Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II vuosille 2007 2013 Hakemus Leader- toimintaryhmäksi Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA
SISÄLLYS 1. LUKIJALLE... 3 2. KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE... 4 2.1 Kolmen Ajan Rannikon nykytila... 4 2.1.1 Väestökehitys Ravakan toimialueella... 5 2.1.2 Kolmen Ajan Rannikon työvoimatilanne 31.10.2005... 6 2.1.3 Kolmen Ajan Rannikon kuntien elinkeinorakenteet v. 2003... 7 2.2 Toiminta-ajatus... 8 2.3 Kolmen Ajan Rannikon nelikenttäanalyysi... 9 3 KEHITTÄMISOHJELMA... 9 3.1 Visio... 9 3.2 Strategia- ja toimenpideohjelma... 10 3.2.1 Strategia... 10 3.2.2 Toimenpideohjelma... 12 3.3 Rahoitus toimenpiteittäin... 19 3.4 Rahoitussuunnitelma... 20 3.5 Muu rahoitus... 21 3.6 Ohjelman yhteensopivuus... 21 3.7 Aktivointisuunnitelma... 22 4. ALUEIDEN VÄLINEN TOIMINTA... 23 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 24 6. RAVAKKA PAIKALLISENA TOIMINTARYHMÄNÄ... 25 6.1 Hallitus ja työryhmät... 25 6.2 Toimisto... 26 6.3 Ravakan osaaminen... 26 6.4 Koulutus... 26 6.5 Tiedottaminen... 27 6.6 Hankehakuprosessi... 27 6.7 Sidosryhmät... 28 6.8 Jäsenistö... 29 6.9 Arvioinnit... 29 6.10 Ravakka yhdistyksenä... 30 7. OHJELMAN SUUNNITTELU- JA KIRJOITUSPROSESSI... 30 8. EDELLISTEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN... 31 8.1 Pomo 1997 1999... 31 8.2 Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma 2000-2006... 32 LIITTEET Liite 1: Hallituksen vuoden 2006 jäsenet Liite 2: Vuositason rahoitustaulukko Liite 3: Ravakan uuden ohjelman suunnitteluprosessi Liite 4: Rauman kaupunkialueen rajaus 2
1. LUKIJALLE Ravakka on yksi maamme 58 paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli toimintaryhmästä. Ravakan toimialueeseen kuuluvat Satakunnasta Rauman seudulta neljä kuntaa; Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Rauma sekä Varsinais-Suomesta kuusi kuntaa: Vakka-Suomesta Mietoinen, Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki ja Pyhäranta sekä Turun seutukunnasta Mynämäki. Vuoden 2007 alusta Kodisjoki liittyy Raumaan ja Mynämäki ja Mietoinen yhdistyvät Mynämäen kunnaksi. Alueella asuu noin 83 800 henkeä, joista maaseudun asukkaita on 63 800. Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan toiminnan tarkoituksena on kehittää alueensa maaseudun asukkaiden, yritysten ja kylien työ- ja asumismahdollisuuksia sekä viihtyvyyttä laatimansa ohjelman avulla yhteistyössä yhdistysten, oppilaitosten, kuntien, ja valtion viranomaisten kanssa. Ravakan toiminta perustuu vastuun jakamiseen, me-henkeen, avoimuuteen ja hyvään tiedonkulkuun. Toiminta luo Kolmen Ajan Rannikon vahvan imagon ja yrittämisen hengen. Uutta ohjelmakautta toteutetaan vuosina 2007 2013. Tämä Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II on hakemus Leader toimintaryhmäksi, jonka toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelman painopisteitä ovat: 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat, 2. Paraneva toimeentulo, 3. Kulttuurien kohtauspaikka ja 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö. Strategiavalinta rakentuu vahvalle kylä- ja yhdistystoiminnalle ja toimintaympäristön tarjoamille virikkeille toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseen. Ohjelmakauden aikana pyritään saamaan kylätoiminta suunnitelmalliseksi ja kyläsuunnitelma kaikille alueille. Toimeentulomahdollisuuksien parantamisessa tavoitteena on ennen kaikkea saada syntymään uutta tulonmuodostusta erityisesti naisille ja nuorille soveltuvassa palvelutoiminnassa sekä hoivapalvelujen että virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Erityisen tärkeitä ovat nuoriin ja naisiin kohdistuvat hankkeet sekä nuorten viihtyvyyden parantaminen alueella. Kansainvälistyminen on tulevalla ohjelmakaudella osa normaalia toimintaa. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet kartoitetaan yhteishankkeella ja alueella asuvat ulkomaalaiset toivotaan tervetulleeksi mukaan toimintaan. Ohjelman mukaisten kehittämishankkeiden rahoitus on sekä julkista: EU:n, valtion ja alueen kuntien, että hankehakijan osoittamaa yksityistä siinä suhteessa kuin ohjelman rahoitussuunnitelmassa todetaan. Yksityinen rahoitus voi pitää sisällään myös vastikkeetonta työtä ja tavaraa. Ravakalla on 118 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 83 ja yhteisöjä 35. Yhdistyksen jäsenyys on avointa kaikille toimialueen asukkaille ja 3
organisaatioille. Ravakan hallitus valitaan vuosittain kolmikantaperiaatteen mukaan, siten, että edustettuina ovat toimialueen yksittäiset asukkaat, yhdistykset ja julkinen sektori. (Liite 1 hallituksen jäsenet vuonna 2006). Ravakan hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet, jotka toteuttavat Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelman II tavoitteita ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Lopullisen rahoituspäätöksen tekee TE-keskuksen maaseutuosasto. Hankkeilla on avoin jatkuva haku. Uudesta ohjelmasta voidaan hakea rahoitusta vuodesta 2007 alkaen hankerekisterin avauduttua. Ohjelmakaudella 2000 2006 Ravakan ohjelmasta rahoitettiin 85 kehittämishanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat noin 3,7 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeiden yksityisrahoitus oli noin 20 % ja investointihankkeiden noin 50 %. Keskimäärin yksityistä rahoitusta syntyi 26 % hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Ravakan hallitus toimii työnantajana yhdistyksen toimihenkilöille, jotka ovat toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Heidän tehtävänään on aktivoida alueen toimijoita ja toimia hankehakijoiden neuvojina sekä linkkinä TE-keskukseen. 2. KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE 2.1 Kolmen Ajan Rannikon nykytila Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan toiminta-alueeseen kuuluu Satakunnasta, Rauman seudulta neljä kuntaa: Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Rauma sekä Varsinais-Suomesta kuusi kuntaa: Vakka-Suomesta Mietoinen, Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki ja Pyhäranta sekä Turun seutukunnasta Mynämäki. Vuoden 2007 alussa Mietoinen ja Mynämäki yhdistyvät Mynämäen kunnaksi ja Kodisjoki liittyy Raumaan. Rauman ja Lapin liitosneuvottelut ovat jäissä ja Rauma, Laitila, Uusikaupunki ja Pyhäranta selvittelevät liitosmahdollisuutta. Kolmen Ajan Rannikko on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla on rikas kulttuuriperinne ja vahva -identiteetti. Toiminta-alueen kymmenen kunnan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa yhteen- sä 83 771 asukasta. Satakunnan puolella 46 247 ja Varsinais-Suomessa 37 524 asukasta. Rauman kaupunkikeskustalla vähennetty asukasluku on yhteensä n. 63 711. Alueen väkiluku on vähentynyt aina 1980 -luvulta lähtien. Väheneminen on oleellisesti hidastunut aivan viime vuosina. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Ravakan pohjoisen alueen väestöpohja vähenee 41 884 asukkaaseen ja eteläisen 34 961 asukkaaseen. Yksi väestökehityksen ilmiöistä myös tällä alueella on koko maata koskeva ikääntyminen. Nuorten poismuutto jyrkentää ilmiötä Ravakan alueella. 4
2.1.1 Väestökehitys Ravakan toimialueella Asukasmäärä kunnittain 31.12.2005 Laitila 8 576 Mietoinen 1 719 Pyhäranta 2 226 Mynämäki 6 343 Uusikaupunki 16 198 Vehmaa 2 462 Eurajoki 5 830 Kodisjoki 521 Lappi 3 270 Rauma maaseutualueet 16 626 keskikaupunki 20 000 Yhteensä Ravakan alue 83771 Kolmen Ajan Rannikko 63 771 Rauman kaupunkialueen rajaus kartalla LIITE 4 Kolmen Ajan Rannikon alueen ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2004 Rauman seutu Vakka- Suomi Miehet % Naiset % Yht. % alle25v. % 22 725 49,1 23 524 50,9 46 249 100 13 119 16,1 18 762 49,9 18 817 50,1 37 579 100 10 432 27,8 Yht. 41 487 49,5 42 341 50,5 83 828 100 23 551 28,1 Alueen väestön sukupuolijakautumaa voi pitää vielä tasapainoisena. Ilman maaseudun uusia elinkeinoja naisten on kuitenkin jatkossa vaikeampi löytää mielekkäitä työtehtäviä. Kaupunkikeskustan merkitys nuorten osuuteen näkyy Vakka-Suomen ja Rauman alueiden suuressa erossa (19 ja 28 %). Nuorten muuttotase on Ravakan alueella erittäin heikko. Muuttoliike Kolmen Ajan Rannikolta vuonna 2005 tulo lähtö netto Rauman seutu 1992 2086-94 Vakka-Suomi 1858 2082-224 Yht. 3850 4168-318 Mynämäen tiedot puuttuvat tästä taulukosta. Nuorten muuttoliike Vakka-Suomesta vuonna 2005 tulo lähtö netto Vakka-Suomi 570 716-146 Rauman seudun tietoja ei ollut saatavissa. 5
Alle 25-vuotiaiden ikäluokka on siis vastannut huomattavasta osasta poismuuttoa. Kun ikäryhmän osuus väestöstä Vakka-Suomessa on noin 28 %, on sen osuus muuttotappiosta yli 65 %. Muuttotappio keskittyy selvästi yli 15- vuotiaisiin eli lukioon tai ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja erityisesti korkea-asteen opintoihin hakeutuminen merkitsee myös muuttoa pois omalta alueelta. Sen sijaan lapsiperheiden muutto kulkee vastakkaiseen suuntaan. 2.1.2 Kolmen Ajan Rannikon työvoimatilanne 31.10.2005 (Työministeriön tilasto, luvut sisältävät myös Rauman kaupunkikeskustan) Kunta Ammatissa toimivaa Työvoimareservi Työttömyysaste väestöä 31.10.2005 % 31.10.2005 Eurajoki 2 795 292 10,4 Kodisjoki 273 34 12,5 Lappi 1 522 143 9,4 Rauma 18 462 2 110 11,4 Yhteensä 23 052 2 579 11,2 Satakunta 106 000 13 458 12,8 Laitila 4 062 309 7,6 Mietoinen 851 37 4,3 Pyhäranta 1 058 102 9,6 Uusikaupunki 8 131 881 10,8 Vehmaa 1 137 81 7,1 Mynämäki 2 962 180 6,1 Yhteensä 18 201 1 590 8,7 Varsinais- Suomi 220 000 18 471 8,4 Kolmen Ajan 41 253 4 169 10,1 Rannikko Koko Suomi 257515 10,1 Työttömyysaste on laskenut 1990 -luvun alkupuolen noin 20 % tasosta vuoden 2005 syksyn tasoon noin 11 prosenttiin Rauman seudulla ja n. 8,7 prosenttiin Vakka-Suomessa. Työttömyyden alenemisen kehitys on ollut valtakunnallista kärkitasoa ja Ravakan alueen työttömyysaste on lokakuussa 2005 alemmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyyden alenemiseen ovat vaikuttaneet Olkiluodon rakennustyömaat Eurajoella ja Valmet-Automotiven lomautusten päättyminen syksyllä 2005 Uudessakaupungissa sekä telakkateollisuuden parantunut tilauskanta. Työttömyyden rakenteessa on Ravakan toimialueella tapahtunut 2000-luvulla positiivinen muutos, sillä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25 -vuotiaiden osuus on ollut jatkuvassa laskussa. Toisaalta on todettava, että myös nuorten ja työikäisten poismuutto alueelta on vaikuttanut lukuja kaunistavasti. 6
2.1.3 Kolmen Ajan Rannikon kuntien elinkeinorakenteet v. 2003 Kuntien alueilla olevat työpaikat (Luvut sisältävät myös Rauman kaupunkikeskustan tiedot) Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon kpl % kpl % kpl % kpl % Eurajoki 191 9,7 972 49,4 754 38,3 51 2,6 Kodisjoki 21 18,3 11 9,6 76 66,1 7 6,1 Lappi 116 14,0 319 38,6 357 43,2 34 4,1 Rauma 168 1,0 6394 38,1 9969 59,4 252 1,5 Laitila 448 11,9 1543 40,8 1704 45,1 84 2,2 Mietoinen 111 30,8 55 15,2 182 50,4 13 3,6 Pyhäranta 67 11,9 305 54,4 176 31,4 13 2,3 Uusikaupunki 380 5,9 2590 40,3 3370 52,4 90 1,4 Vehmaa 206 26,4 141 18,1 383 49,0 51 6,5 Mynämäki 274 10,0 830 30,3 1580 57,7 56 2,0 Yhteensä 1982 5,77 13160 38,32 18551 54,06 651 1,9 Elinkeinorakenteet Kolmen Ajan Rannikolla Tuntematon 2 % Alkutuotanto 6 % Palvelut 54 % Jalostus 38 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Elinkeinorakenteeltaan Kolmen Ajan Rannikko on yksi teollisuusvaltaisimmista seuduista Suomessa. Perinteinen suurteollisuus on tarjonnut merkittävän osan työpaikoista 1980 luvun loppupuolelle saakka. Pienyrittäjyys oli tuolloin keskimääräistä vähäisempää. Myös keskisuuria yrityksiä oli seudulla vähän. 1980-luvun lopulla alkoi seudulla teollinen murros, joka johti voimakkaaseen teollisten työpaikkojen vähenemiseen. 1990-luku merkitsi seudulla pienyritystoiminnan voimakasta kasvua. Samalla alkoi kuitenkin myös suurten teollisten investointien sarja, joka on voimakkaasti vireyttänyt Ravakan toimialueen elinkeinoelämää. Alue on kuulunut toisaalta elinkeinojen rakennemuutosta ja toisaalta teollisen osaamisen kehittämistä painottavien 7
2.2 Toiminta-ajatus EU-rahoitteisten kehittämistoimenpiteiden piiriin vuodesta 1995 alkaen ja kuuluu edelleen ainakin vuoteen 2010 saakka. Suomen suurimman teollisen investoinnin käynnistyminen Eurajoella Olkiluodossa muodostaa selvän, useita vuosia kestävän mahdollisuuden usean eri toimialan yrityksille. Lisäksi investoinnin pysyvät työllisyys- ja palvelujen kysyntävaikutukset ovat huomattavat. Uhkaavia haasteita on elintarviketeollisuudessa, erityisesti sokerituotannossa. Toimivien yritysten määrä Ravakan alueella Rauman seudulla on vuoden 2005 alkupuolella ollut yhteensä 2 124 kpl ja Vakka-Suomen alueella 2 325 kpl eli yhteensä 4 449 kpl. Yritysten perustaminen alueella on runsasta, mutta yritysten elinkaari ei useinkaan ole kovin pitkä. Maatilayrityksiä Rauman seudulla on yhteensä n. 480 kpl ja Vakka-Suomessa n. 1 200 kpl. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry määrittelee toiminta-ajatuksensa seuraavasti: Ravakan toiminnan tarkoituksena on tukea Kolmen Ajan Rannikon maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia työllistyä ja asua toimivassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä, jossa on riittävät lähipalvelut. Ravakan tehtävänä on tukea kyliä ja paikallisia yhdistyksiä ottamaan vastuu oman alueensa kehittymisestä ja verkottumaan myös perinteiset rajat ylittävään yhteistoimintaan. Ravakan toiminta tukee alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan. Ravakka toimii yhteistyössä alueensa yritysten, kuntien, valtion viranomaisten, oppilaitosten ja alueella kehitystyötä tekevien organisaatioiden kanssa sekä verkottuu yhteistyöhön muiden paikallisten toimintaryhmien kanssa. Tärkeätä toiminnassa on avoimuus, me-henki, vastuun jakaminen, tasa-arvon monipuolinen edistäminen, kaupunki-maaseutuvuorovaikutus sekä ympäristön ja kulttuuriperinnön kestävä hyödyntäminen. 8
2.3 Kolmen Ajan Rannikon nelikenttäanalyysi Kolmen Ajan Rannikon vahvuudet - saaristo, meri ja hyvin hoidettu maaseutu - vahva kulttuuriperintö - tiivis toiminta-alue - vahva kylä- ja yhdistystoiminta Kolmen Ajan Rannikon heikkoudet - nuorten huono viihtyminen alueella - yrittäjähengen puuttuminen - muutoksen pelko, luovan aktiivisuu- den ja aidon yhteistyön harvinaisuus - turha vaatimattomuus, sisäisen ja ulkoisen imagon heikkous Toimintaympäristön mahdollisuudet - voimakas kansainväliseen, teolliseen toimintaan perustuva talouskasvu alueella - sijainti; kohtuulliset liikenneyhteydet keskuksiin, kaupunkikolmion tarjoa- mat mahdollisuudet - maaseutuun liittyvän harrastus- ja matkailutoiminnan lisääntyminen, eri- tyisesti nuoret ja eläkeläiset - kasvava hoivapalvelujen kysyntä - maahan muuttajat Toimintaympäristön uhat - keskusten vetovoima vie asukkaat, erityisesti nuoret - lähellä sijaitsevien suurten keskus- valtakunnallisesta kehityksestä ten Porin ja Turun syrjäytyminen - alueelliset ristiriidat vievät toimintaedellytykset - kasvintuotantotuet supistuvat, tuki- ta- politiikka kuihduttaa maaseudun loudellisen toiminnan edellytykset - yhteiskunta karsii ja etäännyttää palveluja 3 KEHITTÄMISOHJELMA 3.1 Visio Ohjelmakauden päättyessä vuonna 2013 Kolmen Ajan Rannikon maaseudulla on saavutettu Ravakan kehittämisohjelman toimenpiteiden myötävaikutuksella alla olevan vision mukainen tila. Kolmen Ajan Rannikko muodostaa tiiviiseen maaseutu-kaupunki-vuorovaikutukseen perustuvan kulttuurien kohtauspaikan, jonka toiminnassa on erityisesti huomioitu naisten ja nuorten tarpeet. Kolmen Ajan Rannikon maaseutu tarjoaa asukkailleen monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut. Toiminnan kehittäminen perustuu hyvään kulttuuriperinnön ja oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Alueen toimijoilla on kyky omaehtoiseen muutoksen hallintaan. 9
3.2 Strategia- ja toimenpideohjelma 3.2.1 Strategia Strategian painopisteiksi on valittu 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat 2. Paraneva toimeentulo 3. Kulttuurien kohtauspaikka 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö Strategiavalinta rakentuu vahvalle kylä- ja yhdistystoiminnalle ja toimintaympäristön tarjoamille virikkeille toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseen. Kyläsuunnitelma pyritään saamaan aikaan tai päivittämään mahdollisimman monessa kylässä. Suunnitelmien monipuolisuus turvataan asiantuntevalla ohjauksella. Suunnitelmien laadinnan yhteydessä tuetaan erityisesti toiminnaltaan vahvojen kylien keskinäistä verkottumista yhteistyöhön. Muiden yhdistysten ja kylien yhteistoimintamahdollisuudet nostetaan systemaattisesti esille kyläsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kulttuurien kohtauspaikkana Kolmen ajan rannikolla on jo hyödynnetty joitakin olemassa olevia vahvuuksia, mutta toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet otetaan tulevalla ohjelmakaudella tehokkaammin käyttöön ja kehittämiseen liitetään myös kansainvälistyminen. Vahva kulttuuriperintö yhdessä monipuolisen ja hoidetun ympäristön kanssa niihin liittyvine kehittämistoimenpiteineen tukevat kolmen muun painopisteen toteuttamista. Toimeentulomahdollisuuksien parantamisessa tavoitteena on ennen kaikkea saada syntymään uutta tulonmuodostusta erityisesti naisille ja nuorille soveltuvassa palvelutoiminnassa sekä hoivapalvelujen että virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Lähialueen kaupunkien voimakkaan taloudellisen kasvun synnyttämästä kysynnästä kanavoidaan osa maaseutualueelle tehostetulla palvelutarjonnalla. Palvelujen kehittämisessä painotetaan osaamista, tuotteistusta, tuotantoprosessien ja laadun kehittämistä, verkottumista ja markkinointia. Toimintaryhmän omat kansainvälistymishankkeet toteutetaan pääsääntöisesti yhdessä muiden toimintaryhmien kanssa. Alueen toimijoiden kansainvälistymistä tuetaan erillisinä hankkeina tai osana laajempaa kokonaisuutta. Hankkeet suunnataan ensisijaisesti lähialueelle, Itämeren piiriin. Myös kotimaassa tapahtuvaa, alueen kansainvälisiin toimijoihin ja maahan muuttajiin perustuvaa kansainvälistymistä tuetaan. Erityisen tärkeitä ovat nuoriin ja naisiin kohdistuvat hankkeet. Se, että ohjelman toimenpiteet pyrkivät erityisesti vaikuttamaan nykytilan analyysin esille nostamaan nuorten huonoon viihtymiseen alueella, varmistetaan tulosmittareiden avulla läpäisyperiaatteella kaikissa toimenpiteissä. Nuorten osalta vaikuttavuutta haetaan erityisesti kulttuurien kohtauspaikkana toimimisen teemasta, mutta myös omaehtoisuuden kehittämisestä ja uusien toimeentulomahdollisuuksien luomisesta. Kansainvälistymishankkeiden painopiste on nuorissa. 10
Naisiin kohdistuvaa kehittämistoimintaa tuetaan erityisesti uusien toimeentu- lomahdollisuuksien painopisteessä. Hoiva-alan samoin kuin vapaa-ajan palvelujen tarjonnan lisäämisen uskotaan edelleen luovan myös ansaintamahdollisuuksia. Toiminnan omaehtoisuus on jo nyt vahvasti naisten käsissä. Sekä sisäisen että ulkoisen imagon kehittäminen tukeutuu ainakin osittain palvelutarjonnan ja sen laadun kehittämiseen. Kunkin tulosmittarin kohdalla ilmoitetaan, aina kun se on mahdollista, tavoiteltu tulos erikseen naisiin ja nuoriin liittyvinä kokonaisuuksina. Hankkeiden rahoittamisen edellytykset: hanke on ohjelman mukainen hanke on rahoituskelpoinen hanke on paikallislähtöinen hanke on innovatiivinen hanke on realistinen hakijalla on kyky hallinnoida hanketta hakijalla on kyky toteuttaa hanketta Koko ohjelman määrällisinä tavoitteina mitataan: työllistymismahdollisuuksien syntymistä 50 htv palveluyksiköiden määrän kasvua 5 kpl kehittämistoimintaan osallistuneita nuoria kehittämistoimintaan osallistuneita naisia 20 % kokonaismäärästä 60 % kokonaismäärästä ikärakenteen positiivista muutosta + / - ikärakenteen positiivista muutosta 5 alueella Laadulliset valintakriteerit: toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeen asukaslähtöinen ja yhteisöllinen hanke on pilotti ja malli muille alueen toimijoille hankkeen tulokset hyödyttävät suurta edunsaajajoukkoa hanke rakentaa yhteistyötä toimijoiden kesken hanke sisältää kaupunki maaseutu vuorovaikutusta hanke kohdistuu erityisesti naisiin hanke kohdistuu erityisesti alle 30 vuotiaisiin hanke edistää tasa-arvoisuutta Hanke vaikuttaa määrällisten- ja laadullisten tavoitteiden toteutumiseen joko ohjelma- tai toimenpidetasolla (vähintään kolmen). 11
3.2.2 Toimenpideohjelma Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 1 Vahvat, omaehtoiset toimijat Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan tehtävänä on tukea kyliä ja paikallisia yhdistyksiä ottamaan vastuu oman alueensa kehittymisestä ja verkottumaan myös perinteiset rajat ylittävään yhteistoimintaan. Ravakan toiminta tukee myös alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan. Toiminnassa on erityisen tärkeää yhteistyö alueella toimivien järjestöjen ja alueen oppilaitosten kanssa. Kylien tai yhdistysten toiminnan kannalta merkittävien yhteisten tilojen kunnostaminen on tärkeää omaehtoisen toiminnan edellytysten luojana. Ohjelmakauden päättyessä tavoitteena on, että alueen toimijoilla on kyky omaehtoiseen muutoksen hallintaan. Nelikenttäanalyysin mukaan omaehtoisuuden kehittämiseen vaikuttavat seuraavat asiat: Kolmen Ajan Rannikon alueen heikkoutena nähdään muutoksen pelko, yrittäjähengen puuttuminen ja nuorten huono viihtyminen alueella sekä sisäisen imagon heikkous. Toimintaympäristön uhista omaehtoisen toiminnan edellytyksiin vaikuttavat eniten alueelliset ristiriidat ja keskusten vetovoima erityisesti nuorten suhteen. Vahvuutena omaehtoisuuden kehittämisessä nähdään toiminta-alueen tiiviys ja kylä- ja yhdistystoiminnan perinne. Tärkeää kehittämishankkeiden toteuttamisessa on avoimuus ja me-henki sekä nuorten tiivis kytkeminen toimintaan. Toimenpiteen kehittämiskohteita ovat kylätoiminta, erityisesti laaja-alaisten kyläsuunnitelmien laatiminen kylien ja niissä toimivien yhdistysten yhteiskäytössä olevien toimitilojen kunnostaminen maaseudun järjestötoiminnan ja niiden yhteistyöverkostojen kehittäminen erityisesti nuorten harrastustoiminnan edellytysten ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen; myös pienimuotoinen tilojen hankinta, kunnostus ja rakentaminen sisäinen markkinointi, oman toimintaympäristön arvostamisen kehittäminen tutoroidun etäopiskelun kehittäminen ja riittävien tietoverkon hyväksikäyttömahdollisuuksien turvaaminen Määrälliset tavoitteet kyläsuunnitelmia järjestötoiminnan kehittämistoimenpiteitä koulutustunteja Naisiin tai nuoriin kohdistuneita hankkeita kunnostetut tilat 20 kpl 5 kpl 600 kpl 30 % TP:n hankkeista 15 kpl 12
Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjan 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen seuraavista toimenpiteistä 321. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ( maaseudun palveluiden kehittäminen) 322. Kylien kehittäminen. 331. Koulutus ja osaaminen Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 2 Paraneva toimeentulo Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan tarkoituksena on tukea Kolmen Ajan Rannikon maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia työllistyä ja turvata riittävät lähipalvelut alueella. Toiminnan kehittämisessä on erityisen tärkeää yhteistyö alueen yritysten ja alueella kehittämistyötä tekevien organisaatioiden kanssa. Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelmalla voidaan vain rajoitetusti vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Alla olevat kehittämistoimet on valittu siten, että ne paikallisen toimintaryhmän roolin rajoissa mahdollisimman tehokkaasti tukisivat muiden kehittäjäorganisaatioiden tekemää työtä. Tavoitteena on luoda uusia ansaintamahdollisuuksia myös tukemalla uusien ideoiden ja harrastusten kehittämistä tuotteiksi ja edelleen yritystoiminnaksi. Toiminta kohdistetaan erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleviin. Mikroyritysten yhteistyöverkostojen toiminnan kehittämistä ja yhteistä markkinointia tuetaan tavoitteena työllistymismahdollisuuksien lisääntyminen. Tavoitteena on myös tukea ohjelmasta joidenkin matkailu- ja vapaa-ajan kohteiden kunnostamista ja hoitoa sekä pienimuotoista rakentamista. Ohjelmakauden päättyessä tavoitteena on, että alueella on monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut. Nelikenttäanalyysin mukaan Kolmen Ajan Rannikon heikkouksina toimeentulomahdollisuuksien parantamisen suhteen ovat yrittäjähengen puuttuminen, luovan aktiivisuuden ja aidon yhteistyön harvinaisuus ja turha 13
vaatimattomuus. Uhkana on se, että yhteiskunta edelleenkin karsii ja etäännyttää palveluja, kasvintuotantotuet supistuvat ja alueelliset ristiriidat kärjistyvät. Vahvuutena toimeentulomahdollisuuksien lisäämisessä nähdään toiminta-alueen tiiviys. Mahdollisuuksia toimintaympäristössä tarjoaa läheinen kaupunkikolmio, voimakas teolliseen toimintaan perustuva talouskasvu alueella ja kasvava hoivapalvelujen kysyntä. Ravakka tarjoaa ohjelmassaan rahoitusta seuraavanlaisille toimeentulomahdollisuuksiin vaikuttaville kehittämishankkeille sivuelinkeinoon tähtäävän idean kehittelyn tukeminen harrastuksesta ammatiksi -kehitystyön tukeminen, erityisesti naisten elinkeinotoimintaan liittyvän verkottumisen ja yhteisen markkinoinnin tukeminen etätyömahdollisuuksien tukeminen/laajakaistayhteyksien yhteiskäyttö työssäkäyntimahdollisuuksien tukeminen, erityisesti nuorten lähipalvelujen turvaaminen, palvelutarveselvitykset ja palvelusuunnitelmat pienimuotoisten matkailu- ja vapaa-ajan käytössä olevien kohteiden kunnostukset yrittäjyyskasvatus, yrittäjähenki yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä pienimuotoinen koulutus Määrälliset tavoitteet uusia sivuelinkeinoideoita 15 kpl uusia tai toimintaansa kehittäneitä verkostoja 5 kpl parantuneet etätyömahdollisuudet 5 kpl luodut työtilaisuudet 30 htv näistä naisia 60 % alle 30-vuotiaita 30 % palvelutarveselvitykset ja -suunnitelmat 25 kpl koulutusta 800 tuntia Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 1. ja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen seuraavista toimenpiteistä: 111. Osaaminen ja koulutus maa-, metsä- ja elintarviketaloudessa 123. Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 311. Maatilojen monialaistaminen (yritystoiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) 312. Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen, 313. Matkailun kehittäminen 321. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 331. Koulutus ja osaaminen 14
Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 3 Kulttuurien kohtauspaikka Ravakan toiminnan yhtenä tarkoituksena on tukea alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan sekä lisätä ja monipuolistaa kaupungeissa asuvien ihmisten kiinnostusta alueeseen. Kansainvälistä toimintaa on tarkoitus lisätä toisaalta tukeutumalla alueella jo työskentelevään ulkomaiseen väestöön ja toisaalta tukemalla alueella toimivien yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääntymistä. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen tavoitteena on myös lisätä nuorten viihtymistä alueella. Taloudellista tasa-arvoa edistetään mm. tukemalla tietokoneen käytön mahdollistamista nuorille, joilla ei ole kotona tietokonetta. Tavoitteena on, että ohjelmakauden päättyessä Kolmen Ajan Rannikko muodostaa tiiviiseen maaseutu-kaupunki-vuorovaikutukseen perustuvan kulttuurien kohtauspaikan, jonka toiminnassa on erityisesti huomioitu naisten, lasten ja nuorten tarpeet. Toiminnan kehittäminen perustuu hyvään kulttuuriperinnön ja oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Monet toimenpiteen rahoitettavista hankkeista tukevat myös uusien toimeentulomahdollisuuksien syntymistä. Vaikeuksia kulttuurien kohtauspaikan kehittämisessä tulevat aiheuttamaan nuorison huono viihtyminen alueella, muutoksen pelko, luovan aktiivisuuden ja aidon yhteistyön harvinaisuus sekä turha vaatimattomuus. Vahvuutena haasteisiin vastaamisessa ovat saaristo, meri ja hyvin hoidettu maaseutu sekä vahva kulttuuriperintö. Mahdollisuuksia kehittämiseen tarjoaa läheinen kaupunkikolmio ja maaseutuun liittyvän harrastus- ja matkailutoiminnan lisääntyminen. Myös Ravakan toiminta-alueelle sijoittuva, mittava kansainvälinen rakennuskohde luo mahdollisuuksia kulttuurien kohtauspaikan kansainväliseen kehittämiseen samoin kuin alueella, myös maaseudulla, jatkuvasti lisääntyvä ulkomainen työvoima. Kehitystyössä Ravakka tekee yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen ja yritysten kanssa. Niiden kansainvälisten suhteiden kehittämistä tuetaan ohjelmasta. 15
Tärkeää hankkeiden toteuttamisessa on perinteen kestävä hyödyntäminen. Ravakka on ohjelmarahoituksella mukana toimintaryhmien yhteisessä kan- sainvälistymistoiminnassa. Ravakka tarjoaa rahoitusta seuraavanlaisille kulttuurien kohtauspaikan kehittymistä tukeville hankkeille Määrälliset tavoitteet asumismahdollisuuksien edistäminen ja markkinointi mukaan lukien yhteisö- ja ekologisen asumisen kehittäminen tuotteiden markkinointi vapaa-ajan asukkaiden integrointi matkailijoiden, vapaa-ajan viettäjien ja maahanmuuttajien ohjelmapalvelut ja niiden markkinointi mukaan lukien leirikoulutoiminta mikroyritysten yhteistyöryhmien osallistuminen kansainväliseen toimintaan ja sen kehittämiseen ryhmien väliset maaseutu-kaupunkiystävyyssuhteet, erityisesti nuorten osalta yhdistysten ja ryhmien kansainvälisten ystävyyssuhteiden luominen ja syventäminen, erityisesti nuorten osalta maahanmuuttajien ja muiden ulkomaista syntyperää olevien väestöryhmien maaseutusuhteen kehittäminen vieraisiin kulttuureihin ja kieliin perehdyttävä pienimuotoinen koulutus kohde- ja paikallisopaskoulutus tietoverkkoyhteyksien yhteiskäyttö (nuoret, kansainvälisyys, kaupunki-maaseutu vuorovaikutus) markkinointiaineistot 8 kpl markkinointitilaisuudet 7 kpl esitellyt kohteet 10 kpl uudet tai kehitetyt palvelut 8 kpl koulutus 800 tuntia tietoverkkojen hyödyntämishankkeet 5 kpl uudet tai vahvistetut kansainväliset yhteydet 10 kpl yhteisöasumiskokeilu 1 kpl Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 2, 3 ja 4 seuraavista toimenpiteistä 313. Matkailun kehittäminen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 331. Koulutus ja osaaminen 421. Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö 16
Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 4 Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö Ravakan kehittämistoiminnan yhtenä tarkoituksena on, että Kolmen Ajan Ran- maaseudulla voidaan elää toimivassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympä- nikon ristössä. Osan ympäristön viihtyisyydestä muodostavat hyvin hoidetut kulttuuriperintöön liittyvät alueet, rakennukset ja rakenteet. Tavoitteena on, että toiminnan kehittäminen perustuu hyvään oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Maaseudun kulttuuriperinnön kerääminen ja esille saattaminen sekä mahdolli- tuotteistaminen koulutuksen, vapaa-ajan ja matkailun käyttöön on edel- nen leen ohjelmaan sisältyvää toimintaa, mikä osaltaan myös tukee toimentulomahdollisuuksien kasvamista. Luonnon- ja kulttuuriperintöasioihin vaikuttavina uhkatekijöinä ovat mahdolliset alueelliset ristiriidat ja se, että kasvintuotantotukien supistuminen saattaa vähentää maataloustuotantoa ja siten vähentää peltojen perinteistä käyttöä (perinnebiotoopit). Vahvuutena toiminnassa voidaan hyödyntää meren, saariston ja hyvin hoidetun maaseudun vetovoimaa, vahvaa kulttuuriperintöä ja kylä- ja yhdistystoimintaa. Laajempi alueellinen yhteistoiminta luo uusia mahdollisuuksia. Ravakka tekee yhteistyötä alueen järjestöjen ja kylien kans- Kehittämistyössä sa. Ravakka on mukana Varsinais-Suomen toimintaryhmien yhteisen ympäristöak- palkkaamisessa. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta tivaattorin maatilaa hyödyntämään erityisympäristötukea esim. arvokkaiden perinnebiotooppien perustamiseen ja hoitoon tai löytää tällaisille kohteille sopiva yhdistys silloin, kun tila ei itse voi huolehtia hoidosta. Ohjelmasta rahoitetaan seuraavanlaisia kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimi- ja hyödyntämiseen liittyviä seen hankkeita 17
perinnebiotooppien kunnostus perinnebiotooppien hoito rakennus- ja muun kulttuuriperinnön kohteiden kartoitukset, parannus- esittelykuntoon saattaminen ja tuotteistus suunnitelmat ja korjaukset perinteen keräys, aineistojen pienimuotoinen kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvä kurssitoiminta Määrälliset tavoitteet: kunnostetut ja hoidetut luontokohteet 50 ha matkailu- ja vapaa-ajankohteiden kunnostukset 15 kpl (ha/m) kulttuuriperinnön toimenpiteiden kohteita 40 kpl suunnitellut kunnostustoimenpiteet 30 kpl koulutustunnit 500 tuntia Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 2. ja 3. seuraavista toimenpiteistä: 214. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito, perinnebiotooppien hoito 216. Ei-tuotannolliset investoinnit (Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen) 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 323. Maaseudun kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäminen 331. Koulutus ja osaaminen 421. Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö 18
Aktivointi, koordinointi ja hallinto Ravakka noudattaa ohjelman toteutuksessa valtakunnallisen maaseutuohjelman neljännen toimintalinjan, Leader-toimintatapa, linjauksia. Aktivointi, koordinointi ja hallinto rahoitetaan toimenpiteestä 431. Toimintaraha. Ohjelmatyön käytännön toimenpiteistä vastaa edelleenkin kahden työntekijän toimisto. Ohjelmarutiinien lisäksi toimisto vastaa Kolmen Ajan Rannikon perusaktivoinnista sekä tukee neuvonnalla hankeideoiden rahoituksen etsintää silloin, kun hankkeet eivät sovellu maaseutuohjelmasta rahoitettaviksi. Hallintoon käytetään 20 % ohjelman julkisesta rahoituksesta. Alueelle on erityisen tärkeää, että toimintaraha on 20 % ohjelman julkisesta rahoituksesta, koska toiminta tapahtuu kahden maakunnan ja kahden TE-keskuksen alueella ja toimijoiden verkottaminen yli maakuntarajan on tärkeä osa toimintaa. Toimintaryhmä voi hakea hallintohankkeen lisäksi erilaisia aktivointi- ja kehittämishankkeita. Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on toteuttaa koordinaatiohankkeita, jossa toimintaryhmä itse tekee päätökset pienistä alahankkeista. Koordinaatiohanke yksinkertaistaa maaseudun asukkaan näkökulmasta tuen hakua, vähentää byrokratiaa ja mahdollistavaa pienehköt lyhyet hankkeet. 3.3 Rahoitus toimenpiteittäin Kokonaisrahoitus jakautuu hallinto- ja koordinaatio-rahoituksen vähentämisen jälkeen Kolmen Ajan Rannikon toimenpiteisiin arviolta seuraavasti 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat 15 % 2. Paraneva toimeentulo 25 % 3. Kulttuurien kohtauspaik ka 30 % 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö 30 % 19
3.4 Rahoitussuunnitelma Koko ohjelmakauden rahoitus 2007-2013 Rahoitus yhteensä 7 108 015 julkinen 4 620 210 EU + valtio 3 696 168 kunta 924 042 yksityinen 2 487 805 rahana 1 243 903 luontoissuoritus 1 243 903 Rahoitus kansallisen maaseutuohjelman toimintalinjoit- tain toimintalinja 3 5 093 140 julkinen 2 870 168 EU + valtio 2 242 934 kunta 627 234 yksityinen 2 222 972 rahana 1 158 153 luontoissuoritus 1 064 819 toimintalinja 2 233 333 julkinen 140 000 EU + valtio 140 000 yksityinen 93 333 luontoissuoritus 93 333 toimintalinja 1 157 500 julkinen 126 000 EU + valtio 126 000 yksityinen 31 500 rahana 15 750 luontoissuoritus 15 750 toimintalinja 4 700 000 julkinen 560 000 EU + valtio 448 000 kunta 112 000 yksityinen 140 000 rahana 70 000 luontoissuoritus 70 000 hallinto 924 042 julkinen 924 042 EU + valtio 739 234 kunta 184 808 Ohjelman liitteenä on vuositason rahoitustaulukko. (Liite 2) Laskennallisena asukasmääränä käytetään 63 828 asukasta koko ohjelmakauden ajan. Kuntaraha on 2,07 euroa / vuosi / asukas. Kuntaraha laskutetaan 20