Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016

Valtuuston syyskokous 10. 11.12.2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Siltasaarenkatu 16, 7. krs PL 252, FIN-00531 Helsinki Puh. +358 9 6122 330 Fax +358 9 605 396 www.journalistiliitto.fi FI03 8000 1000 0940 87 DABAFIHH Broholmsgatan 16, 7. vån PB 252, FIN-00531 Helsingfors Tel. +358 9 6122 330 Fax +358 9 605 396 www.journalistiliitto.fi FI03 8000 1000 0940 87 DABAFIHH

1 Toimintasuunnitelma 2016 1. Yleistä Liiton ydintehtävän, edunvalvonnan, lisäksi Journalistiliitto panostaa liiton palvelujen kehittämiseen. Journalistiliitto aloittaa kehityshankkeen Liitto+, jonka tavoitteena on muun muassa olla kiinnostava, avoin ja jäsenilleen paras apu työelämän eri tilanteissa. Liitto panostaa erityisesti siihen, että se oppii tukemaan jäseniään alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Liitto+ pitää sisällään muun muassa uravalmennusta, koulutuksen kehittämistä ja mahdollisen freelancereiden palveluyrityksen. Myös jäsenhankintaa sekä viestintää kehitetään. Vuonna 2016 käydään lähes kaikilla liiton sopimusaloilla työehtosopimusneuvottelut. Ne painottuvat syys-marraskuun väliselle ajalle. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen työmarkkinalinjaukset vaikuttavat myös Journalistiliiton neuvotteluihin. Keväällä 2016 toteutetaan road show työpaikoille ja tilaisuuksiin. Road shown tavoitteena on kuulla jäseniä sekä työehtoasioissa että kehittämishankeasioissa. Journalistiliitto on myös mukana valmistelemassa uuden keskusjärjestön perustamista. Journalistiliiton valtuusto tekee vuoden 2016 aikana päätöksen siitä, liittyykö SJL uuteen keskusjärjestöön vai ei. Sivu 20. Liiton kulut jaettuna toiminnoittain.

2 2. Liiton talous Liiton varsinaisen toiminnan kulut katetaan jäsenmaksuilla ja omaisuuden tuotoilla. Perustellusta syystä käyttörahastoa voidaan käyttää alijäämäisen talousarvion tasapainottamiseen. Vuoden 2016 talousarvio on alijäämäinen. Alijäämä on kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisäkustannuksia vuodelle 2016 tuo liiton toiminnan kehittämishanke Liitto+ ja siihen liittyvät uudet jäsenpalvelut, joihin on varattu yhteensä noin 90 000 euroa. Summaan sisältyy muun muassa uudet koulutus- ja uraohjauspalvelut, joiden odotetaan tukevan jäsenrekrytointia. Vaikutukset eivät kuitenkaan näy jäsenmaksutuottojen selkeänä lisääntymisenä vielä tulevana vuotena. 2.1. Jäsenmaksut Jäsenmaksuprosentti on 1,40 %, muilta paitsi freelance-jäseniltä jotka eivät voi kuulua työttömyyskassaan. Heidän jäsenmaksuprosenttinsa on 1,00 %. Liiton käyttöön jäävän jäsenmaksutulon osuus on pienentynyt viime vuosina maksavien jäsenten määrän laskemisen sekä työttömyyskassamaksun nousun seurauksena. Vuonna 2015 osalta kassamaksun 30 % nousu katettiin nostamalla työsuhteisten jäsenmaksua 0,1 %-yksikköä. Eläkeläisten jäsenmaksu astuu voimaan vuonna 2016, jolloin 1.1.2016 lähtien eläkkeelle siirtyviltä jäseniltä ryhdytään perimään jäsenmaksua, joka on suuruudeltaan 50 % voimassaolevasta minimimaksusta. Jäsenmaksutuloksi vuodelle 2016 arvioidaan noin 5,6 miljoonaa euroa, josta työttömyyskassalle tilitetään vajaat 1,6 miljoonaa euroa sekä yhdistysja osastopalautuksia yhdistyksille vajaat 1,0 miljoonaa euroa. Työttömyyskassa Finkan jäsentä kohti perimä maksu säilyy ennallaan vuonna 2016 ollen 174 euroa/vuosi. Maksavien jäsenten määräksi arvioidaan yhteensä noin 11 160 jäsentä. Liiton budjettiin jäsenmaksuja on merkitty 3 050 000 euroa. Sivu 21. Jäsenmaksutulo. 2.2. Omaisuuden tuotto Omaisuuden tuotto-odotukset on laskettu omaisuudenhoitajien syyskuun 2015 raporttien sekä salkunhoitajien näkemysten pohjalta. Vuosi 2015 on ollut sijoitusmarkkinoilla haastava: alhaisen korkotason takia korkomarkkinoilta saatu tuotto on jäänyt edellisvuosia alhaisemmaksi ja kesään saakka hyvin kehittyneillä osakemarkkinoilla on ollut tämän jälkeen voimakkaita heilahteluita. Haasteet jatkuvat tulevana vuonna ja erityisesti korkomarkkinoilla tuotto-odotukset jäävät vaatimattomiksi. Myöskään osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa viime vuosien kaltaisia tuottoja. Talousarviossa sekä sijoitusomaisuudelle arvioidaan keskimäärin noin 3,2 % tuottoa. Liitolla on kaksi omaisuudenhoitajaa: Evlipankin Omaisuudenhoito (hoidossa noin 10,5 miljoonaa euroa) sekä Danske Capital (hoidossa noin 6,0 miljoonaa euroa). OP-Pohjolan hoidossa on liiton varallisuutta runsaat 2,1 miljoona euroa, josta noin 1,6 miljoonaa on sijoitettu korkoinstrumentteihin ja runsaat 500 000 euroa vuokratuottorahastoon. Lisäksi hallitus on tehnyt päätöksen sijoittaa kahteen kiinteistörahastoon yhteensä 1 000 000 euroa, josta toistaiseksi on sijoitettu runsaat 560 000 euroa. Rahastojen kautta tehtäviä kiinteistösijoituksia on tarkoitus kasvattaa.

Osa liiton omaisuudesta on sijoitettu vuokrattaviin huoneistoihin Helsingissä. Huoneistojen nettotuotoksi arvioidaan noin 85 000 euroa. Talousarvio lähtee siitä, että kaikki huoneistot on vuokrattu, eikä massiivisia ylimääräisiä korjauskustannuksia synny. Syyskuussa 2015 liiton omaisuus on ollut sijoitettuna siten, että 19,5 prosenttia omaisuudesta on ollut joko suorina omistuksina tai rahastojen kautta kiinteistöissä ja huoneistoissa, noin 37,2 prosenttia osakkeissa ja loput 43,3 prosenttia erilaisissa rahainstrumenteissa. Markkina-arvoin laskettuna liiton omaisuus oli syyskuussa 2015 noin 22,2 miljoonaa euroa. Omaisuuden tuottoja talousarvioon on merkitty yhteensä 700 000 euroa. Sivu 30. Omaisuuden tuotto. 3 3. Varsinainen toiminta 3.1. Edunvalvonta / Työsuhteiset Yleistä Liiton kaikilla isoilla sopimusaloilla käydään työehtosopimusneuvottelut marraskuulle painottuen. Neuvotteluista odotetaan vaikeita. Oman erityispiirteensä neuvotteluihin tuovat hallituksen ns. pakkolait. Liitto kannattaa sopimusyhteiskuntaa ja tekee yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kaikkensa pakkolakien estämiseksi. Liitto toteuttaa kevään aikana road show:n, jonka aikana käydään työpaikoilla tapaamassa jäseniä ja työnantajia. Kierroksessa hyödynnetään yhdistysten vuosikokouksia helmimaaliskuulla. Konsernien rakenteiden muuttuessa konsernitoiminnan ja työpaikkojen välisen yhteistyön merkitys korostuu. Liiton työtaisteluvalmiutta pidetään yllä kaikilla sopimusaloilla. Alan yt-neuvottelut jatkuvat myös vuonna 2016. Liitto tukee luottamusmiehiä ja jäseniä neuvotteluissa ja niiden jatkotoimissa. Liitolla on yhteistyösopimukset nykyisten palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) kanssa. SJL jatkaa hyvää yhteistyötä kaikkien kanssa riippumatta siitä, liittyykö SJL perusteilla olevaan uuteen keskusjärjestöön. Liiton edustajat osallistuvat SAK:n Sopimusvastaavien ja Juristit-asiantuntijaryhmän toimintaan. Lehdistö Lehdistön palkkoja korotetaan vuoden alusta 20 euron yleiskorotuksella. Paikallisen erän käytöstä sovitaan työpaikoilla huhtikuun loppuun mennessä. Erän suuruus on 0,4 prosenttia mikäli paikallisesti ei sovita suuremmasta erästä. Jos erän käytöstä ei sovita, korotetaan kaikkien palkkoja 0,3 prosentilla. Erän korotukset tulevat voimaan 1.5.2016. Liitto järjestää paikallisesta erästä tarvittaessa infotilaisuuksia. Jaon toteutusta seurataan kyselyllä. Toukokuun loppuun mennessä liitot uudistavat lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalaa. Nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 30.11.2016.

4 Kustannustoimittajat Työehtosopimus on voimassa 30.11.2016 asti. Toimintavuoden aikana valmistaudutaan työehtosopimusneuvotteluihin, jotka käydään syksyn aikana. Yleisradio Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden palkkoja korotetaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti tammikuun alussa 14,67 euron yleiskorotuksella tai 0,4 prosentilla. Nykyinen työehtosopimuskausi päättyy 30.11.2016 asti. Vielä ei tiedetä, käydäänkö syksyllä liittokierros vai syntyykö työmarkkinoille uusi keskitetty ratkaisu. Kummassakin tapauksessa Yleisradio pyrkinee noudattamaan keskimääräistä palkankorotuslinjaa. Yleisradion rahoitusta koskevat ratkaisut ovat auki. Niillä on väistämättä vaikutusta kaikkeen Yleisradiota koskevaan neuvottelutoimintaan. Journalistiliitto ja Yleisradion ohjelmatyöntekijät (YOT) neuvottelevat Yleisradion kanssa palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa palkkatasoa kaupallisen median kanssa. Keskustelut työehtosopimuksen yhdenmukaistamisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä Ylen ja MTV:n välillä ovat yhä periaatteessa käynnissä. MTV:n tilanteesta riippuu, päästäänkö niitä toden teolla jatkamaan. MTV Media Palkkoja korotetaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti tammikuun alussa 14,67 euron yleiskorotuksella tai 0,39 prosenttia. Työehtosopimus on voimassa 30.11.2016 asti. Neuvotteluihin valmistaudutaan poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa, sillä vielä ei tiedetä edes neuvottelukumppania. Kun Mediahub ja MTV ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon, Journalistiliitto käy tunnusteluneuvottelut. Sanoma Media Finland (Sanomien radiot) Sanoma Media Finlandin yrityskohtaisen sopimuksen voimassaolo päättyi syyskuun lopussa 2015. Sanoman radioiden vielä kesken olevat neuvottelut vaikuttanevat myös lehdistön soveltamisalaa koskevaan liittojen työryhmätyöhön. Muut alan yritykset Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimus on voimassa 31.10.2016 asti. Ennen sopimuskauden päättymistä työehtosopimus pitäisi saada yleissitovaksi. Se edellyttää kuitenkin yhä muutaman keskeisen tv-tuotantoyhtiön järjestäytymistä palvelualojen työnantajaliitto Paltaan. Toimintavuoden aikana seurataan yhdessä muiden sopijoiden kanssa alkuvuodesta 2015 uudistetun sopimuksen toimivuutta. Lisäksi liitot keräävät elokuva- ja tv-tuotantoalan tilastotietoa ja edistävät työpaikkatason yhteistyötä. Mediaringin työehtosopimusta on uudistettu. Sopimus on voimassa lokakuun 2015 loppuun. Av-käännöstoimistojen työehtosopimus jatkuu toimintavuoden yli. Sopimus saatiin aikaan vihdoin keväällä 2015. Sen vähimmäispalkkoja ja -palkkioita korotetaan 1.4.2016 yleistä tasoa enemmän, sillä tarkoituksena on kuroa kiinni alan ansioiden jälkeenjääneisyyttä.

5 3.2. Edunvalvonta / Freelancerit ja itsensätyöllistäjät Yleistä Hallitusohjelmaan sisältyy teemoja, jotka liittyvät itsensätyöllistäjiin. Näitä ovat verotuksen yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäverotus ja perustulokokeilu. Liitto pyrkii vaikuttamaan kaikkiin teemoihin. Erityisen kiinnostava journalistien kannalta on perustuloa koskeva kokeilu. Itsensä työllistävät journalistit, esimerkiksi av-kääntäjät voisivat olla yksi pilottiryhmä. Liitto vaikuttaa työttömyysturvalainsäädännön uudistamiseen niin, että kaikki freetyö voitaisiin vakuuttaa palkansaajan työttömyyskassassa. Liitto jatkaa itsensätyöllistäjiä koskevaa vaikuttamistyötä ammattiliittojen yhteisessä ns. Itsetryhmässä. Lisäksi liiton edustajat osallistuvat Yrittäjät STTK ja Akavan Muuttuva työelämä -ryhmien työhön. Liitto selvittää palveluyrityksen perustamista freelancereille. Palveluyrityksen tavoite on helpottaa freelancereiden työmarkkina-asemaa ja tarjota heille työyhteistö, joka mahdollistaa työparien ja tiimien muodostamisen. Jos freelancer toimisi palveluyrityksen kautta, hänen ei tarvitsisi perustaa omaa yritystä. Palveluyritys huolehtisi myös työnantajavelvoitteista, jolloin freelancer voisi keskittyä varsinaiseen työhönsä. Lisäksi palkansaaja-asema takaisi freelancerille paremman sosiaaliturvan kuin hänen on mahdollista saada yrittäjänä. Lehdistön freelancerit Liitto jatkaa yritysten kanssa neuvotteluja freelancetyön ehdoista, mikäli freelancereille tarjotaan uusia yrityskohtaisia avustajasopimuksia. Lisäksi liitto neuvottelee Viestinnän Keskusliiton (VKL) kanssa toimitus- ja myyntiehtosopimuksen uusista ehdoista. Liitto vaikuttaa tekijänoikeuslain uudistamiseen niin, että tekijälle saadaan tekijänoikeuden luovuttamisesta kohtuullinen korvaus, joka sitoisi sekä luovuttajaa että luovutuksen saajaa. Yhtyneet-sopimus Yhtyneet-työehtosopimuksen palkankorotus noudattaa Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden sopimusta sekä työllisyys- ja kasvusopimusta. Palkkioita korotetaan tammikuun alussa 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Sopimuskausi päättyy 30.11.2016. Työehtosopimusneuvottelut käydään totutusti samassa aikataulussa Yleisradion Ohjelmatyöntekijöiden sopimusneuvottelujen kanssa. Meneillään olevan Yhtyneet-sopimuksen editoinnin tulokset ja edellisen sopimuksen työryhmien tulokset siirretään osaksi seuraavaa Yhtyneet-sopimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että peruspalkkioiden päälle maksettavia lisiä saataisiin laajemmin käyttöön.

6 3.3. Edunvalvonta / Muut jäsenryhmät Opiskelijat Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ainejärjestöihin ja oppilaitoksiin. Opiskelijatilaisuuksia järjestetään viestinnän koulutusta tarjoavissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhdessä nimettyjen opiskelijalähettiläiden kanssa. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni uusi opiskelija liiton jäseneksi. Myös jo aiemmin liittoon liittyneitä opiskelijoita muistutetaan jäsenyyden hyödyistä. Liitto viestii opiskelijoiden kanssa aikaisempaa aktiivisemmin muun muassa sosiaalisessa mediassa. Erityisesti harjoittelukysymyksissä kuullaan laajasti opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä. Uussuomalaiset Liitto pyrkii yhdistämään maahan muuttaneita journalisteja ja osaltaan auttamaan heidän kotouttamisessaan tarjoamalla ammatillisia kontakteja ja koulutusta. Liitto perustaa yhdessä Suomen Freelancejournalistien (SFJ) ja Freelance-ammattiosaston (FAO) kanssa verkoston, jossa maahan muuttaneet ja kansainvälisistä kontakteista kiinnostuneet journalistit voivat jakaa kokemuksia ja tehdä yhteistyötä. Koko edunvalvontaan budjetoitu rahamäärä ilman henkilökuluja on 170 400 euroa. Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on 776 300 euroa. Alla olevassa kuvassa on huomioitu myös Radio- ja televisiotoimittajien liiton sekä Suomen freelance-journalistien toimintatuet. Sivu 24. Edunvalvonta sisältäen Radio- ja televisiotoimittajien liiton sekä Suomen freelance -journalistien toimintatuet. 3.4. Vaikuttaminen toimintaympäristöön Liitto vaikuttaa hallitusohjelman media-alaa ja journalisteja koskeviin toimiin. Näitä ovat muun muassa hallituksen työmarkkinalinjaukset, kaupallisen median toimintaedellytysten parantaminen, alan koulutus, Yleisradion tehtävät ja rahoitus sekä itsensä työllistäjien asema.

7 Hallituksen työmarkkinalinjaukset vaikuttavat suoraan syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Liitto vaikuttaa hallituksen linjauksiin omin toimin ja palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Vaikuttamistyötä tehostetaan edelleen. Vaikuttajatapaamisten yhteenvetoa jatketaan ja poliitikkojen ja virkamiesten tapaamisia järjestetään pitkin vuotta. Työehtosopimukset eivät ulotu koko jäsenkenttään eikä sopimisen kautta eteneminen aina ole mahdollista. Siksi vaikuttamistyö on keskeinen osa liiton edunvalvontaa ja liiton tapa vaikuttaa lainsäädäntöön. Tekijänoikeus Toimintavuonna tekijänoikeuden alalla tapahtuu paljon. Yhteiskunnan digitalisoituminen luo sekä kansallisia että kansainvälisiä muutospaineita tekijänoikeuteen. EU:n komissiolta odotetaan kevään aikana tekijänoikeuksia koskevia lainsäädäntöehdotuksia, jotka liittyvät digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen. Journalistiliitto vaikuttaa sääntelyyn yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kotimaassa vaikutamme direktiivin pohjalta tehtäviin kansallisiin lainsäädäntöratkaisuihin. Journalistiliitto puolustaa vahvaa tekijänoikeutta. Journalistiliitto vastustaa uusien opetusta koskevien poikkeuksien säätämistä tekijän yksinoikeuteen ja osallistuu opetuksen tarpeita vastaavien lisensointimallien kehittämiseen Kopiostossa. Sanoma- ja aikakauslehtiarkistojen digitoinnista ja avaamisesta yleisölle on keskusteltu jo pitkään. Arkistokokeiluja on meneillään, ja niitä mahdollisesti laajennetaan toimintavuoden aikana. Tekijät saavat arkistokäytöstä korvauksen sopimuslisenssin nojalla. Journalistiliitolla on edustaja Kopioston asiaa käsittelevässä työryhmässä. Digitalisoituminen mahdollistaa jatkuvasti uudenlaisia työmenetelmiä. Journalistiliitto seuraa ja analysoi uusien työmenetelmien tekijänoikeudellisia vaikutuksia. EU-direktiiviin pohjautuva, tekijänoikeuksien yhteishallinnointia koskeva laki tulee voimaan huhtikuussa. Laki koskee yhteishallinnointijärjestöjä, mutta sivuaa myös Journalistiliittoa Kopioston jäsenjärjestönä. Yhteistyössä Kopioston kanssa kartoitetaan, mitä vaikutuksia lailla on Journalistiliiton toimintaan. Journalistiliitto tekee läheistä yhteistyötä muiden tekijäjärjestöjen kanssa muun muassa Tekijäfoorumin kautta. Tekijäfoorumin jäsenjärjestönä edistämme edistämään tekijän oikeutta kohtuullisiin sopimusehtoihin ja kohtuullisen korvaukseen, kun tekijä sopii tekijänoikeuden luovuttamisesta. Mediapolitiikka ja Julkisen sanan neuvosto (JSN) Vuoden 2016 aikana hallitus selvittää Yleisradion julkisen palvelun tehtävää, rahoitusta ja merkitystä. Odotettavissa on syksyn 2015 kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytysten selvittämisen jälkeen myös muita toimenpiteitä, joilla on vaikutusta mediaan ja kotimaiseen sisällöntuotantoon. Liitto seuraa selvitystöitä tarkasti ja pyrkii vaikuttamaan niiden tuloksiin ja johtopäätöksiin. Liitto pitää yllä keskustelua yhteiskunnan tuesta journalismin kehittämiseksi mm. median innovaatiotuen käyttöä seuraamalla ja muilla aloitteilla. Liitto vaikuttaa Euroopan tason viestintäpolitiikkaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten viiteryhmien kanssa.

8 Journalistiliitto tukee Julkisen sanan neuvoston työtä ja osallistuu sen kehittämiseen. Journalismin etiikasta ja viestintäpolitiikasta käytävässä keskustelussa Journalisti-lehdellä ja liiton sosiaalisen median kanavilla on keskeiset roolit. Liitto osallistuu aktiivisesti maailman lehdistönvapauden päivän kansainvälisen päätapahtuman järjestämiseen 2. 4.5.2016 Helsingissä Finlandia-talolla, sekä muuhun sananvapauskeskusteluun ja pohjoismaisen julkisuusperiaatteen 250-vuotisjuhlavuoteen. Journalismin päivä järjestetään lokakuussa 2016 yhteistyössä halukkaiden tahojen kanssa. Koulutus Liitto pyrkii vaikuttamaan sidosryhmiensä kautta siihen, että journalisti- ja viestintäkoulutuksen aloituspaikkojen resursseja siirretään voimakkaasti täydennyskoulutukseen. Koulutus ja työelämän tarpeet on saatava kohtaamaan nykyistä paremmin. Tesneuvotteluissa puututaan erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden toimituksellisen harjoittelun usein kohtuuttomiin ehtoihin. Harjoittelukysymyksiä käsitellään SJL:n ja VKL:n yhteisessä työryhmässä. Työelämä- ja tasa-arvoasiat Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta keskittyy työsuojeluun, tasa-arvoon ja pätkätyöhön liittyviin teemoihin. Alan palkkatilastojen julkaisun jälkeen päätetään niiden mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä tasa-arvonäkökulmasta. Valiokunta seuraa nollatuntisopimuksiin liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyä sekä edellisen työelämävaliokunnan käynnistämää Tampereen Cometin tutkimusta toimittajien työttömyydestä ja uudelleentyöllistymisestä. Liitto osallistuu Työturvallisuuskeskuksen alaisen graafisen teollisuuden työalatoimikunnan toimintaan ja TTK:n alalle suuntaamien työturvallisuuskoulutusten suunnitteluun ja markkinointiin. Työsuojelun ja työelämän tietopankkia tuoreeksterveeks.fi kehitetään yhdessä VKL:n kanssa. 3.5. Hallinto Valtuuston varsinaiset kokoukset ovat 19. 20.5.2016 sekä 8. 9.12.2016. Lisäksi on varauduttu yhteen ylimääräiseen lehdistön työehtosopimusta käsittelevään kokoukseen syksyllä 2016. Valiokuntien kulut on vuoden 2016 budjetissa siirretty niille toiminnoille, joihin valiokuntatyöskentely liittyy. Hallintokuluihin on budjetoitu yhteensä 152 000 euroa. Sivu 29. Hallinto. 3.6. Järjestötoiminta Liitto+ Liiton kehittämishankkeen tavoite on uudistaa liiton toimintatapoja niin, että ne vastaavat entistä paremmin jäsenten tarpeita ja todellisuutta työelämässä. Liiton kehittämishanke sisältää muun muassa jäsenille tarjottavaa uravalmennusta sekä koulutusta, joka järjestetään yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa. Myös moderniin

9 viestintään sekä Journalistiliiton näkyvyyteen panostetaan esimerkiksi Journalismin päivän sekä maailman lehdistönvapauden päivän avulla. Kehityshankkeen edistämiseksi tehdään jäsentutkimus. Liitto+ on konkreettisten hankkeiden lisäksi avointa ja vuorovaikutteista ajattelua sekä kommunikointia, joka näkyy vähitellen kaikessa liiton toiminnassa. Kehittämishanke on monin osin suunnitteluvaiheessa ja kysymykset vailla vastauksia. Yhteinen avoin keskustelu, ideat ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa ovat hankkeen a ja o. Kaikki kutsutaan mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Liitto+ on meidän kaikkien juttu. Journalistiliiton kehittämishankkeeseen Liitto+ on varattu järjestökuluihin 40 000 euroa, mikä koostuu YRA-valiokunnan toiminnasta sekä tutkimus- ja konsulttipalkkioista. Lisäksi koulutusbudjetissa on varattu uusille koulutushankkeille ja uraohjaukselle yhteensä 48 000 euroa. Tuet ja avustukset Liitto jakaa toimintatukia jäsenyhdistyksille yhteensä 143 600 euroa sekä stipendeinä sekä avustuksina jäsenistölle ja hallituksen erikseen määrittelemiin hankkeisiin 22 000 euroa. Harkinnanvaraiseen järjestötukeen varataan 10 000 euroa. Historiahanke Journalistiliiton historiahankkeen jatkoon varataan 30 000 euroa. Viestintä Liiton viestintästrategian mukaisesti liiton toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti jäsenille, tuleville jäsenille, päättäjille ja muulle yleisölle. Kanavia näkyvyyden saamiseksi ovat mm. SJL:n verkkosivut, uutiskirje, Facebook- ja Twitter-sivu, erilaiset tapahtumat, Journalisti-lehti sekä muut tiedotusvälineet. Liiton viestintästrategiaa ja viestintää kehitetään siten, että liiton toiminta saa entistä enemmän näkyvyyttä. Viestinnän vuorovaikutteisuutta kehitetään muun muassa sosiaalisen median avulla. Viestintäalan työpaikoilla liiton toimintaa ja jäsenyyden hyötyjä tehdään nykyistä näkyvämmiksi levittämällä sanaa muun muassa luottamusmiesten välityksellä. Tutkimustoiminta Vuonna 2015 toteuttamatta jätetty järjestökuvatutkimus tehdään osana Liitto+ -kehittämishanketta. Vuonna 2016 on vuorossa työsuhteisten työmarkkinatutkimus. Se tehdään vuorovuosin freelancereiden ansiotutkimuksen kanssa. Tutkimuksen toteuttaa TNS Gallup Oy. Ajankohtaisista aiheista tehdään tarvittaessa toimistotyönä kyselytutkimuksia. Koko järjestötoiminnan budjetoidut kulut ilman henkilökuluja ovat yhteensä 749 400 euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on 1 286 200 euroa.

10 Sivu 27. Järjestötoiminta. 3.7. Koulutus Liitto aloittaa uravalmennuksen tarjoamisen kaikille jäsenilleen. Keskustelu- ja virtuaalivalmennusta yhdistäviä koulutuskokonaisuuksia tarjotaan noin 150 jäsenelle vuodessa. Valmennuspalvelut ostetaan UP Partners Oy:ltä. Koulutustilaisuuksia räätälöidään liiton kaikille jäsenille, ympäri maata ja useista ajankohtaisista teemoista. Koulutus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja media-alan muiden toimijoiden kanssa. Alan työnantajille tehdään edelleen tutuksi toimituksellisen henkilöstön ammatillista kehittämisohjelmaa TAKOa ja kustannustoimittajien vastaavaa ohjelmaa KAKOa. Liiton koulutustarjontaa mietitään myös TAKO- ja KAKO-koulutuksen näkökulmasta. Liitto tiedottaa erilaisista täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä tarjolla olevista apurahoista. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota työsuojeluvaltuutettujen sekä tv-tuotannoissa työskentelevien henkilöiden koulutukseen. Pientoimituksille järjestetään työsuhdekoulutusta maakunnissa, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman paljon jäseniä.

11 Kaikille jäsenille avoimet koulutukset KEVÄT 2016 Vad betyder det att vara free? -iltapäivä Maailman parasta journalismia! Narratiivisen kerronnan / editoinnin / infografiikan mestariluokka Tubettajan ABC: videokameran edessä ja takana 23.2. Vasa Helsinki (yhteistyössä esim. kustantajan kanssa) Oulu (yhteistyössä Tiedetoimittajien liiton kanssa) Varaus ajankohtaisille puolipäiväkoulutuksille. Helsinki SYKSY 2016 Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä Varaus ajankohtaisille puolipäiväkoulutuksille. Helsinki Rovaniemi Helsinki AY-KURSSIT KEVÄT 2016 Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi I 13. 14.1. Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi II 19. 20.1. Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi III 27. 28.1. Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi IV 3. 4.2. Pientoimitusten työsuhdekoulutus Yritystalous-koulutuspäivä 25.2. Toteutetaan erillisinä paikallisina koulutuksina: 2 koulutusta keväällä, 2 syksyllä Yhdistyspäivät (2 työpäivää) 12.-14.4. Turku Lm ja tsv työnohjauskaruselli 11. 12.5. SYKSY 2016 Konserniseminaari (pe-su, pe työaikaa) elokuun loppu Förbundets svenska seminarium 29. 30.9. Luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen jatkokoulutus 6.10. Luottamushenkilöpäivät 8. 9.11. Ay-kurssit hyväksytään SJL:n ja VKL:n koulutustyöryhmässä.

12 MUU KOULUTUS KEVÄT 2016 Luottamushenkilöiden perusasiaa tv- ja elokuva-alalle Freeseminaari Journalismin opettajien tapaaminen RTTL:n tukihenkilöseminaari SYKSY 2016 Muu konsernikoulutus Yhdistysten sihteerien koulutus Tilaisuuksia pitkin vuotta. Hämeenlinna Helsinki RTTL:n tukihenkilöseminaari Opiskelijaseminaari Journalismin opettajien tapaaminen Helsinki KOULUTUS MUIDEN LIITTOJEN KANSSA SAK-koulutukset ruotsinkielisille Luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille max. 10 x 250 e Työsuojelukurssi VKL-SJL kevät 2016 Yrittäjät STTK-SJL 23.4.2016 Luottamusmieskonferenssi syksy 2016 Päällikköpäivä syksy 2016 Työsuojelun ajankohtaispäivä syksy 2016 Päällikköpäivä syksy 2016 Koulutustoiminnan budjetoidut kulut ilman henkilökuluja ovat 214 000 euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on 395 100 euroa.

13 Sivu 25. Koulutus. 3.8. Kansainvälinen toiminta ja solidaarisuus Kansainvälinen toiminta Journalistiliiton kansainvälinen toiminta on ensisijaisesti edunvalvontayhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisesti. Jäsenille pyritään tarjoamaan kansainvälistymiseen tarvittavia verkostoja, koulutusta ja muita palveluita. Kansainvälistä toimintaa ohjaa valtuuston joulukuussa 2013 hyväksymä linjaus. Euroopan unionin kautta tuleva lainsäädäntö lisääntyy. Suomessa ja Euroopassa tehtävä edunvalvontatyö muodostavat toimivan kokonaisuuden. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden journalistiliiton NJF:n painopisteenä on edunvalvontaan ja järjestölliseen kehittämiseen liittyvä yhteinen toiminta ja tietojen vaihto. NJF koordinoi myös Euroopan liiton (EFJ) ja kansainvälisen liiton (IFJ) politiikkaa. NJF:n sihteeristö on vuonna 2016 Norjan journalistiliitossa. Liitto tukee pohjoismaista freelance-yhteistyötä, joka on tärkeä ammatillinen yhteisö ja edunvalvontaverkosto. EFJ ja IFJ Liitto koordinoi Euroopan tason edunvalvontayhteistyötä Euroopan liiton, EFJ:n kautta. Liitto osallistuu aktiivisesti EFJ:n asiantuntijaryhmien työhön ja muuhun EFJ:n toimintaan. SJL pyrkii yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ratkaisemaan kansainvälisen liiton, IFJ:n poliittisia ja taloudellisia ongelmia ja toimii voimakkaamman, yhtenäisen maailmanliiton rakentamiseksi. EFJ:n ja IFJ:n seuraavat kongressit järjestetään kesällä 2016. Muu kansainvälinen yhteistyö SJL seuraa Venäjän mediaolojen ja sananvapauden kehitystä ja raportoi niistä verkkosivujensa ja verkostojensa avulla. Broken Mirrors -seminaarien aloittamaa suomalais-venäläistä journalistidialogia jatketaan. SJL kannustaa jäsenyhdistyksiä ja muita toimijoita yhteistyöhön lähialueilla. Eesti Ajakirjanike Liiton kanssa jatketaan edunvalvonta- ja ammatillista yhteistyötä. Liiton asiantuntijat antavat pyydettäessä tukea EAL:n pyrkiessä luomaan yhteyksiä ja parantamaan edunvalvontaansa. EAL:n edustajia kutsutaan liiton tilaisuuksiin. Barents Pressin vuosikokous ja seminaari pidetään 21.-24.4.2016 Luulajassa, Ruotsissa. SJL tukee Barents Pressiä ja rohkaisee jäsentensä toimintaa yhteistyöverkostossa mm. tukemalla vuosikokousseminaaria. Solidaarisuustoiminta Liitto tekee kansainvälistä solidaarisuustyötä Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) kautta. Liitto tukee Vikesiä solidaarisuusmäärärahalla, jonka suuruus on 0,7 prosenttia jäsenmaksutuloista. Lisäksi liitto auttaa Vikesiä muun rahoituksen hankinnassa, viestinnässä sekä yhteistyöverkoston vahvistamisessa.

14 Koko kansainvälisen toiminnan budjetoidut kulut ilma henkilökuluja ovat 138 200 euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut huomioiden summa on 192 300 euroa. Sivu 26. Kansainvälinen toiminta. 3.9. Lomatalot Liiton lomatalojen toiminta on budjetoitu 10 000 euroa tappiolliseksi. Tavoitteena on saada lomatalotoiminta kannattamaan pitkällä tähtäimellä niin, että tuotoilla pystytään vähintään kattamaan kulut. Lomatalotoiminta on budjetoitu 10 000 euroa alijäämäiseksi. 3.10. Journalisti Journalisti ilmestyy painettuna paperilehtenä 15 kertaa. Lehden ilmestymispäivänä torstaina julkaistaan myös lehden verkkoversio. Verkkoon tuotetaan myös päivittyvää materiaalia. Lehden sisällön painopiste on journalismissa ja media-alan tulevaisuuden kysymyksissä sekä edunvalvonnassa ja työelämäasioissa. Journalistiliiton uudistaminen, toiminnan kehittäminen ja eri jäsenryhmien asiat ovat niin ikään esillä Journalistissa. Journalistin ja liiton muun viestinnän yhteistyötä tiivistetään. Ilmestymispäivät Aineistopäivä 14.1. 7.1. * 4.2. 28.1. 25.2. 17.2. 17.3. 9.3. 7.4. 30.3. 28.4. 20.4. 19.5. 11.5. 9.6. 1.6.

15 Kesätauko 11.8. 3.8. 1.9. 24.8. 22.9. 14.9. 13.10. 5.10. 3.11. 26.10. 24.11. 16.11. 15.12. 7.12. * Loppiaisen vuoksi poikkeava aineistopäivä. Journalisti-lehden tilaushinnat ovat entiset eli vuositilaus 90 euroa ja eläkeläistilaus 45 euroa. Journalistin nettokuluiksi ilman henkilökuluja on budjetoitu 179 000 euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on 562 200 euroa. Sivu 23. Journalisti-Journalisten. 3.11. Henkilöstö Liiton palveluksessa on toimintavuonna keskimäärin 24 henkilöä. Liiton toiminnan kehittämisen yhteydessä myös toimiston organisaatiota ja henkilöiden toimenkuvia päivitetään vastaamaan uutta toimintamallia. Järjestöasiamies on jäämässä eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Uuden järjestöasiamiehen rekrytoinnin yhteydessä toimenkuva ja ammattinimike tarkastetaan uuden organisaation mukaiseksi. Henkilöstölle aloitetaan vuoden vaihteessa tukiprosessi, joka vahvistaa muun muassa vuorovaikutusta ja muutosvalmiutta sekä hyvinvointia. Henkilöstökuluihin on varattu yhteensä 2,05 miljoonaa euroa.

16 Sivu 22. Henkilöstökulut. 3.12. Toimiston vuokra ja muut kulut Liiton toiminnan muista kuluista merkittävimmän erän muodostavat vuokrat, joiden osuus on 227.000 euroa. Tietohallintokuluja on toimiston yleiskuluissa yhteensä n. 76 000 euroa. Työttömyyskassa tilittää liitolle jäsenrekisterin hoitamisesta arviolta 19 000 euroa. Yhteensä muihin kuluihin on budjetoitu 456 200 euroa. Yleiskuluihin jyvitetyt henkilökulut huomioiden summa on 750 100 euroa. Sivu 28. Liiton yleiskulut.

17 Talousarvio 2016 Siltasaarenkatu 16, 7. krs PL 252, FIN-00531 Helsinki Puh. +358 9 6122 330 Fax +358 9 605 396 www.journalistiliitto.fi FI03 8000 1000 0940 87 DABAFIHH Broholmsgatan 16, 7. vån PB 252, FIN-00531 Helsingfors Tel. +358 9 6122 330 Fax +358 9 605 396 www.journalistiliitto.fi FI03 8000 1000 0940 87 DABAFIHH

18

TALOUSARVIO 2016 Liite 1 19 Kaikki toiminnot TA 2016 TA 2015 TP 2014 TP 2013 ERO Muutos %-osuus Ta15 / Ta16 % kuluista Jäsenmaksut Liite 2 3 050 000 3 110 000 3 108 900 3 299 000-60 000-1,9 pohja ') Kulut Henkilöstö Liite 3-2 055 000-2 065 000-1 965 700-2 079 000-10 000-0,5 49,3 Journalisti Liite 4-179 000-183 500-165 300-149 600-4 500-2,5 4,3 Edunvalvonta Liite 5-170 400-127 500-75 600-140 800 42 900 33,6 4,1 Koulutus Liite 6-214 000-162 000-152 100-177 800 52 000 32,1 5,1 Kv-toim. ja solidaar. Liite 7-138 200-130 800-133 200-130 000 7 400 5,7 3,3 Toimintatuet -143 600 Journalismi/etiikka -51 000 Tiedotus -56 300 Muu järjestötoiminta -498 500 Järjestötoiminta yht **Liite 8-749 400-563 900-579 300-509 300 185 500 32,9 18,0 Liiton yleiskuut Liite 9-456 200-528 000-483 900-605 900-71 800-13,6 11,0 Valtuusto -101 000-100 000-114 000-127 900 1 000 1,0 Hallitus -51 000-52 000-53 700-51 400-1 000-1,9 Muut hallintokulut* 0-55 000-45 300-39 600-55 000-100,0 0,0 Hallinto yhteensä* Liite 10-152 000-207 000-213 000-218 900-55 000-26,6 3,7 Lomatalot -10 000-13 000-3 000-9 800-3 000-23,1 0,2 Poistot -40 000-50 000-51 000-58 400-10 000-20,0 1,0 100,0 Kulut yhteensä -4 164 200-4 030 700-3 822 100-4 079 500-257 400 Jäsenmaksut Liite 2 3 050 000 3 110 000 3 108 900 3 299 000-1 100 Alijäämä ennen sijoitustoimintaa -1 114 200-920 700-713 200-780 500-67 300 Sijoitustoiminnan tuottoliite 11 700 000 675 000 1 115 200 1 274 400 159 200 Tulos ennen rahastosiirtoja -414 200-245 700 402 000 493 900 91 900 TILIKAUDEN TULOS -414 200-245 700 402 000 493 900 91 900 * Valiokunnat sisällytetty kuhunkin toimintaan vuonna 2016 **Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääosin Journalismin päivästä, Liitto+ kehityshankkeesta, julkisen sanan neuvoston jäsenmaksun noususta ja historiaprojektin kuluista Järjestötoiminta 18,0 % Lomatalot 0,2 % Poistot 1,0 % Liiton yleiskulut 11,0 % Henkilöstö 49,3 % Kv-toiminta ja solidaarisuus 3,3 % Koulutus 5,1 % Edunvalvonta 4,1 % Hallinto 3,7 % Journalisti 4,3 %

Liiton kulut 2016 jaettuna toiminnoittain LIITE 1/2 20 Yksikölle Yksikön %-osuus %-osuus jyvitetyt %-osuus toiminta- toiminta- kokon. henkilökulut hlökuluista kulut kuluista Yhteensä kuluista Liiton hallinto 0 0,0 % 152000 7,2 % 152000 3,6 % Toimintatuet 0 0,0 % 143600 6,8 % 143600 3,4 % Yleiskulut 293900 14,3 % 456200 21,6 % 750100 18,0 % Edunvalvonta 605900 29,5 % 170400 8,1 % 776300 18,6 % Koulutus 181100 8,8 % 214000 10,1 % 395100 9,5 % Kansainvälinen toiminta 54100 2,6 % 138200 6,5 % 192300 4,6 % Tiedotus 120300 5,9 % 56300 2,7 % 176600 4,2 % Journalismi/etiikka 64600 3,1 % 51000 2,4 % 115600 2,8 % Muu järjestötoiminta 351900 17,1 % 498500 23,6 % 850400 20,4 % Journalisti 383200 18,6 % 179000 8,5 % 562200 13,5 % Lomatalot 0 0,0 % 10000 0,5 % 10000 0,2 % Poistot 0 0,0 % 45000 2,1 % 45000 1,1 % 2055000 100,0 % 2114200 100,0 % 4169200 100,0 %

TALOUSARVIO 2016 LIITE 2 21 Jäsenmaksutulo 2016 2015 Jm-% 1,40 1,40 jäsenmäärä Maksu/kk/hlö Valtakirjapenrintä 7840 52,60 4948608 5119649 Lehdistö-freelancer 1420 20,00 340800 324000 Työtön 1190 15,00 214200 172800 Opiskelija 680 11,00 89760 83160 Eläkeläinen 30 7,50 2700 Kertymä yhteensä 11160 5596068 5699609 Kassamaksu 9100 14,50-1583400 -1606020 Kertymä ennen yhdistystilityksiä 4012668 4093589 Tilitys yhdistyksille 20 % -802534 20 % -818718 Tilitys osastoille -160000-160000 Liiton osuus 3050134 3114871 Merkitään talousarvioon 3050000 3110000 Jäsenmäärä arvioitu lokakuun 2015 perusteella

Talousarvio 2016 LIITE 3 22 Henkilöstökulut 2016 2015 Palkat 1524500 1515200 Eläkekulut 319500 324100 Muut henkilösivukulut 64000 63700 Varainaiset henkilökulut yht. 1908000 1903000 Henkilöstön muut kulut Työterveys 41000 47000 Tyhy 5000 10000 Koulutus 30000 30000 Lounassetelit 49000 60000 Merkkipäivämuistamiset 5000 3000 Virkistys 5000 10000 Muut henkilöstökulut 12000 2000 Muut henkilökulut yht 147000 162000 Henkilökulut yhteensä 2055000 2065000 Henkilökulut yksiköittäin Osuus Osuus henkilöistä palkoista Jyvitetyt hlökulut TES-yksikkö 26,0 % 29,7 % 605891 Järjestöyksikkö 17,5 % 17,1 % 351867 Koulutus 9,6 % 8,8 % 181108 Viestintä 5,6 % 5,9 % 120355 Kansainväliset 2,1 % 2,7 % 54071 Journalismi/etiikka 2,1 % 3,2 % 64564 Journalisti 20,8 % 18,5 % 383164 Yleishallinto 16,3 % 14,2 % 293914 Yhteensä 100,0 % 100,0 % 2054935

TALOUSARVIO 2016 LIITE 4 23 Journalisti-Journalisten 2016 2015 Tilausmaksut 50000 50000 Ilmoitusmaksut 70000 80000 Tuotot yhteensä 120000 130000 Muut henkilöstökulut -5500-6500 Vuokra- ja vastikekulut -5000-5000 Matkakulut -5000-8000 Tila- ja tarjoilukulut -3000-3500 Materiaalikulut -40500-41000 It-kulut -15500-23500 Ulkopuoliset palvelut -150500-152000 Muut ostetut palvelut -68000-65000 Muut toimintakulut -6000-9000 YHTEENSÄ -179000-183500 Jyvitetyt henkilöstökulut-383200-562200

Talousarvio 2016 LIITE 5 24 Edunvalvonta Sisältäen RTTL:n ja SFJ:n toimintatuet Kust.paikka TA 2016 TA 2015 TA 2016 301 Lehdistö + kustannustoim 105500 59400 105500 302 Sähköinen media 33200 32100 105200 (+RTTL tuki 72000 303 Kv free-toiminta 8000 8000 8000 305 Free-yhdistys 16500 21500 27700 (+ylim. tuki 11200 306 Yhteiset kulut 7200 6500 7200 Yhteensä 170400 127500 253600 Jyvitetyt henkilökulut 605900 776300 Jako kuluryhmittäin Matkakulut 39400 Tila- ja tarjoilukulut 27900 Toimintatuet 8000 Materiaalikulut 6100 Ulkopuoliset palvelut 10300 Muut ostetut palvelut 28700 Oikeusavustuskulut 50000 yht 170400 Jyvitetyt hlökulut 605900 776300

TALOUSARVIO 2016 LIITE 6 25 Koulutus Kust.paikka 2016 2015 601 Luottamusmieskoulutus 54000 55500 602 Konsernikoulutus 25000 23000 604 Yhdistys- ja osastokoulutus 17000 17000 606 Freekoulutus 21500 17500 608 Uudet koulutushankkeet * 8000 0 609 Muu koulutus (sis. valiokunta) 48500 49000 610 Uraohjaus** 40000 0 YHTEENSÄ 214000 162000 Jyvitetyt hlökulut 181100 Yhteensä 395100 Jako kuluryhmittäin Matkakulut 54500 Tila- ja tarjoilukulut 92500 Materiaalikulut 2000 Ulkopuoliset palvelut 25000 Ostopalvelut 40000 Yhteensä 214000 Jyvitetyt hlökulut 181100 Yhteensä 395100 * esim. Videokoulutus (Tubettajan ABC) sekä Narratiivisen kerronnan mestariluokka -koulutus ** laskettu 150 osallistujan mukaan

TALOUSARVIO 2016 LIITE 7 26 Kansainvälinen toiminta Kust.paikka 2016 2015 701 IFJ/EFJ 84540 80380 703 NJF 7540 7750 705 Lähialue 10020 16020 709 Solidaar. 28100 28600 Valiokunta (arvio) 8000 Yhteensä 138200 132750 Jyvitetyt hlökulut 54100 Yhteensä 192300 Jako kuluryhmittäin Matkakulut 21150 Tila- ja tarjoilu 3750 Avustukset 30600 Ulkopuoliset palvelut 8200 Jäsenmaksut 66500 Valiokunta (arvio) 8000 Yhteensä 138200 Jyvitetyt hlökulut 54100 Yhteensä 192300

TALOUSARVIO 2015 LIITE 8 27 Järjestötoiminta 2016 2015 Jyvitetyt Kulut sis. hlökulut hlökulut 111 Toimintatuki 4571 Harkinnanvarainen yhd.tuki 10000 10000 4572 RTTL 72000 72000 4579 Muu (YOT, Free-yhd) 61600 0 2000 Toimintatuki yht 143600 84000 111 Avustukset/stipendit 0 4581 Hautausavustukset 3000 0 3000 4583 Sairauskuluavustukset 5000 0 5000 4587 Virkistystipendit 9000 0 9000 4589 Muu harkinnanvar. Tuki 5000 0 Avustukset/stipendit yht 22000 22000 17000 111 Jäsenmaksut 0 4801 Kotimaiset jäsenmaksut 1500 1500 1500 0 111 Jäsenistön vakuutus 0 4841 Jäsenvakuutus 294000 294000 293000 0 801 Tutkimustoiminta 0 10000 802 Julkisen sanan neuvosto 65000 65000 55500 803 Opiskelijayhteistyö 9000 9000 8000 804 Työelämästrategia 0 0 2000 805 Journalismi & etiikka* 50000 64600 114600 2000 806 Historiaprojekti 30000 30000 1000 807 Jäsenkortti, jäsentilitykset 30000 30000 40000 808 Muut järjestökulut** 5000 5000 1000 811 Viestintäpolitiikka 1000 1000 1000 813 Tiedotus 56300 120300 176600 47900 814 Liitto+ 40000 40000 0 815 Uusi keskusjärjestö 2000 2000 0 Hlökulut, muu järjestötoiminta 351900 351900 Yhteensä 749400 536800 1286200 563900 Jyvitetyt hlökulut yht 536800 Yhteensä 1286200 * Journalismin päivä 2016 ** Ansiomerkkien hankinta vuonna 2016

TALOUSARVIO 2016 LIITE 9 28 Liiton yleiskulut 2016 2015 Toimintatuotot -18000-19000 Finka Vuokra- ja vastikekulut 227500 230000 Hoitokulut 2000 4000 Matkakulut 7000 5000 Tila- ja tarjoilukulut 6500 13000 Edustus ja huomionosoitukset 3000 8000 Muut järjestökulut 4500 5000 Materiaalikulut 12500 30000 It-kulut 75700 99000 Ulkopuoliset palvelut 9000 13000 Huollot ja korjaukset 5300 5000 Muut ostetut palvelut 83000 85000 Muut toiminnan kulut 38200 50000 YHTEENSÄ 456200 528000 Jyvitetyt hlökulut 293900 Yhteensä 750100

TALOUSARVIO 2016 LIITE 10 29 Hallinto 2016 2015 VALTUUSTO Sääntömääräiset kokoukset Kevätvaltuusto 2 pv 40000 48000 Syysvaltuusto 2 pv 40000 48000 1*1pv valtuusto 16000 Kokoukset yht 96000 96000 Muut valtuustoon liittyvät kulut 5000 4000 Valtuusto yht 101000 100000 HALLITUS Kokoukset 9 3400 30600 37000 Seminaarit 2 10200 20400 15000 VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Hallitus yht 51000 52000 Valiok. ja työryhmät yht 0 45000 MUUT NEUVOTTELUT Muut yht. 0 10000 KAIKKI YHTEENSÄ 152000 207000 Valiokunnat siirretty 2016 kunkin toiminnon alle

TALOUSARVIO 2016 LIITE 11 30 OMAISUUDEN TUOTTO 2016 2015 Tuotto-odotus Tuotto-odotus EVLI 3,00 % 3,00 % Markkina-arvo 30.9.2015 10470400 314112 312300 DANSKECAPITAL 3,50 % 3,50 % Markkina-arvo 30.9.2015 5981000 209335 204635 Op- Pohjola salkku 2,00 % 2,00 % Markkina-arvo 30.9.2015 1598900 31978 35800 5,00 % KIINTEISTÖRAHASTOT 1100000 55000 27000 HUONEISTOT nettotuotto 90000 95000 MUUT KORKOTUOTOT Danske Bank 0 1000 Yhteensä 700425 675735 Talousarvioon merkitään 700000 675000