \ Lf \ 1_11 \. ' '- \- I-- I---,-- d- 'd- d- g f--1 (1) ----..,:- C-- d- Lr\ re\ GO in Lr\,--- 3 1-- I-- \--- k.. ') -.) 1 -,-I L31 3 t,n cm,---.c:) NO,----,--- tc\ U) ri- d-. Q) i-1-1 C\J G CM r- 4.-_, z (1.) a.) )... 1--- tc\ 3 3 d- d- tc"\ d- -.}- cv ") - te\ 4-> (1),zi_. :c3 +-) P-I d- cm cm V-7\ --..; re\ N'-.:zt- c--- Cm,--- CM CM v-- r--j Ce\ i-1 :cd._.,,-- Lc\ Lt-\ in Ln is-\ LC\ OLI-NO -P cd tk cm ) L.c.\..c) d- u) I-- CM CM I-- C-- 1 CM %.- CM ae) Ī- - U).-- CM LC1 1 Ce\ C i C\ 1 C\i CM,--- r--- H (1) -P Lc\ Is-\ Le\ Ln Le\ Lc, 1n ir, in LC1 1.11 _p Cr \ L si 3 d- II- \ \ -. <-1-1 ct-,i- rr, 1 1--- Lc-N Le\ -) -,,--- -p 1,:-. ';:=.1 t(-\,---,--- -P 1 ir,, 1..r.\ II\ In 1 In Rit -1-.3 CM Lfl Lrl I--- cm Cm c---- c--- 1 Lf \ LC1 Ifl ---- 9-1, a ;-5 W \- 1 a-) o (3--) t-- r-- r- -- vo ).. 1 )---,--- K-, -..1- r<- \ r--1 P- ',-'"I -,--- N-- %-.- \--- H H CH \----./- '" '`.1- Ifl GO I-- r--- \ -. Lf1 d- --- ') -- 13':9--- \- d- Cr \ Cr\ Cr \ Ce \ Ce \,,,- ( C\ N- \ t-r, d- N-', CM CM CM \-- --1 '-i.. P-1 cm - cm. cd cz', I -p ).. -- cm CM N--- LI1 CM LC \ r- Ce \ If \ I---. 1 )4 3 in m3 -P 4,-"---1 -) 1- m:) C-- 1---- v d- C--- k-.c) L---- Lr, Cm t c\ d- te", cm (3) VI. 1-Z r.-.1 (2) - o H Lr, Lf, Lf \ ts-n Le-\ o ti--n o o o is\ Ii-, o o 1 CM '. '. te \ CM CM Cr\ \-9 \- s-'r- -z1- C-- Cr\ (y, Ls--\,---,---- 4>,. H ' '- '. 1/ 4... )... 1/4. LO..C)..s3 k.. 1/ 4. v ).. Lt-"\ In k... W (1) ::,.- cm L.C1 Lf \ 1 lf \ 1.11 CM 1 1 LC\ r--i -P i---' CII It> 'F> L:', v- C \J CM Ce \ Crl d- d- Lf \ r- r-- cm cm. :ti 1 U) G 1 H Cf) Cf) U) -P -P -P -P -4-) -I-) -P 4-) v-- W Ct5 -P -P +) -P '-1 ir-: r--i,--; ] H -P,±) ti : Qi H P-I f2 l k-271 PA
d 4-D :Ck i d +D d U.) : -P r-i (n i--1 td) Lc-\ Li-N is \ in 4=1, -P ',:.. 1"--- te\ re\ c : ) l LC) LC1 1. :cti 1-1 C1) S-41 C.j) LC \ 111 II \,'-ii. 9 "4-.) '-W Lr \ cm tr\ Lr\ cm cm g g P-4 cm c(- Lr\ d- LL- c--- ) I -4-.1 4Cl Lf1,:t- \- '.C) l.c) (1)!->J -P C15 Z -P 1 N--- Lil LC \ ir\ LL-\ a) L11 v-\..c) 1 ai. - H '-'; I".' LC1 LI \ [<- Cm 3 re\ CC LC \ Lr\ c---- o-\ cm 3 1-1"-- 1. %---,c, L c---- c3-1 L.c\ \-.,z1- fe \ Lf1 ' LC \ 1.--- r-- lf \ Lr1 /4 cv L.c cm Lr\ re\ c, lf \ 3,...1- l-c) If1 1 /4-1 /4. 1 /4. cm 1---- Le\ c.--,--- 1 /4- Lf \ l.),... e, c j r- IsC1 \. Le r-i ) `--,...1,:l 3 1- --- 1.-.4- Lll 4"11 -z4- ct- C \ -I V\ CY \ V. \ N.- \ H tc) 1 N- %-- 'Gi- N\ zt N-- C---- N- k..,. 1-1- \ (C\.1-- t`c\ rf.7 F:f1- e 9 ) 1,-4 1---1 [-c"\ cm a) a) t -N \... C\J 3 d-,-.. 1--- Lr ("-- Lr\ Lr\ cm cs-\ \ 1 /4-1-:' ). _. ::5 -P P-I cm,--- CD LC l Kl,zi-.j r- CM I- CM,-- H :C LC \ LC \ Lf1 111 L' C") Lr\ 1r\ Li1 -P Ct.) t1 C \ I \--- Lf1 1"-- L"---- tc \ 1. \ 1 r LI1 t'e \ C \.1 c- -,..t- (r) -- i,-.,-;.,---. Le\ 1---,---- N1 CM r- \--- r--.4--- N1 I-- t-,--1 ) 4-) L11 Lr, 111 LC1 11.1 Lfl c LC \J 1.11... L\ L11 1r \ (.1 d- ',C) GO rc-\ Lr\ 1n 1--- Lo,-- LD 4-) ai 1,-> `,.,--,- N.--,--,-, ' Lr% Lr\ C.) LC \ 1.1.1 lf \ 111 11-1 Z., -4-) C \J LC\ IS1 \.1 --- t"---.,., 111 lf \ -- 1"--,-.4 -.1 C,i U), 1 \-- d" C"--- t"- - 1 /4. LC \ k.. \ 1 -).,_ C- \_,l r4,-- r- r-- \--- c--- \-- 1-4 Analyysitulokset -- \- t4.)1')9,, --- '. --i 1 /4.1 1 Cr,.. N\ \.l),--- 4<-1 Cr, V - 1 OC) ac) LC1 /4 t`c \ K1,:t- rc\ -rt-...1-4. \ If1 \-1) V1 Cr \ t< 1 gl..... ) -1-D ';-S Lf1 'i- rc cy\ d- - I-- c:r\ \--- cm \.ṛ..) 1', ') N\ CC \ g1 1 /4- r- -- LI1.C,-) 111 Lf 1 \-,--,.--> r--,--1 N,- P-I i) (1) C\I L.C\ -P ',;'- e 4>3 i>,--, ccḷ.:: cri 1 -,-4, ' r---j LC \. \ L.C) LC \ LC 111 LI1 LC1 LC \ Lr LC\ re-\ d- c co CY") rr\ Le\. 1 /4, \.1:3 1-11 111 L11 \- `.. If1 L11 111 -P -P -P ''',-,--, -1 c,:', cri 1 1i (f) -P -P -1-D -P -P -P hshht -.2 lfl 4.11 LC1 ej Ccl -P (1) (Ce 1.1) 1-1 -P -P -4-) rli a.) `,---.) co I
t1d Cc\ LC \ Lf \. \- C \J,-- cb +J- cr \ : :ciii -P Z \ cr\ C'- 6\ en 1,-- N,--- :.. 4-p Pr-4 +'- d- b co, H g-a :Gi g Cm.) - \ V- \ C \J k. N,-- N s N...... Fil + -z1- c \I C.:.) cu r'l Cn 1-, g-4 \- k.. --- C \J 1 v' zz' \ D +)...,'=...- P +,rcu 1. Z r -I -z1- Rl ci) 1" cyn (sr \ co re\,-- N N -r-i 1 1"--.:1-- N N CY) cr\ cr\ N N tc....... o + d- d. Z' Z o +3 :ui r-d Cr\ cc\ I-- N 6-1 cm N.... Cl) pq + -,r- cv o o o o 4-, 1,7-'1,--,-) \ Cel OD Cr \ cr\ 3 d- r-1 1 ill t"---- U'r \ C \ i CN re\ C..1 Crl Cr\ -1-1........ -ri 4- -1- ) eh - 4 1--4,- g--4 Cl, c3 --. _4... 4-, 1:1) rd CC1 Cl) > 1S\ 4..c-\ LI. \ Lfl 4\1 f- i,''' C\.1 U\ c--,--- CM 1 ren t`r \,:}",...t" L L \ r1.4 (1).: Cl) (1) 1 4-3 +, cd :cri :c' i '.:---, I-----1
1983 mg / l maata c c 1 1-- IN V- Ch r-- I-- Cm if-\ -P 1 V- c rc\, Cm cf).... : I rn, v- C"-- -4-) ri-1 'H :cd g-i Z o-\ cm Le\ V- V- r re\ 1 Cm t-r\ N- 1----..c) [--- -... 1 re"\ cm LF\ co in LC \ :c\-3 -P Z g a) el-xl cn Z re\ c)-- CM re\. 1 CY\ t.\ -\ i-' " g 1 N- \ ;.. C\1 1.1.) H g a) Z.C..) u) cr\ rr\ GO, cm re\ --- v- H 1 "-\ 1-- 1.1--N V- c--- u- \ v- v- v- cp...... a) I re\ ---- re\ C- a.) -P :cd r-z `.---i c re"\ GO -P 1 c rc\ c) 12q I tr r- r- cm -1-3 -P Z :cd g,--1 Z c Cm --- cm 1--- rc\ LO, I 1 i v- cs-n cm -- cm... CM cm..c) -H......,--1.=I-: 1 r<- cm V- Lc-\ re\ cm te\ ch c,j cd '_-,- -. -P (1) ci) rci, - -P U) is\ Lc-\ Li-N ii\,l,4,--1 :: cm u-,-- cm cm rn isn,-.1- -± U\.1 (i.) 1,--I cd :cd :cd,---,
re\ c 1.1-\ c:5\ -zi- CM CM -P 21 co,--- (S) :. 1-- in -P F=1 1- T- H.-1 :cd P-1 4 1---..-1 : Crd 1- -P Cl.) CM 1"--- -P N-1 Le \ 1.- n4\- 1 \,. N- c-- c-- Fi 4,--1 i.--, F---1 Q.) -r-1.cf.- k- Lf1 (I) K" \ %- ±4 C--- LC1 CM 1... N--- r 1.'4-1-3 :C.C3 1 "J ),--- -1 Maaprofiilinäytteet +) \-9 K1 ke, LC1 1 /49 \ K1 " \ \ +) LC 1,1 r--i -4 ell 1 -P,5^> :C\J :oi 57_7, is\ Lc\ Lf-\ is\ c\i Ls-\ CM CM (C\ Isr
-P R1 -P t -N -) v-\ isc-n k.d kj) L.c-\ \ sj- t-r\ cm -{ (I) C-- I"- % d- l--, d- t<- d-,--- I",---.CL) Cn "ct- rc rff-i :cd k. \ Ol - Nl ) 111 Nl Lfl CeN CI - \-.1 Pi C\J Cj Taulu k ko Näytesyvyy det tr1 L11 Lfl 1.1-1 C\J tr\ C,1 C\J cr\ te\ LC-
1983 mg / 1 maata -1 I 1 N-1..C) Lfl s)...fl LC1 D GO GO I re' Lr\ Lr\ u-\ Lr-\ \.(:) cm.. Maaprofiilinäytteet C-- Taulukko I P-1 1V\ Näytepisteet: Näytesyvyydet. re\ cm re\ re\ I I-- GO CY1 Le \ d- ) k. tr1 % C1.1 C-- K-1 G 1 C3-"N CrN Le\ Le\ in Le\ cm Le\ 1 1 Cr\ 1<-\ <4-1
1983 mg / 1 maata :ck3 CD : -P :c3 -P,--1 LC1 K1 LC1 v-- g C.) '----. f--1 U). C\J.. C"-- Cl) UI,- c:5') 3..c) GO re cm,-- 4-) :cti r--j cci CD -P 1):.1 Lel 11-1 C\J.1 ct Ce :ct3 ch 1 C*--- Cc1 -vri-- K1 1 lsel %-- v-- cd ccl Taulukko 18 -P -P.H ">3 Näyte syvyydet U in Le\ In cv Ccl rt LC1
I C H H _Y k Cf) :CLI a) : _.Y CN.. Cr\ r- I,N.. Nl.., ren,- c-... CV.. Ni r-\ LrN 6,,rws In. en ce,--- Os Gr I. N1 D ce Li-N.,-. I-r\ r-... r.,- r,-, t) 41,, o,- -,-- -..1- CV o n CN i-r) = o o rr«n.-- o o o o o CV LIN,- LIN r- rrn csi C) CV...1- ",--. CIN --1- e--- =...... I,N ---.. l'rn = -.7..... c- =.. CN...... CD.1- =,c--,' CV.. ej........,.. ---... C) l--- = ',.. CN - = 1.-.. f,r \..., c--..`.^.' l--.. --,.. \D r- CV Nl CI H. ON..... CN...Ct.- CD.,....d- ON c--- C4 tel... I----., r... I---., _,--... -I' --... C4...... CV l".. LIN... NN a..- T--- --... CN Nl co... \- ch.. -I'. r-. o,..... CD Taulokko 19 näytepiste n: o C : :,--1 4-) 4.) H U) : _Y :R1 --1 --I :3.4_.) C (= >-, 4-) >, --i :: :.- = :3 _i_j 3 :I 4-) c _Y 1/4. -.1- c--- CV r-\ (4") C\.k-- ',-) ca.--i cn U) >--. k :R1 - >,.1-,-- = :3-1-1 (1) : 4-i c :..- Lr\,-,--. rr1 \JD \-c) rs- = CV -..-- 7.: r- Q\ %-- :3,--I.-I :1 4-) c co U):...- >, 4--) >, H,kc4 Nl ::: = Nl Nl r -N CV o >.,--1 > ca H..Y 1 (I) n k C a) _ k, 1. CCI I-1 ca 3 -I C :I > -Y _Y 1 cn 3,--I C n7,--)
-i CD -1- I O't r-. \-... rft r---.. N1 NI.. c- t--... NJ en N1 rrt -O-. r-- en t-- t- t- Gi, en U-1 (=I t-.. t-- 1) ON. GP, (ft -.1- ON (7 1J\ Nl. cr\ t- ON co Nl, r-\ (7 an c) t--.. keskim. 1 83-84 111.., Ni.. 141 n t-.,..., OnC) ret... t-- c- Nl CD tn............... (:)C)\ N1 ' rrt N, C) ) c- o t- t-- - -... Nl CD...., -..... L.n - r."-n u-n o -1- cn co = "-- r-r\ - r,\ o,.. co,- N o = - n, [-.. r,n,- 2 /12 I Nl... --.1" CC cs.1,., (7 (:7 (7",.., Nl U.1 ).., 1 983 19/9 r-,, o - - o - r--- o o co L.r, - \C) \D o - \C) \D o - 5/4 - trl c.- CD n - -- -- Ctl to N u-n r`rt - r--- Lr--N cc - r,-\ r -N N - Taulukko 2 näytepiste n: o I : _1_3 : (1).--I a) -p 4-1.-I : -Y :co.--i,-i :co 4-) c (1).. Y co >, 4-1 >, (1) Ii :: = :-_- = : 4-) ) :co -P c a) \O -O".,-) 1-1 ) co >-, P :. >-. t-- Nl ret L.1.1 CN C).-.1-, c-- u-n r..- :co 4-1 :.--I -P : O 4-) : C 4-1 CD C _Y a) r. r_ ::: en.. >, -P >, a) 1,c, c.i 1----.. `.. 1-1 \C) r--- C\ CD --.-- --- Ni :-_ -- N1 r_ = N Nl rr\ C 1 > H co P...1- NI >.-I et _y ) Co (1) P I ccl r-1 C > co r-i Li\ Nl \o N1 _Y ) 7 Cl) co 1-1 C al "--)
198 1, 1 982 keski- 6/ 4 1 V 11 2 4/1 1 31/3-1 4/4 2 4/11 m äär in,1,1 4,8 18, 31,4 ' 21,1 9,8. 4 1 4 1, 5 1,6 18, 6 21, 7 14, 1 1,4 1 9,3,6 2, 9 1,3 1 6, 5 1,8, 8-2, 7 1,8 96, 1 87,9 96,5 93,5. 99, 3 98, 3 66,8 88,1,1,1 9,3 23, 43, 7. 25,3 54, 4 62, 34, 1 5,2 67,2 4 6,1 31, 8 48, 4 1,9 1, 9-6,4,4 16,7 16,7 7,9 7,9 1 6, 5. 35, 5 36,6. 31, 2 19;6 2,2-8,6-1, 4 4,9 77, 5 76, 3 1 33, 16,9 75,9 - Nl c- = r,").,....... C`.1 Cs.J =.. N1.. r-- Cr CC Nl C I Csr _ r--- -7-7. = c-- tr1 C1 Nl d' Ch r-rl -- a's r-- -, -7 "---... t`,1 e..., \,... ren.. Ii \ Taulukko 21 näytepiste n:o :1:1 Z,-1 :.-1..p :co : 4-) C 3 11).-1 co -1-) >, -1-) -1-).-1 >. (I) ) :o,--1 ::: ::: :: :-.. : *. ) 4-) :.---1-1-> CU C a) cn:-. Y >, : _ \D -.1- - >, CV r.-, u-\ cr, o..1- Lc"\ -- -- :CT).1-) : -1-) C ):..- 11'1. \.1).1) r-- -- --- ::: C`4, cc = r-- c)., :3.---1 r I : -1-> C ) -Y ::: = :: >, -1-) T. ) )-I o C-.1, IV C--.1 Nl rt Csi > -.--I..Y M r-i _ > -,-1 co ") 1 C M r-i ' I co,-1 CU CID C > r-1 D 7 _Y co.--1 C ' r-) '
,-I _Y co.1- OD i CT \ r- c- en Nl 1n.- =,. an,k--.k- -.1- - t. GIN M - t-- en.1- c.- en c-- r--- en --1- = en, CV ON en. ON 1-11 r,-\ en 3 r,-\ en Lil r, \ Nl en,- r,- -1- en O l'r\ en \- Nl Os o k-- en L" C4 Lr\.r. -.1- c- gr,...1- \o kesl<im. 83-8 4,- 1 lr\ r."\ IX) C) 3 c"1 -- - -,7» r- cr\,..1- r+-\ a CD.- 3 =,ID re\ Nl C) ko = 3 I:...1- Nl,,r- rr\ c\j r-- = -1- rr\ CV -1- =.--..... =., N-1... 33 CD ('4 re\,- rq u..\ o Lr\ -... -,.. co co ' - 1» \O Nl 43 OD ON k--- zz I:).,...., 1----.CV C) rr\ Nl CV CV.. r--- t. Nl n M o o -,..............,., CD Nl Cr \...1- LIN C) Lt1 Nl c- C.1.1- Nl rr\ Nl.,- -...,., N1... CC., CC., ON.. = L.r Nl -1- c- N- \ N' (7\ Lr\ cv 43 O's cc CC ----,, -.,..,...s - ON ON CD -1-1"-- ' CV ON c-- %-- u1...- Nl,k-- Nl N1 ri\ n.1- N1 Nl c--- c-- Cr \..."..,.........., -........... ',... \ - Z) \ \ CN -1- \JD CV 1--. -- -1-.-,--- Taulukko 22 jatk. näy tepiste n:o 1 :co :a3 o C rh 4-) 1 -. :.-I :CU ''--) : 1-1 Co -1-3 :Cll 4-) 4-) :1 1--I :CU 4-) ca Cr) -1-> c :,-i :) c > co -;-) -4-) ) -i..y C Cr) C > = :-. ::: :=.) = Ill :: ::: :-- ::: = =,-I,--1 4-) >,... >, -Y >, eri Cr) C --i 4-) -IJ r--1 4-) _Y CC1 CD.--I >. : >, ca Co > C _ CU -i C co : \O Nr- \ C\1 r- a) r-i >, \O \O. co -i. r-i ' t- cj r<-\ i.r ch -- 1-r" \ V3 h ' 3 = NI rrn V- V- - C- V- V- (V CV Nl CV
- I H -r-i -M f.-4 en ml a) :eli,m,--- -zt,-- CY\ C--- C- u:, Le-\ d-,-- Lr\ re\ re\ d- cl3 r- L/1 Ce\ CM CY) Cr\ -z:1- re\ Cr \ CM,--- 1---- 1--- K1 lo Le-) cm d- U) 1-- CM 1982 3 1/3 1 14/4 24 / 11 1,- ir\ Cp MD 1/4,D CM re\ CM ( " CM LCD C- re\ cm,---,----,- MD \ re\ CM,-- d- re\ te\ em,- C- re\ k.d- cm, 1...- --... t'.-- t'r \ Ir1/4 Ir1/4 r.- Zt.,-- te \ 1,--- CM,---,-- I \ V, \.,---- C- op N pel - :d -P cj -z1- L.. CM d- cm '- 4--, cn a) -),--, \,... Czt ---. c cv '- re-\... _ LC\ z1- Cf.\ Ce\ t - '- 'r-, re\ CM v- -.. CM I N 4-) en -c1- L.,-- CY\ CM '-..C) -zt Ol 1.-- cn,--,--,--- ',.., \1 1-- LI \..... :Lb :3 CM..- cv ^ ^ Taulu k ko 23, a) (f).r4 a) -1-' >. :C3 H 4_, -H d.,--1 en : H :cd -P fi (1)CD r-1 r_ :: :: = a) en 4-, ---- -P 4-, -H ::-.> u) CD :cri -r-i :3 -P :d -P ::: g a),-' d -1-3 H 3 rej en F-i : Ui Qi = :Cti 4--, :CV3 -p o \.c) ::: ren 1 /4. = cm C:, :-. r-,--- CM N-1 in -) -ci- Lf \ kj:, 1-- \, H :d a) r- U) 4-, ci) H CM = =,--- CM CM CM r-k d en -H = cr3 -r-i,m H rel CM,._ ai ai k g clj k tai k d (1) (Li d r---j..
CM CM 4-- CYN OD 4-- cr ::I re "4 4--- -4 4z1. 4--- 4-- CM V\ C-- 4z1-1"-- C--- kr> irl Cel 4--- CM CM rc \ r'r \ CM,. r,--- C\J - 3 Cr\ -\ :cd -P -P -4-) :cd +11: å) X 4ri ->.C\J -4z1- LC-4 c ") rr\ CTN Cr\ CM '.() C\.1 Ce\ CV LI-N C\J C\J -zt- cv cn re\ r -- Ci CY\ re\ k. cr- 11-\ C -g : H +' r-1 :d :3 -P (1) 4-3. 9-1 -P = 46 m kentästä ympäryssalaoj. CM ren r-- V\ 4 -- 4-- 4--- CM... 4,.... o r - t ('4 -- cr\ cr\ cr\ CY\ cf -4 fr \ CM 4-- -4 k. k. n ep C \J (C) CD 4 le \ CM.eu (ll = = = = -P CeN.4) te4. r r a, C t'" k.c) c cii pengaskaivo L.c-N C\1 Cr\ lf\ \ *czc I.1"\ N (n 1 cv te\ 4-- 4- CM CM C4,1 Cqj
I H -1-1 X CG :Cd CD : 1"--- l C"..1 -zf- r--- c-i- zt- -,-t-,--...1- ---:- \-- - a \,-- - C \.1 C\J C\ 1 - C\J re\ C() k.d, -,-- C---,--.,-- re \ c-- -d- co,zt- LI \ \, ) in ' r-- C1 /4 I (\J l- T-- C--- CM --N c---- c co,,i-,-- cm r---- CJ %- C--- zt-. ec1 /4 C1 /4.1 CY1 /4 1-,...fr. '.. =z1-1--- tc \ rzl- r-. ^ r-- te \ -., fcr1 /4 k..d a \ - - 1--- --- -z1- - LC \ ii- \,- 1f \ \--- LI\ - C \J C \J -d-- - L.C\ Cr \ - 'zt- 1--..---- -,---- 1- re\ - 3 1981 6/4 9-1/ 1 24 / 11 al 1 r(---,..----..._.- -- re-\ cv \,,r- LC\.. 1 /4, ii--\ cm clal.. - - -,-,-- C \J ^,-- C1 /4.1 Lf-\ cm ev co re-\ cm CC) I'C\ C\J re \ te's v- Ce \ \D t--- C \J -1 /4 te\ - -z - I. cm te\ Ne\..---- - C--- -zt-,-- c----- -. Cr1 /4 N--- ''--, C1/4.1 o\ -1 /4 `---- co ('1 /4J V\ v--,:t Cr1 1/4S..) tc \.. 1--- -ct- ',,,, \--- C\J \- C1 /41 4. C\J. Lf1 lir) Cr \ CY-1 /4 r- 11-1/4 'cf. C- te \ r1 /4 v--- C1 /41 I-- 1 /4. 111 \D 1--- -.,. Taulukko 25 o 4.3 U) H P-1 a) -P : g,-1-4-),-1 cd i-d r-i (I) : 4-' :cd G) r-i G) -F-) -P,--1 :Cd,-W :G) ch H :cki -P (1):.-,-- rn,`:,-- G.) X -P, CD H :.-- ::- : 4--' (I) :cd :.- -I-D l..:1-- - 1 t'\ Lr1 /4-1/4 r-- "r-d cd r-i Cd U) U) ',> --t : :)-i ',:>,..1- I- = LC1 /4 1- : -P u) :cd -p g (I) X. `.. le) r- : -4-) cn :cd +).) X rc \ C--- 1- -_-. C \J.D r- = 1"--- 61 /4 r- :CC5 1-1 H : -1--, R: :.-,- (1) 4-' -J Q) H r- C1 /4) C\J C1 /4.1 CU rc \ C1 /4.1 o 9--1 cd,- F.-1 CL4 i cd I-1 cd (n H X t--i (r) bi) d.) S--1 X cd,- cn c'ö 1-1 g,-z 1
.. 1- [-I,X (I) (1) 1 ' 1-- o r. C\ 1--- --N l.. d- -c.1-1.4-\ C \..1 N--- co,---- cl-,---- 1 1--- c--.'"-i-.:1-.--- Cm '," re\ Lf \ Nl LC\ d- 1 I-- OO d- Nl d- \--,,, 1- d- (\J [--- cm L(\.. li) 1--- (3.4-- ki,--4 U) ).-M d- I Nl Lfl r"-- --- C---- rc-\ GO t----- CM,--- C---- cm CM -N -_- dr d -\ i_c G'\ 1--- LO k.. CM 1--- t-i---\ cn C \ I ir\ I-- CM r-r\ C\J C() Ls-- f.) C \J,--. -,,, I-- C-- 1-- -4--,--,--- 4.1-"\ d cm k.c..) k..o t-en LI- \ \. Cr \ \- Lf1 d- C\1 <-- kr) c,--.. L.(--\ ii-- -, -,st-. st- cm l'e\ -).. i_c\ I-- CM I Taulu k ko 26 Analyysitulokset kokonais re. a) O' 3-.-. näyte piste CM cm -\ -... c.- \---., 1-- Le\ - c3- r---- C\1 CM.....,--- \.o d- <---,-- <--. 111 1 ct-.--- 1.--- 4n - n:o r sijain t i : _p :C3 Cu H (--1 Cil :eri e!_. :ce 1-1 r-1 : C13 -P Cu rn Q).r.-I :ce -P w :d -4-) ci),,zt,-- (N [-(-\ 11-4 cs-,-. te\ -i--- c-j H ai u) u) :cd - d.--- C\J : i_c..-- \ :ce -P u) :c41 -P (1).f),-- mo,---- LC\. d- = = fi Cr \ C `,. I lf) le) I--,--,--- d- C\J = : C-- CY,-- d- :ce r --I r--i :C13-4-) (1), W :- " Q) r-1 CM t---- LC \ Lf \.----- d- 1f \ LC \ k.c) = = = 4-- Cm CM CM ren Cm LC1 in t--- H d,--i4 Ce CD cd cd tif) k g Cl) Q-1 ("J 41--\ 1,- ce,,-- r-t ci (1) Ce U) H (1 H cd ej ed i"-d. _
keskimäärin,-- - -.,. C--., C) H- r. C) --1-,. C)... c-- w. CI.v. CV en H- w....w......... (D... (2 = 4..... C) rr\ «., C) I 2 4/ 11.,., M, Nl.. V \... c-. H-, CV.. H-,, co.., r-, tr......1- CV.. o o.,., o,c)., o 1982 3 1/3 I 14/4 =,,-1-..,.., C3..,..,.. (7) c--.., ON CD ON., D D, o 1981 6/4 I 1 / 11 2 4 /1 1...- (N.... C7 c--., r'., CD., Nl = (V,c-- CV C'1..,.,.,.,,.,...- -...,... H- CV,----, CVI (I\...- Ch -.1- CV. N =...1- r.r\ -, co en. = -I- --...,. '.3 Nl Nl..,.., ON.---...., h,--.. H-., h..,..._., s..-., Cr \ Cr\...1" CV.c--. NO c- Taulukko 27 näy tepiste n:o : C H1 :o (-I 4-) :1 :CU 4-1 C CU C1) Cl).) :: 4-> >, 4-) 4-) H >, : -Y H :: :: ::: :c 4-) Cf) :CU 44-) c (1) -Y -..- -r--),--i CU 3 ::.- >, F-I : Cl > CV r,r Lrl ars = -.7.r- (f c- :3 4-) 3 :O3 4 ) C a)..y VD. k :: M. :-- Cs4 \, :: N I--- = 3 c- (3 c-- :,--1.-I :3 4--> C cu -Y >. 4-1 >, cu H () Nl "--- = ::: - CV CV CV CNI > H > H -Y (3 C) _Y CU 1 p _ : I CU r-1 3.-1 C13 > 3 -.Y -.Y 7 CU - (--I - C CU.
H _Y cn -.1- i 1---- C) - = r.,..\. en Nl go.. r---.. ws...1- on N\ C'så en en Nrt en eti,-- t s. en on on...,1. t Lr\ cti vs l-r. cr\ C3 on.. o D 8., o /r, o Analyysitulokset vesinäytteistä v. 1983 1 984 kes k im. 5/4 19/9 I 2 /12 18 /6 1 31 / 1 1 6/1 1 1 28/11 83-84 - co --- o -.L--, ri-\ Cr t etl r-- = o s.c) - = - o c'i, ci Lr\o - - -.., o csi r.,.\, r- Ni., =1 Crt - Ni, C) re't On,.. in Ctl r,-.,,- - - - - rr\,-- d - Ct1 C) ov- - - - -- CD C'4 c- en, Go, rrt...1- - r) t ON,- - - o Cr1 I,. - is-, - ) Lr\ - o : Taulukko 28 CL) 4-).-I.. 3 4-) >, : C : : (1).---I -- 4 ) 4-),-1 Cr) : _Y :o,-1, I : -1-3 C cu _Y Cr) > 4-) >,,-1 =.---.--- :: :, ).4-: Cr) co :...-1 4-) C Q) en = _ > F-1 : CU.. >,, esi fr t" \...1-,L- Lr\,-- : co : 4-) C Cl) _ rr \ CN1 h \e, r-- cc cr. = -,L-- --,1 I..1 :C1:1. a) >, Cl) "--1 Nl - = - > Ni Nl csi rr\ c--1 cri o > r-i 3 Cf) o C Cl) I co u) C 1 > CL1 --Y -Y al =, CQ CL c Cri
keskimääin,---),--i H -1- - ill Nl V Nl Nl V s V CD r+1 r-- Nl v CD CD N1 V O,,.. v..- V \ID V V -d" l.r \ N.1 ' Nl \. r--- (--rn r.-\,--- L.fl v = = - c ci r I,--I r--- -, c.i C.I V crs -..,.. =. -.1- CP, e -- l',1,-") l." N3 C) N1 N., ch ci VJ Q e--- LA.. Nl c -...,... Nl, i H r,- \.. O's M V Cs,1 *V r-- e C OL I kp1 / 1 N r\ CC ----... ' ' =..1" -...,,--I H = Nl v Nl v Nl Lc\ v Nl N\ V re \ V Nl LI- v \ Nl Nl v co N. r--- Nl NI Ln e-- M c.,4 V,-- ---., -1- Nl,--) r-1.-1 t"... NI N-\ O v o --7- v o -.1- o O cl Nl o c-.4 Li-N -I- -- ' N.1...1- CT,.. e-- - Cs.1 V Nl V C) Nl v r-- Nl V Nl V tr1 Taulu k ko 29 a) 4-) co..-1 _ -I-) >, : - C :o :co.---1 Cl) 4-) 4-) --I ) : -.Y : 4-.).--1 _kj C CD co >, 4-), a) ri = :-. :: :.- :1 4-). i : 4--) C _. C= NI N" \ 1-r\ CN o. -r--) co. i :1 :..- co >, r-, : _ >, -1- Lt.k c :co -kj,--i : -P c a).... o \ ¼O - :-- rr \ \O r-- :..- Nl \ co.-- N cn c-- : 4-),--i :co 4-) C (1)..Y :-. co >, 4-) >, a) H o NI Nl Cs..I Nl > --1 co -x cd. 1 co, I co > cr) H cl --, co c co co 1 > c a) r-i 5-1. = co LO co.--i, C ".-7)
cy G\ c- keskim ä ärin,,- -..., -1- N...- -..---) 1,k 4-1.-1 rt-\ r-- ri\ -- r-- H 1-1 - N c-- c-- cr\ co N N...... cr\,--i.-i Nl - cr'n rr\ o (DN.c- cr) = N -I- \c) N N N. cr), o -..1- rr\ i-r1 cy L-rN \- r-- \o r---,-i.. ---) -I,--1 s..o.., -.1- CN -.1- cr, N o o cy c N Nl N \o \o...- r-\ -..., (V V CV V N V C) -- N \/ N \./ N \/ rr\ c-- 1 981 6/4 1 1 /11 I 2 4 /11 1"(1 C`,1 -.1" N V C= rr \ = LA,L [ NL,./ LA [--.- N - V I-r) V -i"? -I- c-- NI.L--- l- NL t CN..,- ' N l N N -d c-s! N.--I H.... '. h CN -...- ""--.. N CN ' N Taulukko 3 näytepiste n:o I C : 4..) :3.-1 -I-) -P.-i cn : :@ r--i.--1 : 4.) C CD Cr) >-.. -P >..) H :-- :7 -P :ei -kj a.) _( \o -.1- c-- N N" \ L.r) C)" c-- ' CCI,---i C13 (r) 7. Cl) >, P :1 _ >,.." -- 1-c\.- : +J (1) :1 -P :: ) CD r-f-n \O \O \c) c-- = Nl \- r-- = co c--- :..- r-- Cr -- :) r-i r-i : C11 4-) c a) > 4-) >,.-I cy N cni N r. N >...-1 > 3,-I :1 Cl) _Y co Crl r-i C ) _ f-i I ei,---1 af CI) 1-1 C > cl1 p _Y _Y 7 ui 3 _Y en :1..,..-1 C crl,-/
--1-.1-1...Y 1 W' N -Y 1 Nl N,-1 a- \ '-').--i (V CV ra,l- CV...I- CV...1- CV --I'.1- L!\ L11 = e-'... rr\ -.1- N =...1- LA co h = e-- = L.1-1 Cr o u-n CV N. r- ra,--...1- LA \ keskim: 83-84,-),43 N cm CV = LA L/1 C *V Ni LA LA 8 e--- oc).. r-- sl- L/ 1, co C-...,. c-- ce CV.r-) r-1 1-1..1-...1- r4-1 CC C N I'l \ c I rf\ co \ > r-i - :CCI 4-) en (..) -I u«\ 1.1 : C zr CV..'`-- '., rr\ \.c - c l- CJ Nl -,--)..-1 L.t.\ t...1- r.r.,, co Lf \ ra e-- CV r---- \-- LA Nl o rr 'N c,..j Cf Nl o Nl CL) 4-) > cn a) (1) 4-) rr\ ch cc "-... --- e-.--i -i n ra c)...1- o r-- cp c) co cc...i-, H CJJ r-i..1- -.. Lll CV r- o CV,-.- Lf1, cr. CV CV \-- a\ CV N CV r-- L/1 --.1-, c:c Taulukko 3 1 a) 4-) en..-1-3) 4 ) >, :co : -I-J : a.),-i a) -p -I-).-I en : :3 1-1.-I : 3 -I-J C a.) en >, 4-) >, Q) H..7 -.-:. = ::-. : -I-) :C.4-) c a) \D -i-.--) 3 r--i Co en:-..- Cf) >, P :c CL >. cp, Nl re\ LA c:n o..- LA -- = : -I-) 3 : 4-) c:...- a) _.Y rr\. \.c) \o r-- =.-- r. :.-. Nl N,z.c co cc o,-- --- :Co -1-3 1--1 : 3 -I-) C a) en >. 4--) >-, aj,--1 c) est :..-.--- Nl ::: ::. CV Nl ra Nl o > -,--i CID... co r-i _ > H co Cf) co cn cu 5-1 I C9 Cf),--i C CU > p -.Y -Y f ca r--i c Cl),-)
, I C14 -.1- LIN.-1 V CV -..- C11 LIN V Is- V I" \O \/ LIN C 1.1 e ' `..... H C1I Csl e e e V V Cs4 C C I C) LIN CID \ (7) LIN ' 1.1.k-- \i) Cs4 U1C11 (7) 17) -.- -..- ren \,/ Ni 'V k '.o V Ni C tin 1.1 CN Taulu k ko 32 k äsittelem ätön imeytyskentällä 46 m ken t ästä : _ ' 6 m kentästä re r-- `4:1 imey tyskentältä C1 r LI CN D j o r- co cr v- cs4 c-4 > CD låskuaukko CCI CC1 > C 13) CL -
:3 -P CM ifl c- U) Q) cn.7-1 rd 9-1 H1 co rc\ :cti :c3 a) cr) L.c-\ :cd :cid g -1-D 4 a) o -zt-,-1 d 1-1 LCI L.o re\ \- X r-z i_c\ v-- v- Cll -P --i d.-- -P ui. L.c-\ cm C-- :cti 1 -P 1--- cv \-- cm \-- -.1- co cm :cid -N :d d- cv.- cm Lc-\ (<-\.- 3 ce"\ Le\ cm \.o cm H CS'' I---1 -P :Ce3 c- :ci ca :cd d- co cs) cv -1-1. -11, g cs- cv Le\ Lr\ u) G -1- rei\ Cel g (1) rl -P rd -r--d 9-1 rh 419 C- 1"-- l`c\ LI\ 9-1 1--- O'N IS-1 [--- g Gl zzi- op. CC3 -P o -P k.. cm rc\ rd 4 Lc-\ C\J ren d ',>- Nr\.c) d- (1) :d a) -P -P g ) ) 9-1 9-1 rd cid a) r-14 3 r-- 1 1-1 :cd d-\ C-- cd ta 1-1.- 1--1 1.12 W X -P -,--1 -,--1 tv3 g a) :cd r-7 H "--3 g d d g f-1 LC \ c\j. f- kj) -zi" CM,-z ---,, 4 4 -,-1 cmi \..o c---,-- ej U -P cm,-- PA X I c -,:i- :u3 '-.z cm C \I CM C,..1 g -P U) -P Taulukko 3 3 CrN CY', o ts-\ o.- k- L11 ts- LC1 Le\ LC1 LC \ lo C\J c-- c-- -P :d :c-d rd -T-i :Q3 sai 4 Lo o co -P 4 \-- c--- I--.- o 1 g r-i LC1 lf \ l'e 1 C(l.,z1- P-1 a) -,-i -P 1 d. r, v- 9---J UI..C) U') ') r'\ (3" ks).-- Ce \ N-- 1r\ cv cm cm C\J C\J C\J 1 1 :Ck3 :Cd :cd', 4 W -,-1!--1 X d- X c-- 376 C\J276 1.-- - CC Lf1 Cel cm d- cm :a3 1 :cd d :a5 cd 4 4 4 4.1-1 9-1 \.1-i \ X 11 X tti3 cs-n cs) cs, a) -r-1 ) 9-1 a) '1-1 ',--- \--- \-- M f-i. M M 13-1
cd rc-n cm cv :cd a) -P rei cri,.4,-t.r-1 r--i rl cm :cd W,-W g a.) -P P-1 ', r1 P-i i. H 'i ctt -4-, cd -P cf) -P :Q1.--I :c :cd :cd :cd l I Cd 1"-J Lc\ CeN '' -1-> P-I C\J C1) :cne3 rd, a),---1 i '-, '-- re-n -P :cd 4 -P P-I Le\ :cd :cd ell -P -P rd in :cd H cu. (i) r-i I I 1,- -4' cm H :cd g. a) r--d H r"-z t). -P H (.3 i--i (r) cd Z g g H -1 a> -1--z,-1 r-.j (I) cd :CL5 2:4 k-. P-I U) -P.4 1---,--I a> :n1 r I t" re1 cu :cd k.c3 3 g. 9-1 r--3 U g k.9 en,-1 -P g a> -P P-1,.r-4 rz tz4..c4-.sa I,:rjrc\.r-I cd 4 c
4-) I rg Z. :a3 -P a) (D Q) ca -H rid :cd :aja) F-1 :cd [---1 :cd g -P gl a) -,--1.-M u) d- 9-1 a) -P,M Cfl Cd N-- -P 61 CS\ :CL:3 1 A-D 1"--- 4 :d cv :c-3 ',:--% ir) -P en +D :a3 (I) co :d rd,--1 5:114 cn > o H o rlrh cii k..c) C- C'J 2 9 37 654 Lc-N L.C) 4 668 92 tc"\ Ls-N re\ LC\ LC \ ' C51 LC 1f \ 2235 7 78 LC LC1 -P -r-j co D CM CM \ d- rcl C5 \ LC \ d- LO lsd +' rg LC \ t`c \ \.. \C> CM Cfl,-,,-- :d -P -P ca cp -H rd 111 1-1 eg cy) o C:rN :al a) I--- rc\ 1"-- r- H,-- re\ cv ±' C"-- H f--1 blo d- 1"---!--1 *1-D ' G \ c3 te\ LD.ch g,--,-,--- -H cv 3 r-1 t`r \ CM k. LC \ CM CM ±' LO CM C \J :cd 1f \ d- d- CM Taulukko 55 1-1 -P :Cii :cd rci Lel 5:114 3.C) a) H CM (. d- CM (1) -H -P -r- I-- b LI \ l l N--- re\ Cm g d- -) in Cs-N Cm Cm CM I I l :a1 :d :c,ci :ai \ :a3 d :c13 cd Fl t). l 4,s1 -T-1 H -1-1 -r-i ''',.. -H ca CM re\ d-,_ ca,m IW,Szl lo u) u] g,.. u) g,-; cl cs-n -1 cy) Q) -H cl a) -H a) -H %-,--,- -1.-W F-1,-- --i P-i
cd cv 3 4-> P-1 N--\ :Q3 cp -P rd 1f\ H a),-1 H. cm :cd tto g.,- Cl.) -P P-I c- -, 9-1 tio 9--z b. ci-\ g PA o -.1 -,-1--i ':.1 -P.--Y4 cd k...o C\J k. d- VZ, cm C \.1 (1) :cd rd d- L(\ :cd r I a).. F--1 :cd r--i cm cm :cd :co cm c--- c C-- I g. p-c o -P 1-1-1 r1 Cli 9--- W d- 1'e\ Lf \ Ill Z -P :cd Fi -P P-1 :cd :cd cu -4-3 :cd H G) cn 1-1 r-i 9-1 :cd cn cs g (I) -P P-I r--.1-1 CD.1 D hi3 OD -P H g cr cd r-i co ai ;-i g 1-1 K1 1:1) 1--- '1- 'f-d 1-1 -4- P-1 re \ Kl 1-3 o :cd rd 1 szt 1"-- LC1, I a) ren re\ :cd -P Sai rel k. G) c -P a) -P P-I H r.- bj) C\J 1 Lc-\ k.c) I cv Z Cr\ 3.4 4.41 Taulukko ca IN Nc.-\ O -
Taulukko 37. Vuosien 1961-8 keskimääräiset sademäärät Hämeen tutkimusasemalla Pälkäneellä sekä haihtuminen Lammilla. Sade- Korjausmäärä kerroin mm Korjattu Haihtumisademäärä nen altaasmm ta mm Korjaus järvihaih. varten Järvihaihdunta mm Tammi 31 1,41 44 Helmi 24 1,43 34 Maalis 25 1,4 35 Huhti 33 1,21 4 Touko 34 1,1 37 18,5 54 Kesä 46 1,6 49 134,8 17 Heinä 71 1,6 75 115 1, 115 lo 81 1,6 86 81 1,1 89 Syys 62 1,6 66 36 2, 72 Loka 56 1,11 62 Marras 5 1,21 61 Joulu 34 1,31 45 547 634 474 437 Valunta Haihdunta 23 mm 415 mm Maa-alueilta haihtuminen n. 15 mm pienempi kuin järvistä:. Lumen pinn.asta haihtuu 5-6 mm kuukaudessa. Korjatulla sademäärällä pyritään kuvaamaan todellista sademäärää. Sademäärät Hämeen tutkimusaseman Mittauksia. Muut tiedot ovat Hydrologian toimiston antamia Kokemäenjoen itäisen valuma-alueen arvoja.
18. Liite n:o 1 5.42 Imeytysratkaisujen rakenne ja mitoitus 5.421 Yleistä Seuraavassa esitetään imeytysratkaisujen mitoitus pääasiassa norjalaisten ohjeiden mukaan, koska sikäläiset ohjeet ovat yksityiskohtaisimmat. Muista pohjoismaista sekä Yhdysvalloista ja Kanadasta esitetään tietoja vain sikäli, kun ne poikkeavat norjalaisista. Suomalaisia ohjeita käsitellään erikseen kohdassa 5.427. Norjalaiset ohjeet pätevät seitsemän talouden yksiköihin saakka. Suuremmille kohteille ei ole toistaiseksi ohjeita. Mainittakoon vielä, että sekä norjalaisia että ruotsalaisia ohjeita uudistetaan parhaillaan. Tiedot on koottu seuraavista julkaisuista: Norja: "Kloakkutslipp fra spredt bolig- og fritidsbebyggelse" (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) Ruotsi:"Vattenskyddsfrågor vid fritidsbebyggelse" ja "Små avloppsanläggningar" (STATNS NATURVARDSVRK 1971, 1974 a) Tanska:"Kloakmesterarbeidje. Kompendium til kursus for kloakmestre" (TKNOLOGISK INSTITUT BYGGTKNIK 1979) Kanada:"Septic tank systems" (ONTARIO DPARTMNT OF HALTH 1975). Norjassa imeytysratkaisujen mitoituksessa erotetaan neljä kuormitusryhmää: vakinainen asunto, jossa on vesikäymälä vakinainen asunto ilman vesikäymälää loma-asunto, jossa on vesikäymälä loma-asunto ilman vesikäymälää Jos loma-asunnon käyttöaika on yli 9 vuorokautta vuodessa, mitoitus suoritetaan kuten vakinaisella asunnolla.
19. Käytettävissä olevat menetelmät ovat imeytysoj.asto, imeytyskaivo, imeytyskenttä ja maasuodatin. IMeytyskaivoon ja imeytyskenttään ei saa johtaa käymäläjätevesiä. Imeytyskenttää voi käyttää vain kesällä. Suunniteltaessa jäteveden imeyttämistä maahan on selvitettävä vettäjohtavan maakerroksen laajuus ja vedenläpäisevyys sekä pohjaveden syvyys. Jos imeytys aivan ilmeisesti on mahdollista, vedenläpäisevyys arvioidaan silmämääräisesti. dellytyksenä on, että maakerroksen paksuus ja laajuus on suhteellisen hyvin tunnettu ja että maalaji on karkeaa hiekkaa tai soraa (keskiläpimitta,6...2 mm). Muussa tapauksessa tarvitaan imeytystutkimus, joka muodostuu rakeisuustutkimuksesta ja imeytyskokeesta (ks. kohta 5.461). Imeytyskoe suoritetaan vain, jos epäillään, että syvemmällä on tiivis, huonosti vettäjohtava kerros. Mitoitus tapahtuu maalajin rakeisuuden perusteella. Imeytysojaston sijoituksessa noudatetaan seuraavia suojaetäisyyksiä: alapuoliseen vesistöön 1 m tiehen 15 m tontin rajalle 1 m alapuoliseen kaivoon 1 m, jos tutkimuksin ei osoiteta, että etäisyyttä voidaan pienentää Jos imeytysojastoon ei joh,deta käymäläjätevesiä, riittää etäisyydeksi tiehen 1 m ja tontin rajalle 7 m. Näitä pienennettyjä suojaetäisyyksiä käytetään myös imeytyskaivon, imeytyskentän ja maasuodattimen sijoituksessa. Vettäjohtavan kerroksen tulee ulottua vähintään 1, m imeytysojan tai -kaivon pohjan alapuolelle. Pohjavedenpinnan pitää kaikkina vuodenaikoina olla ojan tai kaivon pohjan alapuolella. Mikäli mahdollista etäisyyden On oltava vähintään,5 m. Maasuodatinta käytetään, jos maakerroksen vedenläpäisevyys.
2. tai laajuus ei ole riittävä imeytysojastoa ajatellen. Pohjavedenpinnan tulee aina olla maasuodattimen poh.- jan alapuolella. Suositeltava minimietäisyys on,2m. ImeYtyskenttänä käytettävän maakerroksen paksuuden on oltava vähintään,5m. Ruotsissa imeytysojaston on oltava vähintään 5 m etäisyydellä kaivosta, mikäli ei ole ilmeistä, että jätevesi eivof vaikuttaa kaivon veden laatuun. Vähimmäisetäisyys vesistöön on 25 m ja lähimpään asuinrakennukseen 2 m. Tanskassa on tiukimmat määräykset suojaetäisyyksien suhteen. täisyyden kaivoon on oltava 3 m, jos pohjaveden virtaussuuntaa ei tunneta, ja joka tapauksessa vähintään 75 m. Ylimmän pohjavedenpinnan tulee olla 2,5 m syvyydellä imeytysojan pohjasta. Taulukossa 19 on yhteenveto eri maissa noudatettavista suojaetäisyyksistä. Taulukko 19. Imeytysojaston suojaetäisyydet eri maissa Norja Ruotsi Tanska Kanada kaivoon 1 m 5 m 3 m 3 m ylimpään pohjaveden pintaan vesistöön,5 m 1 m 1 25 m 2,5 m 25 m,9 m 15 asuinrakennukseen 2 m 5 m 8 m tontin rajalle tiehen 1 m 15 m 5 25 m m m 3 m Kaikkia imeytysratkaisuja edeltää saostuskaivo. Taulukossa 2 on esitetty vaadittu kaivojen lukumäärä ja kokonaistilavuus eri kuormitusryhmissä. Saostuskaivoja koskevia muita määräyksiä käsitellään tarkemmin kohdassa 5.51. Saostuskaivosta lähtevän putken on oltava tiivis ja halkaisijaltaan vähintään 1 mm. Jos kaivosta lähtee useampia putkia, on kaikkien lähdettävä samalta korkeudelta.
21. Taulukko 2. Saostuskaivojen lukumäärän ja kokonaistilavuuden vähimmäisvaatimukset Norjassa (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) kuormitusryhmä talouksien kaivojen vesitilavuys lukumäärä lukumäärä yhteensä m' 1. vakinainen asunto, 1 3 4, jossa on vesikäymälä 2 7, 3 9,5 4 12, 5 14, 6 15,5 7 16,5 2. vakinainen asunto 1 2 2, ilman vesikäymälää 2 3,5 ja 3 4,7 3. loma-asunto, jossa 4 6, on vesikäymälä 5 6,9 6 7,8 7 8,4 4. loma-asunto ilman 1 2 1, vesikäymälää 2 1,7 3 2,3 4 3, 5 3,5 6 3,9 7 4,2 5.422 Imeytysojasto Imeytyspjaston rakenne on esitetty kuvassa 19. Yhden ojan pituus ei saa olla yli 25 m. Käytettäessa useampia ojia ne sijoitetaan yhdensuuntaisiksi ja putkien välin on oltava vähintään 2..m. Putket asetetaan noin 2 / kaltevuuteen. Kaltevuus ei saa olla yli 5 /. Putket sijoitetaan roudattomaan syvyyteen. Käyttämällä lämpöeristystä asennussyvyyttä voidaan pinentää. Imeytysputkena käytetään halkaisijaltaan vähintään 1 mm salaojaputkea tai rei- itettyä muoviputkea. Tiilistä
22. KULMA 9. IMYTYSPUTKI SORAKRROS TÄYTTOMAA /TUULIHATTU ILMAPUTKI 7// 1.5 m k 199,NOSTUSKAIVÖ 2m OJAN PITUUS NINTÄÄN 25m '11 TÄISYYS POHJAV DN PINTAAN RIIP PUU MAAPRÄN LAA DUSTA OJAN POIKKILIKKAUS., TÄYTTÖMAA 5 CM 5 CM TRVAPAHVI TAI MUOVIKALVO TRVAPAHVI TAI MUOVIKALVO TIILISTÄ SALAOJAPUTKA KÄYTTTÄSSÄ KARKA SORA TAI SPLI ( RAKOKO 6-2mm) IMYTYSPUTKI, 1mm Kuva 19. Norj alainen i mey tyso j ;istu (H11,.1VRNDPARTMINUT 197 7, UNDBAK 19781
23. salaojaputkea käytettäessä reiät peitetään putken yläpuolelta muovikalvolla tai tervapahvilla. Välittömästi putkien ympärillä on karkeaa soraa tai sepeliä. Kerroksen tulee ulottua vähintään 5 cm putkien yläpuolelle. Sorak'erroksen päälle asetetaan muovikalvo tai tervapahvi ja kaivanto täytetään. Imeytysputki päättyy ilmaputkeen, jonka halkaisija on vähintään 1 mm. Putken tulee ulottua 5 cm maanpinnan yläpuolelle. Imeytysojasto mitoitetaan maan rakeisuuden perusteella. Jos seulontakokeessa saatu rakeisuuskäyrä jossakin kohdassa menee kuvan 2 diagrammissa alueen B vasemmalle puolelle, maalaji on liian hienoa imeytystä ajatellen. Jos käyrä menee alueelle C, on lisätutkimuksin selvitettävä maaperän sopivuus imeytykseen (maakerroksen laajuus ja paksuus sekä pohjaveden käyttö alueella). Keskiläpimitta ei kuitenkaan saa olla yli 2 mm (piste x).
24. Geo 5 o v i 5 i ttt i Hiekka }Sora 1 R t Sovi Hiesu _l_ Hieta 1 Hiekka Sora T kiviö. 2. 2.6.2 2 r, % illind I" ffii - - -- -.- ----. _1.i. 11...:_-_===.-- 9 11.-- rtgli -------- 11.11..._..., -------- -.i 8 f 4! me UM _ M _.. -- 7r Wd -.. v, o /. - '111,1-AT 1N- ------1- --- -.. 2,,, mem, e i ne.. AuJ.4-_-.- 4 O ei 3 Ini t,i l Ii I t _.: -.1 41 ' _.. I - _ -. _ [,:,,, J.--- 7.:L' _..._. V..-.- _-.1-.1 " - - - - 11t -_- - _. -- --- _ -_ = _- _... :..- - ----..._ 4AA )AN '.-.. f - --. Tll 2r e. :-_-_-Tz t_-_,,.. 1 ::,- --.-- --B, i141 e r.: 1 wein. eistem MAM N Ci _. INI. M If> (D (%1 11. LO ID _... Kuva 2. Imeytysojaston mitoituksessa käytettävä rakeisuuskäyrädiagrammi (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) Tarvittava ojan pituus kussakin kuormitusryhmässä saadaan taulukoista 21 ja 22. Imeytysojaston vaatima pinta-ala voidaan lukea kuvasta 21. Pinta-alaan sisältyy aluevaraus toista ojastoa varten. Ojat oletetaan tehtävän yhtä pitkiksi. Yhden ojan pituus on korkeintaan 25 m. simerkki: On mitoitettava yhteinen imeytysojasto kahdelle loma-asunnolle, joissa on vesikäymälä. Jos rakeisuuskäyrä on alueella A, saadaan tarvittavaksi ojan pituudeksi taulukoista 21 ja 22: 2 (2,5) m = 2 m Vastaava pinta-ala on kuvan 21 perusteella 4 m2, jos rakennetaan yksi 2 m pitkä oja. Pinta-alaksi riittää 28 m 2, jos tehdään 3 ojaa kukin 6,6 m.
25. Taulukko 21. Maalajin rakeisuuden perusteella mää- rättävä tarvittava imeytysojan pituus(miljovrndpartmntt 1975) rakeisuuskäyrän sijainti ojan pituus/talous kuvassa 2 kuormitusryhflässä 1 käyrä on kokonaan alueiden A ja B välisen rajan oikealla puolella 2 m käyrä on kokonaan tai osittain alueella B 4 m Taulukko 22. Reduktiokerroin imeytysojan pituuden määräämi seksi eri kuormitusryhmissä (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) kuormitusryhmä reduktiokerroin vakinainen asunto, jossa 1, on vesikäymälä yakinainen asunto,7 ilman vesikäymälää loma-asunto, jossa,5 on vesikäymälä loma-asunto ilman,25. vesikäymälää
26. 1 OJA 2 OJAA 2,5 II II II II II II II II II 4 II 2, II 4, 3,5 111, II 3,5 3 OJAA II L = tarvittava ojien kokonaispituus (m). Ni = pinta-alaa Al vastaava ojien lukumäärä, pienin mahdollinen ojien määrä. Al = vastaava pinta-ala (m 2 ). N2 = pinta-alaa 42 vastaava ojien lukumäärä. A2 = vastaava pinta-ala (m'), pienin mahdollinen pinta-ala. L, Ni Al N2 A2 L N1 Al N2 - A2 5 1 16 2 15 7 3 68 6 6 1 1 24 2 2 8 4 7 7. 657 14 1 34 3 232 84 4 728. 7 68 15. 1 32 3 24 98 4 826 8 759 2 1 4 3 28 1 4 84 8 77 25 t 48 4 315 112 5 877 8 836 28 2 38 4 336 12 5 928 8. 88 3 2 4 4 35 14 6 1 2 9.987 35 2 45 5 384 16 7 1 114-1 1 92 4 2 5 5 416 168 7.1 16 1 1 134 42 2 52 5 429 196 8 1 298 11 1 276 5 2 6 5 48 2 8 1 32 11 1 298 56 3 568 6 516 24 1 1 58 12 1 5 6 3 6 6 54 28 12 1 7 13 1 699 Kuva 21. Imeytytsojien sijoitus ja ojaston vaatima pintaala sisältäen aluevarauksen toista ojastoa varten. Yhden ojan pituus korkeintaan 25 m (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) Ruotsissa imeytysojasto mitoitetaan saman rakeisuuskäyrädiagrammin avulla kuin Norjassa, kuva 2. Jos rakeisuuskäyrä on kokonaan alueella A, tarvittava putkipituus on 3,5 m henkilöä kohti. Jos käyrä menee kokonaan tai osittain
27. alueelle B, putkipituus on 7 m henkilöä kohti. Imeytysojasto mito.itetaan kuitenkin vähintään neljälle henkilölle. Yhden ojan pituus ei saa olla yli 21 m. Loma-asunnolla, jonka vedenkulutus on alle 3 1 vuorokaudessa, tarvittava putkipituus on 2...1 m taloutta kohti maaperästä riippuen. Tanskassa vaadittava imeytyspinta-ala lasketaan kaavalla: A = a + 1p Q m 2 (6) a = 4 m 2 (5 henkilöön saakka) p= henkilömäärä Q = vedenkulutus m3/s.p k = maaperän vedenjohtavuus simerkiksi Jos vedenkulutus on noin 175 1/p.d, saadaan maaperän ollessa - soraa tai karkeaa.hiekkaa: A = (4 +,2-p) m2 - keskikarkeaa tai hienoa hiekkaa: A = (4 +,2-p) m2 silttiä (tai savea): A = (4 + 2.p) m2 Vastaava ojan pituus saadaan laskemalla ojan leveydeksi,5 m. Kaavalla 6 voidaan laskea imeytysojaston vaatima pintaala myös silloin, kun on kyse erilaisten majoitusliikkeiden, koulujen ym. jätevesien käsittelystä. Laskennallinen henkilöluku määrätään taulukon 23 avulla. AmerikkalaineP imeytysojasto poikkeaa vain vähän pohjoismaissa käytetystä. Putkina on yleensä käytetty tiilistä salaojaputkea. Sorakerros tehdään jonkin verran paksummaksi kuin pohjoismaissa ja ilmaputkea ei käytetä. Imeytysojan pituus on 3.. 7 23 m henkilöä kohti maaperästä riippuen. Kokonaispituus ei kuitenkaan saa olla alle 15 m.
28. Taulukko 23. Laskennallisen henkilöluvun määrääminen imeytysojaston mitoitusta varten tanskalaisten ohjeiden mukaan (TKNOLOGISK INSTITUT BYGGTKNIK 1979) kohde laskenta- laskennallinen hotelli leirintäa lue ravintola tehdas toimisto koulu kesäravintola yhdistysten, kerhojen ym. huoneistot ilman ravintolaa kokoushuoneisto ilman ravintolaa yksikkö henki löluku vuodepaikka 1 paikka 1 paikka 1/2 työntekijä/työvuoro 1/2 työntekijä 1 /3 oppilaspaikka 1/3 paikka 1/1 paikka 1/1 paikka 1/3 5.46 Imeyty sratk a i suj en toteuttaminen 5.461 Tarvittavat esitutkimukset Imeytysratkaisujen käyttökelpoisuus riippuu aina vallitsevista olosuhteista. Tapauskohtaisesti on selvitettävä laitoksen mitoitus ja onko imeytys ylipäänsä mahdollista. Maaperän vedenläpäisevyyden on oltava riittävä, vettäjohtavan kerroksen on oltava tarpeeksi laaja, pohjavedenpinta ei saa olla liian korkealla ja tietty suojaetäisyys esimerkiksi kaivoon ja vesistöön on varmistettava. Näitä imeytyksen perusedellytyksiä on käsitelty kohdassa 5.421. Norjalaisten ohjeiden mukaan (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) maaperätutkimusten ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, onko imeytys: ilmeisesti mahdollista todennäköisesti mahdollista, mutta tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen ilmeisesti ei ole mahdollista
29. Arvioinnin suorittaa asiantunteva henkilö tekemänsä tarkastuksen tai alueen yleistuntemuksen perusteella. Tapauksen sijoittaminen ensimmäiseen ryhmään edellyttää, että maakerros muodostuu karkeasta hiekasta tai sorasta ja sen laajuus ja syvyys on suhteellisen hyvin tunnettu. Tällöin ei tarvita varsinaista imeytystutkimusta. Jos on epäilystä imeytyksen toteuttamismahdollisuudesta, kunta vaatii tehtäväksi imeytystutkimuksen. Se muodostuu rakeisuustutkimuksesta ja imeytyskokeesta. Varsinainen mitoitus suoritetaan rakeisuuden perusteella. Jos asiantuntijan mielestä on mahdollista, että syvemmällä on tiiviitä huonosti vettäläpäiseviä kerroksia, on tehtävä myös imeytyskoe. Imeytyskoe tehdään vähintään kolmessa kohdassa. Kokeessa mitataan puhtaan veden imeytymisnopeus kuvan 41 mukaisessa kuopassa. Kokeen on tapahduttava siinä syvyydessä, missä imeytyskin tapahtuisi. nnen kokeen alkua kuoppa pidetään 24 tuntia vedellä täytettynä. Mittauksen alkaessa vedenpinnan annetaan laskeutua 15 cm korkeudelle kuopan pohjasta. Imeytymisajalla tarkoitetaan aikaa, jona vedenpinta laskee koekuopassa 25 mm. Aika määrätään tavallisesti mittaamalla vedenpinnanlasku 3 minuutissa. simerkiksi jos vedenpinta tänä aikana laskee 75 mm, imeytymisaika on 25-375=1 minuuttia. Imeytymisajan ollessa alle 3 minuuttia Maaperä on imeytykseen sopivaa edellyttäen, että myös rakeisuustutkimuksen tulos on positiivinen. Rakeisuustutkimusta varten kunnan määräämä asiantuntija ottaa vähintään kaksi noin 2 kg maanäytettä. Näytteet on otettava siitä syvyydestä, missä imeytyskin tapah- tuisi. Näytteet lähetetään tutkittaviksi kunnan ilmoittamaan paikkaan. RaKeisuuskäyråstä päätellään, onko imeytys mahdollista. Rakeisuuskäyrän tulkitsemista on käsitelty imeytys- _. _ ratkaisujen mitoituksen yhteydessä kohdassa 5.422. Imeytyskoetta ja rakeisuustutkimusta suositellaan
3. käytettäväksi myös Ruotsissa (STATNS NATURVÅRDSVRK 1971, 1974a)..- 1 IMYTYSPUTKIN, ASNNUSSYVYYS- -....- Kuva 41. Imeytymisajan mittaaminen (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) dellä kuvatut tutkimukset ovat aina vain suuntaa antavia. Rakeisuustutkimuksesta selviää maaperän rakenne vain juuri näytteenottokohdassa. Luonnossa maa ei koskaan ole homogeenista, vaan tiiviit ja hyvin vettäläpäisevät kerrokset vuorottelevat. Imeytyskokeen suurin heikkous puolestaan on siinä, että koe tehdään puhtaalla vedellä. Jäteveden imeytymisnopeus on. aivan
31. eri suuruusluokkaa huokosten tukkeutumisesta johtuen. Jos on kyse suurista imeytyslaitoksista, vaaditaan huomattavasti laajempia esitutkimuksia. simerkiksi maakerrosten laajuus tarkistetaan kairauksin, pohjavedep virtaussuunta ja pinnankorkeuden vaihtelut selvitetään ja suoritetaan koeimeytyksiä jätevedellä. Jätevesimäärän ollessa pieni mahdolliset haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Lähinnä on syytä varmistaa, ettei omaa tai naapurin kaivoa liata. Imeytymisnopeuden tarkka tunteminen ei ole tarpeen, koska laitoksen rakentaminen varmuuden vuoksi hiukan ylimitoitetuksi ei juurikaan lisää kustannuksia. Niinpä esitutkimukseksi usein riittää paikallistuntemus ja asiantuntijan paikan päällä suorittama tilanteen arviointi. Jos mennään laajempiin tutkimuksiin, kustannukset kasvavat selvästi. On oltava paikka, jossa maanäytteet tutkitaan, ja asiantuntevaa henkilökuntaa tutkimuksia suorittamaan. Perimmäisenä ongelmana on kuitenkin aina, kuka päättää,mitä kussakin tapauksessa pitää tutkia. 5.462 Rakentaminen Norjassa on todettu, että useilla imeytyslaitoksilla ei alun alkaenkaan ole edellytyksiä toimia kunnolla suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtyjen virheiden vuoksi. Niitä on hyvin vaikea korjata jälkikäteen. Mitoitus- ja rakentamisohjeiden olemassaolo ei yksin takaa hyvää lopputulosta, vaan suunnittelu- ja rakennusaikaisella valvonnalla on erittäin tärkeä merkitys. Niissä kunnissa, joissa rakentamista seurataan järjestelmällisesti, tulokset olivat parhaita (LINDBAK 1978).
32. Tanskassa rakennusaikaiset virheet ja laiminlyönnit on pyritty eliminoimaan ns. "viemärimestarien" (kloakmester) koulutuksella. Jokaisella tontin rajan sisäpuolisella viemärityömaalla on oltava nimetty viemärimestari, joka vastaa työn oikeasta suorittamisesta (TKNOLOGISK INSTITUT BYGGTKNIK 1979). Norjalaisten kokemusten mukaan (LINDBAK 1978) yleinen virhe on, että rakentaja kuvittelee osaavansa soveltaa annettuja ohjeita. Joitakin osia jätetään rakentamatta tai ohjeista poiketaan oman harkinnan mukaan. rityisesti seuraaviin yksityiskohtiin on kiinnitettävä huomiota. Saostuskaivon tilavuuden ja rakenteen on oltava ohjeiden mukainen. Väärin rakennetun saostuskaivon puh.- distusteho ei ole riittävä vaan kiintoainetta pääsee imeytysputkiin aiheuttaen tukkeutumisen. Jos käytetään useampia imeytysputkia, on niiden lähdettävä samalta korkeudelta,jotta koko alue kuormittuu tasaisesti. Putket voivat lähteä joko saostuskaivon viimeisestä osasta tai erillisestä jakokaivosta. Pumpulle, sifonille tai vaappuruuhelle on aina tehtävä oma kaivo. Kaivot on sijoitettava sellaiseen paikkaan, että kaikki osat voi tyhjentää. Kaivoja ei saa missään tapauksessa peittää. Putket on asetettava suoraan ja oikeaan kaltevuuteen. Niitä ei tule kaivaa syvemmälle kuin on välttämätöntä, koska maan pintakerroksess-a fysikaaliset, kemialliset 'ja mikrobiologiset olosuhteet ovat edullisimmat. Samalla etäisyys pohjavedenpintaan pysyy mahdollisimman suurena. Ojaston lähellä ei saisi olla suuria puita tai pensaita, joiden juuret voivat tunkeutua putkiin. Maasuodattimen suodatinhiekan on oltava raekooltaan sopivaa. Putkia ympäröivät sorakerrokset on tehtävä ohjeiden mukaan ja ilmaputkia ei saa jättää rakentamatta.-
33. Rakennustyön aikana maa helposti tiivistyy tai liettyy, jolloin sen huokoisuus ja vedenläpäisevyys pienenevät. Seuraavia suosituksia noudattamalla kaivutyön aiheuttamat haitat vähenevät: Työ tehdään maan vesipitoisuuden ollessa alhainen Raskailla koneilla ei tarpeettomasti ajeta imeytysalueella. Kaivantoa ei tehdä syvemmäksi kuin on välttämätöntä. Liettynyt tai tiivistynyt pintamaa poistetaan lapiolla. Kaivanto täytetään samana päivänä tai mahdollisimman pian. 5.463 Hoito Oikein mitoitettu ja rakennettu imeytyslaitos tarvitsee hyvin vähän hoitoa. Saostuskaivon säännöllinen tyhjentäminen on kuitenkin ehdoton edellytys imeytyksen onnistumiselle. Jos kaivo on täynnä lietettä, kiintoaine ei erotu jätevedestä, vaan joutuu imeytysputkiin ja tukkii suodatinmaan. Kaivojen tyhjennystiheydeksi suositellaan 1...2 kertaa vuodessa. LINDBAKIN (1978) mukaan tyhjentäminen olisi suor:itettava, kun lietteen pinta kaivon ensimmäisessä osassa ulottuu 1 cm päähän osien välisen aukon tai putken alareunasta. Lietteen kertymistä on aluksi hyvä seurata riittävän tyhjennystiheyden varmistamiseksi. Muutenkin ensimmäisinä vuosina on hyvä seurata laitoksen toimintaa Silloin on ehkä mahdollista korjata virheet, jotka muuten lyhentäisivät laitoksen käyttöikää. Jatkossa riittänevät seuraavat toimenpiteet. Aina saostuskaivon tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaikki putkiliitokset. Kaivon liian alhainen
34. vedenpinta merkitsee vuotoa ja liian korkea vedenpinta tukkeutumista tai pohjavedenpinnan nousua. Maan painumisen tai routimisen vuoksi kaivo voi siirtyä paikaltaan. Jos saostus- tai jakokaivosta lähtee useampia imeytysputkia, on niiden korkeus tarkistettava kerran vuodessa. Vaappuruuhi voi juuttua paikalleen esimerkiksi ruostumisen takia. Sen toiminta on tarkistettava säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Sen sijaan sifonissa ei ole liikkuvia osia, joten se on varmatoimintainen. 5.5 SAOSTUSKAIVOT 5.51Rakenne ja mitoitus Suomessa yleisin jätevesien käsittelytapa haja-asutusalueilla on johtaminen 2-tai 3-osaisen saostuskaivon kautta maahan. Muissa pohjoismaissa saostuskaivoa ei käytetä itsenäisenä käsittelymenetelmänä. Se liittyy kuitenkin erillisenä tai rakenteellisesti yhteenliitettynä esitai jälkiselkeytys altaana myös tehdasvalmisteisiin pienpuhdistamoihin sekä esikäsittelynä jätevesien imeytysmenetelmiin. Aiemmin saostuskaivojen materiaalina on käytetty miltei yksinomaan betonia. Tavallisesti kaivot kootaan betonirenkaista. Suurille jätevesimäärille kaivo voidaan tehdä paikallavalettuna suorakulmion muotoiseksi. Viime vuosina valmiit lujitemuoviset saostuskaivot ovat yleistyneet varsinkin muissa pohjoismaissa. Suomessa niitä käytetään edelleen melko vähän. Toimiakseen hyvin jäteveden mekaanisena käsittelymenetelmänä saostuskaivon on täytettävä seuraavat yleisvaatimukset: - viipymä on 1...2 vuorokautta.
35. Oikovirtaus kaivojen läpi on estetty. Pinta- tai pohjalietettä ei saa huuhtoutua poistuvan veden mukaan. Kaivon kaikki osat on voitava tyhjentää. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi saostuskaivojen rakenteellisista yksityiskohdista on annettu tarkkoja määräyksiä. Ne esitetään tässä norjalaisten ohjeiden nukaisina (MILJOVRNDPARTMNTT 1975), mutta määräykset ovat samanlaisia kaikissa pohjoismaissa pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Seuraavat kohdat koskevat sekä pyöreitä että suorakulmaisia kaivoja, kuvat 42 ja 43. nsimmäisen osan tilavuus on kaksinkertainen toisen ja kolmannen osan tilavuuteen verrattuna. Tuloputki ensimmäiseen osaan on vähintään 5 cm kaivon vedenpinnan yläpuolella. Osien välisten putkien halkaisija on vähintään 1 mm tai aukko on pinta-alaltaan vastaavansuuruinen nsimmäisen ja toisen osan välinen putki tai aukkko on vesisyvyyden kolmanneksen etäisyydellä pinnasta ja toisen ja kolmannen osan välisen ko?lnanneksen etäisyydellä pohjasta. Poistoputki viimeisestä osasta tehdään T-haaraputkesta. Sen on ulotuttava 3 cm vedenpinnan alapuolelle ja 2 cm vedenpinnan yläpuolelle. Poistoputki on voitava puhdistaa. Putkien liitokset tehdään elastisella saumausaineella. Saostuskaivo sijoitetaan siten, että kaikki osat voidaan tyhjentää imulaittein varustetulla autolla.
36. 5 1/3 2 25 t3 2/3 1/3 LIKKAUS A A Kuva 42. Norjalainen kolmesta kaivosta rakennettu saostuskaivo (MILJOVRNDPARTMNTT 1975) SaoStuskaiVon tarvittava tilavuus riippuu lätevesimäärästä, viipymästä ja tyhjennystiheydestä. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan (NYBRG 1979) pelkistä pesuvesistä syntyy lietettä 25...6 1 asukasta kohti vuodessa. Käymälä- ja pesuvesistä yhdessä syntyvä lietemäärä on 75...225 1 asukasta kohti vuodessa. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on päädytty selvästi pienempiin arvioihin 7...11 1, asukasta kohti vuodessa (BRANDS 1978).
TALOUSVDN TU;VYDLLIW;N LAADUN VALVONTA (Lääkintöhallituksen yleiskirje N:o 171/8) Liite n:o 2 Taulukko 1. Taiousvecien mikrobiologisen laadun arvostelussa käytettävien fekaalisten koliformisten bakteeiien raja-arvot Talousveden rnikrobiologinen laatu 1 iyvä Välttävä Huono Fekaaliset koliformiset bakteerit (44 C) kp1/1 ml ThL 56 :n määrittelemä vesijohtovesi ei ole osoitettavissa on osoitettavissa Muu talouevesi el ole osoitettavissa 1-1 yli 1 Taulukko 2. Talousveden mikrobiologisessa arvostelussa käytettävien koliformisten bakteerien Ohjearvot falousveden mikrobiologinen laatu Hyvä Välttävä Huono Koliformiset bakteerit (35 C) kp1/1 ml ThL 56 :n määrittelemä vesijohtovesi ei ole osoitettavissa 1-1 yli 1 Muu talousvesi et ole osoitettavissa 1-5 yli 5 Fekaalisten streptokokkien osalta voidaan käyttää samoja bakteerien lukumääriä, jotka on esitetty fokaalisille koliformisille bakteereillekin (taulukko 1). Taulukko 3. räiden myrkyllisten aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet talousvedessä Aine Suurin sallittu pitoisuus Arseeni As mg/i,5 lohopea Hg mg/i,2 Kadmium Cd mg/i,5 Kromi (VI-arvoinen) Cr mg/i.5. Lyijy Pb mg/i,5 Syanidi. CN mg/i,5 Taulukko 4. " Yleisesti esiintyvien terveydelle haitallisten aineiden suurimmat saama pitoisuudet taiousvene,sa Aine Raja-arvot mg/1 Fluoridi F myi' 1,5 3, Niiraatti NO3 mg/1 3 5 Ilitriitti NO2 mg/i.2 1, Taulukko 5. Talousveden laatutavoitteet. Käyttökelpoisuuteen vaikuttavien aineiden ja ominaisuuksien enimmäispitoisuudet ja rajat nimmäispitoisuus Aine tai ominaisuus ThL 56 :n määrittelemä talousvesi Alumiini Al mg/1,3 1, AI71 rnoniurn NH4 ing/i,5 1,5 Kioridi Cl rngil 1 4 Kupari Cu trig/1,3 1, Mangaani Mn mg/i,1,5 ij ala Fe leg/1,3 1, Sinkki mg.11 1, 3, Anioniaktiiviset detergentit mg/1,2 1, Mineraaliöljyt ring/i,5,5 Parmanganaattiluku KMnO4 mg/i 15 3 Muu talousvesi ph 7,-9, 6, 9,5 aarneus FTU 1 5 Väri Pt mg/i 15 3 Haju ja maku l selvää vierasta hajua tai mak ua
MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUKSN TIDOTTT 1983 Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet 1975-1982. 48 p. KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & SALA, M. Maatalouden sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONN, L., PULLI, S., RANTANN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1975-1982. 186 p. + 4 liitettä. SUONURMIRASI, R. & HUOKUNA,. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KMPPAINN,. & HIMO, M. Förbättring av stallgödselns utnyttjande. Litteraturöversikt. 81 p. MULTAMÄKI, K. & KASVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 1 p. LÖFSTRÖM, I. Kasvien sisältämät aineet tuholaistorjunnassa. 26 p. HIKINHIMO,. Kirvojen preparointi ja määritys. 67 p. + 12 liitettä. SAARLA,I. Soklin fosforimalmi fosforilannoitteena. p. 1-13. Humuspitoiset lannoitteet. p. 14-2. YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska länderna. 13 p. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta 1979-82. 21 p. KIVISAARI, 5. & LARPS, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän,ohran ja kauran satoon 1-vuotiskautena 197-1979 Tikkurilassa. 54 p. RVIÖ, R. Maaperäkarttaselitys. SPOO - INKOO. 26 p. BRMR, K. Ydinkasvien tuottaminen kasvisolukkoviljelyn avulla. 63 p. 1984 1. Tiivistelmät eräistä MTTK :n julkaisuista 1983. 74 p. 7. SALA, M. & LARPS, G. Kevätviljojen sijoituslannoitus savimailla. 35 p. 3. TTALA,. Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. 7 p. + 18 liitettä.
LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta 1975-83. 22 p. KURKI,L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tuentamenetelmien vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla. 21 p. VUORINN, M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeiden ja kirjallisuuden pohjalta. 11 p. HUOKUNA,. & HAKKOLA, H. Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymisen tilastollinen malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeiden tuloksia 1978-83. 42 p. SIPPOLA, J. & SAARLA, I. räät maa-analyysimenetelmät fosforilannoitustarpeen ilmaisijoina. 2 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & WVÄRINN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa. 1 p. ANSALHTO, A., LOMAA,., SALA, M., KRSALO, J. & NORDLUND, A. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä 1983. 11 p. MUSTONN, L., PULLI, S., RANTANN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1976-1983. 22 p. + 4 liitettä. JUNNILA, 5. Ympäristötekijöiden vaikutus herbisidien käyttäytymiseen maassa. Kirjallisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä. PSSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARLA, I. Kevätöljykasvien boorilannoitus. 122 p. + 2 liitettä. URVAS, L. Maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA. 28 p. + 14 liitettä. LHTINN, S. Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983. 62 p. + 17 liitettä. ANISZWSKI, T. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima eräillä MTTK :n kiertokoealueilla. Kirjallisuustutkimus ja MTTK :n kolmen tutkimusaseman näytteiden analyysi. p. 1-38. PALDANIUS,. & SIMJKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima Satakunnan ja telä-pohjanmaan tutkimusasemien maanäytteissä. p. 39-56.
23. RINN, S-L. & SIPPOLA, J. Maatalouden jätteiden kompostointi. 52 p. Typpi- ja fosforilisä oljen kompostoinnissa II Maatalouden jätteet kompostin raaka-aineina III Kompostin arvo lannoitteena 1985 ANSALHTO, A., LOMAA,., SALA, M., NORDLUND, A. & PILLI-SIHVOLA, Y. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä 1984. 127 p. TTALA,. Säilörehu Maatalouden tutkimuskeskuksen lypsykarjakokeissa 197 - luvulla. 27 p. 5. TUORI, M., NISULA, H. Ruokintarutiinien merkitys naudoilla. Kirjallisuustutkimus. 38 p.
.tt; '44Ni, 11. ex tgs 4.'kv;9 4.; : Me -..,, r 1t 4t,.,5s.."'' '''. -..;,...,,,',',=*=x4. ' " '..;' ''. ''`ki-,...,,t.,,:z#.==-:..,; '»':.,.,,,,,,,v. -.,,,,,,, 5, *7;,.),.....,...,"...,, ir,..,-, :,... -... -,,,-.Az(+...4';',.,, -..r. 51,,.., 5 ft --,. -:,,:- ;: t: 1,