Alustaan: Ruosteenesto Äänieristys Ruosteenpoisto/ passivointi Ruostevauriokorjaus Sisälokarit. Meiltä myös autojen kestovahausvertailun voittaja:

Maaliskuu l 2/2010 Hämeestä rapumaakunta sivu 4 Taiteilija Johanna Oraksen rapumaalaus on kuin tehty Piparkakkutalon asiakkaiden ihailtavaksi etenkin Härkätien Rapujuhlien aikaan, kiittelevät keittiöpäällikkö Auvo Pyykkönen ja ravintoloitsija Veikko Lindholm. IT_HameYritt_254x30_CONV 23.1.2009 08:11 Page 1 Yrittäjyyttä oppimassa sivu 3 Rakentamisen messut tulossa sivu 15 Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki Osmo Kivensalo Myyntipäällikkö 03 6149 248 050 5119 026 osmo.kivensalo@ op.fi Laita ammattilainen asialle. Varamiespalvelu on Suomen suurin rekrytoija. Meiltä löydät tänäänkin useita oman alansa ammattilaisia. Hämeenlinna, Hallituskatu 2, puh. (03) 633 2000 www.varamiespalvelu.fi Yrityksen kasvu mielessä? Näille miehille ja naisille kannattaa soittaa silloin heti. Minnaliisa Vehkala Rahoitusjohtaja 03 6149 218 050 4307 308 minnaliisa.vehkala@ op.fi Meiltä myös autojen kestovahausvertailun voittaja: Seppo Kariniemi Rahoitusjohtaja 03 6149 214 045 7732 1045 seppo.kariniemi@ op.fi Alustaan: Ruosteenesto Äänieristys Ruosteenpoisto/ passivointi Ruostevauriokorjaus Sisälokarit Auton korihuollon ammattilaiselta Sisälle: Puhdistus Verhoilunpesu Hajunpoisto Äänieristys Maalipintaan: Brilliant (takuu 2v.) Kristalli (takuu 1v.) Ruosteenpoisto/ passivointi Korjausmaalaus Meiltä remontin ainekset huippuhalvalla! Siirintie 18, Hämeenlinna 03-6821972, info@ruoste-expertit.fi Ylijäämäerät Vanhat mallistot Ulkomaan vientimallit 2-laadut Poistomyynnit Suunnittele ja toteuta itse, meiltä kalusteet halvalla! Sirpa Leppäkoski Rahoitusjohtaja, pankkilakimies. 03 6149 277 050 4305 325 sirpa.leppakoski@op.fi Juha Keskiö Rahoitusjohtaja, 03 6149 273 050 3456 840 juha.keskio@ op.fi Risto Salminen Pankinjohtaja 03 6149 222 050 5177 001 risto.salminen@ op.fi keittiökalusteet säilytysjärjestelmät Pohjola Vakuutus Marko Malmberg Yhteyspäällikkö 010 2531 992 040 0218 209 marko.malmberg@ pohjola.fi Mika Lehtiö Yhteyspäällikkö 010 2531 973 044 0212 572 mika.lehtio@ pohjola.fi Timo Nurmi Myyntipäällikkö 010 2530 601 040 7261 139 timo.nurmi@ pohjola.fi Yhteistyössä ovet ja ikkunat wc- ja kylpyhuonekalusteet Olli Kari Toimitusjohtaja 050 5930 797 olli.kari@ uusyrityskeskus.fi Eija Salmivainio Rahoituspäällikkö 020 4602 213 040 5563 431 eija.salmivainio@ finnvera.fi Pekka Jalava Toimitusjohtaja 03 6241 5201 040 824 2104 pekka.jalava@ innopark.fi Hannele Heikkinen Yritysneuvoja 050 3392 549 hannele.heikkinen@ te-keskus.fi Hävityshintaisten ylijäämäerien ja 2-laatujen lisäksi löydät meiltä myös 1-laatuiset keittiökalusteet, wc- ja kylpyhuonekalusteet, komerot, liukuovet ja säilytysjärjestelmät. Tervetuloa rakentajan ja remontoijan löytötavarataloon! Keksikatu 4 13110 Hämeenlinna Puh. 010 820 8800 www.ylijaama.fi Avoinna ma-pe 9-18, la suljettu www.ylijaama.fi www.ylijaama.fi www.ylijaama.fi www.ylijaama.fi www.ylijaama.

2 Harri Hildén Paljon on tehty, paljon on tehtävää Yrittäjän vahva taustatuki. Auktorisoitu Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi vahvistaa yksilöiden yrittäjämäistä asennetta ja lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta koko koulujärjestelmässä vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteeksi on myös asetettu uuden yritystoiminnan käynnistäminen, toimivien yrittäjien ja yritysten kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen. Yhtäkään kouluastetta ei voida jättää huomioimatta, mikäli näihin tavoitteisiin halutaan päästä. Yleissivistävän koulutuksen puolella pitkäjänteinen asennekasvatus ja yrittävän elämänasenteen istuttaminen voidaan aloittaa jo esiopetuksessa: luovuuden, riskinottokyvyn, aloitteellisuuden, vastuullisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä voidaan tukea osana normaalia koulutyötä. Kun lapsi kasvaa, tulee elämänhallintataidot, itsensä johtaminen ja valmiudet muutosten kohtaamiseen nostaa näiden rinnalle. Toiselle asteelle mentäessä näitä valmiuksia syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Toisella asteella tarjottavat yrittäjyysopinnot lisäävät valmistuvien opiskelijoiden yritystoimintaa ja vähintäänkin kannustavat yrittäjämäiseen toimintaan. Aalto-yliopisto on lähtenyt ennakkoluulottomasti kehittämään yrittäjyyttä luomalla mahdollisuuksia eri osapuolten väliseen vuoropuheluun: opiskelijan, opettajan ja yrittäjän ääni on erilainen, mutta tasavertainen ja näiden tahojen vuoropuhelusta on mahdollista syntyä todellisia innovaatioita ja kasvuyrittäjyyttä. Keskeistä on vuorovaikutus koulun ja yrittäjien välillä. Yritykset tarvitsevat perehdytystä kouluyhteistyöhön ja yrittäjyyskasvatuksen tulee olla osa kunnan koulu- ja elinkeinotoimenstrategiaa. Hämeenlinnassa on jo tehty paljon: esimerkiksi Tavastia ja Yhteiskoulun lukio pohtivat keinoja yhteisiin yrittäjyyskasvatusopintoihin ja Yhteiskoulussa on kehittymässä yhtenäinen yrittäjyyskasvatuspolku alakoulusta lukioon. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Pääasia on, että yrittäjyyskasvatukseen panostetaan kaikilla tahoilla tulevaisuudessakin. Turenki Harvialantie 7 A 03 626 240 HämeenlinnA Raatihuoneenkatu 13 A 03 6262 460 www.etela-hameentilikeskus.fi AN-Tarkastus Oy ilmestyy seuraavasti: ja ensiluokkainen palvelu nro 3/2010 ke 05.05. nro 4/2010 ke 15.09. nro 5/2010 ke 17.11. Täyden palvelun tilitoimistot palveluksessanne kirjanpito, palkanlaskenta, laskutus ja yritysten perustamiset ym. Kirjanpitopalveluja Tili- ja isännöintitoimisto Ruusukallio Puhelin 050 432 2875 KP Kirjanpitopalvelu Kirsti Penttinen Puhelin 040 841 8351 Papinniityntie 12 13210 Hämeenlinna Fax 03 6170615 Niin isot kuin pienetkin... Pekolan luotettavuudella perille ja takaisin TIEDUSTELUT JA TILAUSAJOT puh. 68 500

3 Hykin lukiolaiset yrittäjiltä oppimassa Tällä viikolla voi kymmenessä hämeenlinnalaisessa yrityksessä törmätä Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukion toisen vuosikurssin yrittäjyyslinjalaisiin, Nuoret ovat suorittamassa opintoihinsa kuuluvaa teho-tet -viikkoa. Teho-TET on yksi yrittäjyyslinjan pakollisista kursseista. Sen aikana opiskelijat näkevät käytännössä, millaista yrittäjän arki on. Viikon aikana heidän tehtävänsä on tutustua mm. yrityksen liikeideaan, sen henkilöstöpolitiikkaan ja markkinointiin. Vastavuoroisesti tettiläinen tarjoaa yritykselle apuaan sosiaalisen median hyödyntämisessä yritystoiminnassa sekä sen käyttöönotossa. Ennen työharjoittelupaikkojen hakemista opiskelijat tekivät opinto-ohjaajan luona ammatinvalintatestin, jotta tet-harjoittelu antaisi opiskelijalle myös mahdollisuuden tutustua alaan, johon tämä on suuntautumassa lukion jälkeen. Yrittäjyyteen tutustujia onkin monien eri alojen yrityksissä kuten asianajotoimistoissa, matkailu-, hyvinvointi-, sisustus- ja vaatetusalan yrityksissä. Yrittäjyyslinjan opiskelija Risto Järvinen on TETissä mainostoimisto Precisissä ja odotukset ennen harjoittelun alkua ovat korkealla: - Ennen harjoittelun alkua kävin tapaamassa Precisin työntekijöitä ja sain jo kuulla mitä varalleni on suunniteltu. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta, mutta samalla tuli kyllä vähän Syksyn futuuri-tapahtumassa, HYKin lukion Luovan Yrittäjyyden linjalla oli oma osasto. Mukana Riku Salminen, Riina Niemi, Totti Tuominen ja Risto Järvinen. Kaikki neljä ovat toisen vuosikurssin yri-linjalaisia. (Kuva: Anne Ahvenharju). paineita. Miika Huhtinen puolestaan tutustuu yrittäjyyteen Asianajotoimisto Eskelinen Oy:ssä: Hän odottaa viikolta ennen kaikkea konkreettista kokemusta työelämästä: - Ihan avoimin mielin mennään. Tässä on samalla tilaisuus nähdä käytännössä, millainen itselleni suunnittelema ura voisi olla. Elinkeinoelämä tutummaksi TATin kummiluokkana Ensi lukuvuodesta alkaen Hykin lukion yrittäjyysopinnot nivoutuvat entistä tiiviimmin työelämään. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on valinnut ensi syksynä lukionsa aloittavan opiskelijaryhmän kummiluokakseen ainoana lukioluokkana Suomessa. Yhteistyön odotetaan tarjoavan opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet tutustua eri elinkeinoaloihin ja niiden tarjoamiin työpaikkoihin. - Hienoa on, että tulevat kummiluokkalaiset pääsevät alusta saakka itse vaikuttamaan siihen, millaisia muotoja yhteistyö tulee saamaan. Osalla ensi vuonna meille hakevista nuorista on jo nyt ollut mahdollisuus tavata TA- Tin toimijoita ja kertoa heille odotuksistaan, kertoo Hykin lukion Luovan Yrittäjyyden linjan koordinaattori, opintoohjaaja Anne Ahvenharju. TAT- yhteistyön myötä koulussa tullaan miettimään tarkoin, kuinka yrityselämäyhteistyöllä voitaisiin entistä paremmin tukea eri oppiaineiden sisältöjä. Luovan Yrittäjyyden linjan alkamisen myötä pedagogisiin ratkaisuihin on koulussa kyllä muutenkin kiinnitetty erityishuomiota. - Opettajia rohkaistaan käyttämään ongelmaperustaisen- ja projektioppimisen menetelmiä, suosimaan yhteistoiminnallista oppimista ja ruokkimaan opiskelijoiden luovuutta. Voimaa valtakunnallisesta verkostosta Yrittäjyyskasvatus on hyvässä nosteessa lukiokoulutuksessa. Kaksikymmentä eri puolilta Suomea olevaa lukiota on mukana Opetushallituksen yrittäjyyskasvatuslukioverkostohankkeessa. Hykin lukio toimii verkostossa Etelä-Suomen aluekoordinaattorina. Kaksivuotisen hankkeen konkreettisena tavoitteena on lukioiden verkostoyhteistyön kehittäminen, osaamisen jakaminen sekä sähköisen yrittäjyysportfolion kehittäminen lukio-opiskelijoiden käyttöön. Hankkeen lukiot muodostavat yhdessä valtakunnallisen yrittäjyyslukioverkoston, joka yhteistyössä OPH:n ja muiden yrittäjyyskasvatuksen sektorilla toimivien tahojen kanssa pyrkii kehittämään ja yhtenäistämään lukioissa yrittäjyyskasvatuksen opetuksen tavoitteita ja sisältöjä (OPS), oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria ja uutta verkkopohjaista sosiaalisen verkottumisen ympäristöä. Y-loven verkostotapaaminen on Hämeenlinnassa 15-16.3. Porquoi pas? kertoo Essi Ahtolan elämänasenteesta Essi Ahtolalla on tiedossa rankka kevät. Sen lisäksi, että 18-vuotiaalla abiturientilla on menossa ylioppilaskirjoitukset, hän valmistautuu liikeideakilpailuun ja hoitaa samalla omaa, viime elokuussa perustamaansa nettikauppaa. Essistä ei kiire näy, sillä hän sanoo osaavansa aikatauluttaa tekemisensä. Kaikkeen riittää aikaa, kun niin tahtoo. - Olen tiennyt monta vuotta, että haluan ansaita elantoni yrittäjänä, haluan itse tehdä päätökseni. Auktoriteettikammoisena päätin etsiä alaa, joka sopisi minulle. Korublogia suunnitelleen ystäväni ansiosta innostuin muotoilusta. Kun viime elokuussa sain Y-tunnuksen, aloitin tutustumisen yrittäjyyteen aivan nollasta, selvittää Essi. Nyt hänellä on oma muotoilun nettikauppa nimeltä Pourquoi pas? ( Miksei?), lyhennettynä P-pas. Kaupan perusjuttu ovat laadukkaat, ekologiset ja eettisesti tuotetut printtipaidat. - Taitaa olla vielä toistaiseksi olla enemmän näkyvyyttä kuin asiakkaita, nauraa Essi. P-pasin printtipaitojen Abiturientti, yrittäjä ja tuleva galleristi Essi Ahtola on juuri saanut valmiiksi uuden malliston nettikauppaansa. grafiikka perustuu simppeleihin kuviin ja paitoja on tarjolla kaikenkokoisille. Essi ei ole luomassa isoa merkkiä, vaan osa printtivaatteista on uniikkeja. Tuotanto on pientä ja hinnat kohtuullisia. Essi vetää yritystään yksin, teettää paidat, kuvaa mallit nettiin, pitää yhteyttä asiakkaisiin sähköpostitse, laskuttaa ja lähettää paidat postitse kotona olevasta varastostaan. Toiminimi P-pas näkyy erilaisina mainoksina kahdessa tunnetussa muotiblogissa ja tunnettuus sen kun lisääntyy. -Yrityksen nimi ei ole pelkkää tekotaiteellisuutta, vaan tulee siitä, että opiskelin perusasteen Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa. Nimestä näkyy myös elämänasenteeni, rentous ja raikas asenne kaikkeen sekä se, että tähtään ulkomaanmarkkinoille. Siksi www.p-pas.com -sivuston etusivu on englanniksi, tulevaisuudessa myös ranskaksi. P-pas on laatijansa mukaan merkki huolettomuudesta. Essi Ahtola haluaa tuoda sen myötä esille myös omaa persoonaansa, sillä eihän kasvoton merkki ole kutsuva. Hän käyttää sosiaalista mediaa hyväkseen ja päästää kurkistamaan kulissien taakse sivuillaan sekä blogissaan. - P-pas n tuotteet ovat helposti lähestyttäviä, sillä en ole liian räikeä hahmo. Filosofiaa opiskelemaan Koska Essistä ehdottomasti tulee yrittäjä, ei hän aio hakeutua opiskelemaan saadakseen pätevyyden johonkin ammattiin. Sen sijaan hän lähtee opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa yhteiskuntatieteelliseen ja ottanee humanistiselta puolelta mukaan taidehistorian ja estetiikan. - Tarkoitus on sivistää itseäni! On ehdottoman tärkeää ymmärtää ja pystyä keskustelemaan erilaisista aiheista. Keväällä nainen muuttaa takaisin Helsinkiin. Hämeenlinna on ollut hänen lukiokaupunkinsa vuosina 2007-2010. Essi haluaa yrittämisellä tienata leipänsä, mutta ei uskalla pistää kaikkea pelkän nettikaupan varaan. - Tämä on ollut hyvä alku ja astetta parempi keino tutustua yrittäjyyteen. Se on ollut minulle kasvutarina sekä ihmisenä että yrittäjänä, kiittelee nuorten äänitorvena netin kautta toimiva yrittäjä. Hänellä on kaiken lisäksi suunnitelmissa hankkia Helsingistä liiketila, jonne perustaisi pienen, muotoilun eri aloja esiintuovan gallerian. - Ripaus rentoutta, luksusta ja estetiikkaa! Vaatteet ja taide yhdessä saisivat ansaitsemansa tilat, kuvailee Essi haavettaan. Mukana liikeideakilpailussa Kaurialan lukion opiskelija sai rehtoriltaan Tuomo Iltaselta vinkin osallistua HAMKin ja Laurean liikeideakilpailun toisen asteen sarjaan. Essillä pitää kiirettä saada valmiiksi pureskeltu idea eteenpäin, sillä palkinnot jaetaan jo toukokuussa. Nettikauppansa sijasta nuori nainen kehittikin uuden konseptin kilpailuun. - Haluan luoda internetiä hyödyntävän, Suomen suosituimman sosiaalisen median kulttuurin ja muotoilun alalla. Tahdon hälventää internetin ja todellisuuden rajaa, niin että sekä tavalliset kansalaiset että ahkerat sivustojen käyttäjät ja kulttuurialan pk-yrittäjät toimisivat yhdessä. Haluan innovoida alan yrityksiä tällä tukiverkostolla, selvittää Essi Ahtola. Hän myöntää, että edessä on iso työ. Tarvitaan isoja kumppaneita ja uusia yrityksiä, ne pitää kaivaa esiin vaikka kivenkolosta. Ja pian!

4 Häme julistautui Rapumaakunnaksi Härkätien Rapujuhlat haluaa osaltaan vähentää ravunsyönnin myyttisyyttä Häme on julistautunut Rapumaakunnaksi. Hämeellä on oiva syy rakentaa tapahtuma herkullisen raaka-aineen varaan: täältä saadaan noin puolet koko maan rapusaaliista ja täällä saalistetaan jopa 70 % maan täpläravuista. Rapumaakunta-idean isä on ravintoloitsija Veikko Lindholm. Rapumaakunnassa tapahtuu ensi kesänä: Padasjoella on ravustuksen SM-kisat ja Hämeenlinnassa järjestetään Härkätien Rapujuhlat 21.- 22. elokuuta. Rapujuhlien valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Tapahtuman projektiryhmän puheenjohtaja Raija Forsman sanoo, että se on jatkoa Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen aikaisemmin järjestämälle Härkätien Juhlalle. - Uskomme, että rapujuhla tuo Hämeenlinnalle valtakunnallista näkyvyyttä ja mainosta. Tapahtuma edustaa eksotiikkaa kansainvälisille vieraille ja sillä on myös matkailullista merkitystä. Projektiryhmän mielestä Härkätien Rapujuhlan sosiaalinen puoli on tärkein. Ihmiset saadaan liikkeelle keskustaan viihtymään, tutustumaan uusiin asioihin, herkullisen lähiruuan, ravun innostamina. - Ravunsyönti on Hämeessä yleistynyt ja sen myyttisyys rapisee. Tarkoituksemme onkin tuoda rapu ruokana ja kulttuurina jokaisen ulottuville. Haluamme kehittää samalla olemassa olevaa osaamista ja verkostoa. Kahden päivän tapahtumaan toivotaan saapuvan vähintään 2000 vierasta. Heille on tarjolla monenlaista ravun ympärille kehitettyä ohjelmaa. Mestarikokit lavalla eli kokit kokkaavat rapuherkkuja julkkisvieraiden kanssa, ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Häme menu-ravintolat, Ravintola Piparkakkutalo, Vanajanlinna ja Hahkialan kartano sekä Raatihuone tarjoavat rapuillallisia kaikkine lisineen sesonkimenuna. Alun alkaen rapuja nautittiin pääsääntöisesti yläluokan herkkuna. Kansakunnan vaurastuttua, vapaa-ajan lisääntyessä sekä tiedon leviämisen myötä ravustuksesta ja rapukekkereistä on tullut suorastaan kansanhuvi, varsinkin siellä missä puhdas ja kirkasvetiset järvet ovat lähellä asutuksia. Rapukestit alkavat perinteisesti siten, että pöydän miespuoliset jäsenet laittavat daameilleen rapukaulurit kaulaan, sitten pöydän isäntä valitsee rapuvadilta seuralaiselleen vadin suurimman ja herkullisemman näköisen ravun hänen lautaselleen, jonka jälkeen jokainen voi itse valita mieleisensä ravun. Härkätien Rapujuhlat ovat keittiöpäällikkö Auvo Pyykkösen, toimitusjohtaja Raija Forsmanin ja ravintoloitsija Veikko Lindholmin mukaan saaneet joukot liikkeelle tapahtumaa järjestämään. Suomen vuosittaisesta rapusaaliista puolet tulee Hämeestä, Pirkanmaalta, Päijätja Kanta-Hämeestä. Samaten noin 70 prosenttia täpläravuista kasvaa hämäläisissä vesissä. Kannat ovat jopa kasvamaan päin, tietää Proagria Hämeen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen. Suomi on ollut aikoinaan Keski-Euroopan rapuaitta. täältä vietiin rapuja muun muassa 1800-luvulla Pietariin. Mäkinen kertoo, että herkkuun tutustuivat ensin aateliset. Eipä aikaakaan, kun rahvaskin rohkeni tarttua maukkaaseen saksiniekkaan. - Ravunsyönti on yleistynyt meillä tavattomasti. Olen käynyt kouluissa kertomassa teoriassa ravunsyönnistä Rapu tutuksi Hämeenlinnan kauppatorille pystytetään teltta, jossa väki pääsee maistelemaan rapuja. Jos ovat ravut tähän saakka olleet vieraita, niin elokuussa torilta saa tietoutta roppakaupalla. Miten rapuja pyydetään ja mitä välineitä tarvitaan? Miten ravut keitetään ja pannaan esille? Suurin kynnys monelle onkin ollut se, kuinka rapuja syödään. - Ei hätää, torilla neuvotaan sekin, lupaa Forsman. - Niin neuvotaan ravintoloissakin. Tarjoilijat on koulutettu, lupaa muidenkin puolesta Tawastia Bankin ja Piparkakkutalon keittiöpäällikkö Auvo Pyykkönen. Rapujen syönti on iloinen sosiaalinen tapahtuma. Siihen kuuluu monimuotoinen rapuaiheinen koristelu essuineen, lautasliinoineen ja astioineen unohtamatta snapseja, viinejä ja juomalauluja! Jokainen voi soveltaa perinteitä kotonaan oman tahtonsa mukaan tai olla soveltamatta nauttimalla kuitenkin maukkaista ravuista. Suomen rapusaaliista puolet Hämeestä 1-6-luokkalaisille. Moni kertoo syöneensä rapuja, sanoo Mäkinen. Hänen mielestään rapujen syönti on yleistynyt huimasti juuri sen takia, että kansalaiset ovat innostuneet ravustamisesta. Rapu on elokuussa monen kodin herkku. Vuosittainen rapusaalis lähentelee jo 10 miljoonaa kappaletta. Suomessa on nykyisellään kolme rapulajia jokirapu, täplärapu ja (merellä) villasaksirapu, jolla ei juuri ole ravintoarvoa. Kapeasaksirapua saattaa löytyä Itä-Suomesta itärajan läheisyydestä. Petri Mäkinen hankkii ravut elokuiseen rapujuhlaan. Ravintoloille hän hankki saksiniekkoja niiden tarpeiden mukaan. Mikä erottaa tyttöravun poikaravusta? Rapujuhlien illanviettoon kuuluvat oleellisina osina snapsit, jotka tarjotaan aina huurteisista snapsilaseista. Lisäksi juomiksi sopivat erinomaisesti olut ja valkoviinit. Snapsilaulut niinikään kuuluvat ohjelmaan. Tunnelmaa lisäävät kauniisti katettu pöytä, rapukattauskynnttilöineen ja värikkäine servetteineen. Paahtoleipä, hakattu tilli ja sormien pesukipot kuuluvat tarjoiluun. Mikä erottaa tyttöravun poikaravusta? No, tietenkin se, että tytöillä on leveämpi pyrstö kuin pojilla. Pojilla taas on pyrstössä yksi jalkapari enemmän. Tyttöravuilla on lisäksi suurta herkkua, mätiä usein jo kuoren alla. Väitetään myös, että tyttöravun liha on herkullisempaa, mutta poikaravuilla sitävastoin on suuremmat sakset. Suomen järvistä saadaan n. 9-12 cm joki- ja täplärapuja. Yli 12 cm rapuja kutsutaan meillä jo jättiravuiksi. Vuotuinen rapusaalis on n. 5 miljoona kpl. Omin käsin pyydettyjä, itse keitettyjä rapuja, ystävien kanssa nautittuna onaina suuri sadonkorjuujuhla, jolla on myös sosiaalista merkitystä. Rapusesonki Suomessa ajoittuu pääosin elo-syyskuulle (pyyntiaika 21.7 alkaen aina lokakuun loppuun saakka). Veikko Lindholm

5

6 Kruunuasunnot panostaa asukkaiden hyvinvointiin Kruunuasuntojen vuokraasunnot käyvät Hämeenlinnassa kaupaksi kuin kuumille kiville. Helmikuun alussa täyttyi viimeksi vuokralaisista Myllymäessä Pajakatu 4-6:n kerrostalot. Ne muodostavat alueelle aikaisemmin rakennettujen kerrostalojen kanssa Kruunuasuntojen hallinnoimien asuntojen Hämeenlinnan suurimman keskittymän. Aluepäällikkö Ari Paajanen esittelee mieluusti Pajakadun uusia kerrostaloja, joissa on panostettu etenkin viestintään. - Uutta meillä on porrashuonenäyttö, jota muualla ei ole vielä nähty. Jokaisessa portaikossa on sähköinen näyttötaulu, josta löytyvät talon asukkaiden nimet, isännöitsijätiedotteet, säätiedotus sekä tärkeät numerot. Tietoja on helppo päivittää ja olemme huomanneet, että asukkaat ovat oppineet käyttämään taulua. Kruunuasunnoilla on lisäksi Kruunu- tv, josta voi myös kotoa katsoa tiedotteet ja muita asumiseen liittyviä tietoja ja ohjeistuksia. Jokaisella asuntoyhtiöllä on omat asiakassivut, joiden kautta voi ottaa yhteyttä vaikkapa isännöitsijään. Paajanen sanoo, että vuokra- asunnot ovat korkeatasoisia erityisesti talotekniikan osalta. Niissä on lämmön tal- Pajakadun kerrostalon porraskäytävän taideteos on aluepäällikkö Ari Paajasen mieleen. teenotolla varustettu ilmanvaihto myös yleisissä tiloissa, yläpohjan lämmöneriste on tavallista paksumpaa ja ikkunoiden u-arvo vaatimusten mukaista korkeampi. Lisäksi siellä on huoneistokohtaiset lämmön talteenotolla varustetut ilmanvaihtojärjestelmät. Talojen energialuokaksi on saatu B-luokka kyseisten toimien ansiosta. Yleisten tilojen viihtyvyyteen on kiinnitetty ylimääräistä huomiota. Pajakadun talot ovat Myllymäessä, jolla on oma historiansa. Sitä ovat hyödyntäneet HAMK:in opiskelijat lopputöissään. Niinpä heidän taidettaan on porrashuoneissa, julkisivussa ja saunassa sekä yhteispihalla. Teosten teemoina ovat alueen historia lasten leikkeineen sekä viljan ja veden heijastus. Turvallinen korttelipiha Kruunuasuntojen kahden kerrostalon perusrakentamisen ja kahden uuden rakentamisen yhteydessä on pikkuhiljaa rakennettu turvallinen korttelipiha, joka on talojen keskellä 1940-luvun malliin. - Pihasta saatiin luonteva oleskelutila, kun autot ovat molemmilla sivuilla. Leikkipaikkojen lisäksi siellä on grillikatos, pihataidetta ja kenttä monenlaisille peleille. Vanhassa muuntamossakin lepää nyt silmä, kun sen seiniin on pantu valokuvia menneiden aikojen Myllymäestä ja Hämeenlinnasta, kertoo Paajanen. Yhdeksän kohdetta Kruunuasunnoilla on Hämeenlinnassa yhdeksän asunto-osakeyhtiötä, joissa asuntoja on tällä hetkellä 200. Paria asunto lukuun ottamatta kaikki on nyt vuokrattu. Myllymäessä on neljä asunto- osakeyhtiötä, kuusi rakennusta ja asuntoja 147. Vanhassa kaupungissa yhtiöllä on neljä rakennusta, joista yksi on kokonaan vuokrattu Panssarisoittokunnalle. Siellä on myös kaksi tonttia. Paajasen mukaan Kruunuasunnot rakennuttaa itse yhdelle tontille kolmen asunnon rivitaloa. Toiselle tontille on mahdollista rakentaa kahdeksan asunnon pienkerrostalo. Ns. Kenraalintalossa on nyt viisi asuntoa, mutta niistä suurin aiotaan jakaa kolmeksi asunnoksi. Lisäksi yhtiöllä on Aulangontie 2:ssa 26 asunnon kerrostalo. Vuokra-asuntomarkkinoilla yksiöt ja pienet kaksiot ovat halutuimpia. Sen sijaan kolmen huoneen ja keittiön asunnot tahtovat jäädä väliin, kun taas neljää huonetta ja keittiötä kysytään perheasunnoksi. Nykyinen yrittäjäriskin korvaus pieni Yrittäjien tulokehitys kääntyi alenevaksi vuonna 2008. Veronalaiset tulot laskivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjien keskimääräinen tulo oli 39 686 euroa. Palkansaajien tulo oli 30 207 euroa noustuaan 3,6 prosenttia. - Yrittäjien, palkansaajien ja maataloustuottajien pääomatulot laskivat vuonna 2008. Erityisesti laskivat luovutusvoitot arvopapereista. Sen sijaan palkkatulot nousivat kaikilla ryhmillä. Palkansaajilla palkat nousivat enemmän kuin luovutusvoitot laskivat, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala tarkentaa. Yrittäjien tulot olivat keskimäärin 31 prosenttia suuremmat kuin palkansaajien tulot, mutta yrittäjät tekevät lähes 20 prosenttia pidempiä työpäiviä, joka selittää osaltaan yrittäjien parempaa kokonaistuloa. Verotus keveni verojen ja maksujen alentamisen sekä tulojen laskun myötä vuonna 2008 edellisvuotiselta tasoltaan. Yrittäjien tuloistaan maksama vero oli keskimäärin 27,6 prosenttia ja palkansaajien veroaste oli 24,3 prosenttia. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33,5 prosenttia, joka oli 6,3 prosenttiyksikköä palkansaajan veroastetta korkeampi. Näin tarkasteltuna noin 10 prosenttia korkeampaa tuloa ei voida pitää liian suurena korvauksena yhteen riskilliseen kohteeseen sidotulle pääomalle varsinkin, kun otetaan huomioon palkansaajien tasolle nouseva keskimääräinen verorasitus, Hietala kommentoi. Yrittäjien tulojakauma poikkeaa selvästi muusta väestöstä, sillä yrittäjissä on muuta väestöä enemmän sekä pieni- että suurituloisia. Noin neljänneksellä veronalaiset tulot jäivät alle 15 000 euroon, kun taas vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Vuonna 2008 yli 90 000 pääomatulo-osinkoa saaneita yrittäjiä oli 1 318. Tämä on 0,6 prosenttia YEL-vakuutetuista yrittäjistä. Pääomatulo-osinkoja saaneita yrittäjiä oli 53 511 osingon ollessa 14 348 euroa. - Kaiken kaikkiaankin yli 90 000 euroa osinkoja saaneita oli vain 3 290. Pääomatulo-osingon saajien, joita oli yhteensä reilut 416 000, keskimääräinen osinko oli 4 558 euroa, joka kaukana kummeksutusta 90 000 eurosta, Hietala sanoo. Vuonna 2008 yrittäjien tuloista verotettiin lähes kolme neljännestä ansiotuloina. Siten selvä enemmistö yrittäjien tuloista verotetaan ansiotulona. Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla yrityslainaasi Korkokaton asetat ylärajan viitekoron nousulle ja pääset varmuudella nauttimaan matalista koroista vielä jatkossakin. Sen lisäksi, että saat rajattua korkojen nousuriskin, varaat samalla yrityksellesi mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti, mikäli korot yhä jatkavat laskuaan. Kysy lisää ja huolehdi vähemmän. Lisätietoja saat Nordean Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe klo 8 18, konttorista tai osoitteesta nordea.fi. Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Näyttävät ja laadukkaat näyttelytelineet alkaen 75,- alv 0% Suuret kuvat: julisteet kangasbanderollit teippitulosteet pohjustetut kuvat canvas-taulut Messu- ja markkinointitelineet Digi- ja offsetpaino CAD-tulostukset Tapahtumateltat www.domusprint.fi Raatihuoneenkatu 17 Hämeenlinna nordea.fi Myynti: Anne-Maria Inkala, gsm 050-3540 944 e-mail: anne-maria.inkala@domusprint.fi Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna

7 Yhteistyöstä hyötyvät kumppanukset Sampo Pankki ja Skapat Energia ovat Hämeenlinnassa löytäneet monilla eri tasoilla toimivan yhteistyökumppanuuden. Mutta miten on mahdollista, että Suomen kolmanneksi suurin ja yksi Pohjois-Euroopan suurimmista pankeista, ja toistaiseksi vielä kasvua hakeva sähkönhankinnan ammattilainen voivat hyötyä toisistaan? - Koska Sampo Pankki on ollut vuodesta 2006 osa Danske Bank -konsernia, niin olemme voineet tarjota Skapatille nimenomaan kansainvälistymiseen mahdollistavia palveluja, selvittää pankinjohtaja Pia Lehto-Halonen. Sampo Pankki osana Danske Bankia toimii Tanskan lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa, Venäjällä, Irlannissa sekä Pohjois- Irlannissa. Vuonna 1998 perustetulla sähkönhankinnan ammattilaisella Skapat Energialla on asiakkaina paitsi Suomen 12800 kuntaa ja yritystä, myös tuhat asiakasta Ruotsissa. Yrityksen pääkonttori on Hämeenlinnassa ja Ruotsin konttori Tukholmassa. Liikevaihdoltaan 2,9 miljoonan euron yritys hakee kasvua etenkin energiatehokkuuspalveluistaan. Yrityksen uusin tuote on kiinteistöjen energiaselvitykset, jonka yhteyteen on pankin kanssa rakennettu leasing-tyyppinen rahoitusjärjestelmä. - Meillä on Sampo Pankin kanssa yhteinen markkinaalue, sanoo toimitusjohtaja Tommi Vekka. Laskutuskustannukset putosivat Yhteistyö lähti käyntiin, kun Pankinjohtaja Pia Lehto-Halonen, toimitusjohtaja Tommi Vekka ja asiakasvastuullinen johtaja Pasi Käkelä ovat enemmän kuin tyytyväisiä Sampo Pankin ja Skapat Energian voidessa hyötyä toinen toisistaan useammallakin tavalla. Skapat Energia halusi löytää keinoja laskutuskustannusten alentamiseen. Sampo Pankilla oli tarjota Netvisoria käyttäville asiakkailleen ilmaiset verkkolaskuoperaattoripalvelut Sampo Pankista. - Laskutuskustannukset putosivat oleellisesti. Päivätasoinen kirjanpito on nyt koko ajan reaaliaikainen. Tärkeää on myös, että kirjanpito ja pankkitiedot ovat samassa paikassa, kiittelee Vekka. Sampo Pankilta löytyi ainoa reaaliaikainen suomenkielinen verkkopankkiratkaisu, kun yritys lähti laajentamaan Ruotsiin. - Pyrimme hoitamaan asiat mahdollisimman tehokkaasti. On etu, että kaikki asiat voi hoitaa samalla kielellä, kuten myös on etu, että raha liikkuu maasta toiseen reaaliaikaisesti, summaa Vekka. Hänen mielestään Sampo Pankin toiminta on pankkitoimintaa parhaimmillaan. Pankki on nyt osa Skapatin organisaatioita eikä häiritse arkipäivää millään lailla. - Olemme voineet hyödyntää toisiamme myös markkinoinnillisesti. Olemme tyytyväisiä nykyiseen yhteistyöhön, iloitsee asiakasvastuullinen johtaja Pasi Käkelä. Skapat hoitaa Danske Bankkonsernin sähkönhankintaa Pohjoismaissa. Skapatille Danskelta saatu sähkönhankintasopimus on lähtöisin Hämeenlinnan konttorin aktiivisuudesta ja aloitteesta. - Samaten Sampo Rahoituksen myynninrahoitus vauhdittaa Skapatin energiatehokkuusliiketoiminnan myyntiä, lisää Käkelä. Kiinteistötekniikkaa Kiinteistötekniikkaa ammattitaidolla ammattitaidolla Lämpö Vesi Vesi Lämpö Ilma Ilma Vesi Sähkö Ilma Kylmä Sähkö Tekniset Kylmä kartoitukset Ennakkohuollot Tekniset kartoitukset Akuuttikorjaukset Ennakkohuollot Erikoishuollot Akuuttikorjaukset Erikoishuollot YIT YIT Kiinteistötekniikka Oy Oy Vankanlähde Vankanlähde 7, Hämeenlinna 7, Hämeenlinna Vaihde Vaihde YIT 020 Kiinteistötekniikka 020 433 433 111 111 Oy www.yit.fi www.yit.fi Vankanlähde 7, Hämeenlinna Vaihde 020 433 111 www.yit.fi Together we can doit. Together we can doit. Together we can doit. Together we can doit. Together we can doit. Together we can doit. Sähkösuunnittelu ja -urakointi Lampun vaihdosta laajempiin kokonaisuuksiin Kylmälaitehuollot Ilmalämpöpumput, asennukset ja huollot Antenni- ja satelliittiasennukset Suurkeittiö- ja kiinteistöpesulalaitteet sekä huollot Murtohälytysjärjestelmät Käy tutustumassa verkkokaupassamme www.tuhkasaari.fi/verkkokauppa puh. 010 425 9400 yritys@tuhkasaari.fi www.tuhkasaari.fi HÄMEENLINNA, Turuntie 24 FORSSA, Kuhalankatu 9 Marjatta Martikaisen muistoa kunnioittaen Elettiin sodanjälkeisen Suomen kiivainta jälleenrakennusaikaa, kun isäni äiti Aune, perusti lounasravintola Vellamon Hämeentien päähän. Sittemmin mukaan kuvioihin tuli aikanaan eläväksi legendaksi muodostunut Marjatta Martikainen, joka aikanaan osti Vellamon Aunelta 50-luvulla. Marjatta nukkui pois saamansa sairauskohtauksen jälkeen nyt helmikuussa 2010. Taivalta yrittäjänä siis kertyi hieman alle kuusikymmentä vuotta. Sekä Marjatan, että harjoittamiensa ravintoloiden historiat hakevat vertaistaan, eikä vastaavan saavuttaminen ole mahdollista ilman perinpohjaista sitoutumista ja toistuvaa omista eduistaan luopumista. Marjatta pyöritti Vellamoa, kunnes perusti vuonna 1971 Hämeentien keskivaiheille kahvila Vinkalon. Leipä oli taatusti tiukassa monessa vaiheessa, mutta työlleen ja asiakkailleen omistautunut ihminen viihtyi siinä mitä teki - yritti. Arvokkaan ja arvostetun rouvan yrittäjyydelle oli leimallista omaehtoisuus ja tinkimättömyys. Vinkalossa ei totisesti käyttäydytty miten sattuu, ei suinkaan. Miesten tuli riisua päähine astuessaan sisään ja kohteliaisuudet kaikuivat tiskin yli Marjatan aukoessa olutpulloja ja kaataessa kahvia varmoin ottein. M.A. Numminen on kertonut saaneensa äkkilähdön kahvilasta otettuaan lupaa kysymättä valokuvia kirjaansa Baarien mies. Sisustuskin pysyi alkuperäisessä asussaan koko historian ajan ja markkahinnat komeilivat hinnastossa vielä ovien sulkeuduttua perustajan takana viimeistä kertaa. Jukebox tarjoili Virran Olaa ja Taipaleen Reijoa, parhaita kun ei vain ollut tarvetta alkaa vaihtamaan uusiin. Tunnelma oli kaurismäkeläisempi kuin elokuvissa konsanaan. Vinkalossa maistui elämä kaikessa rosoisuudessaan Marjatta Martikainen teki arvokasta sosiaalityötä. Vanhempani olivat taannoin sattuneet laivamatkalle samaan aikaan, kuin Vinkalon kanta-asiakasristeilykin ja he päätyivät illan aikana tarinoimaan Marjatan kanssa, tuttuja kun olivat. Pari kanta-asiakasta oli käynyt pyytämässä Marjatalta rahaa ja vanhempieni kysyessä syytä moiseen Marjatan vastaus oli nostanut leveän hymyn heidän huulilleen: Miesten rahat olivat olleet Marjatalla tallessa, jotta kaikkia ei tulisi törsättyä kerralla. Vähin erin rahan saaminen esti tehokkaasti hullaantumista, eivätkä isännät ympäripäissään olisi kehdanneet enää tulla lisää pyytämäänkään. Toinen kuvaava tarina kertoo Vinkalon taloon muuttaneen nuoren miehen pitäneen polkupyöräänsä lukitsematta pihassa, vaikka Marjatta toistuvasti varoitti varkaudenvaarasta. Lopulta fillari oli sitten varastettu, mutta Marjatta oli omin neuvoin käynyt hakemassa sen takaisin jolpille poliisilaitokselta ja teroittanut vielä kerran lukitsemisen tärkeydestä. Aivan kuten Marjatta itse sanoi eräässä lehtihaastattelussa: Olen ollut monen miehen epävirallinen holhoaja. Pitkän linjan yrittäjälle puuhattiin elämäntyöstään tunnustusta yrittäjäjärjestössä. Jääkööt sen muoto enää tässä erittelemättä - valmista ei saatu kuitenkaan aikaan ajoissa ja siinä se. Eikä Marjatta moisesta niin hirveästi olisi perustanutkaan. Ylenpalttista julkisuutta karttanut ihminen ilmoitti jo aiemmin, ettei halua tulla ainakaan mihinkään gaalaan poseeraamaan. Nyt kun Vinkalon irtaimisto ja muu liiketoiminta on myyty, toivon että uudet yrittäjät ottavat mitä suurimmalla hartaudella huomioon Marjatan poikkeuksellisen elämäntyön avatessaan mahdollisesti Vinkalon uudelle liikepaikalle. Paljon jaksamista Marjatan omaisille. Join tämän jutun kirjoittamisen lomassa kylmän oluen pitkäkaulaisesta pullosta. Sellaisena se olisi tarjoiltu Vinkalossakin.

8 Näyttävä yrittäjägaala Hämeen Yrittäjät juhli näyttävästi Hämeenlinnan Verkatehtaalla 70-vuotista taivaltaan ja vietti samalla maakunnallista yrittäjäjuhlaansa. Juhla-asuista väkeä oli tullut joka puolelta Kanta-Hämettä kuuntelemaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mietteitä Suomen talouden kaksijakoisuudesta ja verotuksesta. Maakunnallisiksi Vuoden yrittäjiksi valittiin Jokioisten Leivän Seppo ja Jaana Virtanen. Yrittäjägaalassa oli myös runsaasti musiikillista ohjelmaa ja pääsi siellä pelaamaan pokeriakin. Maakuntaneuvos Kyösti Vehmas muisteli menneitä 1980-luvulla Humppilan yrittäjien puheenjohtajana toimineen Jorma Jokisen kanssa. Tässä oiva näyte Minna Seppälän sujuvasta juonnosta gaalaillassa. Hauhon yrittäjien puheenjohtaja Ville Salminen, Elisan Petteri Salminen ja Hämeenlinnan seudun osuuspankin asiakkuuspäällikkö Juho Nieminen viihtyivät gaalaillassa erinomaisesti. Pitkään Hämeen Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Juha Kallioinen vaihtoi kuulumisia lammilaisen Heikki Hélenin kanssa. Finscoopin Jukka Niemi ja Anu Lund löysivät seuraa Café Kukon yrittäjistä Taina ja Teemu Kukosta. Mitähän lie asiaa oli yrittäjä Reima Smedsille kansanedustaja Timo Heinoselle?

9 Uudet jäsenyritykset A&K Palvelut Oy, Juha Autio, DMK Solutions Oy, Janne Rumbin, Herkkujaloste Culinary Solutions Oy, Juha Hakala, Horse Balance Oy, Kristiina Alanko, Hotarvike Oy, Juha- Matti Hotari, Jalkojenhoitaja Liisa Mustonen, Maija-Liisa Mustonen, JK-Excursion Oy, Juha Kähärä, Jussin Kynä, Jussi Karvonen, Kanta-Hämeen Tehorakennus Oy, Esa Nurmela, Kioski Kirsikka, Kirsi Aho Tmi, Kirsi Aho, LVI-Lindroos Oy, Tero Lindroos, OLD LABELS Hml, Kristiina Penger, Pikontu Oy, Erkki Imppola, Rakennusvalvonta Wagner, Raimo Wagner, Ravintola Ratkaisut Oy, Miika Mertamo, TKO Finland Oy, Tomi Korpinen, Tmi J.Eskola, Juuso Eskola, Tmi Mari Bågman, Mari Bågman, Toiminimi Maria Mäenpää, Maria Mäenpää, Tuntipaku Jaana Piiroinen. Oikaisu Edellisessä lehdessä olleeseen juttuun Hämeenlinnan Kuntohoidosta oli eksynyt pari virhettä. Yrityksellä on palveluksessaan 4,5 työntekijää eikä 2,5. Toisekseen siellä käytössä oleva LPG-laitetta voidaan käyttää hierontaa korvaavana lihashuollossa ja vammojen jälkihoidossa varsin nopeasti vamman jälkeen. Laitteella voidaan antaa fysioterapian lisäksi vartalohoitoja eli polttaa selluliittia. Ajankohtaista yrittäjiltä 14.4. klo 19 sääntömääräinen kevätkokous Nordean kokoustiloissa Sibeliuksenkatu 2. Kokouksen aluksi NCC:n ja Hämeenlinnan kaupungin edustajat esittelevät moottoritein kattamissuunnitelmaa. Ilmoittaudu kuulemaan info@ hmltyrittajat.fi. 19.8. Yrittäjien Eloristeily 5.11. Hämeenlinnan Yrittäjäjuhla 23.11. Sääntömääräinen syyskokous Yrittäjälegendaa ei enää ole Helmikuussa edesmenneestä Hämeenlinnan vanhimmasta, työtä viimeiseen asti tehneestä yrittäjästä 86-vuotiaasta Marjatta Matikaisesta tuli jo eläessään legenda. Hänen kahvila-keskiolutbaariaan Vinkaloa tultiin katsomaan kaukaakin. Julkisuudesta pitivät huolen iäkkäästä yrittäjästä kiinnostuneet televisio ja lukuisat lehtijutut. Itse hän ei julkisuutta hakenut. Luonteeltaan vaatimaton Martikainen keskittyi baarissaan sitä vastoin auttamaan asiakkaitaan ja piti heistä huolta monin tavoin. Kaksi vuotta sitten kirjoitin hänestä Hämeenlinnan yrittäjäuutisiin jutun otsikolla Miksi Vinkalossa kello käy vartin edellä aikaa? Kahvilanpitäjä halusi sillä varmistaa, että asiakkaat ehtivät varmasti aiottuun junaan tai bussiin. Hämeenlinnan yrittäjät teki hiljattain päätöksen muistaa Marjatta Matikaista hänen pitkästä elämäntyöstään. Kävi kuitenkin niin, ettei edes tieto saati plakaatti asiasta ehtinyt ajoissa perille. Marjatta Matikaista ja hänen Vinkaloaan muistellaan vielä kauan Yrittäjä koko elämänsä Marjatta Matikainen aloitti yrittäjän uransa jo vuonna 1951 pyörittäen ruokapaikkaa nimeltä Wellamo. Vinkalon hän hankki 39 vuotta sitten ja teki työtä vuorotta muutama vuosi sitten tapahtuneesta lonkkamurtumasta huolimatta. Sinnikäs nainen kävi töissä rollaattorilla korttelin pituisen matkan kotoaan, joka sekin oli Hämeenkadun varrella. - Olen tehnyt töitä pikkulikasta saakka. Työ on minulle henkisesti tärkeää. Kotona kuolisin ikävään, nauraa heläytti Martikainen kaksi vuotta sitten. Anneli Heräjärvi Nuoria ei jätetä - kampanja auttaa työllistymään Hämeenlinnan seudulla on tällä hetkellä noin 600 työtöntä nuorta ja luku on kovassa kasvussa. Nyt voidaan yhdessä auttaa nuoria työllistymään. Työelämän ensimetreillä jo kahden viikon työkokemus voi auttaa elämässä eteenpäin ja näyttää nuorelle, että hän osaa. Nuorta ei jätetä -suurkampanja haastaa yritykset mukaan tärkeälle asialle, työllistämään 16-25-vuotiaita nuoria. Seudun monet yhdistykset ovat jo lähteneet mukaan tukemaan nuorten asiaa. Nyt tarvitaan yrityksiä, joihin nuoret voivat työpanoksensa antaa. Monen toimijan yhteistyössä toteutetun suurkampanjan tarkoituksena on työllistää 390 hämeenlinnalaista nuorta lokakuuhun 2010 mennessä joko työllistämissetelin tai muun työllisyyttä lisäävän toimen avulla. Seteli on 250 euron arvoinen työnantajalle, joka työllistää nuoren vähintään kahdeksi viikoksi. Hämeen Sanomat panostaa nuorten työllistämiseen palstamillimetrejä 50 000 euron edestä ja toimittaa juttuja yrittäjistä ja työllistetyistä nuorista yhdessä. Lehtimainonnan suunnittelee mainostoimisto Precis Oy ja Hämeen Yrittäjät lahjoittaa kampanjaan 10 000 euron edestä palstamillimetrejä. Ilmoita yhdistyksen yhteyshenkilölle Kalevi Lauroselle (yhteystiedot kakkossivulla), kuinka monta nuorta yrityksesi on valmis työllistämään ja minkälaisia tehtäviä on tarjolla. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua myös niiden yritysten, jotka eivät ole aiemmin palkanneet työntekijää esimerkiksi kesätöihin. Mukana ovat jo Hämeenlinnan kaupunki, Kehittämiskeskus Oy Häme, Seutukeskus Oy, Hämeenlinnan Yrittäjät, Hämeen Yrittäjät, Hämeen Kauppakamari, Hämeenlinnan seudun Naisyrittäjät, Hämeenlinnan Nuorkauppakamari. Kaupunkikeskustan liikkeet ovat surkeasti auki iltaisin ja viikonloppuisin. Parhaina viikonloppuina joulun alla suuri osa kauppaliikkeistä oli kiinni. Keskustaan tullut asiakas turhaan haki avointa ovea. Liikkeille on muodostunut tapa, josta ei luovuta. Jos, niin kuin nyt näyttää, moottoritie katetaan, asiaan tulee muutos. Kauppakeskuksessa liikettä on pidettävä auki sovittuina aikoina. Uskon, että keskustan liikkeet seuraavat perässä. Yleisen eläkeiän myöhentämisestä taas puhutaan. Edellisessä uudistuksessa avainsana oli valinnanvapaus. Työssä jatkajaa palkitaan. Porkkana jatkamiselle taisi olla niin hyvä, että siitä halutaan nyt luopua. Uskallan vakuuttaa, että työurat nykyjärjestelmällä loppupäässä pitenevät itsestään. Ongelma on työttömyyden, sairauksien ja työkyvyttömyyden aiheuttamat työstä poissaolot. Mahtaako edes kiinnostaa hallitusta? Nyt pitää luottaa, että ammattiyhdistyksen ote pitää. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jonkun laskelman mukaan 700.000 euroa. Samaan aikaan kaupungin tavoitteena on siirtyä pienistä kouluista isoihin yksiköihin. Siellä syrjäytymisen vaara on huomattavasti isompi. Virkamiehet tarkkailevat opetustointa pelkästään kustannuksena. Syrjäytyminen ei ole niissä laskelmissa. Päätöksenteossa esityslistalle virkamiestyönä on oma-aloitteisesti valmisteltu yksi vaihtoehto. Se joka vastustaa, on öykkäri. Jos minä vastaisin lautakuntatyöskentelystä, vaatisin ennakoivuutta. Etukäteen käydään läpi, mitä asioita kaudella tulee esiin. Ennen valmistelun aloittamista virkamiehille annetaan tarkastelukulma. Mahdollisesti pyydetään pari vaihtoehtoa. Tänä talvena taloyhtiöt ovat voineet vertailla, pelaako kaupungin keskustan alueen ulkopuolella itselleen ottama jalkakäytävien hoito. Vai olivatko jalkakäytävät nopeammin ja riittävän usein aurattu ja hiekoitettu itse hoidettuna. Hämeenlinna ja seutu on historiansa ja runsaiden ja vaihtelevien nähtävyyksiensä kautta poikkeuksellisen monipuolinen matkailukohteena. Meidän imagomme on kuitenkin laskenut kuin lehmän häntä. Kaiken maailman Salot ja Lohjat mielenkiinnossa kurvaavat ohi oikealta ja vasemmalta. Hämeenlinnan nimi pitää kaivaa naftaliinista. Kadonnut imago on palautettava. Suosittelen strategian muutosta. Lähdetään rakentamaan Hämeenlinnan ja ykköskohteittemme ympärille. Näin erään mielenkiintoisen laskelman. Jos Hämeenlinnan kaupunki laittaisi pelkästään säädöillä rakennustensa energiahallintansa kuriin, sillä säästäisi 900 opettajan kahden viikon lomautukset. Siinä on kustannusten säästämisen ja investoinnin ero. Helsingin kaupungin kiinteistöt ovat jo joutuneet hiilipäästökuurille, johon sisältyy energiankulutuksen reilu pienentäminen. Urheiluministerimme kertoi, että suomalaisten urheilijoiden saapuessa olympialaisista, metallinpaljastin ei piippaa. Minusta väite on väärä. Vai eivätkö kiekkojoukkueet saapuneetkaan samalla koneella? Mitalisateesta päätellen suomalaiset urheilijat olivat terveitä. Osa norjalaista olympiavoittajista olivat niin astmaisia, että saivat jopa lääkitystä sairauteensa. Minua on pyydetty, että edes näytiksi kirjoitan jotain positiivista. Epäilen, että kukaan ei jaksa sellaista lukea. Mutta yritetään. Hauska poika puheenjohtajamme on joskus ollut nuori. Tielleni sattui tällainen valokuva nuoresta matkanjohtajasta Vironlaivalla. Jokaisella työikäisellä pitäisi olla omaisena ikäihminen oivaltaakseen vanhentumiseen liittyvät ongelmat. Olen saanut läheltä seurata terveydenhuollon toimivuutta läheiseni sairastumisen yhteydessä. Voin kertoa, että järjestelmä toimii. Siellä on osaavat ihmiset hoitamassa asioita.

10 Maksuaikojen venyttäminen vie alihankkijat tiukoille Varsinkin viimeisten kahden vuoden aikana on yhä enenevästi käytetty vanhaa konstia varmistaa yrityksen käyttöpääoma. Osa yrityksistä on alkanut venyttää maksuaikoja alihankkijoidensa suuntaan pitääkseen oman kassansa kurissa. Nordean yrityspuolen pankinjohtaja Pekka Liukkala haluaa muistuttaa, että on hyvän liikemiestavan vastaista käyttää hyödyksi alihankkijaa. Onko Hämeenlinnassa nykyisin tanssivaa ravintolayleisöä? Jos on, niin missä aikuisten on mahdollista nauttia elävän musiikin tahdeista? Oli aika, jolloin paikat olivat hakusassa, mutta nyt alkavat ravintolat lisätä tarjontaansa ja tanssiva väki liikkua ahkerammin. Tarjonta rajoittuu viikonloppuihin. Elävän musiikin ystäviä on Hämeenlinnassa vähän. Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki pitää tästä hyvänä esimerkkinä Kolibrin aikuisten tanssien loppumista. - Markkinat ovat valitettavan pienet. Aulanko haluaa kuitenkin tarjota tanssinhaluisille elävää musiikkia yökerhossaan lauantaisin. Pääsääntöisesti Pankinjohtaja Pekka Liukkala sanoo, että maksuja kassaan odoteltaessa kätevän avun saa laskuluotosta. - Kannattaisi muistaa, että alihankkijankin tarvitsee maksaa palkat sekä muut kiinteät menonsa. Alihankkijaltakin pitää löytyä käyttöpääomaa. Hämeenlinnan seudullakin maksuaikojen venyttämiseen on törmätty tuon tuosta. Liukkalan mukaan se on toki ajan ilmiö. Kun alkaa mennä paremmin, niin tavat tietysti muuttuvat. - Maksuaikojen venyttäminen on asia, jonka kanssa on jouduttu aina elämään. Me haluamme kuitenkin määräajoin muistuttaa yrityksiä hyvistä tavoista, ettei hyvä taloudellinen etu menisi muitten niskoille. Onhan se myös päämiehen edun mukaista, että alihankkija voi hyvin, sanoo Liukkala. Laskuluotolla rahaa kassaan Nordea on kehittänyt käyttöpääoman vajeesta kärsiville laskuluottopalvelun, jota voivat hyödyntää kaiken kokoiset yritykset. Eniten laskuluotosta hyötyvät kasvavat ja kausivaihteluista kärsivät yritykset. - Käytännössä laskuluotto toimii siten, että yritys laskuttaa ostajaa normaaliin tapaan. Ostaja kuitenkin maksaa Nordea Rahoitukselle. Yri- tanssiväki on hotellin asiakkaita. Housebändinä on paikallinen Klubiorkesteri Valiant. Pääsymaksua ei kerätä keneltäkään. Tähtiesiintyjiä on ainoastaan yksityistilaisuuksissa, kuten Koop Arponen Mustan kissan naamiaisissa ja Imatra Big Bandin swing-tanssiaiset Linnajazzin aikaan. Emilia Klubilla käy tanssimassa kaikenikäisiä ihmisiä ikärajan ollessa 24 vuotta. Emilia Klubi on toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutin mukaan enemmänkin aikuisten yökerho/musiikkiklubi, jossa soivat popmusiikin helmet menneiltä vuosikymmeniltä. Perjantaisin ja lauantaisin Emilia Klubissa on DJ ja lauantaisin esiintyy joku suomalainen tähtiartisti Neumannia, Costello Hautamäkeä sekä Kaijaa ja Ileä myöten.. Kerran kuukaudessa perjantaina klubilla on Menneiden vuosikymmenten hittiklubi, jolloin livebändi soittaa tuttuja kappaleita. Tanssipaikkoja kaikenikäisille Mäki-Kuutti kertoo saaneensa myönteistä palautetta esitettävän musiikin valinnasta. Hän korostaa, että nyt Hämeenlinnassa on kaikenikäisille aikuisille paikka, missä käydä. - Meillä on kanta-asiakasrekisteri, johon kertyy koko ajan väkeä. Järjestämme joskus heille ihan ikiomia iltoja. Vaakunassa noudatetaan ravintolapäällikkö Hanna Jokisen mukaan perinteistä is- tykselle avataan sen tarpeiden mukainen luottolimiitti, jonka reaalivakuutena ovat yrityksen myyntisaatavat, kertoo Pekka Liukkala. Yrittäjä voi seurata laskujensa tilannetta verkkopankissa. Laskuluoton kustannukset lasketaan jokaiselle yritykselle erikseen, muun muassa liikevaihdon ja laskujen keskikoon perusteella. Nordea Rahoituksen asiakasvastuullinen myyntijohtaja Kimmo Nupposen mukaan erityisesti kasvava yritys hyötyy laskuluotosta. - Kasvu sitoo käyttöpääomaa. Rahoituksen lisäksi tarjoamaamme palveluun kuuluu olennaisena osana reskontran ja perinnän hoito, korostaa Nupponen. Pekka Liukkalan mukaan yritysten kiinnostus Laskuluottoon käyttöpääomarahoituksessa on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Yrittäjät ovat kiitelleet limiitin joustavuutta ja siihen liittyviä palveluita. www.nordea.fi/yritykset Tanssiva väki liikkuu elävän musiikin tahtiin Laatuarvoja arvioidaan asiakkaan silmin Pelkästään laatutehtäviä metalli- muovi- ja elektroniikka-alan teollisuuslaitoksissa vuodesta 1994 tehnyt automaatiotekniikan insinööri Hannes Kauppinen on ollut runsaat kaksi vuotta yrittäjä. Hänen Quality Management Resources Oy:nsä rakentaa ja arvioi yritysten toimintajärjestelmiä, jotka perustuvat laatuun, ympäristöön ja turvallisuuteen. - Laatuarvot määrittävä ISO 9001-standardi on kuin lakikirja, jonka mukaan yrityksen tulee rakentaa toimintaansa. Jos yritys haluaa, että sen toiminta sertifioidaan, niin yleensä tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa järjestelmän rakentamisessa ja varsinkin sen arvioimisessa. Hannes Kauppinen on ulkopuolinen asiantuntija tai kuten hän selkiyttää, yritysten ulkoistettu laatupäällikkö. - Voin olla rakentamassa järjestelmää standardin vaatimusten mukaisesti laatupäällikön ominaisuudessa tai arvioida jo tehtyä järjestelmää ns. ulkoisena arvioijana. Tätä Hannes Kauppinen tekee oman yrityksensä nimissä sopimusarvioijana DNV:lle, jonka asiakkaat haluavat järjestelmänsä sertifioitavaksi. Arviointia haluavat asiakkaat ovat eri puolilta maata, etupäässä kuitenkin Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Lahdesta. Sopimusarvioijana Kauppinen tutustuu yritykseen kuin asiakkaan silmin. Hän arvioi toimintajärjestelmän tilaa, kuten esim. miten yritys valitsee toimittajansa tai millainen on yrityksen omien tuotteiden toimituskyky. - ISO 9001- plakaattia seinällään pitävän firman asiakkaat ovat kiinnostuneita kumppanin luotettavuudesta. Minun tehtäväni on todeta asiakkaan silmin, että homma on kunnossa standardien vaatimalla tavalla. Laatuasioihin laatujohtamisen peruskurssilla aikoinaan perehtynyt ja vuosien mittaan laatutietämystä työssään syventänyt Kauppinen sanoo, että hän myös tietää tarkalleen, missä ulkopuolista arvioijaa voidaan yrittää harhauttaa. kelmä- tanssimusiikkilinjaa. Vaakunan tansseissa perjantaisin ja lauantaisin nähdään kevään aikana lukuisia tähtiesiintyjiä Kari Vepsästä, Johanna Debreczeniin ja Saija Tuupaseen. - Olemme panostaneet tanssiviin asiakkaisiin. Tanssilattiaa laajennettiin ja nyt ravintolan koko alakerta on käytettävissä tanssinhaluisille. Jokinen kertoo, että Vaakuna halusi lähteä uudelleen yrittämään tanssihaluisten parissa. Tanssijoiden into näkyi jo pikkujoulukaudella ja nyt se näkyy jatkuvan. - Meillä käy sinkkuja ja pariskuntia. Järjestämme tanssi-iltoja kanta-asiakkaille. Kanta-asiakkuuteen kuuluu erilaisia tarjouksia, lisää Jokinen. Ammattikurssi dvd:llä Jokaisen standardin mukaan toimivan yrityksen pitäisi päivittää ISO 9001-standardiin vuonna 2008 tulleet muutokset omaan toimintaansa. Hannes Kauppinen säästää päivitystä tarvitsevat puolen päivän kurssilta, sillä hän on koonnut muutokset dvd:lle, jonka kesto on 16 minuuttia. - Kurssi kertoo, mitä muutokset ovat. dvd:n voi katsoa omalla työpöydällään lähtemättä minnekään. Samaten Kauppinen on ensimmäisenä Suomessa rakentanut sisäisen auditoinnin peruskurssin dvd:lle niin, että seuraavaan standardin muutokseen eli vuoteen 2015 saakka käyttökelpoisen aineiston kesto levyllä on vain tunti ja vartti. Normaalisti vastaava luentomuotoisena käytävä kurssi kestää päivästä kolmeen. Miehen yrittäjyysaikaisista laatupäällikkyysasiakkaista toistaiseksi ainoa hämeenlinnalainen yritys on CAP-koulutus Oy. KOrjaamO APOCALYPTICA 24.3. Muut huipputapahtumat löydät tapahtumakalenterista www.verkatehdas.fi Yrityksille, yhdistyksille ja muille ryhmille kehitetty uusi palvelu, johon sisältyy konsertin lisäksi illallinen omassa tilassa, joka on ryhmäsi käytössä koko illan sekä oma tarjoilija. Verkatehdas Lounge on täydellinen ratkaisu vaikkapa asiakastilaisuuksien tai vuosikokouksien järjestämiseen. Ryhmän minimikoko 10 henkilöä. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Heli Kivelä, 050 352 8444 tai info@verkatehdas.fi Sovi tapaaminen tai kotikäynnit 040-7062224 tai 040-4557717 Tervetuloa palvelevaan Isku-keittiömyymälään. www.iskukeittiot.fi SEPPO SOININEN KY Kaurialankatu 21, Hml Puh. 6537638 Avoinna arkisin 9-13/14-18 Määräaikaishuollot / korjaukset Katsastustarkastukset OBD-mittaukset / vikakoodien luku Bensiinimoottorien päästömittaukset VERKATEHDAS LOUNGE Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Paasikiventie 2, 13200 Hämeenlinna Uusi HEHKU-keittiö tarjoaa tilaa elämälle. -KEITTIÖT www.kirena.fi Kirena. Kirena. Unelmiesi Kirena. Unelmiesi kaapistot. Unelmiesi kaapistot. kaapistot. Ota mitat mukaan ja tule pyytämään liukuovitarjous. Katso koko mallisto: www.kirena.fi Katso koko mallisto: Katso www.kirena.fi koko mallisto: www.kirena.fi liukuovet kaapistot liukuovet kaapistot liukuovet kaapistot RAKENTAJAN TALOCENTER Turuntie 8 13130 Hämeenlinna puh. 040-514 9393

11 HJS isäntänä jalkapallon kansainvälisille toimijoille Hämeenlinnan Jalkapalloseura saa kunnian olla isäntänä Euroopan Jalkapalloliiton (UEFA) nelipäiväisessä seminaarissa Hämeenlinnassa. UEFA tuo Aulangolle Grassroots - koulutustapahtumaan 15.-18. maaliskuuta noin 30-35 henkilön delegaation, joka koostuu Suomen, Ranskan, Slovenian ja Israelin lasten ja nuorten jalkapallon toimijoista. VALTAKUNNALLISET HÄMEENLINNA PATRIA-AREENA LAUANTAI JA SUNNUNTAI 8. 9.5.2010 VIELÄ JOITAKIN PAIKKOJA JÄLJELLÄ NOPEIMMILLE SOITA PERTTI SIIVONEN 0400 574 775 REMONTTI- REISKA MUKANA MESSUILLA WWW. MESSU. COM Hämeenlinnan jalkapalloseuran vuosina 2000-2001 syntyneet tyttöpelaajat harjoituksissa. HJS:n toiminnanjohtaja Petri Puronaho kertoo, että Euroopan Jalkapalloliitto kouluttaa jatkuvasti omia jäsenmaitaan ja niissä olevia toimijoita ns. Study Group Scheme- koulutusjärjestelmällä. Siinä on neljä erillistä kohderyhmää: valmentajat, pelaajat, tyttö- ja naisjalkapallo sekä Grassroot eli lasten ja nuorten seuratoiminta. UEFA:lla on oma laatujärjestelmänsä ja siinä kategoriassa Suomi on huipulla Niinpä kärkimaat yleensä toimivat isäntämaina niille, joiden laatujärjestelmä ei ole vielä kohdallaan. Nyt on Suomen ja Hämeenlinnan vuoro. Suomen Jalkapalloliiton Grassroots johtaja, Timo Huttunen sanoo, että vasta kymmenen vuotta toiminut HJS on toiminnallaan valtakunnallisesti yksi Suomen kantavia jalkapalloseuroja. - HJS kestää vertailun minkä tahansa muun suomalaisen jalkapalloseuran kanssa. Niinpä valitsimme HJS:n tällä kertaa kansainvälisen tapahtuman isännäksi. Ulkomaiset vieraat pääsevät tutustumaan HJS:n toimintaan ihan fyysisesti kaupungin jalkapalloareenalla, kertoo Huttunen. Hän uskoo, että isäntäseuroilla on keskimääräisesti enemmän annettavaa seminaariin osallistujille, mutta muistuttaa, että kaikki oppivat toisiltaan. Yrityshän ne verot maksaa sanoi Pohjoismaisen Investointipankin virolainen varapresidentti Gunnar Okk, kun kysyin häneltä, miten te perustelette tasaveroa. On aivan sama määritelläänkö palkka siten, että suuremmista maksetaan enemmän veroa tai kokonaispalkkojen perusteella sama prosentti. Yritys sen maksaa, ensin veron ja sitten palkan. Vain netto kuuluu palkansaajalle. Kysymys on laskentatavasta, kilpailukyvystä ja selkeydestä. Kun yritys maksaa veron palkasta ja neton työntekijälle, sanotaan, että palkansaaja maksaa veron. Kun yritys maksaa veron voitosta ja jakaa osinkoa, sanotaan, että osingonsaaja ei maksa veroa. Vain jaetun osingon kaksinkertaista veroa pidetään osinkoverotuksena. Työntekijän kannalta, veron pitäisi tietysti olla degressiivinen, jotta yritysten olisi helpompi nostaa hyvien työntekijöiden palkkaa, eikä siitä rangaistaisi veroja lisäämällä. Lisäksi progressio vääristää käsitystä tuloeroista. Hiidenmaalla oppaana toimi paikallinen klubiveli, jolla oli tilitoimisto Tallinnassa. Ihmetellessäni saaren elinvoimaisuutta, hän kertoi, että siellä palkoista ei aluepoliittisista syistä peritä veroa ja voitoista vain nostetun osingon osuudelta. Nostamaton voitto jää verottomana yrityksen toimintaan, työpaikkoihin ja investointeihin. Hänen tilitoimistossaan varsinainen työ tehdään Hiidenmaalla, Tallinnassa on tositteiden vastaanotto ja asiakaspalvelu. Saarelle on sijoittunut myös suuria venäläisiä yhtiöitä, jotka eivät varmasti olisi siellä, jos verotus olisi toisenlainen, hän kertoi. Tasaverolla voisi järkevästi ohjailla yhteiskunnan tarpeita. Nuorisotyöttömyyteen, työurien pidentämisiin tai aluepolitiikkaan Matti Vekka voisi vaikuttaa vaikka kymmenen prosenttia alhaisemmalla verokannalla. Pätkätöitä voisi verottaa vastaavasti suuremmalla verolla. Verovähennykset hoidettaisiin palautusmenettelyllä ja verottajasta tulisi koko kansan ystävä niiden maksajana. Verotuksellisia intohimoja lisää osinko- ja arvonlisäverotus. Osinkoverotus on pääosin yhtiöiden tuloveroa, joten osinkojen nosto siirtää varoja yrityksiltä toisille yhteisöille tai osakkaille. Arvonlisävero määritetään prosentteina myyntihinnasta ja katsotaan, että kuluttaja maksaa sen. Mitenkähän ne muut verot yrityksille kertyvät? Palkkoihin sidotut verot ja eläkemaksut rasittavat erityisesti työvoimavaltaisia aloja, päinvastoin kuin kulutusverot. Vaikka kansantulo kasvaa, pelätään, että eläkkeiden maksamiseen ei riitä rahaa, koska niiden maksaminen sidotaan kulloinkin työssä olevien palkkoihin eläkeläisten määrän vaihdellessa. Kokonaisveroaste on 43% /79,6 mrd ja se takaa nykyisen yhteiskunnallisen toimivuuden. Jos lisätään talouden tehokkuutta, lisätäänkö väkeä pääkonttoriin vai tehtaalle? Ratkaistaanko ongelmat lisäämällä vain teollisuuden kilpailukykyä irtisanomisin? Jos kokonaisverotus nousee niin suureksi, että talouselämän kilpailukyky kärsii, häviävät osingot, palkat ja yhteiskunnan tulot. Minkälaisen julkishallinnon tai palvelutason kestämme? Kun viime lamassa luovuimme kymmenen prosentin vuotuisista näennäiskorotuksista, pääsimme eroon inflaatiosta. Nousisiko kansainvälinen kilpailukykymme riittävästi, jos alentaisimme palkkoja vastaavasti, vaikka pari- kolme prosenttia vuodessa. Miten työtä voidaan jakaa paremmin kaikille?

12 Tahdothan yrityksesi olevan aina tavoitettavissa? Ainacomin uusi palvelu yrityksille, Aina Tavoitettavissa korvaa pk-yritysten perinteiset puhelinvaihteet. Nokian teknologiaan perustuva uusi palvelu on kehitetty pk-yrityksen eri ryhmien sisäisen ja ulkoisen tavoitettavuuden parantamiseksi. - Mikä parasta, yritys voi uuden palvelun avulla siirtyä kokonaan langattomaan viestintään säilyttäen kuitenkin vanhan lankanumeronsa. Lankanumeron lisäksi uuden palvelun kutsunumerona voi toimia myös yritysnumero tai matkapuhelinnumero. Kutsunumeroinnissa on siten vaihtoehtoja, kertoo business manager Matti Huhtamäki. Huhtamäki sanoo, että Aina Tavoitettavissa - palvelun myötä pk-yrityksen pitää hankkia jokaiselle työntekijälleen vain matkapuhelin. Kaikki puhelimet saadaan samanaikaissoittoon, eli se vastaa, joka ensin ehtii. Sen sijaan sarjasoiton etu on erinomainen päivystysringeille tai huoltofirmoille. Sarjasoitossa puhelu soi ryhmän jäsenillä vuoron perään. Toimii koko maassa Palvelu toimii koko maassa ja käytettävissä ovatkin Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikki perinteiset telealuenumerot (03-, 019-, 02-, 017- jne. suuntanumeroilla) Myyntijohtaja Janne Kuittinen kertoo, että yritykselle (5-20 työntekijää) voidaan muodostaa jopa viisi soittoryhmää yrityksen eri henkilöstöryhmille: myynnille, hallinnolle, taloudelle, kuljetukselle ja varastolle omansa. Jos joku ei vastaa, niin soitto siirtyy toiselle ryhmälle. Palvelu rakennetaan Aina -liittymän hankkineille joko lankanumeroon, yritysnumeroon tai jo olemassa olleelle matkapuhelinnumerolle. Isommille yrityksille palvelu on laajempana ollut tarjolla jo vuoden verran. Kuittisen mukaan vanhoja puhelinvaihteita on yrityksissä vielä paljon. Vanhimmat niistä ovat 90-luvulta ja niiden huoltaminen ei enää onnistu varaosien puutteen vuoksi. - Aina Tavoitettavissa - palvelu tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin uuden puhelinvaihteen (3000-5000 euroa) ostaminen, johon lisäksi tulevat ylläpitokustannukset. Palvelumme yrityskohtainen liikennepaketti on helppo budjetoida ja se tuo myös kustannussäästöjä. Yritykselle tulee vain yksi lasku, joka koostuu puheluista kotimaan lanka- ja matkapuhelinverkkoon, puheluista vastaajaan, tekstiviesteistä ja mobiilidataliikenteestä, sanoo Kuittinen. Palvelun ostajan ei välttämättä tarvitse uusia matkapuhelimia. Nykyään on myös tarjolla pöytäpuhelimen näköinen matkapuhelin. Palvelu sopii ennen kaikkea yrityksille, joiden henkilöstö liikkuu paljon ja joiden tavoitettavuus on tärkeää. www.ainacom.fi Myyntijohtaja Janne Kuittisen kädessä oleva laite on matkapuhelimen pöytäversio. Uusyritysverkoston avulla alkuun lähes 8 000 uutta yritystä Vuonna 2009 perustettiin Uusyrityskeskusten avulla yhteensä 7 872 uutta yritystä. Vuoteen 2008 verrattuna vähennystä oli kaksi prosenttia. - Tällaisena aikana tulisi panostaa yrittäjyyteen voimakkaasti eri tahojen ja valtiovallan toimesta. Kannustaa ja rohkaista eri toimenpitein, jotta uusia työpaikkoja syntyisi, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Pia Backman. Asiakaskäyntejä oli Uusyrityskeskuksissa ja asiantuntijoiden luona yli 48 600 kertaa. Asiakaskäynnit kasvoivat edelleen 7 % edellisvuoteen verrattuna. Starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja annettiin 7 166 kappaletta eli 2 % enemmän kuin vuonna 2008. Finnveran kanssa alkoi kiinteämpi yhteistyö pienrahoituslausuntojen antamisessa ja rahoituslausuntoja asiakkaiden ideoista annettiin yhteensä 920. Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle. Toiseksi suosituin oli kauppa ja kolmantena teollisuus. - Uusyritysverkoston neuvonnalla on juuri nyt sosiaalinen tilaus, kun talous on taantumassa. Tilanne on samankaltainen kuin 20 vuotta sitten, jolloin ensimmäiset uusyrityskeskukset perustettiin Suomeen. Hallituksen elvytysbudjettiin ottama esitys viiden miljoonan euron lisäyksestä starttirahoihin on erinomainen esitys hallitukselta, kiittelee SUK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari. - Uusyritysverkoston kautta syntyneen työpaikan hinta on ainoastaan 900 euroa. Verkoston palveluja voitaisiin hyödyntää vielä nykyistäkin paremmin paikkakunnilla, jotka ovat talouden rakennemuutoksen kohteena. Tämä edellyttäisi tietysti myös sitä, että neuvontaresursseja lisättäisiin, Tsupari esittää. Tsupari ehdottaa, että yrittäjyyspolitiikassa ryhdyttäisiin panostamaan erityiseen mikrokasvupolitiikkaan. -Kasvun näkökulmasta ratkaisevin vaihe yritykselle ovat 2-3 ensimmäistä vuotta. Kasvuhaluiset ja kykyiset yritykset pitäisi tuolloin seuloa massasta ja ohjata oikeiden kehittämispalvelujen äärelle. Tämä kokonaisuus ei ole vielä kunnossa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana työnantajayritysten määrä ei ole kasvanut juuri ollenkaan. Kasvua on tapahtunut vain yksinyrittäjien osalta, Tsupari sanoo. Suomessa on 31 Uusyrityskeskusta ja niillä on yli 80 palvelupistettä. Neuvonta on ISO 9001/2000 laatusertifioitu, joka takaa hyvän yritysneuvonnan laadun ympäri Suomea. Verkostossa työskentelee 134 toimihenkilöä. Verkoston taustatukena on 1300 asiantuntijaa, yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneet yritykset ovat keskimääräistä selvästi elinvoimaisempia, sillä kahden vuoden kuluttua perustamisesta 90 prosenttia yrityksistä on vielä toiminnassa ja viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia. Merkittävintä on se, että vain alle 4 prosenttia aloittaneista yrittäjistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi viiden ensimmäisen vuoden kuluessa. Hei kevään ja kesän sulhaset! Turon puvut juhliin vuokraa Ompelimo Johanna Raatihuoneenkatu 9, Hämeenlinna Puh. 03-6121 546 www.ompelimojohanna.com Hämeenlinnan Perintäkeskus Oy puh. (03) 626 2140 fax (03) 626 2111 Raatihuoneenkatu 8 13100 Hämeenlinna SOITA JA TOTEA ETUMME Leikkaa irti ONKO KESÄTAPAHTUMAN JÄRJESTELYT JA RAHASTUSASIAT KUNNOSSA! KYSY meiltä ME, vuokraamme ja myymme maksupäätteitä kassakoneita Vuokraamme myös suurkeittiötuotteita. Tiedustelut/varaukset Timo Myllykylä puh. (03) 6822890 tai 0500-495 878 KASSA JA TOIMISTOHUOLTO T. Myllykylä Ky Kasarmikatu 15 13100 Hml Leikkaa irti : eur Maaliskuun tarjous! Jalkahoidon yhteydessä pikamanikyyri veloituksetta. Kauneushuone Tarja Tuominen Palokunnankatu 13 15, Hämeenlinna (Pääpostin talo 2. krs. Kampaamo Ellan viereinen ovi) Huom! Uusi ajanvarausnumero 050 501 0513. tervetuloa hyvän palvelun ja asiantuntevan neuvonnan apteekkiin! Viipurintie 34, 13210 Hämeenlinna www.aulangonapteekki.fi puh. 03-622900

13 Haluatko henkilökohtaista ja juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin räätälöityä palvelua? Tarjoamamme palvelut ovat: Kirjanpito ja reskontrat Laskutus Laskujen maksatus Palkanlaskenta Tilinpäätös Verosuunnittelu Hankekirjanpito Veroilmoitus Taloushallinnon konsultointi Yhtiöoikeus / -hallinnointi Tarjoamme myös mahdollisuuden taloushallintonne sähköistämiseen. Ota yhteyttä! Reija Vähätiitto 044-2765465 reija@vahatiitto.fi fax. 03-653 3201 puh. 03-675 9101 Viipurintie 36 b 13210 HÄMEENLINNA www.vahatiitto.fi Asennamme ja korjaamme antennilaitteet Korjaamme perinteiset ja litteät TV:t, digiboksit, audio- ja videolaitteet. KAIKKI MERKIT! Valvontakameroiden myynti ja asennus VIDEO-TV-RADIOHUOLTO HUOLTO OY Turuntie 29 P. 6165 780 (8-17) LEIKKAA TALTEEN www.festis.fi! KiElET KUnTOOn Yläkoulu, lukio, abit: Englanti ja ruotsi Yksin tai pienryhmissä Kurssitarjotin: Businesswise UUTUUS! Business English Suggestopediset kurssit Keskustelukurssit Viikonloppukurssit Kielioppia ja rakenteita Yksityisopetusta Business-to-Business Opettaa Anneli Oinonen Viestintäpalvelu Festis Oy Vanajantie 10 B, 3 krs, HML Puh. 050 52 55 838 sugge.opetus@aina.net! LEIKKAA TALTEEN HÄME 10 OY Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 345 7930 - sähkötyökalut - käsityökalut - nostotarvikkeet - Esab hitsauspuikot ja -langat - Harris polttoleikkaustarvikkeet TEMEKO OY Kantolankatu 11, Hämeenlinna puh: 03-644 800, fax: 03-6125 504 Avoinna ma-pe 7.00-16.30

14 Työpaikkojen läheinen kumppani Työterveyslääkäri Juha Myllykangas saa hyvät lukemat verenpaineestaan työterveyshoitaja Susanna Mäkiharjulta. Hämeenlinnan keskustassa tammikuussa aloittaneen Tampereen Työterveys ry:n työterveyspalvelujen pääpaino keskittyy ennaltaehkäisyyn työterveyshuollon erikoislääkärin Juha Myllykankaan mukaan. Tampereen Työterveys pyrkii olemaan osana sen omistavien yritysten toimintaa, työpaikkojen läheisenä kumppanina non profit-periaatteella. Palokunnankadun työterveysasema on jo toinen Hämeenlinnassa, sillä Tampereen Työterveys perusti ensimmäisensä kaupunkiin viime vuonna, Hämeenlinnan Sisu Akseleiden tiloihin, palvelemaan Sisu Akseleita, Patria Land & Armamentia ja samalla tontilla toimivia alihankkijoita. Siellä palvelevat työterveyshoitaja Mari-Anne Anttila ja työterveyslääkäri Ulla Heikkilä. -Palvelemme nyt myös muita yrityksiä, joista suurimmat ovat Nanso ja Millog. Ensi kuussa mukaan tulee hotelleja ja lähikauppoja. Tarjoamme yrityksille kokonaisvaltaisia työterveyshuoltopalveluita, joiden pääpaino on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Useimmilla yrityksillä sopimukseen kuuluu myös sairaanhoitopalvelut, luettelee Myllykangas. Tampereen seudulla jo vuosikymmeniä toiminut yhdistys tuli Hämeenlinnaan lähinnä näiden suurten asiakkaidensa perässä. Sillä siellä, missä asiakkaat toimivat, tarjoaa palvelujaan myös Tampereen Työterveys. Se palvelee myös Liha-Saarioisten täällä asuvia, mutta Valkeakoskella työskenteleviä 50 työntekijää. Työterveyshuollon ehkäisevä toiminta pitää sisällään mm työpaikkaselvityksiä, riskinarvioita ja terveystarkastuksia, joiden avulla pyritään ehkäisemään työntekijöiden sairastumisia. - Työntekijöihin kohdistuu työpaikasta riippuen monenlaista niin henkistä kuin fyysistä kuormitusta. Työntekijöillä esiintyy melko paljon yläraaja -ja selkäoireilua, mitkä usein liittyvät huonoihin työasentoihin tai nostoihin. Työpaikalla saattaa olla myös kemiallisia altisteita. Kaikkiin tällaisiin tekijöihin on syytä puuttua ja ottaa toiminnassa huomioon. Me mukautamme oman toimintamme työpaikan olojen mukaan, selvittää Myllykangas. Apua saa aina Tampereen työterveyden työntekijät tekevät työpaikkakäyntejä ja osallistuvat työsuojelukokouksiin. Keskustan toimipisteessä työterveyshoitaja Susanna Mäkiharju päivystää klo 8-10, muulloin ajanvarauksella. Hän pitää myös osapäivävastaanottoja isommilla työpaikoilla. Tätä toimintamuotoa Myllykangas pitää työn suolana; työterveyshoitaja on usein läsnä ja hänen luokseen on helppo päästä kertomaan vaivoistaan. Työterveyshoitajat ottavat myös laboratorionäytteitä, joihin saadaan vastaus jo samana päivänä. Pikanäytteet valmistuvat asiakkaan odottaessa. Juha Myllykangas ottaa vastaan kolmena päivänä viikossa, mutta tarvittaessa lääkärin ajan saa samalle päivällekin. Työpaikoilla lääkäri kiertää tarpeen mukaan. Röntgentutkimukset ja erikoislääkärin konsultaatiot hoidetaan oman kaupungin yrityksen kautta. Ergonomisiin seikkoihin huomionsa kiinnittävä, kaksi kertaa viikossa käyvä työfysioterapeutti antaa myös yksilöohjausta. Tarjolla on lisäksi työterveyspsykologin palvelut asioissa, joissa vaaditaan hänen ammattitaitoaan. Tampereen Työterveyden kaikki palvelut saa yhdestä numerosta ja yhteyden päivystävään työterveyshoitajaan milloin tahansa. Hyvänä opastajana on myös kotisivut palveluineen. Nimellisellä hinnalla mukaan Tampereen Työterveys ry on rekisteröity yhdistys, jonka jäseninä ja omistajina ovat asiakasyritykset. Kaikki työterveyshuollon palvelut tarjotaan omakustannushintaan, mikä näkyy yritysten pienempinä työterveyshuollon kustannuksina. Uudet yritykset pääsevät omistajiksi nimellisellä hinnalla. Suomessa on noin 25 vastaavaa yritysten yhteistä työterveyshuoltopalvelujen tuottajaa, jotka muodostavat Suomen Työterveys ry:n. www.tampereentyöterveys.fi Luo uusi tunnelma,toteuta unelma. Palvelumme sinulle, joka haluat entistäkin parempaa Toteutamme laadukkaasti vaativimmankin unelman. Meiltä kosteiden ja muiden tilojen laatoitusratkaisut lattiasta kattoon, LVI ja sähkötöistä alkaen. Tarvittaessa autamme erikoistuotteiden hankinnassa. Uudis- Kylpyhuonerakentaminen saneeraukset kylpyhuoneet LVI-työt keittiölaatoitukset sähkötyöt huonetilalaatoitukset vesieristykset terassilaatoitukset laatoitukset erikoistyöt tuotehankinnat Soita kysy lisää tai laita meille postia! Asiaks pysyvä Kaislapolku 3, 13300 Hämeenlinna 0_ALANSA_YKKÖSET_VUT puh. 03-619 7149, 0400-801 444, fax. 03-619 7182 e-mail: heikki.hakio@laatta-asennus.fi 0_ILM_yksittäin_PIDÄajantasalla www.laatta-asennus.fi MuurausLaatoitusHeinamaki_alansaYKKOSET.indd Hääkuljetukset, synttärit, polttarit ym. ikimuistoiset hevosajelut kärreillä tai kieseillä TeknoBoost räätälöi koulutusta pk-yrityksille Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimana on alkanut teknologiateollisuuden ja muun valmistavan teollisuuden pk-yrityksille suunnattu koulutushanke Tekno- Boost. Se on samantapainen kuin edellinen hanke, josta saadut erinomaiset tulokset synnyttivät TeknoBoostin. TeknoBoostissa tarjotaan räätälöityä, tarvelähtöistä koulutusta pk-yritysten henkilökunnille. Koulutukseen voi sisältyä myös konsultointi- ja kansainvälistymisosio sekä tietojärjestelmien päivityskoulutusta. Hämeen ammattikorkeakoululla on hankkeessa lähinnä koordinoiva rooli, kouluttajat on hankittu pääosin muualta. Euroopan sosiaalirahasto kattaa yli puolet koulutuksen kokonaiskustannuksista. Tarkka hinta sovitaan ennen koulutuksen alkua. Koulutustarve määritetään yhdessä yrittäjän kanssa, aiemmin kehitetyn tarveanalyysimallin avulla. Koulutus pyritään toteuttamaan mahdollisimman vähän tuotantoa häiriten, esimerkiksi työpaikalla. Edeltävästä hankkeesta hyvät tulokset Aiemman hankkeen koulutuksista annettu yleisarvosana oli keskimäärin 4,1 (asteikolla 0-5). Koulutusaiheita olivat mm: myynti- ja markkinointi, tuotannonohjaus-, muovintyöstö-, robotinohjaus-, elektroniikka- sekä IT- ala. Toimitusjohtaja Harri Linnakoski (Elfvingopasteet Oy ja Tielinja Oy) mietti johtamiensa yritysten koulutustarvetta. Tehtiin tarveanalyysi ja toteutettiin kaksi koulutusta: tuotannonohjausjärjestelmän käyttökoulutus (Elvingopasteet Oy) ja kuorma-autoilijoiden ammattipätevyyskoulutus (Tielinja Oy). - Olen tyytyväinen molempiin koulutuksiin, toteaa Linnakoski. Toimitusjohtaja Reijo Toivonen Mikrolinna Oy:stä tilasi opetusohjelmia valmistavalle Toimitusjohtajat Reijo Toivonen ja Harri Linnakoski kiittelivät tyytyväisinä päättynyttä hanketta projektinjohtajalle Lauri Tenhuselle. yritykselle myynti- ja markkinointikoulutuksen. Hän sanoo keskittyneensä myyntija markkinointikoulutukseen, jota ei koskaan ole liikaa. - Sisältö oli juuri sellaista kuin halusimme ja hintalaatusuhde kohdallaan. Ilman näin huomattavaa tukea ei olisi ehkä lähdettykään mukaan. www.hamk.fi/teknoboost mennin talli menni Pohjonen p. 040 7555 459 mennintalli.nettisivu.org Taksikuljetus Leppäkoski Tilausajot 16- ja 50-paikkaisilla busseilla 050 505 7800 timonbussilla@gmail.com www.taksikuljetusleppakoski.fi TAKSIT, TILATAKSIT, INVATAKSIT

15 Rengon Pitopalvelussa etsitään uusia haasteita Vaikka vuosikymmeniä ansiokkaasti toiminut Rengon Pitopalvelu meneekin eteenpäin omalla painollaan, niin sen omistajat Riitta Ilola, Merja Itäluoma-Laitila ja Kristiina Jokinen etsivät uusia haasteita. Etenkin pitopalvelun Oinaalan kylässä sijaitsevaa omaa toimipaikkaa, Tilausravintola Tulinummea halutaan kehittää ja lisätä sen käyttöä. Suunnitelmat ovat vasta ideaasteella, mutta yrittäjillä on ajatuksia Tulinummen ja pitopalvelun toiminnan eteenpäinviemiseen. KATINALAN LIHAKAUPPA Wanhanajan palveleva lihakauppa Lihanleikkaamo, makkaratehdas, palvaamo MA PE 9 18, LA 9 14 Kauksaarentie 2 4, KATINALA P. 672 WÜRTH 3444 -tuotteet www.katinalanlihakauppa.fi KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Kristiina Jokinen, Riitta Ilola ja Merja Itäluoma-Laitila, iloinen kolmikko Rengon Pitopalvelun johdossa. - Pitopalvelun joustavaan ja tehokkaaseen toimintaan sisältyy myös ystävällinen palvelu. Yrityksen toiminnan on myös oltava kannattavaa. Meillä panostetaan jatkuvasti myös henkilökunnan osaamiseen ja palvelualttiuteen, sanoo Ilola. Hän on juuri aloittanut innovaattorin erikoisammattitutkintoon tähtäävät opinnot ja toivoo saavansa sieltä potkua viedä hyvässä vedossa olevaa firmaa yhä eteenpäin. Motivaatiosta ei ole puutetta. Yrittäjänä 30 vuotta ahertanut Ilola toivoo joskus eläkkeelle jäädessään voivansa jättää seuraajille hyvin toimivan yrityksen. Viime toukokuusta mukaan yritykseen tuli omalla osuudellaan Kristiina Jokinen, jolla on kaupan pitäjänä 25 vuoden yrittäjätausta. Jokinen lähti opiskelemaan Suomen Yrittäjäopiston yrittäjän ammattitutkintoa ja kävi muutama vuosi sitten Forssan ammatti-instituutissa ravintolakokki-tarjoilijalinjan. - On kullanarvoista, että meitä on nyt kolme naista jakamassa vastuuta. Vaihdot sujuvat joustavasti, sillä me kaikki tiedämme, missä mennään. Nyt on myös löytynyt vapaa-aikaakin, toteaa Merja Itäluoma-Laitila, joka on ollut yrityksessä mukana jo kahdeksan vuotta. Pitopalvelujen käyttö lisääntynyt paljon Harva viitsii tai ehtii enää laittaa itse ylioppilasjuhla, synttäreitä, häitä tai hautajaisia, joten pitopalvelujen käyttö on lisääntynyt. Rengon Pitopalvelusta voi tilata kokonaispaketin, joka tietää sitä, että tarjoiltavan lisäksi yritys tuo tullessaan astiat, hoitaa koristelun sekä tarjoilun. Isäntäväen tehtäväksi jää juhlista nauttiminen ja laskun maksaminen. - Täältä voi myös hakea kotiinsa tai juhlapaikkaan maittavat ruuat ja kakut tai tulla viettämään tilaisuutta Tulinummeen. Järjestämme erilaisia tilaisuuksia, monenlaisilla tarjoiluvaihtoehdoilla kehdosta hautaan, lupaa Kristiina Jokinen. Rengon Pitopalvelu perusti jo aikanaan toimintansa hämäläiselle pitoruualle. Riitta Ilola sanoo, että hämäläisyys on edelleen näkyvissä tuotteissa. - Ruuat ovat muuntuneet ajan hengen mukaisiksi hieman enemmän maustettuina ja keventyneinä. Joka vuosi ruokalistalle tulee jotain uutta ja erilaista. Jotta asiakkaat voisivat miettiä vaihtoehtoja jo etukäteen, olemme panneet ne esille nettiin. Mikään menuvaihtoehto ei ole sitova, niitä voidaan vielä muokata toivomusten mukaan. Homman sujuttava Enää ei pidoissa jonotella tuntikausia, vaan homman pitää sujua. Rengon Pitopalvelussa käytetään paljon aikaa juhlien etukäteissuunnitteluun. - Asiakkaan kanssa neuvotellaan yksityiskohdat mahdollisimman pitkälle. Käymme tutustumassa juhlapaikkaan etukäteen, joten tiedämme miten siellä parhaiten toimitaan. Pitopalvelun autoissa saattaa parhaimmillaan kulkea useimpien satojen henkien ruokailuvälineistö, pöytäliinat, koristeet, kukat ja mikä tärkeintä maukkaat eväät ruokajuomineen. Jotta ne saadaan purettua juhlapaikalle oikeassa järjestyksessä ja joustavasti, se vaatii monta mietintämyssyä. Juhlayleisön ei näistä asioista tarvitse vaivaantua. Vieraille riittää, että maukasta ja mieluista ruokaa on tarjolla ja että sitä saa ilman kummempaa jonottamista. www.rengonpitopalvelu.fi Tuotanto -ja varastotilat Ne sopivat hyvin myös teollisuuskäyttöön ja myymälätiloiksi. kuvan halli 20x30 m valmiiksi asennettuna! Puh. 020 711 8480 www.asennustaito.com Hämeenlinnalaisyritykset innolla mukaan rakentamisen ja asumisen messuille Hämeenlinnalaiset rakentamisen, asumisen ja sisustamisen yritykset ovat lähtemässä innolla mukaan täällä ensimmäistä kertaa järjestettäville valtakunnallisille Rakenna-Sisusta-Asu Messuille. Toukokuun viikonloppuna, 8.-9. päivinä pidettäville messuille on varannut paikkansa jo vajaat 200 yritystä. Messujen paikallisen vastuuhenkilön, koordinaattori Pertti Siivosen mukaan jokunen paikka on vielä vapaana eli kannattaa pitää kiirettä. Messupaikkoja voit tiedustella puhelinnumerosta 0400574775. Siivonen astui Suomen Messupromoottorit Oy:n remmiin Hämeenlinnassa viime elokuussa ja aloitti messutapahtuman organisoinnin ja messupaikkojen myynnin. Kokkolalainen yritys on järjestänyt Suomessa kymmenen toimintavuotensa aikana 60 messutapahtumaa. Tänä vuonna rakentamisen ja asumisen teemalla mennään seitsemässä kaupungissa Hämeenlinnan lisäksi. - Paikalliset alan yritykset ja rakennustuoteteollisuus olivat toivoneet kunnollista messutapahtumaa, koska kaupunki on varsin keskeisellä paikalla eikä täällä ollut viime vuonna mitään vastaavaa. Nyt messut toteutetaan ainakin viiden seuraavan vuoden ajan, sillä tilat on varattu jo nyt, sanoo Pertti Siivonen. Hämeenlinnassa on Patriaareenalla ja Metritiski-areenalla on erinomaiset tilat ja näyttävät puitteet isolle messutapahtumalle. Messujenjärjestäjä on vuokrannut molemmat jäähallit ja niiden ulkotilat ja odottaa sinne kymmentätuhatta katsojaa toukokuiseksi viikonlopuksi. Messujen ohjelmatarjontaan kuuluu paljon alan tietoiskuja ja työnäytöksiä. Messuosastoilla tuotteiden myynti on sallittua ja Rakentamisen, sisustamisen ja asumisen messut ovat nyt koordinaattori Pertti Siivosen työsarkaa. siksi jäähalliin perustetaankin monta väliaikaista myymälää. Messut työllistäjänä Isolla tapahtumalla on paikkakunnalla myös työllistävä vaikutus. Messut työllistää paljon paikallisia yhteistyökumppaneita, yhdistyksiä ja järjestöjä. Ne saavat toimintaansa mukavasti pesämunaa hoitamalla lipunmyynnin, toimimalla järjestysmiehinä tai matottamalla jäähallien lattiapinnat. - Meillä on uudet matot, jotka levitetään jäähalleihin. Messujen jälkeen ne kääritään kokoon ja käytetään taas vuoden päästä. HPK puolestaan hoitaa kymmenentuhannen kävijän ja neljä päivää halleissa ahertavien, liki 300 näytteilleasettajan ruokahuollon. Näytteilleasettajat myös asuvat kaupungin majapaikoissa. Messutapahtuma pitää sisällään rakennustarvikkeet, työkalut ja laitteet, kalustuksen, sisustuksen ja kodinkoneet, talotekniikan ja turvallisuuden, asumisen turvallisuuden, palvelut, pihan ja puutarhan sekä vapaa-ajan asumisen ja rakentamisen. www.messu.com Tilausliikenne Ali-Vehmas Tilausliikennettä jo vuodesta 1989! Hyppää kyytiin! Autoja löytyy taksista - pikkubussiin, myös invakuljetukset valitse sopivin ja tilaa kuljetus! Tilausliikenne Ali-Vehmas 14500 IITTALA Puh. (0400) 483 017 tilausliikenne.ali-vehmas@luukku.com www.tilausliikenne-ali-vehmas.fi

16 Osaamisesta etua Tule Sinäkin Suomen Yrittäjäopiston valmennukseen! Kokous. Hyvä syy lähteä merelle Yllätä porukkasi järjestämällä suunnittelukokous, viikkopalaveri tai ideariihi merellä. Irrottautuminen arjen rutiineista tekee hyvää. Sujuvat järjestelyt ja edullinen hinta takaavat, että voitte itse keskittyä olennaiseen. Ystävällinen palvelu sisältyy hintaan. Soita ja kysy lisää! Päiväkokous Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS:llä Hintaan sisältyy Bistro Buffet ruokajuomineen (viini, olut, virvokkeet, kahvi/tee) meno- tai paluumatkalla, kokoustila 2,5 h, kokouskahvit ja hedelmät. Hytit lisämaksusta. Voimassa väh. 8 hengen ryhmille. Hinta alk. 38 /hlö Varaukset: myyntipalvelu puh. (09) 123 571 kokous@vikingline.fi matkatoimistot www.vikingline.fi/ryhmat Itämeren iloisimmat kokous- ja ryhmämatkat Valmennuksistamme saat oivalluksia ja uutta intoa sekä hyötyä liiketoimintaan. Me valmennamme yrittäjiä ja yritysten avainhenkilöitä liiketoimintaosaamisen, esimiestyön ja taloushallinnon alueilla. Haluatko parantaa valmiuksiasi aloittaa yrittäjänä ja saada räjähtävän startin liiketoimintasi aloittamiseksi? Tai tarvitsetko sparrausapua yritystoimintasi kehittämiseen? Ota yhteyttä - me tulemme luoksesi kartoittamaan Sinulle sopivimman ratkaisun. Hyppää kyytiin maaliskuun aikana! Yrityksen kehittäjä (yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto) Yrityksen kiihdyttäjä (yrittäjän ammattitutkinto) Työnjohtajakoulutus eväitä esimiestyöhön Lisätietoa ja ilmoittautumiset Yhteyshenkilösi:sanna.varis@syo.fi tai 050 342 9286. Elämän mullistuksia ja oivalluksia - niitä meiltä saa! TALLINNA MAARIANHAMINA TUKHOLMA [ turvallisuustekijä] Lukot Helat Sähköinen lukitus Kulunvalvonta/ Työajanseuranta Oviautomatiikka Videovalvonta Murtohälytyslaitteet Paloilmoitinlaitteet Ovipuhelimet Savunpoistoavaajat Valvotut hälytyksien siirtoyhteydet (ISJ IsmoD4) - Hätäkeskukset - Vartiointiliikkeet - Verkko, DSL, GSM/ GPRS/3G liitännät - EN50136 standardin mukaisesti www.syo.fi Kahdeksan oikein asiakaspalvelussa! Kolmen 100 :n rahastolahjakortin arvonnassa voittajia olivat: Irja Utriainen Kalevi Lahti Toni Gustafsson Piirustuskilpailun voitti: Inka Raak, 7 vuotta Onnea voittajille! Tervetuloa konttoriimme! Talletustarjous 2,5% /1 vuosi minimitalletus 5.000, voimassa 12.3. saakka * Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalaute -tutkimus 2001 2007, 2009. Vanajantie 9 Hämeenlinna 020 741 7741 Hallituskatu 14, 13100 Hämeenlinna puhelin 010 548 6050 Konttorimme on avoinna: Maanantai - keskiviikko, perjantai klo 9.30-16.30 Torstai klo 9.30-17.30 www.lamminop.fi