D1.0.1.2 ereading WP Seminar 2, 14.6.2012 shortened Summary and some slides for Next Media Steering Group Editor(s): Author(s): Pasi Kivioja, SL, Helene Juhola, VKL Pasi Kivioja, Helene Juhola, Anu Seisto, VTT
Table of Contents 1 ereading vuonna 2013 / Helene Juhola, VKL... 3 2 Mediakokemuksen mittaustavat / Niklas Ravaja, Aalto Econ... 4 3 Löydöksiä mainontatutkimuksesta / Sara Henriksson, Aalto Econ... 4 4 Käyttäjien kokemukset tablettimainonnasta / Hedon Blakaj, Aalto Econ... 6 5 Teemu Oksanen: Tuotannon ja jakelun kehittäminen mainonnassa... 7 6 Käyttäjäpalaute uutistoimituksessa / Maarit Mäkinen, Tay... 7 7 Suunnittelutiedon vaihtaminen / Maija Paikkala, STT-Lehtikuva... 8 8 Strukturoitu tieto aikakauslehdissä alustava analyysi / Mikko Kuhna, Aalto SCI. 9 9 Sähkökirjojen suojaus ja DRM / Patrick Ausderau, Metropolia... 11 10 Sähkökirjoja kirjastoihin / Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto... 11 11 Näköislehden lukukokemuksen kehittäminen / Otto Peltola (epaper Finland Oy) ja Tapio Mansikkaniemi (Lehtiyhtymä)... 13 12 ekirjojen kauppapaikat ja kirjakerhot -käyttäjäkokemuksen arviointi / Merja Helle, Aalto Arts... 14 13 ipad -lehden suunnittelu ja kehitysprosessi / Mikko Kuhna, Aalto SCI... 15
1 ereading vuonna 2013 / Helene Juhola, VKL Suunnittelu on käynnissä, ja nyt on aika vaikuttaa ensi vuoden ohjelmaan. Pitäisikö tehdä myös jotain ihan erilaista? Lyhyet aiheiden ja teemojen kuvaukset tarvitaan 14.8. mennessä, ensimmäisestä ohjelmaluonnoksesta keskustellaan ohjausryhmän kokouksessa 21.8. Seuraava WP-seminaari pidetään 5.9. Ensi vuonna keskitytään siihen, miten saadaan maksullinen toimituksellinen sisältö ja mainonta kannattavaksi liiketoiminnaksi uusilla alustoilla. Tutkimusteemoja ovat: - median käyttökokemus ja käyttöönotto - mainonnan uudet konseptit - uudet tuote- ja palvelukonseptit - visuaalinen teho - mahdollistavat teknologiat - sisältöön liittyvät työnkulut - päätelaitteiden ja mediasisällön ekosysteemi - kirjastot kirjamarkkinoiden keskeisenä osana
2 Mediakokemuksen mittaustavat / Niklas Ravaja, Aalto Econ Tutkimuksessa halutaan selvittää mm. sitä, millä keinoin voitaisiin parhaiten ennustaa myöhempää median käyttöä. Testit ovat parhaillaan käynnissä. Mukana on noin 40 Helsingin Sanomien ipadlukijaa, joiden median käyttöä seurataan laboratoriossa. Tulokset valmistuvat syyskuussa. Tarkoituksena tehdä jälkiseuranta ja katsoa, miten tulokset korreloivat laboratoriossa tehtyjen mediakokemusmittausten kanssa. Näin pitäisi päästä perille biosignaaleihin perustuvien mittausten kyvystä ennustaa pidemmän ajan mediankäyttöä. 3 Löydöksiä mainontatutkimuksesta / Sara Henriksson, Aalto Econ Tutkimuksessa on keskitytty innovaatioiden leviämiseen mainonnan B-to-Bverkostoissa. Työhön on haastateltu 18:aa eri verkoston toimijaa. Tavoitteena on määrittää tärkeimmät esteet ja mahdollistajat uusien mainonnan mallien etenemisessä.
Suurimmat ongelmat ovat mainonnan mittaaminen ja arvottaminen. Vanhat, lähinnä näyttö- ja klikkipohjaiset mittarit ovat edelleen käytössä. Yhteisten standardien puuttuessa materiaalit, joita toimitetaan medialle, voivat olla aika puutteellisia. Mainostajat eivät ole satsanneet, koska tabletteja on kovin vähän ja tuottoodotuksetkin näin ollen pienet. Mainostajat ja mediatoimistot lähestyvät toisiaan, rajat eivät ole enää selkeät. Printtiin investoidaan edelleen paljon. Yhtä painettua lehteä lukee useampi henkilö. Keskimäärin luku on 2,3. Digitaalisessa luku on 1,5. Media on vastuussa sisällön tekemisestä ja konseptien kehittämisestä. Asiakkaat edellyttävät, että media kehittää uusia ratkaisuja. Osittain ollaan oravanpyörässä, kun mediatoimistot odottavat, että asiakas vaatii ja asiakkaat puolestaan odottavat, että heille tarjotaan uusia ratkaisuja. Mainostoimistojen ja mediatoimistojen yhteistyö on puutteellista. Median täytyy haastaa itseään. Sen rooli laajenee, sillä on johtava asema sisällön kehittämisessä, toisten kouluttamisessa ja uusien ratkaisujen tarjonnassa ja liiketoiminnan luomisessa.
4 Käyttäjien kokemukset tablettimainonnasta / Hedon Blakaj, Aalto Econ Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kuluttajien mainonnan käyttökokemuksista tableteissa. Tutkimuskysymyksiä: Mitkä asiat vaikuttavat kuluttajien tablettien käyttöön ja miten käyttäjät suhtautuvat tablettimainontaan? Miten teknologiaa käytetään? On tarkoitus tehdä 15 fenomenologista haastattelua datan keräämiseksi. Johtopäätökset: - Kaksi neljästä vaikuttimesta (engl. drivers) määrittelee sen, miten kuluttajat käyttävät tablettilaitetta sekä kokevat ja vastaanottavat mainontaa tableteissa. - Kuluttajien mainonnan vastaanotto tablettilaitteissa vaihtelee sen mukaan, ovatko mainokset staattisia vai animoituja. - Nämä löydökset viittaavat siihen, että kuluttajat voidaan segmentoida heidän vaikuttimiensa mukaan. Näin pystytään tekemään tehokasta kohdennettua mainontaa helpommin. - Kunkin kuluttajan vaikuttimet voidaan selvittää helposti lyhyellä kyselyllä, kun he rekisteröityvät esimerkiksi sanomalehden tai aikakauslehden palveluun. Tähän asti on haastateltu nuoria. Jatkossa on liitettävä mukaan muitakin ikäryhmiä, ja tarvitaan suurempi joukko haastateltavaksi, jotta tulokset ovat edustavia.
5 Teemu Oksanen: Tuotannon ja jakelun kehittäminen mainonnassa Digitaalisen kuvantuotannon ja aineistonhallinnan palvelukokonaisuus on ainutlaatuinen maailmassa. AV-aineiston arkistoja on markkinoilla, mutta ne eivät tarjoa lisäpalveluita (esim. aineiston digitointi, transkoodaus ja jakelu eri kanaviin). Tavoitteena on, että yrityksillä olisi käytettävissä valmiimpaa audiovisuaalista materiaalia jo tuotekehityksen aikana. Uusien jakelukanavien takia versioiden ja materiaalien hallinta on noussut ongelmaksi. Kehitettävään palveluun kuuluvat digitaalinen kuvantaminen ja versioiden tuottaminen. Perinteisellä tavalla tehtynä kaikki olisi kuvattu kameralla erikseen, nyt ne on mallinnettu digitaalisesti. Tästä ovat esimerkkejä mm. maito- ja viilipurkit. Edellisen lisäksi palveluun kuuluvat digitaalinen kirjasto ja logistiikkapalvelut eli aineiston keskitetty tallentaminen digitaalisesti asiakkaan puolesta. Tietokannassa on master-tiedosto, joka koodataan eri kanaville palvelimen päässä, eli alkuperäisiä tiedostoja ei siirrellä. Tuotantojärjestelmän kehityksestä, sekä jakelu- ja hallintajärjestelmän palvelutuotteista vastaavat Silencio ja BAR Finland. Online-jakelualustasta vastaa ruotsalainen The Library Ab. Videomateriaalin hallinnassa Library-alusta on markkinoiden tehokkain. BAR ja Silencio kehittävät alustan päälle lisäpalveluita. 6 Käyttäjäpalaute uutistoimituksessa / Maarit Mäkinen, Tay Maarit Mäkinen Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksesta (COMET) kertoi, miten etenee toimitusten saaman käyttäjäpalautteen tutkimus. Mäkisen mukaan kyse on alustavista havainnosta, koska tutkimusta on tehty vasta pari viikkoa. Projektin tavoitteena on pohtia sitä, miten toimituksiin tullut yleisöpalaute voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Mäkisen mukaan erilaisia palautereittejä saattaa olla useita: palautetta tulee suoraan toimittajille muun muassa sähköpostilla, puhelimella ja verkkouutisten perässä olevina kommentteina sekä online-lomakkeilla. Joillakin lehdillä on käytössään myös käyttäjäpaneeleja, joista tulee juttupalautetta.
Toimitusten saama palaute koskee hyvin tai huonosti kirjoitettuja juttuja. Palaute voi olla myös käsittelytapaa tai näkökulmaa koskevaa kritiikkiä. Rakentavaa kritiikkiä sisältävässä palautteessa ehdotetaan näkökulmia tai korjataan virheitä. Neljäs palautetyyppi ovat juttuaihe-ehdotukset. Mäkisen mukaan palautetta hyödynnetään toimituksissa muun muassa viikoittaisella palautekoosteella toimittajien sähköpostiin. Palaute voi vaikuttaa myös siihen, että uusi juttu kirjoitetaan uudesta näkökulmasta. Lukijoita voidaan ottaa mukaan todistajina, kysymyksen asettajina (esim. vaalikoneet) ja kommentoijina. Mäkisen mukaan palautteen hyödyntäminen voisi olla järjestelmällisempää, koska jotakin arvosta saattaa jäädä havaitsematta. Lukijapalautteen pitäisi myös muuttua kanssakäymiseksi uusia kanssakäymisen tapoja ja joukkoistamista tarvitaaan. 7 Suunnittelutiedon vaihtaminen / Maija Paikkala, STT-Lehtikuva Suti-projekti etsii yhtenevää ja järjestelmäriippumatonta tapaa vaihtaa tietoa suunnitelluista sisällöistä omien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisten suunnitelmat halutaan kytkeä omaan tuotantoon ja viedä sisällöt automaattisesti taittoon. Lisäksi
voidaan antaa palautetta toisille heidän suunnitelmistaan. Sutia voidaan käyttää myös uusien sisältöjen tarjoamiseen ja hyödyntämiseen. Ei ole olemassa yhtenäistä tapaa tai standardia suunnittelutiedon välittämiseen eri organisaatioiden välillä. Tietojen on oltava käyttökelpoisia erilaisissa järjestelmissä ja kanavissa. Sisällön pitäisi automaattisesti löytää tiensä oikeaan paikkaan tuotannossa. Standardiksi on valikoitumassa IPTC NewsML- standardi. Suomessa mennään uutissuunnittelussa edellä muihin maihin nähden. Tästä seuraa, että standardia täytyy kehittää. Tehtävässä työssä on tavoitteena, että saatujen tulosten pohjalta standardiin voidaan ehdottaa uusia ominaisuuksia. Parhaillaan työskentely ja määrittelytyö etenee neljässä eri ryhmässä: sisältöryhmä, kuvaryhmä, tekniikkaryhmä, liiketoimintaryhmä. 8 Strukturoitu tieto aikakauslehdissä alustava analyysi / Mikko Kuhna, Aalto SCI Työssä on tähän mennessä luokiteltu lehdet eri luokkiin rakenteensa osalta. Sälälehdet ovat poissa analyysistä, koska niiden rakennetta on vaikea määritellä. Myös ruokalehdet ovat hankalia toistuvien reseptien takia.
Aika suuri osa sisällöistä on rakenteista. Olisi hyödyllistä, että rakenteistamista alettaisiin hyödyntää enemmän tuotannossa. Sisältö jakautuu eri tyyppeihin, jonka sisällä rakenteistamista voidaan tehdä. Eri genren lehdet sisältävät näitä sisältötyyppejä eri suhteissa. Säläjuttuja sisältäviä sivuja ja kansia on vaikea rakenteistaa.
Käytännön casena raknteistamisen ja aikakauslehden automaattisen koostamisen osalta toimii Aalto University Magazine, joka on työn alla. Tähänastiset tulokset on esitelty kohdassa 11. 9 Sähkökirjojen suojaus ja DRM / Patrick Ausderau, Metropolia Monet lukuohjelmat lähettävät tietoa takaisinpäin tarjoajalle, eli käyttäjän lukemista voidaan seurata. Iso kysymys on, että jos sisällön tarjoaja menee konkurssiin, onko vielä mahdollista lukea kirja? DRM:n rajoitteet: - Niin sanottu analoginen reikä: kopiodaan teksti ruudulta tai kuvataan - tätä ei pysty estämään millään ohjelmallisella suojauksella - DRM-järjestelmän toimittajalle täytyy maksaa lisenssimaksua. Kirjojen suojaaminen saattaa tulla liian kalliiksi, jos lisenssihinnat nousevat. Kustannuksista: Sveitsissä suunnitellaan jonkinlaista veroa, jolla taattaisiin, että kirjat voitaisiin laittaa myyntiin ilman DRM:ää. 10 Sähkökirjoja kirjastoihin / Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto
Partnereina projektissa ovat Otava ja Edita, Suomen kansalliskirjasto ja Helsingin kaupunginkirjasto, Ellibs, Aalto ja VTT sekä Kirjavälitys ja Viestinnän keskusliitto. Projektin tavoitteena on löytää uusia sähkökirjojen liiketoimintamalleja kirjastomarkkinalle. Tilanne on se, että lisensointimalleista on päätetty, ja testialusta alkaa olla valmiina. Ensimmäinen testijakso käynnistyy ensi viikolla, ja siinä on mukana kymmenen hengen ryhmä. Valikoidut sähkökirjat päätyvät sen jälkeen koekäyttöön Helsingin kaupunginkirjastoon. Tässä vaiheessa on tarkoitus tutkia sähkökirjojen käytettävyyttä ja käyttökokemusta. Projektin päätelmät ja loppuraportti julkaistaan joulukuussa 2012. Tähän mennessä on saavutettu entistä parempi ymmärrys kirjastojen ja kustantajien tarpeista. Lisäksi projektissa on jaettu tietoa olemassa olevista liiketoiminta- ja hinnoittelumalleista muissa maissa, kirjastostatistiikasta ja DRM-suojausratkaisuista. Käyttäjäkokeilun julkaisustandardeista on päästy sopuun, ja testialusta on saatu valmiiksi. Lisäksi projektia on markkinoitu ulospäin. Riskeinä nähdään haastava aikataulu ja se, ettei projektiin saadaan liian vähän sähkökirjoja koekäyttöön. Voi myös käydä niin, että sähkökirjat ovat liian monimutkaisia käyttäjille, jotka turhautuvat teknisiin ongelmiin. 10 hengen testiryhmä aloittaa ensi viikolla. Valitut kirjat tuodaan kokeiluun laajemmalle Helmet-käyttäjäryhmälle, kun siihen on riittävästi eväitä.
11 Näköislehden lukukokemuksen kehittäminen / Otto Peltola (epaper Finland Oy) ja Tapio Mansikkaniemi (Lehtiyhtymä) Lehtiyhtymän lehdet: - 70-prosenttisesti mainosrahoitteista - 17 verkkolehteä - 5 ipad lehteä: Länsiväylä, Nurmijärven Uutiset, Seinäjoen Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen - 1,1 miljoonaa paperilehden lukijaa, 130 000 erillistä verkkokävijää viikossa - 6 uutta tablettilehteä, joista neljä tilattavaa lehteä On tehty 30 lehtikohtaista sovellusta Lehtiluukun lehtikauppaan. Lehtiluukku Litessä on online-luku, joka on hiukan rajoittuneempi. Näköislehti latautuu yön aikana automaattisesti oli softa päällä tai ei, ja sen jälkeen voi lukea off-line-tilassa. Lukijaa helpottavia työkaluja: filminauha, josta voi siirtyä haluamalleen sivulle. Sitten on myös aukeamanäkymä. Hakusanalla voi siirtyä halutulle sivulle. Mainoksista on tehty vuorovaikutteisia, pdf:ään määritetään interaktiiviset kentät. Sivuilla on mainoslinkkejä ja linkkejä suoraan verkkosivuille. Linkkien kautta pääsee verkkosivulle ja kommentoimaan. Aineisto lähetetään Lehtiluukkuun, siis yksi PDF, joka sitten julkaistaan kaikissa eri välineissä
12 ekirjojen kauppapaikat ja kirjakerhot -käyttäjäkokemuksen arviointi / Merja Helle, Aalto Arts Helle esitteli mm. Springerin tutkimusta yliopistojen sähkökirjojen käytöstä. Sen mukaan käyttäjät arvostavat mahdollisuutta päästä sähkökirjoihin käsiksi milloin ja missä hyvänsä. He pitävät saatavuuden nopeutta ja helppoutta tärkeänä. Ei ole olemassa täydellistä sähkökirjan lukulaitetta tai tablettia. Esimerkki-casessa yritettiin etsiä paljon lukevalle nuorelle vanhemmalle Merete Mazzarellan e-kirjaa suomalaisista (verkko)kirjakaupoista. Löydökset olivat joko niukkoja tai olemattomia ja maksaminen hankalaa.
13 ipad -lehden suunnittelu ja kehitysprosessi / Mikko Kuhna, Aalto SCI Tätä kehitystyötä tehdään yhdessä Alma 360:n ja Aalto University Magazinen kanssa. On laadittu käsikirja, miten tehdään lehti ipadille ja miten se käyttäytyy. Taittoperusteena on ei-sivutettu sisältö, koska sitä on mukavampi lukea digitaalisilla laitteilla. On tehty workflow, miten tietty sivu tehdään, mutta käyttöliittymä tähän on tekemättä.