TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21

TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon kaupunki liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 29 alussa. Tässä raportissa käsitellään Joutsenon alueen tuloksia omana mittausalueenaan. Etelä-Karjalan alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 199-luvun alussa aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnasta aiheutuneet korkeat hiukkaspitoisuudet. 199-luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Katujen hiekoitushiekka heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuoden 29 aikana millään mittauspisteellä. Vaikkakaan ohjearvon ylityksiä ei mitattu, mitattiin teollisuuslaitosten lähialueilla hetkittäin korkeita TRSpitoisuuksia, jotka heikensivät alueiden viihtyvyyttä. Vuonna 29 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Vuoden aikana suurimmat pitoisuudet mitattiin Joutsenossa Pulpin mittauspisteellä. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannassa Keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin ja iltaisin. Lappeenrannan keskustan pitoisuustasoa nosti keskusta-alueen vilkas liikenne ja Ihalaisen mittausasemalla valtatie 6:n korjaus- ja laajennustyöt. Hengitettävien hiukkasten eli PM1:n pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla ja Lappeenrannassa Ihalaisen teollisuusalueen lähistöllä. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM1- pitoisuudet mitattiin Lappeenrannassa Keskustassa ja Ihalaisessa. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (7 µg/m³) ylittyi neljällä mittausverkon mittauspisteellä. Kaikilla mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM1) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä tiepölyaikaan. Yleisesti hiukkaspitoisuuksien pienenemiseen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen ja keväinen katujen puhdistuksen tehostaminen. Pienhiukkasten (PM2,5) mittauksia tehtiin Imatralla Rautionkylässä sekä Lappeenrannassa Keskustan ja Tirilän mittauspisteillä. Tirilän mittauspisteellä ylittyi WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen 18 vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 3 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä osalla mittausverkon mittauspisteistä, myös laskeuman ph- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeampia kuin Etelä-Karjalan taustataso.

ESIPUHE Vuonna 29 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristötarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 3.3.21 Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie 14 551 IMATRA p. 2 617 4319, 2 617 431 Kuva kannessa: Minna Ahlqvist 21

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT..2 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus.2 2.2 Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot.3 2.2.1 Imatra 4 2.2.2 Svetogorsk 5 2.2.3 Lappeenranta 6 2.2.4 Joutseno 6 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit.7 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk...7 2.3.2 Joutseno..1 2.3.3 Lappeenranta...12 2.4 Mittausmenetelmät.14 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot...17 2.6 Ilmanlaatuindeksi 19 3. TULOKSET..21 3.1 Säätiedot..21 3.2 Imatran ilmanlaatutulokset vuonna 29 23 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 29..23 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)..24 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 )..28 3.2.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO)...33 3.2.5 Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5) 37 3.2.6 Laskeuma.43 3.3 Joutsenon ilmanlaatutulokset vuonna 29 48 3.3.1 Joutsenon ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna 29..48 3.3.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)..48 3.3.3 Rikkidioksidi (SO 2 )..52 3.3.4 Hiukkaset (TSP ja PM1) 56 3.3.5 Laskeuma.6

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 3.4 Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna 29 64 3.4.1 Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna 29 64 3.4.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)...64 3.4.3 Rikkidioksidi (SO 2 )...68 3.4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 71 3.4.5 Hiukkaset (TSP ja PM1).74 3.4.6 Laskeuma..79 3.5 Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna 29 83 3.5.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)..83 3.5.2 Rikkidioksidi (SO 2 )...86 3.5.3 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 88 3.5.4 Hiukkaset (PM1).91 4. IMATRAN, JOUTSENON, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATU- TULOSTEN VERTAILU 92 4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS).92 4.2 Rikkidioksidi (SO 2 ).93 4.3 Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5)..94 4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO)..97 4.5 Laskeuma...98 5. TULOSTEN TARKASTELU.11 5.1 Imatran ilman laatu 11 5.2 Joutsenon ilman laatu 12 5.3 Lappeenrannan ilman laatu 13 5.4 Svetogorskin ilman laatu..15 6. KIRJALLISUUSLUETTELO.16 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 711/21 LIITE 2: Ilmanlaatujulkaisuja

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu ympäristösuojelulain 86/2 25 :n mukaiset yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien osalta vuodelta 29. Joutsenon kaupunki liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 29 alussa. Tässä raportissa käsitellään Joutsenon alueen tuloksia omana mittausalueenaan. Mittauspaikkakunnat muodostavat yhtenäisen yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsitti vuonna 29 2 mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastaa keskitetysti Imatran kaupungin ympäristötoimen henkilökunta. Ilman laadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee tämän lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhintaa ja jatkojalostusta suorittava teollisuusalue. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 -, PM1- ja PM2,5- pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman, kokonaisleijuman (TSP) ja hiukkasten (PM1 ja PM2,5) mittauksiin. Vuonna 29 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Imatralla ja Lappeenrannassa ovat merkittävimmät teollisuuden ilmanlaatua parantavat toimenpiteet tehty 16 vuotta sitten, joten vuoden 29 mittaustulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin aikaisimpinakin vuosina. Ilmanlaatuun vaikuttivat merkittävästi vuonna 29 liikenneperäiset päästöt, kevätpöly sekä normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet teollisuuslaitoksissa. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/11/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveys haittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata joko kokonaisleijumana eli TSP:nä, hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä tai pienhiukkasina eli PM2,5:na. TSP:ssä on mukana hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle,1 mm. Tällä pölyllä on vaikutusta lähinnä viihtyvyyteen. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat kooltaan alle 1 µm ja näillä hiukkasilla on terveydellisiä vaikutuksia. Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm ja ne pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Pölyhiukkasissa voi olla myös syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia yhdisteitä. Sekä kokonaisleijumalle, että PM1:lle on valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). 2

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2 Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat on esitetty kuvassa 1. Kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat. Taulukko 1: Imatran (1-2), Joutsenon (3-4) ja Lappeenrannan (5-1) teollisuuslaitosten ja Svetogorskin (11) kombinaatin päästöt ilmaan vuonna 29. TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 )/a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat 22 131 197 174 2. Ovako Bar Oy Ab - 9 24 59 3. Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 42 129 9 751 4. Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha - - 12 4 5. UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan tehtaat 18 556 93 1323 6. Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas 7. Nordkalk Oyj Abp, Lappeenranta 8. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 9. Lappeenrannan Lämpövoima Oy/ Lappeenrannan Energia Oy 1. Kaukaan Voima Oy (8-12/29) 11. ZAO International Paper 2 141 2 31-2 27 134-7 24 184-1,2 196-13 1 183 26 75 317 1282 3

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIISA-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina 1997-28 yksikössä t/a. Vuoden 28 liikennepäästöt on Lappeenrannan ja Joutsenon osalta laskettu yhteen. Vuosi NOx t/a Imatra Joutseno Lappeenranta Hiukkaset t/a Imatra Joutseno Lappeenranta SO 2 t/a Imatra Joutseno Lappeenranta 1997 311 284 877 2 16 52 1 1 3,4 1998 292 266 822 18 16 47 1,8 2,6 1999 276 252 78 16 14 44 1,8 2,6 2 257 234 725 15 12 39,8,6 2,1 21 244 224 649 14 12 34,9,7 2,1 22 228 21 635 13 11 33,9,6 2,1 23 216 197 69 12 1 32,5,4 1,3 24 21 183 572 11 9 29,3,3,8 25 184 163 55 1 8 27,2,2,7 26 171 151 512 9 7 25,2,2,7 27 164 156 59 9 8 25,3,2,7 28 159-634 8-32,3 -,9 Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen Lappeenrannassa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat kuin muissa kunnissa mittausverkon alueella. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1997. Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. 2.2.1 Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia laitoksia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski), Ovako Bar Oy Ab:n terästehdas, Gasum Oy Imatran maakaasun vastaanottoasema, Imatran Energia Oy sekä kaupungin lämpölaitokset. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRSyhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Imatrankoskella ja Mansikkalassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä kaukokulkeuma myös kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. 4

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja on edelleen pienentynyt vuoden 21 uudistusten jälkeen (kuva 2). Vuoden 25 päästöihin vaikutti osaltaan kevään pitkät seisakit. Ovako Bar Oy AB:n (entinen Imatra Steel) hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). t/a 4 35 3 Stora Enso Oyj:n TRS- ja SO2-päästöt 1987-29 TRS µg(s)/m³ SO2 µg/m³ 25 2 15 1 5 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina 1987-29. hiukkaset t/a 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1989 199 Ovako Bar Oy Ab:n hiukkaspäästöt 1989-29 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 3: Ovako Bar Oy Ab:n (ent. Imatra Steel Oy Ab) hiukkaspäästöt (t/a) vuosina 1989-29. 5

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2.2 Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva ZAO International Paper Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikaisemmin olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kohdistuvia päästöjä huomattavasti. 2.2.3 Lappeenranta Lappeenrannassa ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat, Nordkalk Oyj Abp Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy/Lappeenrannan Energia Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan kokonaisrikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Loppuvuodesta 1996 aloitettiin uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä (kuva 4). Vuonna 25 päästöjen suuruuteen on vaikuttanut kevään seisakit ja tehtaiden siirtyminen päästölaskennassa taselaskennasta online-mittaukseen. Samassa kuvassa on myös esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen (Paroc, Nordkalk ja Finnsementti) yhteenlasketut pölypäästöt. UPM Kymmene Kaukaan TRS- ja SO2-päästöt vuosilta 1988-29 ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt vuosilta 1995-29 TRS ja SO2 t/a pöly t/a 4 8 35 TRS Kaukas 7 SO2 Kaukas 3 Pöly Ihalaisen teollisuusalue 6 25 5 2 15 1 5 4 3 2 1 Kuva 4: Lappeenrannan UPM-Kymmene Oyj Kaukaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosilta 1988-29 ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt (t/a) vuosilta 1995-29. 6

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2.4 Joutseno Joutsenossa merkittävimmät ympäristölupavelvolliset laitokset ovat Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas, Finnish Chemicals Oy kloori- ja kloraattitehdas ja Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon kunnan läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRSyhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenossa selvästi 199-luvun alun tilanteeseen verrattuna (Kuva 5). 2 Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehtaan TRS-ja SO2-päästöt t/a 199-29 175 15 125 1 75 5 25 TRS µg(s)/a SO2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 5: Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno tehtaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina 199-29. 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 29 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista määritettiin ph, johtokyky, kloridi, kokonaisrikki (määritetty sulfaattina), natrium, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös, kalsium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kiintoaineen tuhka ja rauta. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 29 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauspisteen paikka muutettiin vuoden 27 alussa päiväkodin pihalta paikallisen hotellin parkkipaikan laitaan. Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. 7

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit vuonna 29. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) 2.Imatrankoski (Tainionkoskentie 3) 3.Mansikkala (Linnalankuja 5) 4.Teppanala (Ensontie 71) 5.Raja (Ensontien päässä) ----------------------------------------- 6.Pelkola (Vartiotie) 7.Äitsaari (Teräväläntie) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM1 (1.11.8-31.3.9) - PM2,5 (1.4.-31.12.29) - TSP - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - Rautionkylän liikenne - kaukokulkeuma - TSP - kaukokulkeuma - Imatran keskustan liikenne - TRS/SO 2 - Keskuskadun liikenne - NO/NO 2 - Imatran Energia Oy - PM1 - kaukokulkeuma - PM1 - Ovako Bar Oy Ab -ZAO International paper Svetogorsk - kaukokulkeuma - TRS/SO 2 - NO/NO 2 ----------------------------------------- - laskeuma - ZAO International paper Svetogorsk - Ovako Bar Oy Ab - kaukokulkeuma - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste 8.Svetogorsk (Hotellin parkkipaikan laita) - TRS - NO/NO 2 - ZAO International paper Svetogorsk - lähiliikenne 8

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 7. 1. 3. 2. 4. 6. 5. 8. Kuva 6: Imatran ja Svetogorskin mittauspisteet vuonna 29. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 3 mukaan. 9

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.2 Joutseno Joutsenossa ilmanlaatua mitattiin vuonna 29 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Korvenkylässä (kuva 7). Laskeumasta määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori (Korvenkylä ja Pulp) sekä kokonaistyppi (Korvenkylä ja Pulp). Taulukko 4: Joutsenon mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 29. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähin päästölähde 1.Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) -------------------------------------- 2.Pulp (kauppa) (Kangastie 2) - TRS/SO 2 ------------------------------------------ - TSP - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma 3.Palolaitos (Valimontie 2) 4.Joutsenon keskusta (Keskuskatu 1) - TRS/SO 2 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus ilmanpaine lämpötila -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma - PM1 -keskustan liikenne -kaukokulkeuma 5.Kangassaari - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 6.Korvenkylä (Asematie 2) 7.Varikko (Valimontie 4) - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma 1

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 5 2. 1. 4. 7. 3. 6. Kuva 7: Joutsenon mittauspisteet vuonna 29. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 4 mukaan. 11

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.3 Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 29 viidessä mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty kuvassa 8. Laskeumista määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laskeuman vertailupisteenä käytettiin vuonna 29 Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 5: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 29. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Lauritsala (Huoltokatu 1) - TRS - NO/NO 2 - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - liikenne 2.Tirilä (Pekkasenkatu 25) 3.Armila (Armilankatu 35) - PM1 - TRS - SO 2 - laskeuma - PM2,5 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman kosteus 4.Keskusta - SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - PM2,5 5.Ihalainen (Poikkitie 2) - laskeuma - TRS - PM1 - kaukokulkeuma - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - kaukokulkeuma - liikenne - Ihalaisten teollisuusalue - kaukokulkeuma - Ihalaisen teollisuusalue - liikenne - kaukokulkeuma 12

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. 4. 3. 2. 5. Kuva 8: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna 29. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 5 mukaan. 13

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.4 Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 i, USA - API 1, USA - API 1A, USA - Monitor Europe ML 985B, Iso-Britania TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konvertterissa n. 85 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer model CDN-11, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi TRS:ää ja SO 2 :ta mitattiin joko omilla laitteillaan tai vuorotellen magneettiventtiiliohjausta käyttäen samalla analysaattorilla. Imatralla Rautionkylässä on jo useamman vuoden ajan mitattu TRS:ää ja rikkidioksidia omilla laitteillaan. Lappeenrannassa venttiiliohjauksista luovuttiin vuoden 29 aikana kokonaan. Imatran ja Joutsenon muilla mittauspisteillä TRS:n tuntikeskiarvon laskemiseen käytettiin 36 min ja SO 2 :n 16 min keskiarvoja. Vaihdosten välillä käytettiin kahden minuutin ns. huuhteluaikaa, jolta ajalta tuloksia ei taltioitu. Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: Kokonaisleijuma (TSP) - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42, USA - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42C, USA - Horiba APNA 36, Japani - Horiba APNA 37, Japani Kokonaisleijumaa mitattiin Imatralla ja Joutsenossa standardin SFS 3863 mukaisesti kolmena vuorokautena viikossa. Suodattimina käytettiin lasikuitusuodattimia. Näyteilman keräysnopeus oli 15-2 l/min. Keräin: - Kimoto 12, Japani 14

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Alle 1 µm hiukkasia eli PM1 mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon sekä värinään perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: Laskeuma - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - ThermoESMAndersen FH 62 I-N hiukkasmassamonitori, Saksa - Teom 14, USA Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli normaalisti yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, kerättiin yhteen kaksi kuukautta. Imatran näytteet analysoi Imatralla Nab Labs ympäristöanalytiikka ja Joutsenon ja Lappeenrannan näytteet analysoi Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 6. Imatralla laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 585 cm² ja Lappeenrannassa ja Joutsenossa 38 cm². Taulukko 6: Laskeumista määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät.. Näyteosa Suure Määritysmenetelmä Imatra Joutseno ja Lappeenranta koko näyte suodos suodatusjäännös (kiintoaine) SFS EN 872 (8 µm) SFS EN 872 (8 µm) suodos (vesimäärä) x x kokonaislaskeuma (suodatus- SFS EN 872, SFS 38 SFS EN 872, SFS 38 jäännös + haihdutusjäännös) kalsium SFS 318 - kokonaisfosfori IMO 18 KEV 12 kokonaistyppi IMO 5 SFS 555,1988 modifioitu ph (25 C) SFS 321 SFS 321 sähkönjohtokyky (25 C) SFS EN 27888 SFS-EN 27888 kloridi ANO 1.2.2 (Stora Enso) - natrium SFS 317 - kokonaisrikki ANO 1.2.2 (Stora Enso) KEV 45 kalsium - SFS 31 haihdutusjäännös SFS 38 SFS 38 hehkutusjäännös SFS 38 - suodatus- tuhka 575 C/4h - jäännös rauta SFS 347-15

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kolme sääasemaa, yksi kullakin mittauspaikkakunnalla. Imatralla Rautionkylässä sijaitsi Vaisalan sääasema, josta saatiin tiedot tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Joutsenon Palolaitoksella mitattiin tuulensuuntaa, -nopeutta, lämpötilaa ja ilmanpainetta Reino Rehn SMA-3 sääasemalla. Lappeenrannassa Armilan säätiedot tuulensuunnasta, - nopeudesta, lämpötilasta ja paineesta, saatiin Lappeenrannan palolaitoksen Vaisalan sääasemalta. Kunkin paikkakunnan mittaustietojen tarkasteluun on käytetty oman paikkakunnan sääaseman antamia säätietoja ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteiden jatkuvatoimisilta analysaattoreilta tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle, Imatralle. Mittauspisteillä muistiyksikkö tallensi tiedot yleensä kahden minuutin keskiarvoina. Tietokoneella DILTAohjelmakokonaisuuden avulla suoritettiin pitoisuustarkkailu sekä tulosten editointi ja raportointi. Vuonna 1996 Imatran ympäristötoimessa käyttöön otetun laatujärjestelmän avulla pyritään mittaamaan mittausverkoston yhdyskuntailmanlaatua mahdollisimman laadukkaasti, jotta viranomaisille, yrityksille ja muille yksityisille asiakkaille tuotettava mittaustieto olisi luotettavaa ja jäljitettävää. Mittaustoimintaa toteutetaan laatukäsikirjan ja kahdeksantoista yksityiskohtaisen menetelmäohjeen mukaisesti. Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin joka toinen kuukausi tai tarpeen mukaan ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti säännöllisin väliajoin. SO 2 - ja NO x - analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3Mpermeaatiokalibraattoria. Kalibraattorin permeaatiouunissa, jonka lämpötila oli +4, C käytettiin Vici Dynacal-permeaatioputkia. SO 2 -putken rikkidioksidikaasun luovutusnopeus oli n. 13 ng/min ja NO 2 - putken typpidioksidikaasun luovutusnopeus n. 85 ng/min. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattorit interkalibroitiin kuitenkin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. Kokonaisleijumakeräimet kalibroitiin Imatralla ja Joutsenossa kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan Kimoto CB-1 -kalibrointilaitteella. B-säteilyyn perustuvat PM1- ja PM2,5- hiukkasmassamonitorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. Värisevään sauvaan perustuvien hiukkasmonitorien virtausten tarkistukset ja vaakojen vakioinnit teetätettiin J.P.Pulkkisella kalibrointikäyntien yhteydessä. 16

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen Kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea 18.11.22-12.5.23 välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat tällöin vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 24 Ilmatieteenlaitos teki hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittaispisteellä. Vuonna 26 kesällä uudessa laajassa vertailumittauskierroksessa tehtiin vertailumittaukset Rautionkylän mittauspisteellä Imatralla ja Keskustan mittauspisteellä Lappeenrannassa sekä rikki- että typpiyhdisteille. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuun alusta 1996 (Vnp 48/96). Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 7). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/96) antamat raja-arvot ja kynnysarvot kumottiin valtioneuvoston antamalla uudella asetuksella ilmanlaadusta (711/21) 15.8.21. Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti kunnes uudessa asetuksessa säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Uudet raja-arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 7: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 48/96) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä 7 15 3 Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) µg(no 2 )/m 3) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 8 25 2 5 12 Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1 Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä ohjearvona EKItutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 1 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991). 17

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/3d 22 d " - tuntiohjearvo/3d 75 % tuntikeskiarvoja - kokonaisleijumavuorokausiohjearvo 9 vuorokautta/a 3d/vko keräys Taulukko 8: Valtioneuvoston asetuksen (711/21) mukaiset raja-arvot (voimaan 15.8.21) (liite 1). Epäpuhtaus Typpidioksidi (µg/m³) Keskiarvon laskenta-aika - 1 tunti - kalenterivuosi Raja-arvo µg/m 3 2 4 Sallittujen ylitysten määrä vuodessa 18 - Rikkidioksidi - 1 tunti 35 24 (µg/m³) - 24 tuntia 125 3 Hiukkaset (PM1) - 24 tuntia 5 35 (µg/m³) - kalenterivuosi 4 - Pienhiukkasille eli PM2,5:n kokoluokan hiukkasille ei Suomessa ole olemassa ohjearvoa. Tuloksia on verrattu WHO:n antamaan vuorokausiohjearvoon 25 µg/m³ ja vuosiohjearvoon 1 µg/m³. Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen Ympäristökeskuksen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta 21-28 (Taulukko 9). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 3 mg/m 2 /a (Valtioneuvosto 48/96). 18

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 9: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Kotanieman havaintoasemalla mitattuna (Suomen ympäristökeskus/jussi Vuorenmaa. Ionien määritys tausta-asemalla on lopetettu vuonna 24, joten niistä on käytettävissä aikaisempien vuosien keskiarvot. Komponentti Kotaniemi v. 25 Kotaniemi v. 26 Kotaniemi v. 27 Kotaniemi v. 28 Sulfaattirikkilaskeuma mg S/m 2 /a - - - - 362 Laskeuman ph 5,24 5,4 5,1 5,3 5,1 Fosforilaskeuma mg/m 2 /a 11,4 7,5 1,3 7,9 9,28 Kalsiumlaskeuma mg/m 2 /a - - - - 254 Kokonaistyppilaskeuma mg/m 2 /a 586 483 62 622 578 Laskeuman johtokyky ms/m 1,56 1,84 1,43 1,41 1,56 Kloridilaskeuma mg/m 2 /a - - - - 25 Natriumlaskeuma mg/m 2 /a - - - - 187 Keskiarvo (v. 21-23) (v. 21-23) (v. 21-23) (v. 21-23) 2.6 Ilmanlaatuindeksi Imatran ympäristönsuojelutoimistolla otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin tarkoituksena on, että ilmanlaatutuloksista voidaan selkokielellä tiedottaa kuntalaisille ja medialle. Indeksi on yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Vuoden 27 keväällä YTV kehitti indeksinlaskentaohjelmaansa, jonka seurauksena ohjelma ottaa tarkemmin huomioon hiukkasten (ja uutuutena pienhiukkasten) osuuden ilmanlaadussa Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin yhteensä viideltä mittauspisteeltä: Imatralla Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista, Joutsenossa keskustan ja Palolaitoksen ilmanlaatutuloksista (yhtenä indeksilukuna) ja Lappeenrannassa Lauritsalan ja Keskustan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi, PM1 ja PM2,5 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma ali-indeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 1. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 1 ja 11. 19

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 1: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Kuvaus Terveysvaikutukset -5 hyvä ei todettuja 51-75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä Muut vaikutukset lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 välttävä epätodennäköisiä 11-15 huono mahdollisia herkillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 11: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM1 1h PM2,5 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h 5 2 1 5 2 4 75 5 25 1 8 7 1 1 5 2 25 15 15 2 75 5 35 2 Ilmanlaatuindeksitiedote on julkaistu Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa ja Eteläsaimaa -lehdessä satunnaisesti ilmanlaatutilanteen mukaan. Ilmanlaatuindeksi ja muutakin Etelä-Karjalan ilmanlaatuun liittyvää asiaa on tiedotettu myös internetissä toukokuusta 1998 alkaen. Tällä hetkellä mittausverkon ilmanlaatuasiat löytyvät Ilmatieteen laitoksen ylläpitämältä valtakunnalliselta nettisivustolta osoitteesta www.ilmanlaatu.fi. 2

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 3. TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty kolmen mittausverkon alueella käytössä olleen sääaseman tietoja. Vallitseva tuulensuunta vuonna 29 oli Lappeenrannan ja Imatran sääaseman mittauspisteillä etelästä ja Joutsenossa idästä. Joutsenon sääasema näyttää tuulen suunnan erilailla kuin muut sääasemat sääaseman suuntausvirheen takia (kuva 9). Vuoden 29 keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 3 7 astetta. Vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa.. Paikoin ennätyslämpimän vuoden 28 jälkeen ei ennätyksiä hätyytelty, vaan vuosi 29 sijoittui maan etelä- ja keskiosassa noin 15-2 ja pohjoisessa 1-15 lämpimimmän vuoden joukkoon.vuosi 29 alkoi tavanomaista lauhemmalla tammikuulla. Talvisia päiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden keskilämpötila on nollan alapuolella, oli koko maassa kuitenkin tavanomainen määrä. Kevät oli myös koko maassa keskimääräistä lämpimämpi ja paikoin myös keskimääräistä kuivempi. Maan itäosassa maalis-toukokuun sademäärät jäivät paikoitellen alle puoleen tavanomaisesta. Toisaalta Lapissa ja maan länsiosassa kevään sademäärät olivat lähellä keskiarvoja. Kesä alkoi keskimääräistä viileämpänä. Kesäkuu päättyi helteisiin, mutta taas heinäkuun alussa sää oli tavallista koleampaa ja hallaa ja yöpakkasiakin havaittiin. Lämmin elokuu kuitenkin tasoitti alkukesän viileyttä niin, että kokonaisuutena kesä oli hieman keskimääräistä lämpimämpi lähes koko maassa. Hellepäiviä kertyi kesän aikana melko tavanomainen määrä. Syksyn sää oli hyvin vaihtelevaa. Syksy alkoi paikoin jopa harvinaisen lämpimällä syyskuulla, mutta lokakuu puolestaan oli tavanomaista kylmempi. Marraskuussa sää muuttui taas keskimääräistä leudommaksi, ja kokonaisuutena syksy oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Joulukuussa sää muuttui taas kylmemmäksi ja talvi 29-21 alkoikin keskimääräistä kylmempänä. Vuoden 29 sademäärät olivat hieman keskimääräistä pienempiä lähes koko maassa. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna suhteessa vähiten satoi maan keski- ja paikoin lounaisosassa, missä vuoden sademäärät ovat noin 7-8 prosenttia tavanomaisesta. Aivan etelärannikolla, itärajan tuntumassa sekä paikoitellen Lapissa sademäärät ovat olleet lähellä pitkän ajan keskiarvoja. (Ilmatieteenlaitos 3.12.29). 21

ILMANLAATU 29: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kokonaisuudessaan sää oli poikkeuksellinen jo neljäntenä vuonna peräkkäin koko maassa. Kuva 9: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan tuuliruusut vuonna 29. Joutsenon paloasemalla oleva sääasema ei näytä oikein idän puoleisia tuulia sääaseman virheen takia. Taulukko 12: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna 29. Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä, Joutsenossa Pulpin mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteenlaitos 1) keskiarvot v. 1971-2 lämpötila ( C) sadanta (mm) lämpötila ( C) Imatra v. 29 sadanta (mm) Lappeenranta Lämpötila ( C) v. 29 sadanta (mm) lämpötila ( C) Joutseno v. 29 sadanta (mm) tammi -8 45-6 38-7 23-6 28 helmi -8 32-7 28-8 23-7 23 maalis -3 4-2 - -4 11-3 11 huhti 3 31 4 15 2 8 1 16 touko 1 28 14-11 9 12 11 kesä 15 54 16 118 13 4 14 72 heinä 17 63 2-17 18 - elo 15 81 18 7 15 48 16 15 syys 9 67 14 43 11 33 12 9 loka 4 67 1 45 2 13 2 35 marras -1 61 69-1 86 1 2 joulu -5 58-8 44-9 25-8 19 4 627 5 47 4 283 5 258 1)Ilmastotilastoja Suomesta 22:1 Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2, Ilmatieteenlaitos 22

IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... 3.2 IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 29 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 29 Ilmanlaadun indeksiarvoja laskettiin Imatralla vuonna 29 Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1/PM2,5. Ilmanlaatuindeksi Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 1. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 98 % mittausajasta hyvää ja 2 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kulkeutuneet hajurikki- eli TRSpitoisuudet, rikkidioksidipitoisuudet sekä kohonneet hiukkaspitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 97 % mittausajasta hyvää ja 3 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat liikenteestä peräisin olleet typpidioksidipitoisuudet ja kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä kaukokulkeutuneet hiukkaset. Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 29 2 ERITTÄIN HUONO Rautionkylä Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Imatran ilmanlaatu Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna 29. 23

IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 29 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä. Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla vuonna 1991. Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina 1991-1996 ja Imatrankoskella vuonna 1997. Tulokset Vuonna 29 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rautionkylän mittauspisteellä. Mansikkalassa TRS-pitoisuudet olivat pienimpiä johtuen suurista etäisyyksistä päästölähteisiin (taulukko 13 ja kuvat 11-13). Rautionkylän ja Rajan mittauspisteissä TRS-pitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Rajalla ZAO International Paper Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla)(kuva 12). Taulukko 13: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna 29. Rautionkylässä tuntikeskiarvot muodostuvat 6 minuutin, Mansikkalassa 36 minuutin ja Rajalla 1 minuutin mittausjaksosta. vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) vuorokausikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen lkm) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) tuntikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lkm) Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo 1 1-1 1 2-1 3 1-6 1 4 1 ( kpl), ( kpl), ( kpl) 59 16 6 -,4 (31 kpl),1 ( 5 kpl),7 (57 kpl) valid-% 99 99 97-1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin - - 24

IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... µg(s)/m³ Rajan TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 29 µg(s)/m³ Rautionkylän TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 29 3 3 28 28 26 26 24 24 22 22 2 2 18 18 16 16 14 14 12 1 vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ 12 1 vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ 8 8 6 6 4 4 2 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 11: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 29. Kuva 12: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvojen (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 29. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta. Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ ei ylittynyt millään mittauspisteellä vuonna 29 (kuva 13). Suurimmat yksittäiset pitoisuudet mitattiin Rautionkylässä ja Rajalla. Rautionkylässä tuntipitoisuus 1 µg(s)/m³ ylittyi,4 % eli 31 tuntia, Rajalla,7 % eli 57 tuntia ja Mansikkalassa,1 % eli 5 tuntia mittausajasta (Taulukko 13). Vuonna 29 mittauspisteiden TRS-pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna, tosin Rajalla mitattiin hieman suurempia pitoisuuksia. 24

IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... TRS-yhdisteet, 2. suurin vuorokausikeskiarvo v.29 µg(s)/m³ 35 Rautionkylä 3 Mansikkala Raja 25 2 15 ohjearvo 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TRS-yhdisteet, 99%:n tuntiarvot v.29 µg(s)/m3 1 9 Rautionkylä 8 Mansikkala 7 Raja 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuva 13: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat 99%-tuntiarvot suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 29. ja kuukausien toiseksi Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien aleneminen alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 21 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS pitoisuudet alenivat entisestään Rautionkylässä. Vuoden 29 mitatut pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 21-28 (kuva 14). Tosin pitoisuuksien keskiarvo pelkästään Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden tuulensuunnilla (315-345 ) lasketuissa arvoista Rautionkylässä hieman nousi vuonna 26 (taulukko 14). Rajan mittauspisteellä TRS:n tuntipitoisuudet ovat olleet koko 2-luvun hieman suurempia kuin muilla Imatran mittauspisteillä. µg(s)/m³ 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 1988-29 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 % 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 14: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 1988 29. 25

IMATRAN ILMANLAATU 29: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... Taulukko 14: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja Rajan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina 1991-1993 tuulensuunnilla 31-33, vuosina 1994-21 tuulensuunnilla 32-34 ja vuodesta 22 alkaen 315 345 o (Stora enso Oyj:n tuulensuunta). Rajan pitoisuudet on laskettu aina tuulensuunnilla 16 18 o (ZAO Svetogorskin tuulensuunta). Tuulennopeus yli 1 m/s, vuodesta 22,5 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuuntatiedoilla.. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina Rajan TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rajan TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina 1991 32 69,7 1992 2 44,7 1993 13 36,4 1994 29 57,7 1,3 1995 13 37,3 1,3 1996 8 15,2 1,9 1997 7 18,9 1 2, 1998 5 14,2 3 5,5 1999 4 13,7 3 7,8 2 1 36,7 5 12,6 21 5 9,2 5 18,3 22 3 6,3 7 22,6 23 3 5,7 1 1,8 24 2 2,7 5 15.9 25 3 4,4 6 22, 26 4 9,1 3 9,3 27 3 4,1 2 2,4 28,7 3,9,9 4,3 29 2,3,6 2,2 3,5 26

IMATRAN ILMANLAATU 29: Rikkidioksidi (SO 2 ). 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 29 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla 1991. Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) mittauksia suoritettiin vuosina 1991-1996. Vuonna 1997 rikkidioksidia mitattiin myös Imatrankoskella. Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Rajan ja Rautionkylän pitoisuudet olivat suurempia kuin Mansikkalan mittauspisteellä (kuva 15), tosin Rautionkylässä mitattiin hetkellisesti suurimmat pitoisuudet. Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista (kuva 17) on havaittavissa, että Rajalla ulkoilman laatuun vaikuttavat Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 17). µg/m³ 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Rikkidioksidi, 99 %:n tuntiarvot v.29 ohjearvo 25 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Raja Rikkidioksidi, kuukausikeskiarvot v.29 µg/m³ 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Raja Kuva 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna 29. 28

IMATRAN ILMANLAATU 29: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 29. Validiteetti-% = ajallinen edustavuus.tuntikeskiarvo muodostuu Rautionkylässä 6 min keskiarvosta, Rajalla 46 min keskiarvosta ja Mansikkalassa 16 min keskiarvosta. Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 2 1 2 2 3) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava 52 5 6 8/- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 57 5 8 - suurin tuntiohjearvoon verrattava 15 7 12 25/- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntiarvo (µg/m³) 318 17 26 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25.s suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) 44 ( kpl) 11 ( kpl) 7 ( kpl) 5 ( kpl) 12 ( kpl) 6 ( kpl) Validiteetti-% 99 99 97 - -/35 (24 kpl) -/125 (3 kpl) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausi keskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl Rikkidioksidin ohje- tai raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 29. Rautionkylässä mitattiin Imatran korkeimmat pitoisuudet. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rautionkylässä olivat noin 65 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet noin 6 % tuntiohjearvosta (taulukko 16 ja kuva 15). 29