Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014
TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa tietoa saat sosiaalijohtajalta, sosiaaliohjaajalta ja Sosiaali- ja terveysministeriön oppaasta: Toimeentulotuki - opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 (saatavissa esim. kirjastoista, STM:n internet-sivuilta Julkaisut-linkistä). MITÄ ON TOIMEENTULOTUKI? Toimeentulotuen oikeudellinen määritelmä kuuluu seuraavasti: Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. (Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 2 1 mom) Toimeentulotuki on ruokakuntakohtainen rahallinen etuus, joka on luonteeltaan viimesijainen. Hakijalla on velvollisuus hakea niitä sosiaaliturvaetuuksia, joihin hänellä on oikeus (esim. työttömyysturva, asumistuki, opintoraha ja -laina, elatusturva) ennen toimeentulotuen hakemista. Hakijan on aktiivisesti pyrittävä parantamaan työmarkkina-asemaansa esim. hakeutumalla työhön, työkokeiluun tai -harjoitteluun tai ammatilliseen koulutukseen. MITEN SELVITETÄÄN OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN? Toimeentulotukioikeus selvitetään normilaskelmalla, jossa huomioidaan perusosa ja muut toimeentulotukeen oikeuttavat menot (perusmenot) ja ruokakunnan käytettävissä olevat tulot (nettotulot). Tuloista vähennetään menot. Mikäli laskelmassa huomioidut menot ovat tuloja suuremmat, on henkilö oikeutettu erotuksen suuruiseen perustoimeentulotukeen. Tavallisimmin toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Erityisestä syystä tukea voidaan hakea kuukautta pidemmälle ajalle, jolloin myös laskelma laaditaan vastaavalle ajalle. Laskelma voidaan tehdä useammalle kuukaudelle myös tilanteissa, joissa ruokakunnan tuloissa on tapahtunut huomattavia muutoksia. 2
Laskelmassa huomioitavat menot Perusosa määräytyy ruokakunnan koon mukaan. Perusosaan sisältyvät: Näistä menoista ei tarvitse toimittaa tositteita hakemuksen liitteeksi. ravinto- ja vaatemenot, vähäiset terveydenhoitomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja televisioluvasta, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot Vuonna 2015 perusosat ovat suuruudeltaan seuraavat:(kansaneläkeindeksi 1630) TUEN Alennettu 2) Alennettu 3) SAAJA PERUSOSA - 20 % - 40 % Yksin asuva /kk 485,50 388,40 291,30 /pv 16,18 12,94 9,71 Yksinhuoltaja /kk 534,05 427,24 320,43 /pv 17,80 14,24 10,68 Muu 18 v. täyttänyt sekä avio- ja avopuolisot /kk 412,68 330,14 247,61 /pv 13,76 11,01 8,26 Vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt /kk 354,42 283,54 212,65 /pv 11,81 9,45 7,09 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 10-17 vuotiaat lapset 1. lapsi /kk 339,85 /pv 11,33 2. lapsi /kk 315,58 /pv 10,52 3. jne lapsi /kk 291,30 /pv 9,71 Alle 10 vuotias lapsi 1. lapsi /kk 305,87 /pv 10,20 2. lapsi /kk 281,59 /pv 9,39 3. jne lapsi /kk 257,32 /pv 8,58 Perusmenot kattaa tarpeellisen suuruisina asumis- ja terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot ja muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot. 3 Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi, /kk / 30 pv (TOTUL 15 ) 2) Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 %, jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai alle 25- vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan koulutuksesta ilman perusteltua syytä tapahtuneen kieltäytymisen tai keskeyttämisen johdosta. (TOTUL 10 1 ja 4 mom.) 3) Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %, jos kieltäytyminen on toistuvaa. (TOTUL 10 3 ja 4 mom.)
Asumismenoina huomioidaan vuokra, osakehuoneiston hoitovastike ja asuntolainojen korot kuukautta kohti laskettuina. Lisäksi huomioidaan sähkölaskut erääntymiskuukautenaan, vesi- ja saunamaksut, kotivakuutus kuukautta kohti laskettuna sekä omakotitalossa lämmitys-, jätehuolto-, nuohous-, tontin vuokra- ja kiinteistöveromenot kuukautta kohti laskettuina. Asumismenojen kohtuullisuutta säätelevät asumistukilain 6 ohjeet. Laskelmassa huomioitavat tulot Terveydenhuoltomenoina huomioidaan lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuus ja julkisten terveydenhuoltopalveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset (poliklinikka- ja sairaalamaksut, hammashoito terveyskeskuksessa). Yksityisen terveydenhuollon osalta käytetään tarpeen mukaista harkintaa (edellyttää yhteydenottoa sosiaalityöntekijään etukäteen). Lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hankinnasta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia voidaan huomioida perusturvalautakunnan antamien myöntämisohjeiden mukaisesti. Menot huomioidaan alkuperäisen erääntymiskuukauden laskelmassa. Opintolainan korot huomioidaan erääntymiskuukautenaan, ellei ole oikeutta valtion korkotukeen tai korot eivät ole pääomitettavissa. Korot huomioidaan vain niiden hakuajankohtaa edeltäneiden kuuden kuukauden osalta, joina hakijalla oli oikeus toimeentulotukeen. Tuloilla tarkoitetaan ruokakunnan käytettävissä olevia tuloja eli nettotuloja, jotka ovat käytettävissä kuukautena, jolloin toimeentulotukea haetaan. Tuloja ovat mm. palkka, yritystulo, eläkkeet, sairausvakuutus-, kuntoutus-, äitiys- ja vanhempainraha, työttömyysturvaetuudet, koulutustuki, opintoraha ja laina, asumislisä, lastenhoidon tuki, elatusapu/-tuki, asumistuki, lapsilisä ja säästöt. HUOM! Toimeentulotukilain 11 :ää on muutettu lailla 940/2014. 1.1.2015 lukien ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %. Tulona jätetään huomioimatta kuitenkin enintään 150 /kk. Ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen. Lainmuutoksen myötä etuoikeutetun ansiotulon menettely on pysyvä osa toimeentulotukea. Varallisuus voidaan edellyttää realisoitavaksi, jos se ei ole tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi (realisoitavaksi voidaan katsoa mm. metsäpalsta, muu kuin välttämätön ja kohtuullinen asunto ja auto, osakkeet, yms.). 4
Täydentävä toimeentulotuki henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista johtuen Toimeentulotuen tavoitteena on lisätä henkilön tai perheen turvallisuutta ja toimintakykyä vaikeissa elämänkriiseissä. Sosiaaliohjaaja kartoittaa hakijoiden elämäntilanteen, jotta löydettäisiin kattava ja monipuolinen palvelu henkilölle tai perheelle. Erityiset tarpeet ja olosuhteet voivat johtua mm. työttömyydestä, sairaudesta, perheen perustamisesta, perheenlisäyksestä, avio- tai avoerosta, vaikeuksista lapsen tapaamisessa tai ylivelkaantumisesta. Tarpeen arviointi edellyttää yhteydenottoa Pyhännän sosiaaliohjaajaan. Häneltä saa myös tietoa päivystysajoista. MITEN TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN? Toimeentulotuen myöntää hakijan oleskelu- tai asuinkunta, siis se sosiaalitoimisto, jonka alueella hakijalla on viimeisin väestökirjalain mukainen osoite. Hakija, joka on täyttänyt 18 vuotta, asioi toimeentulotukiasioissa itsenäisesti. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti pääsääntöisesti silloin, kun hakija ei ole muun kuin taloudellisen tuen tarpeessa. Kirjalliset hakemukset käsittelee toimistosihteeri. Hakemuslomakkeita ja luetteloita tarvittavista liitteistä saa sosiaalitoimistosta noutamalla tai postitse. Kaikki hakemuksessa mainitut tulot ja perusosan ulkopuoliset menot on todennettava tosittein. Uuden asiakkaan kohdalla tarvitaan lisäksi mm. henkilön varallisuutta, asumista ja työmarkkina-asemaa selvittäviä tositteita. Mikäli hakijalla on elämäntilanteesta tai olosuhteista johtuen jokin erityinen tarve (kts. edellinen kappale), on otettava yhteyttä sosiaaliohjaajaan. Viranhaltija päättää toimeentulotuen myöntämisestä. Päätös annetaan kirjallisena asiakkaalle paikanpäällä tai se lähetetään kotiosoitteeseen. Kirjallisissa hakemuksissa käsittelyaika on Pyhännällä ollut yleensä alle viikon. Päätökseen tyytymätön voi pyytää virheen korjausta päätöksen tehneeltä viranhaltijalta tai tehdä oikaisuvaatimuksen Pyhännän kunnan perusturvalautakunnalle 14 vuorokauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi valittaa Oulun Hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole muutoksenhakuoikeutta. 5
Tavallisimmin toimeentulotuki maksetaan hakijan pankkitilille ja se on nostettavissa 3-5 vuorokauden kuluttua. Toimeentulotuki voidaan maksaa myös suoraan sosiaalitoimistolta asiakkaan esittämiin laskuihin maksun saajalle. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan määrätä perittäväksi takaisin tuen saajalta jos hänellä on tuloja tai varoja mutta ne eivät ole toimeentulotukea haettaessa käytettävissä. Mikäli toimeentulotukea on myönnetty ennakkona esim. odotettavissa olevaa sosiaalietuutta vastaan, voidaan ko. etuudesta periä toimeentulotuen osuus siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona. (Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 19-23 ) Virheellisten ja harhauttavien tietojen perusteella myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin tai saattaa asia rikosoikeudelliseen käsittelyyn petoksena. Samoin voidaan menetellä, mikäli pitkäaikaisen (yli kuukauden mittaisen) toimeentulotukipäätöksen saanut hakija laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa päätöksen voimassaoloaikana tapahtuneista muutoksista tuloissaan tai asumisolosuhteissaan ja näin saavuttaa aiheetonta etua. (Laki toimeentulotuesta 1412/1997) TOIMEENTULOTUEN LASKUESIMERKKEJÄ ESIMERKKI 1. Yksin elävä työmarkkinatukea saava työtön hakee toimeentulotukea. Vuokra on 350,00 /kk, asumistuki 295,00 /kk. Lisämenona on sähkölasku 69,90 ja 25,90 :n omavastuu lääkärin määräämistä lääkkeistä. *705,20-141,04 (vero 20 %) = 564,16 TULOT: työttömyyspäiväraha (kerroin: 21,5 päivää) * 564,16 asumistuki 295,00 MENOT: perusosa -485,50 vuokra -350,00 sähkö -69,90 terveydenhuolto -25,90 erotus(=normivaje) -72,14 Esimerkki 1:ssä toimeentulotukea myönnetään 72,14. 6
ESIMERKKI 2. Lapseton aviopari hakee toimeentulotukea. Mies on palkkatyössä ansaiten 1818,55 /kk/netto. Palkasta vähennetään 20 %, enintään 150 euroa. Vaimo opiskelee korkeakoulussa tulonaan opinto-raha 301,89 /kk/brutto (vero 10 %). Hän ei ole hakenut opintolainaa, jota olisi oikeutettu nostamaan 300,00 /kk. Perhe asuu omistamassaan osakehuoneistossa, jonka hoitovastike on 156,00 /kk. Asunto-lainaa heillä on 67.275,00, lyhennys on 302,74 /kk ja korot 336,38 /kk. Lisämenona on sairaalalasku 138,00. TULOT: palkka 1668,55 opintoraha- ja laina 571,70 MENOT: perusosat -825,36 hoitovastike -156,00 asuntolainan korot -336,38 terveydenhuolto -138,00 normierotus +784,51 Hakemus hylätään. Perheen käytettävissä olevat tulot riittävät kattamaan toimeentulotukeen oikeuttavat menot. Laskelmassa on huomioitu vaimon tulona opintolaina, koska se on opiskelijan ensisijainen tulonlähde. Lainojen lyhennykset eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. ESIMERKKI 3. Avopari hakee toimeentulotukea, heillä on 8- ja 13-vuotiaat pojat. Mies saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 1.028,89 /netto/ 20 pv erä, (21,5 pv = 1106,06 /kk). Avovaimo on puolipäivätyössä ansaiten 800,85 /kk netto. Palkasta vähennetään 20 %, 150,00. Perhe asuu omakotitalossa, johon heillä on asunto-velkaa 42.300, josta lyhennys 250,00 /kk ja korot 329,10 /kk. Kela maksaa asumistukea 104,80 /kk. Muita menoja ovat sähkö 116,20 /kk, öljylämmitys 105,50 /kk, vesi 57,90 /kk, jätehuolto 22,70 /kk, kotivakuutus 25,00 /kk, tontin vuokra 35,20 /kk ja kiinteistövero 11,95 /kk. Lisämenoina heillä on auton osamaksu 251,37 /kk, puhelinlasku 106,40 ja vaatemeno 175,68. TULOT: työttömyyspäiväraha 1106,06 palkka 650,85 asumistuki 104,80 lapsilisä 201,55 MENOT: perusosa -1.471,08 asuntolainan korot -329,10 sähkö -116,20 lämmitys -105,50 vesi -57,90 jätehuolto -22,70 kotivakuutus -25,00 tontin vuokra -35,20 kiinteistövero -11,95 normierotus= -111,37 Toimeentulotukea myönnetään 111,37. Muilta osin hakemus hylätään. Asuntolainan lyhennys ja auton osamaksu eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joten niitä ei laskelmassa huomioida. Puhelinkulut ja vaatemenot sisältyvät perusosaan. Työttömyyspäivärahaa laskettaessa kerroin on 21,5 päivää. 7
PYHÄNNÄN KUNTA Sosiaalitoimisto Manuntie 2, 92930 PYHÄNTÄ Tiedustelut: Sosiaalijohtaja... puh. 040 1912 251 Sosiaaliohjaaja... puh. 040 1912 207 Toimistosihteeri... puh. 040 1912 250 8