Metsästä matkailutuotteita? Esiselvitys mahdollisuuksista harjoittaa metsästysmatkailua yritysmuotoisesti Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan alueella Kimmo Piippo 31.3.2011
SISÄLTÖ Sisällysluettelo......... 2 Hankeraportti... 3 Metsästä matkailutuotteita?... 3 1.1 Hankkeen taustaa... 3 1.2 Tutkimusmenetelmä ja haastateltavat tahot... 3 1.3 Metsästysseurojen mielipiteet... 4 1.4 Maanomistajien mielipiteet... 12 Kysymykset Metsästysmatkailusta... 15 1.5 Maatilamatkailutilojen tavoitteet... 20 1.6 Yhteistyötahojen mielipiteet... 21 1.7 Metsälle saatava lisä-arvo luonto- ja metsästysmatkailusta... 22 1.8 Metsästys- ja luontomatkailun harjoittaminen Siikalatvan alueella... 23 1. Metsästysmatkailun mahdollisuudet Siikalatvan ja Pyhännän kunnissa... 23 1.9 Matkailuyrityksen toiminnan lähtökohdat ja edellytykset... 24 1. Oma metsästysalue (Kuninkaan Erä -malli)... 24 2. Yhteistyö nykyisten metsästysseurojen/hirviporukoiden kanssa... 24 2. Yhteenveto Metsästä matkailutuotteita hankkeesta... 25
HANKERAPORTTI METSÄSTÄ MATKAILUTUOTTEITA? 1.1 HANKKEEN TAUSTAA Hankkeen taustalla on kahden metsästysseuran Jylmyn Erä ja Metsästys ry ja Ahokylän Erä ry:n kiinnostus metsästysmatkailun kehittämiseen Siikalavan seutukunnan alueella. Ahokylän Erä ry on harjoittanut hirvenmetsästysmatkailua rahoittaakseen omaan harrastukseensa tarvitsemiaan tiloja matkailutuloilla. Jylmyn Erä ja Metsästys ry perustettiin tukemaan metsien monipuolisempaa hyödyntämistä, joista yksi tärkeimmistä on metsästys ja siihen liittyvä matkailu. Yhdistyksen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa maanomistajille metsästysmatkailun avulla. Ahokylän Erä ry on järjestänyt muutamia metsästysmatkoja Saksalaisille metsästysmatkailijoille. Metsästettävä riistalaji on ollut Hirvi. Tapahtuman järjestäminen talkoilla on ollut voittoa tavoittelemattomalle yhdistykselle suuri ponnistus. Talkootyö on sitonut monien ihmisten ajan useiksi päiviksi, jopa viikoiksi. Saavutettu taloudellinen hyöty on ollut pieni suhteutettuna työn määrään. Asiakaspalaute on ollut positiivista ja paikalla käyneet metsästysmatkailijat ovat halunneet tulla uudelleen Ahokylän Erä ry:n vieraiksi. Ahokylän Erä ry:n edustajien mukaan matkailijoita olisi ollut tulossa huomattavasti enemmän, kuin heillä oli kapasiteettia ottaa vastaan. Metsästysmatkailijoiden tuomisesta alueelle, ei saatu sovittua yksityisten maanomistajien kanssa, joten Ahokylän Erä ry järjesti metsästysmatkat valtiolta vuokratuilta metsästysmailla. Useimmilla metsästysseuroilla on tavoitteena harrastaa metsästystä mahdollisimman edullisesti. Metsästysmaista ei pääsääntöisesti makseta rahallista vuokraa, vaan maanomistajat saavat korvauksena mm. hirvenlihaa, järjestetyt hirvipeijaiset sekä pienennettyä hirvikantaa metsävahinkojen torjumiseksi. Yritystoiminta metsästysmatkojen järjestämisen muodossa ei ole soveltunut metsästysseurojen toimintaan. Pelkona ovat olleet maanomistajien reaktiot ja mahdollinen metsästysseurojen pilkkoutuminen. Monissa metsästysseuroissa myydään kuitenkin vieraslupia vesilinnun ja muun pienriistan metsästykseen. Hirvenmetsästykseen on mahdollista ottaa mukaan yksittäisiä vieraita. Näiden seikkojen vuoksi asiasta halutaan tehdä selvitys. Selvityksen on tarkoituksena tuoda esille metsästysseurojen ja maanomistajien mielipiteitä metsästys- ja luontomatkailun tuomista mahdollisuuksista. 1.2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA HAASTATELTAVAT TAHOT Metsästä matkailutuotteita hankkeessa tehtiin haastattelututkimus, jonka tavoitteena oli selvittää metsästysseurojen ja maanomistajien mielipiteet metsämaiden tehokkaampaan virkistyskäyttöön. Maanomistajille suunnatulla kysymyslomakkeella selvitettiin mm. seuraavia asioita: kuinka metsämaita tällä hetkellä käytetään? muuttuuko maiden käyttötarve tulevaisuudessa? haluaako maanomistaja vaikuttaa virkistyskäyttöön ja sen kehittämiseen? onko tarpeen kehittää maaomaisuudelle vaihtoehtoisia tuottotapoja?
Haastattelut suoritettiin ajalla 1.1.2011-15.3.2011. Haastattelijoina toimivat Kimmo Piippo ja Sari Männistö. Sari Männistö on aikuisopiskelija Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Sari teki opinnäytetyön metsästysmatkailuyrittämisestä ja osallistumalla tähän hankkeeseen, hän sai arvokasta lisätietoa metsästys ja luontomatkailun tuomista vaikutuksista maanomistajien mielipiteisiin. Metsästysseuroille lähetettiin oma kyselylomake, jolla selvitettiin metsästysseurojen tavoitteita ja haluja mahdolliseen metsästysmatkailuun kunkin seuran alueella. Haastatteluissa selvisi metsästysseurojen halukkuus osallistua matkailun kehittämiseen Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella. Maatilamatkailutiloilta selvitettiin halukkuus lähteä kehittämään luonto- ja metsästysmatkailu palveluita Siikalatvan alueelle. Haastatteluissa selvisi myös luonto- ja metsästysmatkailijoita varten käytössä oleva kapasiteetti. Muita yhteistyötahoja, joita haastateltiin, olivat Siikalatvan ja Pyhännän kuntien edustajat. Kuntien edustajilta saimme mielipiteen matkailun kehittämiseen Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella. 1.3 METSÄSTYSSEUROJEN MIELIPITEET Metsästysseurojen mielipiteet koottiin haastattelututkimuksella. Metsästysseuroille lähetetty kyselylomake on loppuraportin liitteenä nro 1. Metsästysseuroilta selvitettiin mahdollisuuksia metsästysmatkailun järjestämiseen seuran toimialueella sekä yhteistyömalleja matkailuyrityksen toiminnan ja seuran toiminnan välille. Haastateltavina olivat seurojen johtajat/sihteerit sekä joissakin tapauksissa johtokuntien jäsenet. Tässä selvityksessä mukana ovat seuraavat Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella toimivat seurat: Pulkkilan Erä ry Piippolan Metsästysyhdistys ry Rantsilan Riistamiehet ry Ahokylän Erä ry Kestilän Eräveikot ry Pyhännän Metsästysyhdistys ry Mulkuan Erä ry Mäläskän Erä ry Uljuan Eräpojat ry Sipolan Metsämiehet ry Jylmyn Erä ja Metsästys ry Lievolan Erä ry Leiviskänrannan metsästäjät ry Järvikylän Eräpojat ry Mulkuan Erä ry Hyvölän Eräpojat ry Viitamäen Erä ry Tavastkengän Metsästysseura ry Kamulankylän Eräveikot ry. Haastatteluiden aikana selvisi, että Metsästysmatkailuun ja varsinkin hirvenmetsästysmatkailuun liittyvät asiat ovat suurimmassa osassa metsästysseuroja kielletty puheenaihe. Hankkeessa kyseinen asia ilmeni osallistumattomuutena
Metsästä matkailutuotteita hankkeeseen. Lähes puolet metsästysseuroista ei vastannut kyselyyn ollenkaan, tutkimusryhmän aktiivisuudesta huolimatta. 1. Osallistuminen esiselvitykseen? Osallistuuko metsästysseura esiselvityshankkeeseen? 1. kyllä 55 % 2. ei 45 % Seuraavissa taulukoissa on koostettuna hankkeeseen osallistuneiden metsästysseurojen mielipiteitä metsästykseen ja metsästysmatkailuun liittyviä kommentteja: 2. Minkälainen hirvikanta seuran alueella on? Minkälainen hirvikanta seuran alueella on? 1. Hyvä >3,5 hirveä /1000 ha 55 % 2. kohtalainen 2,5-3,5 hirveä/1000 ha 11 % 3. Heikko 1,7-2,5 hirveä /1000 ha 34 %
3. Minkälainen pienriista kanta alueella on? Minkälainen pienriista kanta alueella on? 1. Hyvä 33 % 2. Kohtalainen 55 % 3. Heikko 12 % 4. Kestävätkö pienriistakannat kaupallisen metsästyksen? Kestävätkö pienriistakannat kaupallisen metsästyksen? 1. Kyllä 33 % 2.Ei 44 % 3. Kyllä kohtuullisen 33 % 5. Olisiko seura valmis tehostamaan riistaruokintaa yhdessä Olisiko seura valmis tehostamaan riistaruokintaa yhdessä matkailuyrityksen kanssa? 1. Kyllä 30 % 2. Ei 60 % matkailuyrityksen kanssa?
6. Olisivatko seurat valmiita määräämään trofeemaksut uroshirville sarviaineksen parantamiseksi? Olisivatko seurat valmiita määräämään trofeemaksut uroshirville sarviaineksen parantamiseksi? 1. Kyllä 10 % Ei 90 % 7. Voidaanko seuran alueella harjoitta metsästysmatkailua? Voidaanko seuran alueella harjoitta metsästysmatkailua? 1. Kyllä 50 % 2. Ei 50 % 8. Millä ehdoilla voidaan harjoittaa kaupallista pienriistan pyyntiä? Millä ehdoilla voidaan harjoittaa kaupallista pienriistan pyyntiä? 1. Seuran myymillä vierasluvilla 55 % 2. Ei mitenkään 45 %
9. Voiko matkailuyrittäjä saada kaupalliseen pienriistan pyyntiin oman pyyntialueen? Voiko matkailuyrittäjä saada kaupalliseen pienriistan pyyntiin oman pyyntialueen? 2. Ei 100 % 10. Saako matkailuyrittäjä tehdä riistaistutuksia metsästysmatkailun tarpeisiin seuran alueella? Saako matkailuyrittäjä tehdä riistaistutuksia metsästysmatkailun tarpeisiin seuran alueella? 1. Kyllä 10 % 2. Ei 90 % 11. Voidaanko seuran alueella harjoittaa kaupallista hirvenmetsästystä? Voidaanko seuran alueella harjoittaa kaupallista hirvenmetsästystä? 1.Kyllä 30 % 2. Ei 50 % 3. Kyllä, Sovittaessa 20 %
12. Minkälaisilla ehdoilla kaupallista hirvenmetsästystä voidaan harjoittaa? Minkälaisilla ehdoilla kaupallista hirvenmetsästystä voidaan harjoittaa? 1. Hirviseurueen vieraana 100 % 13. Miten suuren korvauksen seura haluaa kaupallisesta hirvenmetsästyspäivästä/ metsästäjä? Miten suuren korvauksen seura haluaa kaupallisesta hirvenmetsästyspäivästä/ metsästäjä? 1. 50-100 eur/päivä 50 % 2. Ei erillistä korvausta 33 % 3. Sovittava erikseen 17 % 14. Minkä verran seura on valmis myymään hirvilupia metsästysmatkailuyritykselle? Minkä verran seura on valmis myymään hirvilupia metsästysmatkailuyritykselle? 1. 1-3 lupaa 10 % 2. Ei ollenkaan 80 % Sovittava erikseen 10 %
15. Haluaako seura olla tukemassa alueen matkailuyritystoiminnan kehittymistä? Haluaako seura olla tukemassa alueen matkailuyritystoiminnan kehittymistä? 1. Kyllä 30 % 2. Ei 30 % 3. Ei ota asiaan kantaa 40 '% Seuraavassa on koottuna seurojen mielipiteet metsästysmatkailun ja metsästyksen järjestämisestä alueellaan. Pulkkilan Erä ry: Pulkkilan Erä ry käsitteli metsästysseuroille lähetetyn kyselylomakkeen johtokunnan kokouksessa 12.12.2010. Allekirjoittanut kuului myös Pulkkilan Erä ry:n johtokuntaan jäsenenä, mutta ei ole osallistunut kyseiseen kokoukseen. Johtokunnan kanta oli, että Pulkkilan Erä ry vetäytyy tällä hetkellä Metsästä matkailutuotteita hankkeesta, eikä vastaa kyselylomakkeen kysymyksiin. Puheenjohtaja Teuvo Lemmetyinen totesi Pulkkilan Erä ry:n säännöistä seuraavaa Pulkkilan Erä ry:n säännöt mahdollistavat jo tällä hetkellä pienriistan kaupallisen pyynnin vieraslupien myynnin muodossa ja kaupallinen hirvenmetsästys on myös mahdollista Pulkkilan Erä ry:n puolesta. Hirvenmetsästyksestä on kuitenkin sovittava tapauskohtaisesti nykyisten hirviporukoiden kanssa. Piippolan Metsästysyhdistys ry: Piippolan Metsästysyhdistys ry käsitteli Metsästä matkailutuotteita hanketta johtokunnan kokouksessa ja valtuuttivat Piippolan metsästysyhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Äijälän vastaamaan kysymyslomakkeeseen Metsästysseuran puolesta. Mikko Äijälä kertoi seuraavaa: Piippolan Metsästysyhdistyksen sääntöjen mukaisesti, kaupallinen pienriistan metsästys on mahdollista seuran alueella vieraslupakäytännön mukaisesti ja hirvenmetsästys on mahdollista sovittaessa siitä hirviporukan kanssa. Piippolan Metsästysyhdistys ry ei vastusta Siikalatvan alueelle tulevaa luonto- ja metsästysmatkailua. Kestilän Eräveikot ry: Kestilän Eräveikot ry käsitteli asian johtokunnan kokouksessaan 14.1.2011. Johtokunnan kanta oli, että Kestilän Eräveikot ry kieltäytyy osallistumasta Metsästä Matkailutuotteita hankkeeseen, eikä vastaa ollenkaan lähetettyyn kyselylomakkeeseen. Lievolan Erä ry:
Lievolan Erä ry käsitteli Metsästä Matkailutuotteita hanketta kevätkokouksessa 6.3.2011. Puheenjohtaja Lauri Riikonen vastasi Lievolan Erä ry:n puolesta kysymyksiin ja antoi seuran puolesta seuraavan lausunnon: Lievolan Erä ry:n kanta hankkeesta on seuraava: Lievolan Erä ry ei hyväksy kaupallista metsästystä alueellaan, eikä pidä kaupallisen metsästyksen leviämisestä Metsähallituksen alueiden ulkopuolelle suotavana. Metsästyksen kaupallistaminen muuttaa Suomalaisen metsästysperinteen vain varakkaiden harrastukseksi keskieurooppalaiseen tapaan. Rantsilan Riistamiehet ry: Rantsilan Riistamiehet ry käsitteli Metsästä Matkailutuotteita hanketta johtokunnan kokouksessa eikä vielä halua ottaa asiaan voimakkaasti kantaa. Seuran puheenjohtaja Ari Tuovinen vastasi kysymyslomakkeen kysymyksiin ja antoi seuraavanlaisen lausunnon Rantsilan Riistamiehet ry:n puolesta: Rantsilan Riistamiehet ry:n säännöt mahdollistavat pienimuotoisen kaupallisen pyynnin vieraslupien myynnin muodossa ja hirvenmetsästykseenkin voidaan ottaa vieraita, sovittaessa asiasta hirviporukan kanssa. Sipolan Metsämiehet ry: Lomake lähetettiin Sipolan Metsämiehet ry:n sihteeri Alpo Pennaselle. Sipolan Metsämiehet ry ei halunnut vastata kyselylomakkeeseen ja heidän lausuntonsa Metsästä Matkailutuotteita hankkeeseen oli seuraava: Sipolan Metsämiehet ry ei katso olevan yhteistyö mahdollisuutta. Mäläskän Erä ry: Mäläskän Erä ry:n puolesta kyselyyn vastasi seuran puheenjohtaja Jorma Taipaleenmäki. Pienriistakannat, varsinkin metsälintukannat ovat seuran alueella heikot, eivätkä mahdollista kaupallista metsästystä. Seurasta puuttuu aktiiviset vetäjät, jotka veisivät asiaa eteenpäin. Pitäisi saada maanomistajat innostumaan hankkeesta. Järvikylän Eräpojat ry: Järvikylän Eräpojat ry:n puolesta kyselyymme vastasi Jarmo Niiranen. Järvikylän Eräpojat ry metsästää pelkästään hirveä Metsähallitukselta vuokratulla alueella ja vuokrasopimuksessa kaupallinen metsästys on kielletty. Pyhännän Metsästysyhdistys ry: Pyhännän Metsästysyhdistys ry:n puolesta kyselyymme vastasi Sulo Heikkinen. Pyhännän Metsästysyhdistys ry:n alueella metsästysmatkailu ei ole tällä hetkellä mahdollista. Leiviskänrannan Metsästäjät ry: Leiviskänrannan Metsästäjät ry:n puolesta kyselyymme vastasi puheenjohtaja Raimo Vainionpää. Leiviskänrannan Metsästäjät ry tukee alueelle syntyvää yritystoimintaa Luonto ja metsästysmatkailun ympärille. Leiviskänrannan Metsästäjien alueella voidaan harjoittaa kaupallista pienriistan ja Hirvenmetsästystä seuran sääntöjen puitteissa. Hirvenmetsästykseen osallistuva ulkopuolinen tulee hirvenpyyntiseurueen vieraaksi ja pyynti tapahtuu seuran pyynnin mukana. Ahokylän Erä ry:
Ahokylän Erä ry:n vastaukset antoivat puheenjohtaja Jouko Nissinen ja Juhani Mahonsenaho. Ahokylän Erä ry suhtautuu kaikkiin alueelle syntyvään yritystoimintaan positiivisesti ja haluaa olla tukemassa omien resurssiensa puitteissa metsästysmatkailun laajenemista Pyhännän ja Siikalatvan kuntien alueella. Toivomme rakentavaa keskustelua asiassa kaikilta osapuolilta. 1.4 MAANOMISTAJIEN MIELIPITEET Maanomistajien mielipiteet kartoitettiin haastattelututkimuksella. Haastattelukirje lähetettiin 180 maanomistajalle, vastaukset saatiin 130 maanomistajalta. Maanomistajien haastattelulomake on loppuraportin liitteenä nro 2. Maanomistajat suhtautuivat metsästysmatkailuun eri tavoin, suhtautuminen riippui sitä, harrastiko maanomistaja itse metsästystä, oliko kyseessä metsäsijoittaja vai harrastelija metsänomistaja. Seuraavissa taulukoissa on koostettuna maanomistajien mielipiteet ja tausta luontomatkailuun, metsästykseen ja metsästysmatkailuun liittyvistä kommenteista: Kysymykset metsämaiden käytöstä ja metsästyksestä. 16. Harrastaako itse metsästystä ja kuuluuko paikalliseen metsästysseuraan? Harrastaako itse metsästystä ja kuuluuko paikalliseen metsästysseuraan? 1. Kyllä 35 % 2. Ei 63 % 3. Muu sukulainen kuuluu 2 % 17. Onko vuokrannut maidensa metsästysoikeuden metsästysseuralle? Onko vuokrannut metsästysoikeuden metsästysseuralle? 1.Kyllä 95 % 2. Ei 5 %
18. Minkä vuoksi maanomistaja on vuokrannut metsästysoikeuden? Minkä vuoksi maanomistaja on vuokrannut metsästysoikeuden? 1. Hirvikannan säätely 25 % 2.Metsästysharrastus 35 % 3. Perinne/tapa 38 % 4. Naapurisopu 3 % 19. Saako korvausta metsästysoikeudesta? Saako korvausta metsästysoikeudesta? 1. Kyllä 31 % 2. Ei 69 % 20. Minkälaista korvausta saa? Minkälaista korvausta saa? 1. Hirvenlihaa 70 % 2. Metsästysoikeus 20 % 3. Peijaiset 7 % 4. Rahakorvaus 3 %
21. Pystyykö maanomistaja vaikuttamaan hirvikannan säätelyyn seuran alueella? Pystyykö maanomistaja vaikuttamaan hirvikannan säätelyyn seuran alueella 1. Kyllä vuokraamalla maat 30 % 2. Ei 60 % 3. EI tarvetta vaikutta 10 % 22. Miten maanomistaja haluaa vaikuttaa hirvilupien hakemiseen? Miten maanomistaja haluaa vaikuttaa hirvilupien hakemiseen? 1. Lisätän lupia 28 % 2. Ei tarvetta, seura hoitaa kannan säätelyn 48 % 3. Maanomistajille suora vaikutusmahdollisuus 20 % 23. Haluaako maanomistaja ostaa hirvenlihaa metsästysporukoilta? Haluaako maanomistaja ostaa hirvenlihaa metsästysporukoilta? 1. Kyllä 27 % 2. Ei 68 % 3. Ehkä 5 %
KYSYMYKSET METSÄSTYSMATKAILUSTA 24. Haluaako maanomistaja tukea alueelle syntyvää metsästysmatkailun tuomaa yritystoimintaa? Haluaako maanomistaja tukea alueelle syntyvää metsästysmatkailun tuomaa yritystoimintaa? 1. Kyllä 60 % 2.Ei 27 % 3. En vastusta 13 % 25. Haluaako maanomistaja omien metsämaiden laajempaa virkistyskäyttöä? Haluaako maanomistaja omien metsämaiden laajempaa virkistyskäyttöä? 1. Kyllä 37 % 2. Ei 47 % 3. Ei mielipidettä 16 % 26. Miten maanomistaja suhtautuu matkailijoiden tulemiseen siikalatvalle? Miten maanomistaja suhtautuu matkailijoiden tulemiseen siikalatvalle? 1. Positiivista 70 % 2. Negatiisivista 8 % 3. Ei liene haittaakaan 22 %
27. Voidaanko maanomistajan mailla harjoittaa luontomatkailua? Voidaanko maanomistajan mailla harjoittaa luontomatkailua? 1. Kyllä 69 % 2.Ei 20 % 3. Kyllä, kun ei vahinkoja 11 % 28. Voidaanko maanomistajan maille tehdä matkailun tarpeisiin polkuja/latuja? Voidaanko maanomistajan maille tehdä matkailun tarpeisiin polkuja/latuja? Kyllä, sovittaessa 69 % 2. Ei 23 % 3. Kyllä korvausta vastaan 8 % 29. Voidaanko maanomistajan mailla harjoittaa metsästysmatkailua? Voidaanko maanomistajan mailla harjoittaa metsästysmatkailua? 1. Kyllä 53 % 2. ei 16 % 3.Kyllä, yhteistyössä seuran kanssa 31 %
30. Haluaako maanomistaja erillistä korvausta metsästysmatkailijoista? Haluaako maanomistaja erillistä korvausta metsästysmatkailijoista? 1. Kyllä, rahakorvaus 31 % 2. Ei, jos ei vahinkoa 39 % 3.Kyllä, lihakorvaus 7 % 4. Kyllä, pieni nimellinen/yleishyödyllinen korvaus 24% 31. Vuokraatteko metsästysoikeuden mieluummin yritykselle vai seuralle? Vuokraatteko metsästysoikeuden mieluummin matkailuyritykselle vai seuralle? 1. Seuralle 61 % 2. Yritykselle 10 % 3. Ei merkitystä 29 % 32. Haluaako maanomistaja olla osakkaana paikallisessa metsästysmatkailuyrityksessä? Haluaako maanomistaja olla osakkaana paikallisessa metsästysmatkailuyrityksessä? 1. Kyllä 16 % 2.Ei 68 % 3.Harkittava asia 16 %
33. Saako maanomistajan mailla tehdä aktiivista riistanhoitoa? Saako maanomistajan mailla tehdä aktiivista riistanhoitoa? 1.Kyllä,sovittaessa 73 % 2. ei 21 % 3. Kyllä, korvausta vastaan 6 % 34. Haluaako maanomistaja tuottaa heinää/viljaa riistanhoitoa varten (yritykselle)? Haluaako maanomistaja tuottaa heinää/viljaa riistanhoitoa varten (yritykselle)? 1. Kyllä 16 % 2.Ei 69 % 3.Kyllä,korvausta vastaan 15 % 35. Olisiko luonto/metsästysmatkailulla vaikutuksia omaan/alueen elämään? Olisiko luonto/metsästysmatkailulla vaikutuksia omaan/alueen elämään? 1. Positiivisia alueelle 54 % 2. Negatiivista alueelle 8 % 3. Ei vaikutusta 38 % Maanomistajien suhtautuminen Luonto- ja metsästysmatkailuun oli hyvin positiivinen. Vastaajista 80 % hyväksyi luontomatkailun harjoittamisen omilla maillaan ja 77 % hyväksyi luontopolkujen tai hiihtolatujen tekemisen maillensa. Moottorikelkka- ja
mönkijäreitteihin suhtauduttiin kielteisemmin, mutta niiden osaltakin maanomistajissa löytyi halukkuutta ja omia suunnitelmia. Maanomistajien mielipiteistä selvisi, että nykyiseen metsästysseura toimintaan, ja varsinkin hirvenmetsästykseen, tarvitaan selvää muutosta. Maanomistajista osa kokee, että heillä ei ole sananvaltaa oman omaisuutensa (metsämaa) käytön määräämisessä, eikä mahdollisuutta vaikuttaa tuhoeläimen (hirvi) talvikannan koon säätelyyn. Suurin osa maanomistajista ei ollut miettinyt luonto- ja metsästysmatkailun tuomaa mahdollisuutta saada metsämaalle lisäarvoa ja sitä kautta lisätuloja omistajalle. Tuotteistamisen avulla, matkailun tuoma lisä-arvo voidaan saada konkreettisemmaksi maanomistajille. Maanomistajien enemmistö (60 %) haluaa alueelle syntyvän uutta yritystoimintaa luonto- ja metsästysmatkailun kautta. Maanomistajat toivovat, että tällainen matkailu, varsinkin hirvenmetsästyksen suhteen tehtäisiin hyvässä yhteistyössä paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen kanssa. Osa maanomistajista on kuitenkin valmis vuokraamaan metsästysoikeuden suoraan matkailuyritykselle ja tällä tavoin vaikuttamaan alueen yritystoiminnan myönteiseen kehitykseen. Syynä yhteistyöhalukkuuteen on metsästysseurojen haluttomuus ottaa maanomistajien mielipiteitä huomioon esim. hirvenmetsästyksen kohdistamisessa tietyille alueille (hirvituhot), lihanjaossa (maanomistaja korvaus) ym. Seuraavassa on esitetty maanomistajien antamia lausuntoja Metsästä Matkailutuotteita hankkeeseen liittyen. Lehto Ilkka Näkisin positiivisena asiana, että alueelle syntyy luontoon ja metsästykseen liittyvää yritystoimintaa. Virkistää alueen elämää, luonnonvarat on hyvä tuotteistaa myös muuten kuin, pelkkään puun tuotantoon. Metsälle tarvitaan myös muita käyttöarvoja tuottamaan lisäarvoa metsänomistajille. Luonto- ja metsästysmatkailu ovat sellaisia arvoja, joista lisäarvoa pystytään tuottamaan. Toivotaan hankkeelle positiivista lopputulosta, jotta saataisiin uusia yrityksiä alueellemme. Yrjö Haukatsalo Olisi hyvä koko suomen kansantaloudelle, että matkailua saataisiin kehitettyä muuallekin kuin Lappiin. Luonto- ja metsästysmatkailu olisivat juuri tällaisia tuotteita, joita suomalaisten pitää pystyä tuotteistamaan. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnalle luonto- ja metsästysmatkailu ja sen myötä lisääntyvät vierailijat paikkakunnalla, virkistäisivät merkittävästi seutukuntaa ja toisivat kaivattuja lisätuloja paikallisille yrittäjille. Metsästysmatkailu olisi hyvä saada toimimaan yhteistyössä alueella olevien metsästysseurojen kanssa. Antti Rantakangas Näen että, kaikissa seutukunnissa on mahdollisuus kasvattaa elinkeinoja myös metsästysmatkailualalla. Toivon, että myös meidän seutukunnassa. Näen pelkästään positiivisena tällaisen yrittämisen, eikä asiassa pitäisi olla ristiriitaa maanomistajien ja metsästäjien välillä. Näin saadaan hirvikantoja säädeltyä. Olen nähnyt hyvin toimivia alan yrityksiä. Ritola Paavo Hirvituhoja on ollut paljon maillani. Mielestäni pitäisi saada hirvikanta aisoihin. Kauriit ovat myös lisääntyneet alueella. Olen pyrkinyt vaikuttamaan hirvilupien lisäämiseen ottamalla yhteyttä riistanhoitopiirin päällikköön, tuloksetta. Metsästysseurassa ei ole välitetty, kun olen pyytänyt heitä kaatamaan
enemmän hirviä. Esittelin vahingot asiantuntijalle ja metsästysseuran puheenjohtajalle. Minua halveksuttiin. Toivon, että metsästysmatkailutoiminta voisi auttaa tässä hirviasiassa. Nimettömiä mielipiteitä: Metsät ja metsästys, suot ja joet voisi kiinnostaa luontomatkailijaa. Siikalatvan alueella näitä on. Soita kannattaisi, hyödyntää voisi rakentaa pitkospuut ja taukotuvan suolle. Kiinnostaa varmasti luontoihmisiä Suomesta ja ulkomailta. Suohan on mystinen paikka ulkomaalaiselle. Uudet ajatukset ja toiminta tervetulleita. Metsästys on tärkeää metsän, riistanhoidon ja liikenteen kannalta. Olen myötämielinen hankkeelle. Varsinainen metsästys (hirvieläimet) + luvat on syytä jättää paikallisille metsästysseuroille. On positiivista, mikäli alueelle syntyy luonto- tai metsästysmatkailuun liittyvää yritystoimintaa. Matkailuyritys voisi tuoda innokkaita metsästäjiä Etelä-Suomesta tai Keski-Euroopasta metsästykseen MUKAAN metsästyseuralaisten opastuksella/valvonnassa. Luontopolkuja, hiihtolatuja ym. saa tehdä metsämailleni, kunhan niistä erikseen sovitaan. Periaatteessa kannatan toimintaa. Uusi metsästysmatkailutoiminta ei saa kuitenkaan rajoittaa metsän tuotantokäyttöä. Olen kuitenkin hankkinut metsää talousmielessä. Metsästysmatkailu ajatuksena on aivan hyvä, mutta se täytyy toteuttaa niin, että paikallisen metsästysseuran ja metsästäjien metsästysmahdollisuudet eivät vaarannu. Suhtaudun positiivisesta, jos seuran kanssa yhteistyössä ja seuran hyväksyntä asialle. Kaikille harrastajille tulisi olla mahdollisuus harrastaa! Metsästysmatkailuyritys soisi mahdollisuuksia. Olen itse tuonut ja suonut metsästysmahdollisuuden kaupunkilaismiehille maillamme. Sen verran on kokemusta asiasta. Asia on kannatettava, mikäli siitä voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa ja lisäarvoa maanomistajille. Hirvet menkööt paikallisille ihmisille. Kannatan metsästysharrastusta paikallisille ihmisille. Paikalliset tuntevat tavat ja ihmiset. En suosi kaupallista toimintaa. En usko hankkeen onnistumiseen. On niin monenlaista isäntää. Ei suurriistan metsästys onnistu tällä tavalla. Tarvitaan asiantuntevaa metsästystä, Haavakoita jää juoksemaan metsään. Vastuu pitää tuntea. 40 vuotta harrastanut metsästystä. Ulkopuolisia apuvoimia ei tarvita metsästämiseen. Paikallisessa seurassa on tarpeeksi metsästysharrastajia huolehtimassa riistakannoista. Paikallisen metsästysseuran toiminta riittää minun mielestäni omistamallani alueella. 1.5 MAATILAMATKAILUTILOJEN TAVOITTEET Maatilamatkailutiloilta selvitettiin yrittäjien halukkuutta ja mahdollisuutta ottaa vastaan uusia asiakasryhmiä luonto- ja metsästysmatkailun toimialueella. Seuraavassa on koostettu heidän mielipiteitään:
1. Maalaiskartano Pihkala, toimitusjohtaja Tarja Hietaharju: Maalaiskartano Pihkala suhtautuu positiivisesti luonto- ja metsästysmatkailun tulemiseen Siikalatvan alueelle. Maalaiskartano Pihkala voi tarjota 76 henkilön majoituskapasiteettiaan matkailijoiden käyttöön ja tarjota myös ruokapalveluita sekä illanviettopalveluita (savusauna) luontoja metsästysmatkailujoille. Toivomme, että metsästysmatkailu voidaan järjestää hyvässä yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen sekä muiden matkailuyritysten kanssa. 2. Wareksen maatilamatkailu, yrittäjä Paavo Junno Wareksen maatilamatkailu toivottaa luonto- ja metsästysmatkailijat tervetulleiksi Siikalatvan alueelle. Virkistää ja piristää aluetta, kun vieraita saapuu kylille. Metsästysmatkailun osalta kannatamme tiivistä ja hyvää yhteistyötä olemassa olevien metsästysseurojen kanssa. Uskomme, että tällaisesta matkailusta hyötyy moni Siikalatvan alueen yrittäjä. 3. Wilppolan Maatilamatkailu, yrittäjä Seppo Juntunen Wilppolan maatilamatkailu on mukana hankkeessa. Wilppolan maatilamatkailutila pystyy tarjoamaan 8-16 henkilön majoituskapasiteettiaan Luonto- ja metsästysmatkailijoiden käyttöön. Pystymme myös tarjoamaan kotaruokailua Luonto- ja metsästysmatkailijoille. Tuemme hanketta saada Siikalatvan alueelle luonto- ja metsästysmatkoja tuottava yritys, joka toisi lisää matkailijoita Siikalatvan alueelle. 4. B&B Rosenberg, osakas Ritva Rosenberg Rosenbergin maatilamajoitus pystyy tarjoamaan luonto- ja metsästysmatkailijoiden käyttöön 20 henkilön majoituskapasiteetin. Toivomme, että alueelta löytyy yhteishenkeä matkailun kehittämiseen ja toiminnan käynnistämiseen. 1.6 YHTEISTYÖTAHOJEN MIELIPITEET Siikalatvan kunnan edustajana tapaamisessa oli kehitysjohtaja Aimo Lehmikangas. Metsästys-, luonto- ja kalastusmatkailu ovat matkailusuuntia. Matkailijat saadaan viipymään alueellamme pidempään ja samalla jättämään enemmän tuloja alueemme. Olemassa oleville maaseutumatkailuyrityksille tulisi täysin uusi asiakasryhmä, tämä mahdollistaa yrityksille myös uusia kasvumahdollisuuksia. Lisää yritystoimintaa alueemme tarvitaan. Olemme tukemassa alueelle syntyvää yritystoimintaa olemassa olevilla resursseillamme neuvonnassa, markkinoinnissa sekä toimintaympäristön rakentamisessa. Pyhännän kunnan edustajina tapaamisessa olivat kunnanjohtaja Jouko Nissinen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juhani Mahosenaho. Pyhännän kunta suhtautuu kaikkiin alueen elinkeinotoimintaa kehittäviin hankkeisiin positiivisesti. Luonto- ja metsästysmatkailu on matkailusuunnista sellainen, joka luontevasti soveltuu oloihimme mahdollistaen kokeiluluontoisen toiminnan käynnistämisen. Metsästysmatkailussa kannatamme yhteistyötä paikallisten metsästysseurojen kanssa, joista löytyy alueen paras paikallistuntemus. Paikalliset metsästäjät mahdollistavat metsästysmatkailusta Siikalatvan ja Pyhännän kunnan alueilla omaleimaisen tuotteen, jota ei muilla kaupallisilla toimijoilla ole tarjota. Tämä
on meidän suuri vahvuus ja tuemme sen hyödyntämistä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. 1.7 METSÄLLE SAATAVA LISÄ-ARVO LUONTO- JA METSÄSTYSMATKAILUSTA Metsämaalle olisi hyvä löytää uusia tuotto mahdollisuuksia, joilla hankittaisiin maanomistajille lisätuloja ja samalla kasvatettaisiin metsämaan arvoa sijoituskohteena. Luonto- ja metsästysmatkailun tuottavuutta on vaikea tarkkaan arvioida, mutta esimerkkinä voidaan käyttää esimerkiksi Kuusamon yhteismetsää, jossa metsästysmatkailu on osittain tuotteistettu ja tavoitteena nimenomaan on tuottaa lisä-arvoa osakkaille. Kuusamon Yhteismetsän pinta-ala on 85 500 ha. Heillä myydään pienriistalupia 30 ja 15 euron päivähintaan. Kalliimpi lupa oikeuttaa metsästämään kaikkea pienriistaa ja edullisempi lupa kaikkea muuta pienriistaa paitsi kanalintuja. Hirviluvat, Kuusamon Yhteismetsä on myynyt tarjousten perusteella eri metsästysporukoille. Hirvilupamäärä on vaihdellut hirvikannan koon mukaan ja tällä hetkellä lupia anotaan 160 kpl. Metsästyspalveluiden tuotto on noussut 2000-luvulla ja on tällä hetkellä merkityksellinen osa Kuusamon Yhteismetsän metsätalouden tuottoa. Vuosittainen tulo metsästyspalveluista vaihtelee 100 000-300 000 euron välillä. Hehtaarikohtainen tuotto on täten 1,16 3,50 euron välillä. Kuusamon yhteismetsän malli on mietitty maanomistajan näkökulmasta mahdollisimman helpoksi: 1. Myydään pienriistalupia suoraan metsästäjille 2. Anotaan hirviluvat ja myydään ne pystykaupalla metsästäjille 3. Vuokrataan mahdollisesti mökkejä majoitusta varten Tämä malli tuottaa maanomistajalle vähän paremman hirvenlihan hinnan kuin, että hirvet myytäisiin suoraan lihajalostajalle. Pyynnin organisointi jää toki pois, joka lisää mallin kannattavuutta maanomistajille. Matkailijan kannalta malli ei ole loppuun asti mietitty kokonaisuus; Ensin täytyy kilvoitella hirvenkaatoluvista, varata majoitus erikseen, järjestää ruokailu omilla eväillä tai etsiä itse ruokapalvelun tuottajat ja opetella maastoalueet ym. Vaatii siis paljon viitseliäisyyttä tehdä metsästysmatka tällä tavalla omatoimisesti. Toisenlainen esimerkki kaupallisesta toiminnasta tulee Etelä-suomesta ja siellä toimijana on Kuninkaan Erä. Kuninkaan Erä, toimii Suomessa useammalla paikkakunnalla tarjoten erilaisia metsästysmatkoja eri asiakasryhmille. Kuninkaan Erä on vuokrannut Laukon kartanon maiden metsästysoikeuden pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, harjoittaakseen tällä alueella pelkästään hirven ja valkohäntäkauriin metsästystä. Kuninkaan Erällä on käytössään Laukon kartanon alueella noin 2500 ha yhtenäistä pyyntialuetta. Yritys hakee tälle alueelle hirvenkaatoluvat ja valkohäntäkauriin kaatoluvat, joita myy erilaisissa metsästyspaketeissa asiakkailleen. Kuninkaan Erä hankkii majoituspalvelut ulkopuolisilta alihankkijoilta, mutta tuottaa tarvittavat ruokapalvelut itse. Kohderyhmänä Kuninkaan erällä ovat suomalaiset yritysasiakkaat sekä ulkomaalaiset varakkaammat metsästäjät ja ryhmät. Vuonna 2010 Kuninkaan erällä oli käytössä kahden hirven kaatoluvat. Valkohäntäkauriin kaatolupia oli vastaavasti käytössä noin 70 kpl. Metsästys keskittyykin valkohäntäkauriin metsästykseen ja on tuotteistettu hyvin. Matkailijan kannalta paketti on kokonaisuus, joka on helppo