Loppuraportti 25.5.2010 Poistumisturvallisuustarra
Tiivistelmä Kymenlaaksossa toteutettiin keväällä 2010 kerrostaloihin suunnattu poistumisturvallisuushanke, jonka tavoite oli opastaa kerrostalojen asukkaita oikeaan menettelytapaan tulipalossa. Hankkeen keskeinen ajatus oli asentaa kerrospalon rappukäytävän ja asuinhuoneiston väliseen kerrostaso-oveen oikeasta menettelytavasta muistuttava tarra. Enintään 8-kerroksisissa asuinkerrostaloissa on sellainen ominaisuus, että asuinhuoneistoista on vain yksi uloskäytävä ja sen lisäksi varatie, jonka käyttö vaatii hyvin usein palokunnan toimenpiteitä. Jos rappukäytävässä on savua, asukkaan tulisi sulkea rappukäytävään johtava kerrostaso-ovi, soittaa 112 ja jäädä asunnon parvekkeelle tai ikkunan ääreen odottamaan palokunnan tuloa. Savuisen rappukäytävän kautta poistuminen on riskialtista toimintaa. Tarrat toimitettiin pääsääntöisesti postittamalla ne kerrostalohuoneistoihin. Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille lähetettiin ennakkoon ilmoitustaululle kiinnitettäväksi tarkoitettuja tiedotteita saatekirjeen kera. Ennen tarrojen toimittamista suoritettiin alkumittaus T1 ja tarrojen toimittamisen jälkeen toistomittaus T2 puhelinhaastatteluina. Mittausten avulla saatiin tietoa muun muassa alkusammutuskaluston ja palovaroittimien määrästä. Osa kysymyksistä oli samoja molemmissa mittauksissa, ja niiden avulla saatiin tietoa muutoksesta ja siten käsitys hankkeen mahdollisesta vaikuttavuudesta. Tärkein mielenkiinnon kohde oli ihmisen käyttäytyminen tilanteessa, jossa rappukäytävässä on savua. Vastaajille annettiin kaksi vaihtoehtoa, joista yleissäännön mukaisesti väärä vastaus oli poistun rappukäytävän kautta turvaan ja oikea vastaus oli suljen oven, soitan 112 ja jään odottamaan. Alkumittauksessa väärän vaihtoehdon valitsi 39 % vastaajista, mutta toistomittauksessa enää 19 % väärän vastauksen antaneiden osuus siis puolittui. Eräät muutkin mittarit osoittivat muutosta parempaan suuntaan. Hankkeen ohjausryhmä suosittelee, että 1. hankkeen pitkäaikaista vaikuttavuutta tulisi mitata suorittamalla esimerkiksi vuoden päästä kolmas mittaus T3 2. Kymenlaaksossa tulisi suorittaa kerrostalopaloista laadullinen tutkimus, jonka tutkimusongelmana olisi kerrostaloasukkaiden käyttäytyminen 3. poistumisturvallisuustarra tulisi laajentaa valtakunnalliseksi, mutta saattaa olla hyödyllistä odottaa ensin edellä mainittujen tutkimusten tulosten valmistumista 4. uusissa kerrostaloissa rakennuttaja voisi kertoa asukkaille oikean menettelytavan antamalla heille asiaa koskevan käyttöohjeen. - I -
Alkusanat Tämä hanke sai alkusanansa kahvipöytäkeskustelusta. Kymenlaaksossa tapahtuneen kerrostalopalon jälkeen eräs pelastuspäällikkö ihmetteli kahvipöydässä, miksei asukkaita opasteta oikeaan käyttäytymiseen esimerkiksi huoneiston kerrostaso-oveen kiinnitettävällä tarralla. Pienen aivoriihin jälkeen tehtiin tarran ensimmäinen luonnos, ja seuraavana päivänä jälleen kahvipöydässä tehtiin päätös kokeilla asiaa käytännössä. Pelastusjohtaja otti yhteyttä Suomen Palopäällystöliittoon (SPPL) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöön (SPEK). Molemmat järjestöt olivat halukkaita lähtemään mukaan hankkeeseen. Päätettiin, että Palopäällystöliitto hakee hankkeelle rahoitusta Palosuojelurahastosta ja että Kymenlaakson pelastuslaitos pilotoi hankkeen. Hankkeen ohjausryhmään tuli luonnostaan edustajat Suomen Palopäällystöliitosta, Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä ja Kymenlaakson pelastuslaitoksesta. Lisäksi ohjausryhmään kutsuttiin edustajat Tampereen aluepelastuslaitoksesta ja Helsingin pelastuslaitoksesta. Kahvipöytäkeskustelusta hankkeen loppuraportin tekemiseen kului aikaa 1,5 vuotta. Tämän ajan kuluessa tiedotusvälineistä on saanut lukea lähes viikoittain kerrostalopaloista, joissa tietyt, tässäkin hankkeessa esille tulleet asiat toistuvat: kerrostalopaloissa vaarassa on aina useita, jopa kymmeniä henkilöitä, palavan huoneiston ovi jää auki, savun leviäminen levittää vahingot laajalle alueelle, ihmisiä poistuu rappukäytävän kautta, osa asukkaista pelastetaan palokunnan toimenpitein. Nämä tiedotusvälineissä olleet kertomukset ja alan sisältä saatu palaute osoittavat, että hankkeelle on ollut tilaus. Palosuojelurahasto on osallistunut hankkeen rahoitukseen 100 %:sti. Ohjausryhmään kuuluvat ovat osallistuneet kokouksiin virkatyönä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstö on osallistunut hankkeen toteutukseen virkatyönä. Hankkeen toteutuksessa avustivat Mainostoimisto Zerren, markkinatutkimusyritys Oivaltamo Research Agency, Itella Oyj:n yrityspalvelut ja PA Group Finland painopalvelut. Hankkeen ohjausryhmän ja taustaorganisaatioiden puolesta kiitämme Palosuojelurahastoa ja edellä mainittuja toteutuksessa avustaneita tahoja. Tämä loppuraportti on saatavilla sähköisessä muodossa SPPL:n verkkosivuilta. Helsingissä 25.5.2010 ohjausryhmän puolesta Tomi Timonen koulutusjohtaja Suomen Palopäällystöliitto Kari Ylönen paloinsinööri Kymenlaakson pelastuslaitos - II -
Sisällys TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLLYS i ii iii 1 PERUSTEET 1 1.1 Kerrostalohuoneistojen poistumisideologia 1 1.2 Asuinhuoneiston kerrostaso-ovi 1 1.3 Toimintamalli 2 1.4 Tapauksia 3 2 HANKE 5 2.1 Hankkeen tavoite 5 2.2 Hankkeen hallinnointi 5 2.3 Tarran sisällöstä päättäminen 5 2.4 Alkumittaus 5 2.5 Tiedottaminen taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille 5 2.6 Tarrojen jakelu 6 2.7 Toistomittaus 6 2.8 Kustannukset ja rahoitus 7 2.9 Tiedottaminen 7 3 TULOKSET 8 3.1 Sisältö 8 3.2 Hanke 9 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET 11 4.1 Sisältö 11 4.2 Hanke 11 5 SUOSITUKSET 13 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Tarran sisältöön liittyvä tutkimus Poistumisturvallisuustarra Alkumittauksen tulokset Saatekirje kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille Tiedote taloyhtiöiden ilmoitustauluille Self-mailer Toistomittauksen tulokset Kustannuslaskelma - III -
1 Perusteet 1.1 Kerrostalohuoneistojen poistumisideologia Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan E1 (Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2002) mukaan rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä, tarkoituksenmukaisesti sijoitettua uloskäytävää (E1 10.3.1). Määräyksestä on olemassa poikkeus, jonka mukaan yksi uloskäytävä sallitaan enintään kahdeksankerroksisessa rakennuksessa, kun poistumisalueen käyttötapana on asunto, huoneistoalaltaan alle 300 m 2 :n työpaikkatila taikka alle 300 m 2 :n tuotanto- tai varastotila. Tällöin poistumisalueilta on lisäksi oltava varatie, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai palokunnan toimenpitein. (E1 10.3.2.) Annetun ohjeen mukaan varatienä voidaan pitää tarkoituksenmukaisesti sijoitettua parveketta tai ikkuna-aukkoa, joiden kautta pelastautuminen on mahdollista joko pelastamistoimenpitein tai kiinteitä tikkaita pitkin taikka muita sopivia rakennusosia hyväksi käyttäen maanpinnalle tai muulle palossa turvalliselle paikalle. Varatien järjestämisestä neuvotellaan paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. (E1 10.3.2 ohje.) Hyvin usein varatien käyttö vaatii palokunnan toimenpiteitä. Suurten henkilömäärien pelastaminen varateiden kautta ei ole realistista, koska pelastuslaitoksen rajalliset resurssit sitoutuvat pelastamisen ohella palavana huoneiston sammuttamiseen. Jos rappukäytävässä on savua, pääsääntöisesti huoneistossa olevat joutuvat käytännössä pysymään siellä sammutustoimien ajan. 1.2 Asuinhuoneiston kerrostaso-ovi Asuinkerrostalossa jokainen huoneisto muodostaa oman palo-osaston. Osastoivien rakennusosien vaatimus P1-luokan asuinkerrostalossa on EI 60 (E1 7.2.1.), jossa E tarkoittaa tiiveyttä, I palonkestävyyttä ja luku 60 palon kestävyyttä minuutteina. Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta (E1 7.3.1), joten kerrostalohuoneiston ja rappukäytävän välisen oven tulee olla osastoiva ja sen osastointivaatimus on EI 30. Poikkeuksena puolitussäännöstä voidaan riittävän turvallisena pitää, että enintään kahdeksankerroksisessa asuinrakennuksessa asuinhuoneiston kerrostaso-oven paloluokka saa olla EI15, mikäli samassa aukossa on lisäksi toinen ovi (Ympäristöopas 39). Osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa (E1 7.3.2). Annetun ohjeen mukaan suljinta ei kuitenkaan tarvita asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa (E1 7.3.2 ohje). Vaikka edellä mainitut ovat nykyisin voimassa olevista säädöksistä, ovat samantasoiset vaatimukset olleet voimassa jo pitkään. Jos rappukäytävässä on savua ja huoneistossa olevat joutuvat odottamaan joko palavan huoneiston sammuttamista tai palokunnan suorittamaa pelastamista varatien kautta, olennaisinta heidän selviytymisen kannalta on rappukäyvän ja huoneiston välisen oven tiiveys. - 1 -
1.3 Toimintamalli Jos kerrostalohuoneistossa tapahtuu tulipalo, oikea toimintamalli huoneistossa sisällä oleville on: pelasta vaarassa olevat ja ohjaa kaikki rappukäytävään yritä alkusammutusta, jos sinulla on siihen keinot ja uskot siihen pystyväsi poistu rappukäytävään ja sulje ovi perässäsi tee hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112 tiedota tulipalosta muissa rappukäytävän huoneistoissa oleville; jos rappukäytävässä ei ole vielä savua, sen kautta on muidenkin turvallista poistua opasta palokunta oikeaan rappukäytävään ja kerro heille palavan huoneiston numero ja kerros jos paikalla on useita toimintakykyisiä henkilöitä, kannattaa tehdä työnjakoa yksi sammuttaa, toinen tekee hätäilmoituksen, kolmas varoittaa muita huoneistoja. Jos olet sisällä kerrostalohuoneistossa ja havaitset rappukäytävässä olevan savua, oikea toimintamalli on: soita yleiseen hätänumeroon 112 ja kerro tilanne hätäkeskukselle mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja ilmaise sijaintisi palokunnalle. Suurin riski sisältyy savuiseen rappukäytävään menemiseen. Ensinnäkin savuun menevä joutuu suureen vaaraan, sillä savussa oleva häkä ja myrkylliset kaasut johtavat nopeasti tajunnan menetykseen. Lisäksi palokunta joutuu sitomaan resurssejaan rappukäytävässä olevien pelastamiseen eikä pääse torjumaan suurinta uhkaa eli tulipaloa. Jos tulipalo on muussa kuin omassa huoneistossa, turvallisin paikka on oma huoneisto. Siihen sisältyy kuitenkin olennaisena tekijänä huoneiston ja rappukäytävän välisen kerrostaso-oven tiiveys. Edellä esitetyt toimintamallit ovat ikään kuin kerrostalon käyttöohjeita. Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys, että monet kerrostaloissa asuvat eivät ole tiedostaneet oikeaa toimintamallia. Jos palavan huoneiston ovi jää auki, tuloksena on helposti rappukäytävän maalaus (ehkä 20 000 euroa) tai vähintään sen pintojen pesu (ehkä 5 000 euroa). Vähäisissäkin tapauksissa oikealla toimintamallilla on merkitystä vahinkojen synnylle. pysy huoneiston sisällä ja sulje rappukäytävään johtava ovi - 2 -
1.4 Tapauksia Tiedotusvälineistä löytää viikoittain uutisia kerrostaloissa tapahtuneista tulipaloista. Seuraavassa on muutamia näistä: 14.3.2009 Helsinki (Uusi Suomi) Kahdeksan ihmistä loukkaantui kerrostalon tulipalossa Helsingin Kalliossa lauantaina aamuyöllä. Pelastuslaitos evakuoi yhteensä parisenkymmentä asukasta talon kahdesta rappukäytävästä, jotka olivat täynnä savua. Kuusi asukasta jouduttiin hakemaan asunnoistaan savusukeltamalla. Loukkaantuneista kolme sai vakavan häkämyrkytyksen ja heidät kuljetettiin Meilahden sairaalaan. Pelastuslaitoksen mukaan palo sai alkunsa kerrostalon ensimmäisen kerroksen asunnosta ja levisi hormin kautta alimman kerroksen ravintolan varastoon sekä ulkokautta yläpuolella sijaitsevaan huoneistoon. Ainakin yksi asunto tuhoutui palossa täysin, ja useat asunnot kärsivät savuvahinkoja. Kahden asunnon asukkaat siirrettiin tilapäismajoitukseen. Palokunnan saapuessa paikalle kahdesta rappukäytävästä tuli savua. Asukkaita osa tuli ulos itse ja osa palokunnan avustamana. 26.7.2009 Tukholma (Yle) Kuusi saman perheen jäsentä on saanut surmansa rajussa tulipalossa Tukholmassa. Viisi kuolleista on alle 16-vuotiaita tyttöjä. Myös somaliperheen äiti kuoli tulipalossa. Perheen kaksi poikaa pelastuivat, vaikka toinen heistä on sairaalahoidossa. Palokunnan tullessa paikalle palomiehet löysivät rappukäytävästä kahdeksan ihmistä sekä aikuisia että lapsia. Asukkaat olivat yrittäneet tulta pakoon rappukäytävän kautta. 3.2.2010 Kaarina (Iltalehti) Kaarinassa Varsinais-Suomessa noin kaksikymmentä ihmistä on toimitettu terveyskeskukseen kerrostalopalon takia. Kaksi ihmistä toimitettiin kiireellisempinä tapauksina Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Noin kaksikymmentä asukasta toimitettiin tai he hakeutuivat itse hoitoon terveyskeskukseen. Kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Toinen sairaalaan toimitetuista on pääsemässä jo kotiin ja toinen on tarkkailussa. Kellarista levisi sankasti savua molempiin rappukäytäviin. Ihmisten pelastautuminen alas kerrostalon alaoville oli palomestarin mukaan käytännössä mahdotonta. Useat ihmiset altistuivat savulle. Palomestarin mukaan vakavammilta seurauksilta vältyttiin siksi, että ihmiset odottivat kuuliaisesti pelastustyöntekijöitä ohjeiden mukaan huoneistoissa. Kaksi asukkaista pelastettiin ikkunan kautta. Varsinaista tarvetta siihen ei palomestarin mukaan olisi ollut, mutta pelastamiseen ryhdyttiin asukkaiden hätääntymisen vuoksi. Muut saatiin pelastettua kerrostalon alaovista. 16.3.2010 Kempele (Yle) Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleen keskustassa on sattunut maanantain ja tiistain välisenä yönä kerrostalopalo. Palomiehet joutuivat evakuoimaan 23 ihmistä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Palo sai alkunsa kolmannen kerroksen yhden huoneiston eteisestä. Kerroksia on neljä. Palo saatiin rajattua huoneistoon, mutta se menee pelastuslaitoksen mukaan remonttikuntoon. Saman kerroksen useat huoneistot kärsivät savuhaitoista. Savua levisi myös rappukäytävään. 15.4.2010 Helsinki (Ilta-Sanomat) 15 ihmistä on jouduttu evakuoimaan kerrostalopalosta Helsingin Vesalassa torstaina aamulla. - 3 -
Viisi vietiin sairaalaan. Palo syttyi Aarteenetsijäntie 2:ssa kolmikerroksisen talon toisessa kerroksessa olevassa kaksiossa. Asukkaat pääsivät ulos palavasta kaksiosta omin avuin. Asunnon yläpuolelta pelastettiin ihmisiä tikkaitten avulla. - Yläpuolella pienessä asunnossa oli paljon ihmisiä, jotka yrittivät poistua rappukäytävän kautta. Huomattuaan, ettei sitä kautta pääse ulos, he menivät takaisin asuntoon ja jättivät oven rappukäytävään auki, kertoo päivystävä palomestari RR Helsingin pelastuslaitokselta. Samassa asunnossa avattiin ikkuna, mikä aiheutti sen, että savu suorastaan tulvi rappukäytävästä sisään huoneistoon. Neljä kärsi savumyrkytyksestä. Yksi mursi kätensä hypättyään kolmannesta kerroksesta maahan ennen pelastuslaitoksen saapumista. Palanut asunto meni täyteen remonttiin. Muut tilat kärsivät savuvahingoista. Lähes kaikissa uutisissa esiintyy samoja tekijöitä: vaarassa olevien määrä on suuri suurin riski sisältyy savun leviämiseen tikkaiden tai nostolavan avulla pelastaminen on suhteellisen harvinaista huoneiston oven tiiveydellä on merkitystä. - 4 -
2 Hanke 2.1 Hankkeen tavoite Hankkeen tavoite oli valmistaa kerrostalojen asuinhuoneistojen kerrostaso-oveen poistumisturvallisuustarra, jonka avulla voitaisiin opastaa huoneistoissa olevia oikeaan menettelytapaan tulipalotilanteessa. 2.2 Hankkeen hallinnointi Hankkeeseen osallistuivat yhteistyössä Suomen Palopäällystöliitto (SPPL), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Kymenlaakson pelastuslaitos. Hankkeen hallinnointi oli SPPL:n vastuulla. Pilottialueena oli Kymenlaakson maakunta (7 kuntaa, 183 000 asukasta). Kymenlaaksossa on noin 600 kerrostaloyhtiötä ja noin 30 000 kerrostalohuoneistoa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat koulutuspäällikkö Tomi Timonen SPPL tiedotuspäällikkö Juha Hassila SPEK palomestari Mikael Siitonen Helsingin pelastuslaitos johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen Tampereen aluepelastuslaitos paloinsinööri Kari Ylönen Kymenlaakson pelastuslaitos. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa. Heti hankkeen alusta alkaen mukaan palkattiin mainostoimisto sekä luomaan hankkeen visuaalista ilmettä että ideoimaan hankkeen toteutusta. Mainostoimisto Zerrenin edustaja osallistui ohjausryhmän kokouksiin. Kilpailun perusteella hankkeeseen liittyvät tutkimukset suoritti Oivaltamo Research Agency. Tarran ja muiden painotuotteiden painon hoiti PA Group Finland. Postituksen järjestämisessä avusti Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy. 2.3 Tarran sisällöstä päättäminen Tarran sisällöstä päättämiseksi markkinatutkimuslaitokselle annettiin toimeksianto tutkia tarran mahdollista sisältöä. Tutkimus tehtiin verkkotestinä, johon osallistui 139 alkumittaukseen osallistunutta. Testiin osallistujat olivat kerrostaloissa asuvia kymenlaaksolaisia. Tarran sisältöön liittyvät tutkimuksen tulokset ovat liitteenä 1. Tutkimuksen perusteella tehty poistumisturvallisuustarra on liitteenä 2. 2.4 Alkumittaus Ennen tarrojen jakamista suoritettiin alkumittaus kyselytutkimuksena (tutkimus 1, T1). Tutkimus tehtiin puhelimitse viikolla 5/2010. Tutkimuksen otos oli 502 henkilöä. Oivaltamo Research Agency käytti puhelinhaastattelun tekemisessä alihankintaa. Tutkimuksen kysymykset liittyivät omistukseen, toimintaan, tietoisuuteen ja tarpeeseen. Otos muodostettiin poimimalla Fonectan numerotietokannasta, filtterinä käytettiin kerrostaloissa asumista. Yhteenveto alkumittauksen tuloksista on liitteenä 3. 2.5 Tiedottaminen taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia päätettiin informoida hankkeesta etukäteen. Väestörekisterikeskuksesta hankittiin kaikkien kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien yhteystiedot - 5 -
ja heille lähetettiin ilmoitustaululle kiinnitettäväksi tarkoitettuja tiedotteita saatekirjeellä. Eri taloyhtiöissä on eri määrä rappukäytäviä, mutta niiden määrää ei ollut tarkoituksenmukaista alkaa selvittää taloyhtiökohtaisesti. Jokaiseen kirjeeseen laitettiin neljä tiedotetta. Taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajille lähetetty saatekirja on liitteenä 4 ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille tarkoitettu tiedote on liitteenä 5. Materiaali lähetettiin hallitusten puheenjohtajille viikolla 10/2010. 2.6 Tarrojen jakelu Mahdollisina jakelukanavina ohjausryhmä piti seuraavia tapoja: tarrojen postitus asukkaille Väestörekisterikeskuksen aineiston perusteella tarrojen toimittaminen isännöitsijöille, jotka voisivat jakaa niitä asuntoihin esimerkiksi huoltoyhtiön avustuksella tarrojen toimittaminen taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jotka voisivat jakaa niitä asuntoihin mahdollisesti yhdessä talon suojeluhenkilöstön kanssa tarrojen jakaminen mainospostituksen mukana tarrojen jakaminen henkilökohtaisesti pelastuslaitoksen tai sopimuspalokuntalaisten avulla. Mainospostituksen kautta tapahtuva jakelu hylättiin ensimmäisenä, koska pidettiin mahdollisena, ettei tarraa havaittaisi mainosten keskeltä lainkaan. Samoin useat ovat kieltäneet mainosten jakamisen postiluukkuihin. Huoltoyhtiöiden käyttö voisi olla tehokas tapa jakaa tarrat, mutta koska siitä saattaa tulla lisäkustannuksia, päätöksen sen käytöstä tekee taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Tarra päätettiin liittää niin sanottuun self-maileriin, johon voitiin samaan kokonaisuuteen yhdistää asukkaille suunnattu tiedote. Tarrojen postitukseen käytetty self-mailer on liitteenä 6. Pääjakelutavaksi Kymenlaakson kaupunkeihin (Kotka, Hamina, Kouvola) valittiin tarrojen postitus kuhunkin kerrostalohuoneistoon Väestörekisterikeskuksen toimittaman osoitetietojen perusteella. Osoitetiedot printattiin self-maileriin painossa. Iitissä, Virolahdella ja Miehikkälässä tarrat jakoi pelastuslaitoksen henkilöstö, ja Pyhtäällä jaon suorittivat kaksi sopimuspalokuntaa harjoitusillan yhteydessä. Tarrat postitettiin ja jaettiin viikoilla 11 12/2010. Postituksessa Itellalta saatiin hyvää palvelua. Väestörekisterikeskuksen aineiston käyttöön tulee anoa erikseen lupa. Luvan ehtojen mukaan jaettavassa materiaalissa tulee mainita osoitetietojen lähteenä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä VTJ. Postituksen jo alettua tuli ilmi, että 4,1 % suomalaisista on kieltänyt VTJ:n aineiston käyttämisen suoramarkkinoinnissa. Vaikka aineiston tilaajana oli tässä tapauksessa viranomainen, ei täysin kattavaa osoiteaineistoa saatu, vaan siitä puuttui käytön kieltäneet. Osoitteet menivät Väestörekisterikeskuksesta suoraan painotalolle, joten pelastuslaitos ei nähnyt osoitetietokantaa. Sitä ei osattu edes pyytää katsottavaksi, joten sen kattavuudesta ei ole mitään käsitystä. 2.7 Toistomittaus Toistomittaus suoritettiin tarrojen jakamisen jälkeen kyselytutkimuksena (tutkimus 2, T2). Tutkimus tehtiin puhelimitse viikolla 15/2010. Tutkimuksen - 6 -
otos oli 501 henkilöä ja järjestelyt pääasiassa vastaavat kuin T1:ssä. Otosta muodostettaessa kontrolloitiin sitä, ettei otokseen T2 tullut alkumittaukseen T1 osallistuneita kotitalouksia. T2:n keskeinen tavoite oli arvioida vaikuttavuutta. Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista on liitteenä 7. 2.8 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 41 900 euroa (alv 22 %). Kustannuserittely on liitteessä 8. Ohjausryhmään kuuluvat ovat osallistuneet kokouksiin virkatyönä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstö on osallistunut hankkeen toteutukseen virkatyönä. Hanke on saanut Palosuojelurahaston 100 %:n avustuksen. 2.9 Tiedottaminen Alkumittauksen tulosten valmistuttua juuri ennen tarrojen jakelua tiedotusvälineille jaettiin tiedote hankkeesta. Maakunnallisista lehdistä toinen teki hankkeesta uutisen toisen tyytyessä vain referoimaan jaettua tiedotetta. Valtakunnallinen päivälehti ei hankkeesta kirjoittanut mitään, vaikka sitä lähestyttiin sekä kotimaan toimituksen että maakunnallisen toimituksen kautta. Yleisradio teki hankkeesta uutiset, joka tuli ulos useana päivänä aamun peilin ja eräiden muiden ohjelmien yhteydessä. Yksi paikallislehti teki hankkeesta uutisen. Hankkeesta on tiedotettu muille pelastuslaitoksille muun muassa eri koulutuspäivillä. Kaikki hanketta varten valmistettu materiaali ja tutkimustulokset on ollut saatavilla Kymenlaakson pelastuslaitoksen verkkosivuilla. - 7 -
3 Tulokset 3.1 Sisältö Alkumittaus T1:n keskeiset tulokset olivat seuraavat: Omistus Vastaajista 49 % asui omistusasunnossa, 49 % vuokra-asunnossa ja 2 % asumisoikeusasunnossa. 49 %:ssa kerrostalohuoneistoista on alkusammutuskalustoa. 77 %:ssa kerrostalohuoneistosta on palovaroittimia vähintään 1 alkavaa 60 m 2 :ä kohti. Rappukäytävään johtavaa ovea piti täysin tiiviinä 35 % vastaajista. Oven tiiveyttä piti huonona 18 % vastaajista loppujen 47 % pitäessä keskimmäistä vaihtoehtoa, ovi ei ole aivan tiivis, parhaana kuvauksena. Rappukäytävään johtavan oven tiiveys oli riippuvainen talon iästä. Toiminta, jos rappukäytävässä on savua Vastaajilta kysyttiin heidän toiminnasta, jos rappukäytävässä on savua. Vaihtoehtoja annettiin kaksi: o o poistun rappukäytävän kautta ulos turvaan valitsi 39 % vastaajista jään huoneistoon, suljen oven ja jään odottamaan apua valitsi 61 %. Tietoisuus 18 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei heillä ole riittävästi tietoa siitä, kuinka tulipalon sattuessa tulisi toimia ja lisäksi 44 % eivät olleet aivan varmoja siitä, onko heillä riittävästi tietoa 37 % vastaajista piti tiedon määrää täysin riittävänä. Tarve 68 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei taloyhtiö ole antanut heille riittävästi tietoa paloturvallisuuteen liittyen. 87 % vastaajista oli valmis liimaamaan paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonsa oveen. Toistomittaus T2:n keskeiset tulokset olivat seuraavat: Tarran jakelu 73 % vastaajista kertoi taloutensa saaneen self-mailerin tarroineen neljä vastaajaa kertoi, että talouteen tulleessa self-mailerissa ei ollut lainkaan tarraa (1,1 % niistä talouksista, jotka olivat saaneet selfmailerin) 18 % vastaajista oli sitä mieltä, että self-maileria ei ollut talouteen tullut. Tiedotteen havaitseminen rappukäytävän ilmoitustaululta 30 % vastaajista oli nähnyt ilmoitustaululla olleen tiedotteen 10 % vastaajista oli sitä mieltä, että ilmoitustaululla ei ole tiedotetta lainkaan. Tarran kiinnittäminen oveen (n=367 eli tarran saaneet) 64 % tarran saaneista oli kiinnittänyt tarran oveen ohjeen mukaisesti ja 2 % oli kiinnittänyt sen muualle (esimerkiksi eteisessä olevan komeron oveen) 12 % vastaajista ei ollut kiinnittänyt tarraa, koska ei pitänyt sen ulkonäöstä (3 %) tai ei pitänyt tarraa tarpeellisena (9 %) - 8 -
18 % vastaajista kertoi, että asia oli vielä kesken (asia oli unohtunut). Self-mailerin ja tarran selkeys (n=367 eli tarran saaneet) 97 % vastaajista piti tarran ja self-mailerin viestiä riittävän selvänä. Toiminta, jos rappukäytävässä on savua Kysymys on sama kuin alkumittauksessa. Vastaajilta kysyttiin heidän toiminnasta, jos rappukäytävässä on savua. Vaihtoehtoja annettiin kaksi: o poistun rappukäytävän kautta ulos turvaan valitsi 19 % (alkumittauksessa 39 %) vastaajista o jään huoneistoon, suljen oven ja jään odottamaan apua valitsi 81 % (alkumittauksessa 61 %). Tietoisuus 51 % vastaajista piti tiedon määrää täysin riittävänä alkumittauksessa vastaava osuus oli 37 % eli kasvu oli 14 %-yksikköä. Tarve 55 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei taloyhtiö ole antanut heille riittävästi tietoa paloturvallisuuteen liittyen alkumittauksessa vastaava osuus oli 68 % eli muutos parempaan oli 13 %-yksikköä. Perheen sisällä virinnyt keskustelu (n=230 eli tarran saaneet usean henkilön taloudet) 60 % vastaajista kertoi, että poistumisturvallisuudesta on keskusteltu perheenjäsenten kesken tarran saapumiseen liittyen Medianäkyvyys 23 % vastanneista kertoi nähneensä sanomalehdessä tai kuulleensa radiossa uutisia tähän tarrahankkeeseen liittyen mediassa asian huomanneiden keskuudessa 87 % valitsisi viranomaisten suositteleman poistumismenettelytavan. Palovaroitin rappukäytävässä 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän rappukäytävässä oli palovaroitin, 23 %:n mukaan siellä ei ole palovaroitinta ja 46 % ei tiedä varmuudella asiasta mitään. 3.2 Hanke Pelastuslaitokselle hankkeen johdosta tuli kaikkiaan noin 25 30 yhteydenottoa. Kaukaisimmat yhteydenotot tulivat Oulusta, Akaasta ja Helsingistä nämä kaikki halusivat ostaa tarroja. Heille kaikille lähetettiin tarvitsemansa määrä tarroja. Isännöitsijöiltä tuli palautetta siitä, että heillä ei ollut tietoa hankkeesta. Pari isännöitsijää epäili postitse menevät tiedotteen tehoa, ja pitivät parempana vaihtoehtona esimerkiksi huoltoyhtiön avulla tapahtuvaa jakelua. Suurin osa yhteydenotoista tuli taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta. Kaikki pitivät hanketta tarpeellisena. Ongelmia heidän mukaan on ollut muun muassa siinä, että osa asukkaista ei saanut self-maileria lainkaan osassa self-maileria ei ollut tarraa osa asukkaista ei pystynyt kiinnittämään tarraa omatoimisesti rappukäytävien määrä oli taloyhtiössä suurempi kuin neljä, joten he tarvitsivat lisää tiedotteita tarroja oli mennyt myös luhtitaloihin, joissa ei ole varsinaisia rappukäytäviä. - 9 -
Kaikki yhteyttä ottaneet taloyhtiön hallituksen puheenjohtajat olisivat valmiit suorittamaan jakelun yhdessä talon nimetyn suojeluhenkilöstön kanssa. Myös muutama asukas soitti. Heillä asiana oli muun muassa se, että naapuri oli tarran saanut, mutta he eivät. Yksi asukas moitti tarran liimaa liian sitkeäksi; hänen ensimmäinen kiinnitysyritys oli mennyt vinoon ja tarraa ei enää saanut siistinä irti. Toteutuksen aikana selvisi, ettei kuntien omistamiin vuokrataloyhtiöihin ollut mennyt lainkaan tietoa hankkeesta. Etukäteistiedottaminen oli suunnattu kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, mutta vuokrakerrostaloissa yhtiönä onkin kunnan yhtiö, joka ei ollut saadussa osoiteaineistossa. Medianäkyvyys oli pieni pettymys. Ehkä pienellä aktiivisuudella toinenkin maakuntalehti olisi saatu paremmin mukaan hankkeesta uutisoimaan. Oli myös pettymys, ettei hanke ylittänyt valtakunnallisen päivälehden uutiskynnystä, vaikka jo ensimmäisen vaiheen tutkimuksessa oli saatavilla mielenkiintoista uutta tietoa. - 10 -
4 Johtopäätökset ja kehitysehdotukset 4.1 Sisältö Rappukäytävän ja huoneiston välistä ovea täysin tiiviinä pitää vain kolmasosa vastaajista noin kuudesosan pitäessä oven tiiveyttä huonona. Oven tiiveys on olennainen turvallisuustekijä tulipalon sattuessa ja taloyhtiöiden tulisikin kiinnittää asiaan huomiota. Tilanteessa, jossa rappukäytävässä on savua, alkumittauksessa väärän toimintamallin valitsi lähes 40 % mittaukseen osallistuneista. Tarrahankkeen myötä tämä osuus puolittui. Hankkeen aikana tulipalotilanteeseen liittyvän tiedon määrää täysin riittävänä pitävien osuus kasvoi 14 %-yksikköä ja taloyhtiön tiedottamisen riittävänä pitävien määrä kasvoi 13 %-yksikköä. Edelleen kuitenkin yli puolet vastaajista koki taloyhtiöiden paloturvallisuuteen liittyvän tiedottamisen riittämättömäksi. Taloyhtiöiden tulisikin pyrkiä lisäämään tiedottamista tältä osin ja pelastuslaitosten tulisi pohtia, miten ne voisivat tukea taloyhtiöitä tässä asiassa. Alkusammutuskalustoa oli hankittu vain noin joka toiseen kerrostalohuoneistoon. Tätä osuutta olisi syytä saada nostettua. Palovaroittimia tutkimuksen mukaan oli rappukäytävissään havainnut vain 27 % vastaajista. Asiasta epätietoisten osuus oli suhteellisen suuri eli 46 %, mutta on ilmeistä, että tällä saralla on vielä paljon tekemistä. Hankkeen aikana saatiin uutta tietoa, jota pelastuslaitokset ja muut toimijat pystyvät hyödyntämään omassa toiminnassaan. Näistä havainnoista tulisi pyrkiä tiedottamaan laajasti kaikille toimijoille. 4.2 Hanke Vastaavien hankkeiden toteutuksessa tulisi huomioida seuraavaa: Kehityshanke olisi hyvä pilotoida esimerkiksi yhdellä pelastustoimen alueella kokemusten kartuttamiseksi ennen valtakunnallista ratkaisua. Kehityshankkeeseen olisi hyvä saada toimiva ohjausryhmä, jotta erilaiset näkökannat saadaan laajasti mukaan. Kehityshankkeeseen kannattaisi palkata tarpeen mukaan asiantuntijoita, esimerkiksi mainostoimisto. Kehityshankkeen vaikuttavuutta voisi mitata esimerkiksi alku- ja toistomittauksella. Hankkeeseen liittyvät tutkimukset kannattaisi kilpailuttaa. Jos hankkeeseen liittyy valistuksellinen aspekti, tulisi hankkeen medianäkyvyyteen panostaa kunnolla. Vastaavan tarrahankkeen toteutuksessa tulisi huomioida seuraavaa: Tarran kiinnitys self-maileriin on prosessina sellainen, että yksittäisissä tapauksissa tarra ei kiinnity pohjaan. Toistomittauksen (T2) mukaan puuttuvien tarrojen osuus oli 1,1 % ja tehdyn otoksen mukaan (yli 250 self-maileria tarkastettiin erikseen) alle 0,5 %. Suorapostitus ei toiminut kovin hyvin. Markkinakielto poistaa osoiteaineistosta keskimäärin 4,1 % ja muutenkin osoiteaineiston kattavuudesta ei jäänyt kovin hyvää kuvaa. - 11 -
Jos olisi mahdollista saada markkinakielto estettyä viranomaisperusteella ja jos olisi mahdollista saada osoiteaineisto tarkasteltavaksi ennen sen hyväksymistä, suorapostitusta voisi vielä ehkä harkita. Maksaa hieman, mutta helppo hoitaa. Paras tapa hoitaa tarrojen jakelu voisi olla toimittaa ne taloyhtiön hallituksen puheenjohtajille ja kunnallisten vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajille. Tarrojen määrä voisi olla esimerkiksi 20 % suurempi kuin taloyhtiön asuntojen lukumäärä Jos he suostuisivat tarrat jakamaan, tarra ei häviäisi mainospostin mukana, asukas saisi tarvittaessa kiinnitysapua ja tarran puuttuminen self-mailerista ei haittaisi. Isännöitsijöille tulisi ilmoittaa hankkeesta etukäteen. Isännöitsijöillä on muun muassa maakunnallisia järjestöjä, joiden kautta lienee mahdollista saavuttaa suurin osa isännöitsijöistä. Self-mailerit ja tarrat voisivat periaatteessa olla pelastuslaitoskohtaiset, mutta maahanmuuttajatalouksiin tarkoitetut tuotteet eri kielillä kannattaisi valmistaa pelastuslaitosten välisenä yhteistyönä. Self-mailerin ulkoasuun tulisi kiinnittää huomiota, jotta se ei vahingossa mene lukemattomana paperinkeräykseen mainospostin joukossa. Ainakin pienillä paikkakunnilla tarrojen jakelu voisi olla mahdollista suorittaa sopimuspalokunnan ja/tai pelastuslaitoksen henkilökunnan toimesta. - 12 -
5 Suositukset Hankkeen kokemusten perusteella ohjausryhmä esittää seuraavat suositukset: 1. Hankkeen pitkäaikainen vaikuttavuus tulisi mitata esimerkiksi vuoden päästä tehtävällä mittauksella T3, jossa tulisi olla mukana samoja kysymyksiä kuin T1:ssä ja T2:ssa. 2. Kymenlaaksossa tapahtuneista kerrostalopaloista tulisi tehdä laadullinen tutkimus esimerkiksi seuraavan vuoden aikana. Tutkimuksessa tulisi arvioida erityisesti ihmisten havaittua käyttäytymistä. 3. Poistumisturvallisuustarrahanke kannattanee laajentaa valtakunnalliseksi, mutta mahdollisesti kannattaisi odottaa edellä mainittujen jatkotutkimusten tulosten valmistumista. 4. Uusissa kerrostaloissa poistumisturvallisuuteen liittyvä käyttöohje tulisi tuoda asukkaiden tietoon esimerkiksi huoneistokansiossa olevana ohjeena. Rakennuttaja voisi asian hoitaa asunnon valmistumisen yhteydessä - 13 -
Liitteet Liite 1: Tarran sisältöön liittyvä tutkimus Menetelmä ja kohderyhmä Poistumisturvallisuustarra - tarraluonnosten nettitesti N=139 Tutkimus toteutettiin internet-testinä, johon osallistujat rekrytoitiin tietoisuutta palo- ja poistumisturvallisuudesta kartoittavan puhelinhaastattelun N=500 yhteydessä Vastaajia nettitestiin saatiin yhteensä 139. Näihin sisältyi 10 puhelimessa tehtyä laadullista haastattelua, jossa tarrat käytiin läpi yhdessä tutkijan kanssa. Tällä pyrittiin varmistamaan kvantitatiivisen aineiston tulkintaa Esitettävien tarrojen järjestys rotatoitiin eli ne esitettiin eri järjestyksessä eri vastaajille Oivaltamo Research Agency Jarmo Marski info@oivaltamo.fi 19.2.2010 1 2 Tutkittava materiaali Tarrat numeroituna 1-4 VIESTINNÄN ONNISTUNEISUUS - YLEISET EDELLYTYSTEKIJÄT: - Uskottavuus - Ymmärrettävyys - Huomioarvo - Visuaalisuus 3 4 Uskottavuus Ymmärrettävyys Mikä tarroista vaikuttaa luotettavimmalta (ja virallisimmalta)? (N=137) Mikä tarroista vaikuttaa ymmärrettävimmältä ja selkeimmältä? (N=138) 24,8% 19,6% 41,6% 47,1% 5,8% 27,7% 100% 3,6% 29,7% 100% 5 6-14 -
7 Huomioarvo Visuaalisuus Mikä tarroista vaikuttaa huomiota kiinnittävimmältä? (N=136) Mikä tarroista vaikuttaa visuaalisesti miellyttävimmältä? (N=136) 10,3% 19,9% 67,6% 35,3% 4,4% 17,6% 100% 5,9% 39,0% 100% 8 Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita: VIESTIN VÄLITTYMINEN: - Pysy sisällä asunnossa - Sulje ovi - Soita hätänumeroon - Ilmaise sijaintisi palokunnalle - Rappukäytävässä on savua Pysy sisällä asunnossa? (N=136) 6,6% 11,0% 18,4% 64,0% 100% 9 10 Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita: Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita: Sulje ovi? (N=138) Soita hätänumeroon? (N=137) 13,0% 7,3% 16,7% 19,0% 2,9% 67,4% 100% 16,1% 57,7% 100% 11 12-15 -
13 Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita: Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita: Ilmaise sijaintisi palokunnalle? (N=137) Rappukäytävässä on savua? (N=138) 20,4% 0,7% 8,0% 11,6% 6,6% 65,0% 100% 0,0% 87,7% 100% 14 Lopputulos LOPPUTULOS Vaihtoehdoista 1-4 parhaaksi valittu tarra Parhaaksi valittujen tarrojen %-osuudet kaikista vastaajista (N=139) Kaiken kaikkiaan - minkä tarran näistä vaihtoehdoista valitsisit parhaaksi viestittämään poistumisturvallisuudesta? 15,1% 48,2% 2,2% 34,5% 100% Osan vastaajista oli vaikea valita suosikkinsa vaihtoehtojen 2 ja 4 välillä: Tarra 2 on selkein mutta nro 4 myös hyvä. 15 16 Yhteenvetotaulukko %: Tarraluonnokset 1 ja 3 Tarraluonnos 1 voidaan sulkea vaihtoehdoista pois, vain kolme vastaajaa (2,2%) valitsi tämän tarran parhaaksi Mikä tarroista vaikuttaa... Tarra1 Tarra2 Tarra3 Tarra4 Luotettavimmalta (ja virallisimmalta)? 5,8 27,7 24,8 41,6 Ymmärrettävimmältä ja selkeimmältä? 3,6 29,7 19,6 47,1 Huomiota kiinnittävimmältä? 4,4 17,6 10,3 67,6 Visuaalisesti miellyttävimmältä? 5,9 39,0 19,9 35,3 Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita: Tarra1 Tarra2 Tarra3 Tarra4 Tarran nro 1 kuvasta ei saa selvää onko se rappukäytävän ovi vai palava tukki..... Tarra no 1 jättää ihmettelemään, pitäisikö kahvaa heiluttaa? Myöskään tarra 3 ei saanut erityistä kannatusta millään käytetyllä kriteerillä ja lopulta vain 15,1 % piti sitä soveltuvimpana viestittämään poistumisturvallisuudesta Tarran 3 parhaaksi valinneet kuitenkin korostivat tarran henkilöhahmon rauhallisuutta ja tekstien loogista ytimekkyyttä 1 Pysy sisällä asunnossa? 6,6 11,0 18,4 64,0 Sulje ovi? 2,9 67,4 13,0 16,7 Soita hätänumeroon? 16,1 57,7 7,3 19,0 Ilmaise sijaintisi palokunnalle? 6,6 65,0 20,4 8,0 Rappukäytävässä on savua? 0,0 87,7 0,7 11,6 Kaiken kaikkiaan parhaaksi valitsisi 2,2 34,5 15,1 48,2 Mielestäni se kuvaa hyvin. että ovella seisova ihminen pysähtyy ja miettii mitä pitää tehdä, lukee ehkä tarran ja toimii sitten sen mukaan!! Numero 4 on paras. Mutten pidä käytävään juoksevasta / ryntäävästä henkilöstä. Tässä tarrassa on ovi kiinni ja ihminen seisoo paikallaan. Lyhyt, ytimekäs ja selkeä tarra. Ainoastaan vaihtaisin luurin kohtaan tekstin soita ja lihavoisin ja suurentaisin tekstin kuten tarrassa 2. Vaakatasossa oleva tarra on helpompi lukea ja hahmottaa, kun se on liimattu asunnon oveen sisäpuolelle. Ihmiset saattavat laittaa pystysuoran tarran "sisustussyistä" oven reunaan. Tarra nro 3 on teksti paras. Jos liekit oven takana olisi savua, niin tarra 3 olisi 10+ arvoinen. 3 17 18-16 -
19 Tarraluonnos 2 34,6 % vastaajista valitsi tämän tarran parhaaksi Tarraa pidettiin erityisesti informatiivisena ja selkeänä Siinä on selkeä kehotus soittaa numeroon 112. Asia on ilmaistu selkeimmin ja kuva on selkeä. Viesti välittyy parhaiten ilman liikaa sälää.. Se on mielestäni selkein ja paras vaihtoehdoista. Se on mielestäni selkein. Selkein Selkeä iso teksti. Selkeä sanoma etenkin vanhemmille asukkaille SULJE OVI SOITA 112! Selkeä teksti ja hyvä visuaalinen kuva/koko. Selkeästi kuvattu tärkeimmät asiat. Selkeät isot erottuvat tekstit. Yksinkertainen ja selkeä. Kakkosesta puuttuu luurin kuva, muuten hyvä. Tarra 2 on mielestäni selkein ja järkevin. Se on ulkoasultaan selvin. Tarra on selkein ja siistein. Tarra 1 kuvasta ei saa edes mitään selvää. Olennaiset asiat suhteellisen yksinkertaisesti Tämän tarran koettiin parhaiten viestivän savusta. Erikseen kysyttäessä 87,7% vastaajista valitsi tämän tarran viestivän savua parhaiten...kuvasta tulee hyvin selville, että rappukäytävässä on savua. Tarra 2 viestii selkeimmin sen, että pelkkä savu portaikossa tarkoittaa, ettei portaikon kautta poistumista kannata yrittää. Varoittaa myös savusta parhaiten. Ainut kuva missä on savua....kuva savusta ilmaisee, että savu on vaarallista. Selkeä teksti ja kuvaus savusta. Koettiin että visuaalisuus ja sanalliset toiminta-ohjeet muodostavat selkeän ja loogisesti etenevän tarinan Kehottaa selvästi mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Siinä sanotaan, että soita 112 siinä ilmoitetaan, joko ikkuna tai parveke. Siinä näkyy, että käytävästä tulee savua. Nuolella näytetään, että sulje ovi Tarrassa 2 on selvimmin ilmaistu, että pitää sulkea ovi ja soittaa 112 sekä se, että pitää ilmaista palokunnalle sijaintinsa ikkunasta tai parvekkeelta. Tarra 2 osoittaa tekstein sekä kuvin parhaiten tilanteen, siinä kerrotaan esim. KUN palokunta saapuu jne. N:o 3 teksti tässä suht. puutteellinen. 2 Tarraluonnos 2 Osa piti SOITA sanaa parempana kuin luurin kuvaa Sulje ovi ja soita 112 ovat selkeimmät ja rappukäytävän savu tulee parhaiten esille. Näyttäisi savua tulevan, ovi kiinni, soitto 112. Tarrassa lukee selvästi että SULJE OVI mutta en tiedä kumman tarran 2 tai 4 on parempi? Tarrassa on korostettu tarpeeksi isolla fontilla oven pitämistä suljettuna ja soittamista numeron 112. Puhelinkuulokkeen kuva ei ole yhtä selkeä kuin sana soita......siinä myös sanalla kerrotaan, että SOITA 112. FonttiKOKO ja asettelu lisäsivät tarran nro 2 selkeyden kokemusta 2...Teksti on tarpeeksi iso ja selkeätä. Teksti oli isommalla fontilla kuin muissa kuvissa ja pistää sen takia silmään muita selkeemmin. Teksti "SULJE OVI SOITA 112" tulee tiedottaa hyvin Selkeä jatko puhelin soiton jälkeen tulee esiin. Yksinkertainen ja hieno, ei liikaa kaikkea (ei sottaisen näköinen). Selkeä!...Visuaalisesti tasapainoinen, miellyttävä eikä "pakokauhuinen" kuten esimerkiksi kuva 4. Selkein ja tekstit suurimmat. Selkeä ohjeistus isolla tekstillä. Siinä sanotaan selkeästi miten pitää toimia eli isommalla tekstillä kerrotaan, että sulje ovi ja soita 112. Kaikkiaan tarraa pidettiin onnistuneena kokonaisuutena viestittämään haluttua asiaa: "Ilmaise sijaintisi" on tärkeä ohje, joka on sanottava selkeästi ja painokkaasti esim. lapsille. Muut tarrat eivät sano riittävän selvästi että palokunnan huomio tulisi kiinnittää aktiivisesti. Muista voi myös saada mielikuvan, että pitäisi nähdä tulta ennen kuin on toimittava ohjeen mukaan - kuva on voimakkaampi viesti kuin teksti. Tarra 2 on myös ainoa, josta kuvasta itsestään voi helposti päätellä että ovi tulisi sulkea Kehitysehdotuksia: Ehkä vielä parempi jos maininta "pysy sisällä" olisi mukana. Ulkomaalainen ei ehkä tajua soittaa, kun luurin kuva puuttuu. (Laadullinen haastattelu) Nuoli voidaan silti tulkita väärin, että pitää poistua. Ruksit oven edessä on selkeämpi viesti että ei sinne. (LH) 20 Tarraluonnos 4 48,2 % vastaajista valitsi tämän tarran parhaaksi Tarran symbolia pidettiin nopeasti avautuvana 4 VAROITUS/KIELTO merkkinä Helpoin, ymmärrettävissä kaikille. Ilmaisee selkeästi ettei ovesta pidä mennä ulos. Iso ruksi keskellä ovea viestii sen tärkeimmän, eli että ovesta EI SAA mennä. Kun se on mennyt perille, niin jatko-ohjeet voikin lukea tekstistä. Kieltomerkki kiinnittää huomion. Kieltotyyppinen tarra (iso rasti) viestittää selkeimmin ja huomiota herättävimmin vaarasta. Tarra 4 on kaiken kaikkiaan selkein ja vakavasti otettavin. Mielestäni kuvat isoilla "henkseleillä" kertovat nopeasti ja yksiselitteisesti kielloista. Selkeä, ymmärrettävä. Rasti kulkutiellä kieltää menemästä, vaikkei ymmärtäisi kieltä. Samankaltaista tikku-ukkoa käytetään yleisesti poistumis- ym. reittien opasteissa. Vaakasuora tarra on nopeampi hahmottaa ja kiinnittää huomion paremmin. Koettiin että symboliikka on universaalia, jonka luku/kielitaidoton/lapsi ymmärtää Hätääntynyt, luku- tai kielitaidotonkin ihminen ymmärtää kuvan perusteella pysymään sisällä asunnossa palon tai savun ollessa käytävässä. Lapsikin ehkä ymmärtäisi olla menemättä rappukäytävään, selkeä kielto. Numero 4. Huomiota herättävin kuva, jonka myös lapset saattaisivat ymmärtää. Siinä on selkeä kielto oven avaamiselle kun on rasti oven päällä. Sen lapsikin ymmärtää. Selkeä ja luulen että lapsetkin ymmärtävät selkeimmin miten toimia. Katsoimme lasten (8v. ja 5v.) kanssa tarraehdotuksia ja kysyin pelkästää kuvan perusteella, että mitä kuva tarkoittaa. Nelostarrasta nuorimmainenkin heti ymmärsi, ettei ovea saa avata jos toisella puolella on tulta. Tarraluonnos 4 Kehitysehdotuksia Kuva kertoo tärkeimmän. Tekstin vaihtaisin n:o kakkoseen. 4... mutta TARRASSA 2 on hyvää se, että soittaminen on mainittu. Se on kuvaltaan selkein. Vaihtaisin siihen 2 tarran tekstit, jolloin se olisi ehdottomasti paras ja ymmärrettävä. Nelostarraan kun lisäisi vielä savua (kuten 2. tarrassa) yläreunaan - se olisi täydellinen! Savu ja tuli on eri asia. Jos rappukäytävässä on savua, tarkistaisin ensin, voiko rappukäytävän kautta poistua asunnosta savusta huolimatta. Mutta jos rappukäytävässä on isot tulenlieskat, en tietenkään mene sinne. Pitäisikö savu ja tuli jotenkin "erottaa" tarroissa? 1 kuvasta: jos olisin esim ulkomaalainen, enkä osaisi oikein hyvin suomenkieltä, en kyllä kuvasta tietäisi pitääkö ovi sulkea vai avata ja käytävässä on tulenlieska, ei savua, eli ehdottomasti huonoin kuva. 2 kuva: ilmaisee parhaiten savua, jos siis puhutaan vain savusta, ei tulesta 3 kuva: kuva ei kerro, mitä pitää tehdä 4. kuva kertoo ehkä parhaiten, ettei käytävään saa mennä, ehkä SEIS tai STOP -olisi hyvä olla ruksissa Ja sitten vielä samassa tarrassa olisi hyvä olla tekstit myös toisella kotimaisella ja miksei englanniksi, nykyisin ulkomaalaisia on niin paljon asustelemassa Suomessa. Eli jos tehdään hyvä, palveleva tarra, ottakaa kansainvälisyys huomioon. Oven yli vedetyt hekselit saisivat olla varoittavat eli musta keltaiset. Jotenkin oven päällä oleva rasti tuntuu minusta hyvälle ja ymmärrettävälle ettei sitä saa avata. Kuva ilmaisee asian selvimmin. Mielestäni tyhmempikin pystyy tajuamaan mitä se sillä tarkoitetaan! Koska tarra 4:ssä on selkeä ruksi oven päällä joka kertoo yksinkertaisimmallekin tampiolle että ei ovesta! Tarra on myös yksinkertainen ja selkeä ja sen verran huomiota herättävä että ehkä peruskansalainen sen jopa lukee. Suomalaisethan eivät tunnetusti lue mitään ohjeita ovista tms. MIelestäni 4. tarra on selkein. Siitä saa selville myös suomen kieltä taitamaton, mistä on kysymys ja miten pitäisi toimia. 21 22 Tarraluonnos 4 (Loput kommentit koottuna) Yhteenveto ja päätelmät Informatiivisimman näköinen. Koska Kuvassa oleva henkilö on poistumassa asunnosta! Koska yleensä jokaisen aivoihin on iskostunut se että paloa tai savua havaitessa ensin mentävä ulos. Tämä kiinnittää huomion siihen että ulos ei saakaan mennä. Mielestäni no 4 vaikutti selkeimmältä. Mielestäni se kertoo selviten, ettei rappuun tule mennä, jos siellä on savua/tulta. Miellyttää silmää, pysäyttää lukemaan kyltin ja ajattelemaan asiaa. Minulle selkein kuva ja teksti. Noista muista ei oikein tiedä mitä ne esittää. Tuota numero ykkösen kuvaa en ymmärrä lainkaan. Nelosessa tuo ukkeli on poistumassa asunnosta mutta oven päällä on henkselit jotka kertoo selkeästi siitä, että näin ei saa tehdä. 4 Vastaajat nostavat suosikeikseen kaksi eri vaihtoehtoa: Tarran numero 2 valitsee parhaaksi 34,5 % vastaajista ja tarran numero 4 puolestaan 48,2 %. On selkein, ymmärtää heti mitä tarrassa tarkoitetaan. Rasti ovenpäällä on jotenkin huomiota herättävä! Rasti "kieltää" menemästä ovesta ulos. Rasti oven edessä kertoo selvästi, että ulos ei pidä mennä. Rasti oven päällä tekee siitä selkeämmän. Rasti oven päällä viestittää parhaiten, ettei käytävään mennä. Rasti ovessa. Risti oven päällä, este poistumiselle. Ruksi oven päällä on tehokas, jos on "kuvamuisti". Juokseva henkilöä tekee tehokkuutta. Ruksit oven edessä kertoo, että älä mene rappukäytävään. (Jos siis tätä halutaan painottaa.) Se on paras. Se on vain paras ja sillä siisti. Selkein. Selkein vaihtoehto. Selkein, yksinkertaisin tarvittavalla infolla. Selkein. Ilmoittaa ilmoittaa parhaiten, että rappukäytävään ei saa mennä, eikä ovea saa avata. Selkein. Kertoo kaikki tarvittavat asiat. Ei jätä mitään epäselväksi. Selkeä. Selkeä kuva ja kokonaisuus, kaikki info näkyy selkeästi myös kuvasta ja se täydentää tekstiä. Selkeä vähiten tekstiä. Selvä, ymmärrettävä kuvasarja. Selvästi ruksi oven päällä, jolloin pitäisi ymmärtää ettei ovesta mennä ulos. Siinä on kunnon henkselit oven päällä-ovesta ei saa kulkea. En kyllä ymmärrä miksi en voisi kulkea käytävää pitkin turvaan pihalle, jos kerran voin ja pystyn. Tarra 4 ilmaisee mielestäni ohjeet selvimmin ja on visuaalisesti toiseksi paras. Lisäksi myös lapsia ajatellen se on minusta paras ja selvin tarra. Tarra tuo kaikista selvemmin olennaisen asian esille. Mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Tarrassa 4 on selkeitä kieltoja ja käskyjä. Itse lähtisin tulipalon sattuessa vaistonvaraisesti ulos talosta, mutta tarra muistuttaa kuvallaan selkeästi : ÄLÄ mene ulos. Sanalliset ohjeet ovat selkeät, eikä kuvaa tarvitse yrittää tulkita sen enempää. Tarrasta hahmottaa oven selkeimmin ja sen avaamiskiellon. Lisäksi juokseva ihminen ilmaisee, että kyseessä on hätä. Jo nopealla vilkaisulla tajuaa, mistä on kyse. Viestii parhaiten oven toisella puolella olevasta tulipalosta kehottaen pysymään poissa porraskäytävästä hakeutuakseen pois oven 23 läheisyydestä. Visuaalisesti hienoin ja mielestäni muutenkin selkein - älä mene rappukäytävään. Molemmat tarravaihtoehdot ovat riittävän ymmärrettäviä (tämä varmistettiin tehdyillä laadullisilla haastatteluilla) Tarran 4 etu on se, että se kiinnittää huomion parhaiten ja on "pysäyttävin". Tarra 2 puolestaan viestii savua parhaiten. Lisäksi tarran nro 2 teksti koettiin loogisimmaksi "tarinaksi". 4 2 24-17 -
Liite 2: Poistumisturvallisuustarra Jos portaikossa on savua Kun palokunta saapuu, ilmaise sijaintisi ikkunasta tai parvekkeelta Tarra on tässä oikeassa koossaan 5 cm x 10 cm. - 18 -
Liite Liite 3: 3: Alkumittauksen tulokset Menetelmä ja kohderyhmä Poistumisturvallisuus - tiedon tarve ja nykyinen tietoisuus menettelytavoista hätätilanteessa N=502 Tutkimus toteutettiin Kymenlaakson alueella puhelinhaastatteluna helmikuussa. Päätiedonkeruuviikko oli 5/2010. Otos muodostettiin poimimalla Fonectan numerotietokannasta Otos kiintiöitiin vastaamaan Kymenlaakson väestöä iän ja sukupuolen mukaan Filtterinä käytettiin kerrostalossa asumista Otos edustaa Kymenlaaksolaista alle 75 -vuotiasta aikuisväestöä Oivaltamo Research Agency Jarmo Marski info@oivaltamo.fi 19.2.2010 Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu seuraavasti: p<.001 tilastollisesti erittäin merkitsevä ero *** p<.01 tai p=.01 tilastollisesti merkitsevä ero ** p<.05 tai p=.05 tilastollisesti melkein merkitsevä ero * 1 2 Kerrostaloasuminen Kymenlaaksossa: taustatiedot pähkinänkuoressa Päätavoite oli selvittää... Tutkitussa näytteessä kerrostaloasumisen taustamuuttujat olivat: Asumismuoto: Omistusasunto 48,6% vuokra 49,4% Asumisoikeus 2,0% Kerrosmäärä: 2 kerrosta 7,0 % 3 kerrosta 45,6 % 4 kerrosta 13,1 % 5 kerrosta 13,1 % 6 kerrosta 9,0 % 7 kerrosta 5,6 % 8 tai enemmän 6,6 % Korkein koulutus: Perusaste 16,3% Ylioppilas 10,2% Amm/opistotutk. 51,8% AMK-tutkinto 14,9% Yliopistotutkinto 6,8% Alkusammutusvälineiden ja palovaroittimen omistus Porraskäytävään johtavan oven tiiviys Miten asukkaat toimivat tulipalon sattuessa omassa asunnossa Miten asukkaat toimivat, jos havaitsevat rappukäytävässä savua (spontaanisti ja strukturoidusti) Kuinka paljon asukkaat tällä hetkellä kokevat omaavansa tietoa, miten tulipalon syttyessä tulee toimia? Koetaanko taloyhtiön antaneen riittävästi tietoa paloturvallisuuteen liittyen? Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran koettu tarve Mahdolliset taustamuuttujien tilastolliset yhteydet em. pääkysymyksiin Omistus Toiminta Tietoisuus Tarve 3 4 Alkusammutusvälineiden omistus Tulokset Löytyykö taloudestanne alkusammutusvälineitä, kuten sammutuspeittoa tai käsisammutinta? Omistus Toiminta Tietoisuus Tarve Kyllä 48,6 % Ei 50,8 % En tiedä 0,6 % N=502 Tilastollisesti melkein merkitsevä ero* sukupuolen mukaan, miehet 52,6%. Tilastollisesti merkitsevä ero** asumistyypin mukaan: vuokra-asunnoissa alkusammutusvälineitä 41 %:lla, omistusasunnoissa 56 %:lla. (Asumisoikeusasunnoissa 67%:lla*). 5 6-19 -
7 Palovaroittimen omistus Vuodenvaihteessa voimaan astuneen määräyksen mukaan asuinhuoneistossa tulee olla yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Tällä perusteella - onko teidän asunnossanne riittävästi palovaroittimia? Porraskäytävään johtavan oven tiiviys Mikä on teidän käsityksenne porraskäytävään johtavan oven tiiveydestä? Kyllä 76,9 % Ovi on täysin tiivis, eikä porraskäytävän hajut tule asuntoon 34,5 % Ei 23,1 % Ovi ei ole aivan täysin tiivis, jolloin esimerkiksi ruoanhajua saattaa tulla porraskäytävästä. 47,2 % Alle 61 neliön asuntoja oli 59 % kaikista asunnoista ja niistä 94 % oli palovaroitin N=502 Oven tiiviys on huono, esimerkiksi oven ja karmin välissä on rako. 18,3 % N=502 Tilastollisesti merkitsevä** ero: vuokra-asunnoissa 82%, omistusasunnoissa 72%. 8 Porraskäytävään johtavan oven tiiviys Vastaajan käsitys porraskäytävään johtavan oven tiiveydestä talon rakennusvuosikymmenen mukaan, %***. N=502 Toiminta tulipalon syttyessä omassa asunnossa Miten toimitte jos omassa asunnossanne syttyy tulipalo? (Avokysymys) Luokitellut avovastaukset Ovi on täysin tiivis, eikä porraskäytävän hajut tule asuntoon Ovi ei ole aivan täysin tiivis, jolloin esimerkiksi ruoanhajua saattaa tulla porraskäytävästä. Oven tiiviys on huono, esimerkiksi oven ja karmin välissä on rako. 2000 1990 1980 1970 1960 1950 1940+ Total 64,3 36,4 40,3 34,1 31,3 18,6 32,3 34,5 % 32,1 50,0 48,6 44,9 55,4 57,6 25,8 47,2 % 3,6 13,6 11,1 21,1 13,3 23,7 41,9 18,3 % Yrittää alkusammuttaa + sulkee mahd ovet/ikkunat Ikkunat/ovet kiinni, poistuminen ja soitto 112 Poistuminen ja/tai soitto 112 Ei osaa sanoa 63,0% 9,5% 25,3 % 2,2 % N=502 100 100 100 100 100 100 100 100 % Ei tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolen mukaan Asuntojen määrä rakennusvuosikymmenen mukaan 5,6 8,8 14,3 36,9 16,5 11,8 6,2 100 % 9 Iän mukaan tilastollisesti merkitsevä** ero, 46-60 -vuotiaiden keskuudessa 66% yrittäisi alkusammutusta ja 12% laittaisi ikkunat/ovet kiinni + poistuisi + 112. Alle 30 -vuotiaiden keskuudessa vastaavat luvut 55 % ja 9 % Tilastollisesti melkein merkitsevä ero* alkusammutusvälineiden omistukseen. Kuitenkin 58% niistä, ketkä ilmoittavat että asunnosta ei löydy alkusammutusvälineitä, ilmoittaisi yrittävänsä alkusammutusta (vs. 69% alkusammutusvälineitä omistavista) 10 Toiminta jos rappukäytävässä savua Kuinka toimitte, jos olette asunnossanne ja havaitsette porraskäytävässä savua; siis palo EI ole teidän asunnossa? Ei aukasta ovea ja hälytetään apua. Pitäisi hälyttää johonkin, tai lähteä etsimään mistä tulipalo tulee. Yritän sammuttaa ja sitten hälytän apua. Jos palo on ylhäällä, eikä häiritse liikkumista niin menen ulos. Jos palo omassa kerroksessa, laitan oven kiinni ja teippaan oven kiinni, ettei tule savua. Pääsee parvekkeelta ulos. Ilmoitan naapureille. Pysymme sisällä. Tarkistan pääseekö käytävästä ulos, jos ei suljen ovet ja odotan asunnossa tai parvekkeella apua. Soitan palokunnan. Yritän paikallistaa palon ja hälyttää palokunnan. Tarkistan tilanteen. Menen selvittämään missä palaa ja soitan apua. Pysyn omassa asunnossani. Soitan palokunnalle. Tarkastan tilanteen ja pyrin pysymään sisätiloissa. Koitan ottaa selvää mistä savu tulee ja otan yhteyden hätänumeroon. Hyppään parvekkeelta alas ja soitan 112. Toiminta jos rappukäytävässä savua Kuinka toimitte, jos olette asunnossanne ja havaitsette porraskäytävässä savua; siis palo EI ole teidän asunnossa? Luokitellut avovastaukset Sulkee oven, jää asuntoon, soittaa 112, tai poistuu n. 40-43 % parvekkeelle Yrittää poistua käytävän kautta tai paikallistaa palon, soittaa mahdollisesti 112 Soittaa 112/palokunta, odottaa toimintaohjeita Ei osaa sanoa n. 35-38 % 20 % 2 % N=502 11 12-20 -
13 Toiminta jos rappukäytävässä savua Jos havaitsette rappukäytävässä savua, kumpi seuraavista on mielestänne järkevin tapa toimia? Tiedon määrän koettu riittävyys Kuinka paljon teillä on mielestänne tietoa siitä, kuinka tulipalon syttyessä tulee toimia? Poistun porraskäytävän kautta ulos turvaan 39,4 % Täysin riittävästi, en kaipaa lisätietoa 37,5 % Jään huoneistoon, suljen oven ja jään odottamaan apua 60,6 % Lähes riittävästi, mutten ole aivan varma siitä miten toimia 44,2 % N=502 Iän yhteys oli tilastollisesti merkitsevä** ja lineaarinen: alle 30-vuotiaista 49 % yrittäisi poistua porraskäytävän kautta turvaan, yli 45-vuotiaista vastaavasti 32%. En tiedä riittävästi asiasta, kaipaisin lisätietoa 18,3 % N=502 Sukupuoli oireili tilastollisesta merkittävyyttä: miehistä 43% ja naisista 36 % yrittäisi poistua porraskäytävän kautta turvaan 62,5 % vastaajista koki, että heillä ei mielestään ollut täysin riittävästi tietoa, kuinka toimia tulipalon syttyessä Tiedon riittävyyden kokemus oli tilastollisesti erittäin merkitsevä*** sukupuolen mukaan. Miehistä 47% koki omaavansa täysin riittävästi tietoa, eikä kaivannut lisätietoa. Naisista puolestaan naisista vain 28% koki nykyisen tiedon määrän täysin riittäväksi Myös koulutustaso oli tilastollisesti melkein merkitsevässä* yhteydessä siten että koulutustason kasvaessa myös tietoa toivottiin lisää: vähiten lisätietoa kaipasivat ammattikoulutetut miehet ja eniten korkeammin koulutetut naiset. 14 Taloyhtiön paloturvatiedotuksen koettu riittävyys Onko taloyhtiö antanut teille mielestänne riittävästi tietoa paloturvallisuuteen liittyen? Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran koettu tarve Olisitteko valmis liimaamaan paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonne oven sisäpuolelle? Kyllä 32,5 % Kyllä 87,3 % Ei 67,5 % Ei 12,7 % N=502 N=502 Ikä oli tilastollisesti merkitsevässä** yhteydessä siten, että vanhin ikäryhmä koki taloyhtiön tiedotuksen jonkin verran riittävämmäksi Tilastollisesti oireellinen oli yhteys asumistavan välillä: asumisoikeusasujien (44%) ja omistusasujien (37%) keskuudessa taloyhtiön tiedotus koettiin riittävämmäksi kuin vuokra-asujien joukossa (28%) 15 16 Yhteenveto ja päätelmät Yhteenveto ja päätelmät Paloturvallisuutta parantavalle poistumista ohjeistavalle tarralle/tiedotuskampanjalle on olemassa aito tarve Noin 40 % yrittäisi poistua käytävän kautta tilanteessa, jossa porraskäytävässä on savua. Savun vaarallisuutta ei selkeästi tiedosteta. Lisäksi moni yrittäisi auttaa: tutkia mistä savu tulee, käydä soittamassa naapurin ovikelloa jne. asettaen itsensä potentiaaliseen vaaratilanteeseen tulipalotilanteessa 63 % vastaajista kaipaisi ainakin jossain määrin lisätietoa siitä, kuinka menetellä tulipalotilanteessa. 68 % kaipaisi lisää aktiivisuutta taloyhtiöltään paloturvallisuustiedottamisessa Lähes yhdeksän kymmenestä asukkaasta (87%) ilmoittaa olevansa valmis liimaaman paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonsa oven sisäpuolelle 17 18-21 -
Liite 4: Saatekirje kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille (Sivu 1) Taloyhtiön hallituksen SAATE puheenjohtaja maaliskuu 2010 Hyvä puheenjohtaja, pelastuslaitos on ottanut käyttöön kerrostalojen asukkaiden turvallisuutta parantavan poistumisturvallisuustarran. Suomessa sattuu vuosittain lukuisia tulipaloja, joiden yhteydessä kerrostalon asukkaat poistuvat savuisen porrashuoneen kautta. Tämä väärä menettelytapa aiheuttaa lukuisia läheltä piti -tilanteita ja hankaloittaa pelastuslaitoksen toimintaa. Tarran tarkoituksena on vähentää näitä tilanteita. Tarra kiinnitetään asunnon porraskäytävään johtavan oven sisäpuolelle. Tarrassa kerrotaan oikea menettelytapa savua havaittaessa. Tarrat jaetaan taloyhtiön asuntoihin lähiviikkoina. Liitteenä tiedotteita, jotka ystävällisesti pyydämme kiinnittämään taloyhtiön ilmoitustauluille. Kiitos yhtiönne panoksesta tärkeään paloturvallisuustyöhön! Vesa Parkko pelastusjohtaja Kymenlaakson pelastuslaitos Lisätiedot: Kari Ylönen paloinsinööri Kymenlaakson pelastuslaitos puhelin: 044 702 6218 Sähköposti: kari.ylonen@kympe.fi Projektin toteuttavat: Kymenlaakson pelastuslaitos Suomen palopäällystöliitto Suomen pelastusalan Keskusjärjestö Projektin rahoittaa: palosuojelurahasto - 22 -
Liite 4: Saatekirje kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille (Sivu 2) KERRoSTALojEn HuonEISTojEn poistumisideologia Rakentamismääräysten mukaan rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla kaksi uloskäytävää, joita pitkin poistumisalueella oleskelevat pystyvät omatoimisesti poistumaan. Tämän säädöksen keskeisin poikkeus koskee enintään 8-kerroksisten asuinkerrostalojen asuinhuoneistoja: näissä riittää yksi uloskäytävä (porraskäytävä) ja sen lisäksi varatie, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai palokunnan toimenpitein. Asuinhuoneiston varatienä voidaan pitää tarkoituksenmukaisesti sijoitettua parveketta tai ikkuna-aukkoa, joiden kautta pelastautuminen on mahdollista joko pelastamistoimenpitein tai kiinteitä tikkaita pitkin taikka muita sopivia rakennusosia hyväksi käyttäen maanpinnalle tai muulle palossa turvalliselle paikalle. Hyvin usein varatien käyttö edellyttää palokunnan pelastamistoimenpiteitä. Huoneistojen ulko-ovien tiiveydestä Asuinrakennuksissa kukin huoneisto muodostaa oman palo-osaston. Asuinkerrostalossa huoneiston ja porraskäytävän välinen ovi on siis palo-ovi, jolle määräyksissä asetetaan vaatimuksia tiiveyden ja eristävyyden osalta. poistumistarraprojektiin liittyen Kymenlaaksossa haastateltiin 502 kerrostalossa asuvaa henkilöä. Heiltä kysyttiin mielipidettä oman huoneiston ja porraskäytävän välisen oven tiiveydestä. Tulokset olivat seuraavat: Ovi on täysin tiivis, eikä porraskäytävän hajut tule asuntoon 34,5 % Ovi ei ole aivan täysin tiivis, jolloin esimerkiksi ruoanhajua saattaa tulla porraskäytävästä 47,2 % Oven tiiviys on huono, esimerkiksi oven ja karmin välissä on rako 18,3 % Tulosten mukaan mitä vanhempi talo, sitä huonompi tiiveys. pelastuslaitos kehottaa taloyhtiöitä kiinnittämään huomiota huoneistojen ulko-ovien tiiveyteen. ovien tiiveys on paloturvallisuusasia. Lisätietoja oman paikkakunnan palotarkastajalta. Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa: kympe.fi/tarra - 23 -
Liite 7: Toistomittauksen tulokset Tutkimuksen tavoite. Poistumisturvallisuus Toistomittaus - Tietoisuus menettelytavoista hätätilanteessa tiedotuskampanjan jälkeen Kymenlaakso N=1003 Oivaltamo Research Agency Jarmo Marski info@oivaltamo.fi 26.4.2010 Kymenlaakson kotitalouksiin postitettiin maaliskuussa (18.3.2010) poistumisturvallisuudesta ohjeistanut tiedote, joka sisälsi asunnon käytävään johtavan oven sisäpuolelle liimattavaksi tarkoitetun tarran Ennen tarran jakelua Oivaltamo suoritti helmikuussa 2010 alkumittauksen poistumisturvallisuudesta vallitsevasta tietoisuudesta. Samalla testattiin vaihtoehtoja selkeimmän tiedotetarran kehittämiseksi Toistomittaus aloitettiin kun tarrojen postituksesta oli kulunut kolme viikkoa. Alkumittaus paljasti että noin 40% väestöstä valitsisi poistumistavan, jota viranomaiset eivät suosittele. 87% ilmaisi valmiutensa liimata paloturvallisuuteen ohjeita antava tarra asuntonsa porraskäytävään johtavan oven sisäpuolelle Molemmilla tutkimuskierroksilla kartoitettiin myös muita paloturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä 1 2 Menetelmä ja kohderyhmä Tutkimus toteutettiin Kymenlaakson alueella puhelinhaastatteluna. Viikolla 5/2010 suoritettiin ensimmäinen mittaus (T1, N=502), jossa kartoitettiin Kymenlaakson aikuisväestössä tällä hetkellä vallitseva tietoisuus paloturvallisuuteen liittyvistä toimintamalleista. Toistomittaus suoritettiin viikolla16/2010 (T2, N=501). Otos muodostettiin poimimalla se Fonectan numerotietokannasta. Otosta muodostettaessa kontrolloitiin ettei otokseen T2 osu niitä kotitalouksia, jotka osallistuivat jo alkumittaukseen T1. Otos kiintiöitiin vastaamaan Kymenlaakson väestöä iän ja sukupuolen mukaan Filtterinä käytettiin kerrostalossa asumista Tutkimus edustaa Kymenlaaksolaista alle 75 -vuotiasta aikuisväestöä Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu seuraavasti: p<.001 tilastollisesti erittäin merkitsevä ero *** p<.01 tai p=.01 tilastollisesti merkitsevä ero ** p<.05 tai p=.05 tilastollisesti melkein merkitsevä ero * 3 Kerrostaloasuminen Kymenlaaksossa: taustatiedot pähkinänkuoressa Tutkitussa näytteessä kerrostaloasumisen taustamuuttujat olivat (%): T1 T2 Asumismuoto: Omistusasunto 48,6 45,3 vuokra 49,4 51,7 Asumisoikeus 2,0 2,4 Kerrosmäärä: 2 kerrosta 7,0 6,7 3 kerrosta 45,6 42,9 4 kerrosta 13,1 13,8 5 kerrosta 13,1 14,8 6 kerrosta 9,0 9,8 7 kerrosta 5,6 4,4 8 tai enemmän 6,6 7,6 Korkein koulutus: Perusaste 16,3 21,8 Ylioppilas 10,2 10,2 Amm/opistotutk. 51,8 49,3 AMK-tutkinto 14,9 12,6 Yliopistotutkinto 6,8 6,2 4 Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran jakelu T2 Tulokset Tarran jakelu Tarran kiinnittäminen Kymenlaakson alueen talouksiin on postitse jaettu maaliskuun 2010 aikana paloturvallisuuteen liittyvä tiedote, joka sisältää oman asunnon oveen liimattavaksi tarkoitetun tarran. Onko taloutenne saanut tällaisen tiedotteen, jossa on paloturvallisuuteen ohjeita antava tarra sisällä? Kyllä, talouteni on saanut postitse tiedotteen ja tarran 73,3 % Talouteni ei ole saanut tiedotetta 17,8 % En tiedä 8,2 Kyllä, talouteni on saanut postitse tiedotteen, mutta lähetyksestä puuttui tarra 0,8 % N=501 5 Noin neljännes vastaajista ei ollut saanut tai ei ollut huomannut kotiin jaettua tiedotetta Vain neljä vastaajaa ilmoitti että tiedote ei sisältänyt tarraa. Käytetty tekninen ratkaisu (tarran liimatippakiinnitys) oli siis pääosin toiminut luotettavasti 6-27 -
7 Tiedotteen havaitseminen ilmoitustaululla Entä oletteko havainnut tähän asiaan liittyvän tiedotteen rappukäytävänne ilmoitustaululla? T2 Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran kiinnittäminen Onko tämä tulipalotilanteissa poistumisturvallisuuteen ohjeita antava tarra kiinnitetty asuntonne rappukäytävään johtavan oven sisäpuolelle? T2 Kyllä En ole havainnut tiedotetta Siellä ei ole tiedotetta 30,3 % 60,7 % 9,9 % N=501 Kyllä 64,3 % Kiinnitetty muualle 2,2 % Asia on unohtunut 18,5 % En pidä tarraa tarpeellisena 9,0 En pidä tarran ulkonäöstä 3,5 % Olen olettanut että muu perheeni jäsen tekee sen 0,8 % Minun on vaikea itse kiinnittää tarraa. 0,3 % Muu syy 10,0 % N=367 = tarran saaneet 8 Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran kiinnittäminen Tiedotteen ja tarran viestin selkeys T2 Muita tyypillisiä syitä: Oliko tarran ja tiedotteen viesti mielestänne riittävän selvä? Odotan puolisoni mielipidettä tarran paikasta. Remontin takia. En halua sotkea ovea. Valkoinen ovi ja punainen tarra. Pelkään, ettei tarra lähde irti, kun sen on kerran siihen laittanut. En heti laittanut, ja nyt se on hukkunut. Tiedote on joutunut vahingossa roskiin mainosten kanssa. Pitää kysyä vuokraisännältä ensin saako tarran liimata. Kyllä Ei 96,7 % 3,3 % N=367 = tarran + tiedotteen saaneet Muu paikka tarralle: Tarra siivouskomerossa ulko-oven vieressä. Kiinnitetty komeron oveen. Siivouskomeron ovessa, koska tiedämme hätäkeskuksen nron. En halunnut liimata sitä nimenomaan oveen... Se on toisessa paikassa näkyvillä. Tarran kiinnittäminen tuntui ikävältä, se on naulakon päällä. Pidän sitä sopivammassa paikassa. En tiennyt, että se tulee laittaa rappukäytävän oveen. Se on laitettu näkyvälle paikalle jääkaapin oveen. Myös porraskäytävätiedotteen havainneista 96,7 % piti sitä riittävän selvänä 9 11 Valmius kiinnittää tarra: ennustettu T vs. toteutunut T2 Olisitteko valmis liimaamaan paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonne oven sisäpuolelle? T1 Kyllä Ei 87,3 % 12,7 % Ensimmäinen mittaus T1 ennusti varsin hyvin tarran toteutunutta kiinnittämishalukkuutta: -64,3 % tarran saaneista oli kiinnittänyt sen ohjeiden mukaan - Lisäksi 2,2 % jotenkin muuten (yhteensä 66,5%) - Noin 20% suhtautui asiaan periaatteeessa myönteisesti, mutta ilmoitti että asia oli unohtunut, tarra oli joutunut hukkaan tai sitä ei ollut ehditty kiinnittää - 12,5 % puolestaan ei pitänyt tarraa tarpeellisena tai ei ollut kiinnittänyt sitä ulkonäkösyistä N=502 Tulokset Vaikutukset: Tietoisuuden muutos Muut kysymykset 10 12-28 -
14 Toiminta jos rappukäytävässä savua Jos havaitsette rappukäytävässä savua, kumpi seuraavista on mielestänne järkevin tapa toimia? Tiedon määrän koettu riittävyys Kuinka paljon teillä on mielestänne tietoa siitä, kuinka tulipalon syttyessä tulee toimia? T1 T2 T1 T2 Poistun porraskäytävän kautta ulos turvaan 39,4 % 19,0 % Täysin riittävästi, en kaipaa lisätietoa 37,5 % 51,7 % Jään huoneistoon, suljen oven ja jään odottamaan apua 60,6 % 81,0 % +20,4 Lähes riittävästi, mutten ole aivan varma siitä miten toimia 44,2 % 37,9 % Tietoisuus poistumisturvallisuudesta kaikkien tutkittujen keskuudessa lisääntyi 20,4 %-yksikköä. Niiden keskuudessa jotka muistivat saaneensa tiedotteen ja tarran, ko. tunnusluku kasvoi 87,5 %:iin. Viranomaisten suositusten vastaisen toimintamallin valinneiden määrä puolittui Avovastauksissa (spontaani mitä tehdä jos havaitsee porraskäytävässä savua ) vaikutus näkyi selvemmin niiden vastausten määrän kasvuna, joissa mainittiin soitto 112, oven sulkeminen, käytävään ei saa mennä, odottaa asunnossa ikkunan ääressä tai parvekkeella (lisäys noin +32 %-yksikköä) 13 En tiedä riittävästi asiasta, kaipaisin lisätietoa 18,3 % 10,4 Tiedon määrän riittäväksi kokevien määrä kasvoi 14,2 prosenttiyksikköä 51,7 %:iin Taloyhtiön paloturvatiedotuksen koettu riittävyys Perheen sisällä virinnyt keskustelu ja keskustelu mediassa T2 Onko taloyhtiö antanut teille mielestänne riittävästi tietoa paloturvallisuuteen liittyen? Jos taloudessanne on muita, oletteko keskustelleet palo- ja poistumisturvallisuudesta tarran saapumiseen liittyen? Kyllä 60,4 % Kyllä 32,5 % 45,3 % T1 T2 Ei 39,6 % N=230 = tarran saaneet useamman hengen taloudet Asiasta keskustelua käyneiden joukossa 90,2 % valitsisi viranomaisten suositteleman poistumisturvallisuus-menettelytavan Ei 67,5 % 54,7 % Oletteko nähneet sanomalehdissä tai kuulleet radiosta uutista tähän tarrahankkeeseen liittyen? Kyllä 23,0 % Taloyhtiön tiedottamisen riittäväksi kokeneiden määrä kasvoi 12,8 yksiköllä 45,3 prosenttiin. Edelleen yli puolet kuitenkin koki taloyhtiöiden paloturvallisuuteen liittyvän tiedottamisen riittämättömäksi 15 Ei 77,0 % Mediasta asian huomanneiden keskuudessa 87 % valitsisi viranomaisten suositteleman poistumisturvallisuus-menettelytavan N=501 16 Palovaroittimen omistus Yhteenveto ja päätelmät Onko talonne porraskäytävässä palovaroitinta? T2 Kyllä 27,7 % Ei 26,1 % En tiedä 46,1 % N=501 Tiedotuskampanjan tavoittavuus: 79,6% kaikista vastaajista oli joko saanut tiedotteen kotiin, nähnyt tiedotteen porraskäytävän ilmoitustaululla tai joku muu perheenjäsen oli liimannut tarran oveen. Kun lisäksi osa oli havainnut asiaa koskevan uutisoinnin mediasta, aineiston perusteella voidaan arvioida että noin 82% Kymenlaaksolaisista on saanut jotakin kautta tietoa aiheesta 73 % vastaajista tiesi taloutensa saaneen poistumisturvallisuustarran eli oli nähnyt tarran sisältävän tiedotteen Mittaushetkellä kaikkiaan 47% tutkituista kotitalouksista tarra oli liimattu oveen. Tarran saaneista 64% oli liimannut tarran ohjeiden mukaan. 2 % oli liimannut tarran johonkin muualle, kuten siivouskomeron oven sisäpuolelle Kampanjan seurauksena viranomaisten suositteleman vastaisen toimintatavan valinneiden määrä puolittui ja suositellun tavan valitsevien määrä kasvoi 81% prosenttiin Jos Jos havaitsette havaitsette rappukäytävässä rappukäytävässä savua, savua, mikä mikä on on mielestänne mielestänne järkevin järkevin tapa tapa toimia? toimia? 17 Kiperä Kiperä kysymys, kysymys, jos jos ei ei pihalle pihalle muuten muuten pääse, pääse, on on vain vain sukellettava sukellettava savuun savuun ja ja ovet ovet perässä perässä kiinni. kiinni. Menisin Menisin ulos ulos kaikista kaikista kielloista kielloista huolimatta. huolimatta. 19-29 -
Liite 8: Kustannuslaskelma Mainostoimisto 4 800 Tutkimukset (alkumittaus, tarran sisältö, toistomittaus) 11 400 Painotuotteiden valmistaminen (tarra, self-mailer, saatekirje, tiedote) 7 300 Osoitemaksut (SIR, VTJ) 7 600 Postitukset (Itella Asiakkuusmarkkinointi) 9 100 Muut kulut (Ohjausryhmä, loppuraportti) 1 700 Yhteensä 41 900-30 -