Kiinteistöjen käytönohjaus Sisäilmatutkimukset Lapuan virastotalo Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos Lassilantie 12, Lapua Senaatti-kiinteistöt Lausunto 15.3.2010
LAUSUNTO 2 (14) 15.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 TIETOJA TUTKIVAISISTA TILOISTA... 4 3 OLOSUHTEET SELVITYSTEN AIKANA... 4 4 TUTKIMUSMENETELMÄT...4 4.1 Mikrobiologiset näytteet... 4 4.2 Mineraalivillakuidut ja pölyn koostumusnäytteet... 5 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmän ja lämpöolojen mittaukset... 5 4.4 Paine-eromittaukset... 5 5 NÄYTTEENOTTOPAIKAT... 6 6 ANALYYSI- JA LABORATORIONÄYTTEIDEN LAATU... 6 7 VERTAILUARVOT... 7 7.1 Mikrobit... 7 7.2 Mineraalivillakuidut... 7 7.3 Ilmanvaihdon ja lämpöolojen vertailuarvot... 7 8 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 8 8.1 Mikrobinäytteet... 8 8.2 Mineraalivillakuitunäytteet ja pölyn koostumus pinnoilla... 9 8.3 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja pölyn koostus... 9 8.4 Paine-eromittaukset... 9 8.5 Huonetilojen lämpötila- ja kosteusmittaukset... 10 8.6 Riskirakennekartoitus... 10 8 TOIMENPIDESUOSITUKSET... 11 KIRJALLISUUS LIITTEET 1 Ilma- ja pyyhintänäytteiden mikrobianalyysi 8.2.2010, nro 106910SL 2 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi 8.2.2010, nro 107010SL 3 Kuitunäytteiden analyysivastaus 4.2.2010, nro 106510OT 4 Pölyn koostumusnäytteiden analyysilausunto 15.2.2010, nro TY-03/hl/161 2010 5 Näytteenottopisteiden layout-pohja (1 krs) 6 Paine-eromittausten kuvaajat 7.-20.1.2010 7 Lämpötila- ja kosteusmittausten kuvaajat 20. 29.1.2010 8 Valokuvia kohteesta 9 Toimintasuunnitelma 5.11.2010 Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 3 (14) 15.3.2010 SENAATTI-KIINTEISTÖT Kiinteistöpäällikkö Merja Perälä Wolffintie 35 65101 VAASA SISÄILMAN LAADUN SELVITYKSET ETELÄ-POHJANMAAN POLIISILAITOKSEN TOIMITILOISSA 27. 29.1.2010 1 Yleistä Lapuan virastotalon poliisin toimitiloissa, Lassilantie 12, Lapua, suoritettiin 27. 29.1.2010 sisäilman laadun mittaukset. Tutkimusten tavoitteena oli todentaa vallitsevien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden sekä havaittujen riskirakenteiden mahdollisia vaikutuksia sisäilman laatuun ja koettuihin oireisiin. Vaasan työsuojelupiiri (nyk. Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue) on tarkastuskertomuksessaan (nro 09/2299) kehottanut työnantajaa järjestelmällisesti selvittämään työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä arviomaan mahdollisten kosteus- ja homevaurioiden tai muiden sisäilman laatuun liittyvien epäkohtien esiintymislähteet toimitiloissa. Asian selvittämiseksi Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jouko Keränen otti yhteyttä :n. Työpaikalle tehtiin arviointikäynnit 27.10.2009 ja 2.11.2010 työolosuhteiden ja toiminnan arvioimiseksi. Arviointikäynnille osallistui :n sisäilma-asiantuntija Tommi Vehviläisen ja Tuomo Laitisen lisäksi kiinteistönhoitaja Jarmo Hautamäki Lakeuden Kiinteistöhuolto Oy:stä. Selvitystarpeita koskeva toimintasuunnitelma (ISS Proko Oy/5.11.2009) toimitettiin Senaatti-kiinteistöille sähköisesti 5.11.2009 (liite 9). Hanketta varten perustettiin erillinen sisäilmaryhmä, jonka koordinoi mittausten ja selvitysten toteutusta. Toimintasuunnitelmassa esitetyt sisäilman laadun mittaukset ja riskirakennekartoitukset toteutettiin tammikuussa 2010. :n asiantuntijat Tommi Vehviläinen, Tuomo Laitinen ja Jani Välitalo suorittivat mittaukset. Tehtyjen mittausten ja selvitysten tarkoituksena oli riippumattomasti osoittaa kiinteistöön liittyvät epäkohdat sekä mahdollisesti niiden vaikutukset sisäilman laatuun. Mittauksista ja selvityksistä saatavia tietoja tullaan käyttämään työntekijöiden työoloihin liittyvien riskien arviointiin sekä mahdollisten korjaustoimenpiteiden suuntaamiseen. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella. Tampere Kiinteistöjen käytönohjaus Y-tunnus FI09202530 Sisäilmatutkimus Puhelinvaihde 0205 155 E-mail etunimi.sukunimi@iss.fi Biokatu 12, 33520 Tampere Telekopio 0205 157 221 Internet www.iss.fi
LAUSUNTO 4 (14) 15.3.2010 2 Tietoja tutkivaisista tiloista Tiedot rakennuksesta on saatu tausta-aineiston ja henkilöhaastattelujen perusteella. Rakennuksen taustatiedot: Rakennusvuosi 1974 Kerrosala 962 m 2 Tilavuus 3850 m 3 Kerroslukumäärä 1 Tutkittavien tilojen sijainti poliisin siipi Runkotyyppi betoninen pilari- palkki -runko Ulkoverhoustyyppi elementti Eristysmateriaali mineraali-/lasivilla Perustamistapa ryömintätilallinen Yläpohja massiivinen betonilaatta Vesikate singeli/bitumikermi Ikkunatyyppi panssarilasit Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tiloja palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on täysin uusittu vuonna 2006. Ilmanjako on toteutettu sekoittavan ilmanjaon periaatteella. 3 Olosuhteet selvitysten aikana Näytteenottopäivinä (ilmanäyte, mikrobit) 27. 28.1.2010 ulkoilman lämpötilakeskiarvo oli -14,4 C ja suhteellinen kosteuden keskiarvo 79 %. Laskeumakeräysjaksolla 14. 28.1.2010 ulkoilman lämpötilakeskiarvo oli - 9,4 C (ilmatieteenlaitos). Toimitilat olivat tutkimusten aikana normaalikäytössä. Näytteenottopisteiden ilman lämpötilat ja suhteellisen kosteuden arvot on esitetty liitteessä 1. 4 Tutkimusmenetelmät 4.1 Mikrobiologiset näytteet Mikrobiologiset ilmanäytteet kerättiin fraktioivalla impaktorilla (malli Kytola, Andersen). Näytteenottoaika oli 15 minuuttia. Mittauspisteestä otettiin näytteitä kolmelle kasvatusalustalle: mesofiiliset (huoneen lämmössä viihtyvät) sienet kerättiin 2 % - mallasuuteagar ja Dikloran-glyseroli-agarille (DG18-agar) ja mesofiiliset bakteerit tryptonihiiva-ekstraktiglukoosi (THG)-agarille. Kasvatuksen jälkeen maljoilta laskettiin erikseen bakteeri- ja sädesienipesäkkeiden lukumäärät ja sienet tyypitettiin valomikroskooppisesti. Saatujen pesäkelukujen perusteella laskettiin näytteiden mikrobipitoisuudet. Tulokset ilmoitetaan pesäkkeitä muodostavien yksiköiden määränä ilmakuutiometrissä (cfu/m 3 ) (cfu = colony forming unit = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 5 (14) 15.3.2010 Mikrobiologiset pintanäytteet otettiin pyyhkimällä tutkittavaa pintaa 100 cm 2 alueelta steriilissä vedessä kostutetulla vanupuikolla ja sivelemällä näyte suoraan neljälle kasvualustalle. Laskeutuneen pölyn pyyhintänäyte otettiin ennakolta sovitulta pinnalta (300x300 mm laskeumalevy), joka oli pyyhitty pölyttömäksi kaksi viikkoa ennen näytteenottoa, näin ollen saatiin kuvattua kahden viikon aikana pinnalle kertyneen pölyn määrä ja lajisto. Pyyhintänäytteiden kasvatusalustat, käsittely ja analysointi olivat samat kuin ilmanäytteissä. Tulokset ilmoitetaan suhteellisella asteikolla - = ei mikrobeja, + = niukasti mikrobeja, ++ = kohtalaisesti mikrobeja, +++ = runsaasti mikrobeja ja ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja. Materiaalinäytteet otettiin toimitilojen seinärakenteiden lämmöneristeistä. Seinien materiaalinäytteet otettiin seinään porattavan reiän kautta (Ø 14 15 mm) puhdistetulla (tenaturoitu alkoholi A 12) jousikuormitteisella anturilla. Kerätyt materiaalinäytteet laitettiin uudelleen suljettaviin 1 litran muovipusseihin. Näytteet viljeltiin suoraviljelynä (semikvantitatiivinen viljely) mikrobiologisen kasvuston selvittämiseksi. Materiaalinäytteet kohdennettiin lämpökamerakuvausten perusteella. 4.2 Mineraalivillakuidut ja pölyn koostumusnäytteet Mineraalivillakuitujen määrät todennetaan toimitilojen pinnoilta kahden viikon laskeumana. Pinnoille laskeutuneesta pölystä kerättiin geeliteippinäyte (BM Dustfilters, BM Environmental Engineering, Hollanti). Mineraalivillakuidut tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pölyn koostumusnäyte kerättiin laskeutuneesta pölystä litran minigrip-pussiin. Pölyn koostumus analysoitiin (pölyn koostumus, mikrobit, synteettiset kuidut) elektronimikroskooppisesti Työterveyslaitoksen aerosolilaboratoriossa. 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmän ja lämpöolojen mittaukset Toimitilojen kuntoa ja ilmanvaihdon toimivuutta arvioitiin silmämääräisesti. Toimistohuoneiden lämpötila- ja kosteuspitoisuutta monitoroitiin kahdesta pisteestä 9 päivän ajan (20.1 29.1.2010) Ebro EBI 20TH dataloggereilla. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden todentamiseksi sovellettiin visuaalista tarkastusmenettelyä (LVI-39 10409). 4.4 Paine-eromittaukset Rakennuksen toimitilojen ja ulkoilman sekä toimitilojen ja alapohjan välisiä paineeroja mitattiin jatkuvatoimisesti neljästä mittauspisteestä (Dwyer Magnesense/Tinytag loggerit; seurantajakso 7.1. 20.1.2010, mittausväli 5 min, N=3 639). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 6 (14) 15.3.2010 5 Näytteenottopaikat Taulukossa 1 on esitettynä otettujen mikrobi-, kuitu- ja pölynäytteiden näytteenottopaikat. Tarkemmat näytteenottopisteet on esitetty liitteessä 5 (layout-pohja) Taulukko 1. Mikrobi-, kuitu- ja pölynäytteenottopaikat Näytteenottopaikka Mikrobit 1 Mikrobit 2 Mikrobit 3 ilmanäyte, cfu/m 3 pyyhintä, cfu/cm 2 materiaali, cfu/m 3 Mineraali kuidut 4 teippinäyte, kpl/cm 2 Pölyn koostumus 5 SEM-näyte, % 1. kerros (6 kpl) (10 kpl) (3 kpl) (10 kpl) (1 kpl) huone 1094 x x huone 1095 x x x huone 1099 x x x x huone 1101 x x huone 1103 x x x huone 1122 x x x huone 1133 x x x x huone 1134 x x huone 1136 x x x huone 1138 x huone 1140 x x IV-kanava (2051) x x 1 2 3 4 5 mikrobinäytteet kerätään ilmasta Andersen 6-vaiheimpaktorilla, sienet tunnistetaan valomikroskooppisesti kahden viikon pölylaskeuma (pyyhintänäyte) ilmasta kerätään 300 300 mm muovilevylle, josta pyyhitään kolme eri 100 100 mm aluetta ja viljellään suoraan kolmelle eri kasvatusmaljalle materiaalinäytteet otettaan seinärakenteiden lämmöneristeistä puhdistetulla (tenaturoitu alkoholi A 12) jousikuormitteisella anturilla. teolliset mineraalivillakuidut (yli 20 µm) määritettiin laskeutuneesta pintapölystä geeliteippimenetelmällä (BM-Dustlifters), 2 viikon laskeuma sekä IV-järjestelmästä pölyn koostumusnäyte kerätään laskeutuneesta pölystä 1 l minigrip- pussiin, tunnistus elektronimikroskooppisesti 6 Analyysi- ja laboratorionäytteiden laatu Sisäilmatutkimuksissa käytetyt näytteenotto- ja analyysikäytännöt noudattivat voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä standardeja sekä johtavien kansallisten tutkimuslaitosten mittaus- ja selvityskäytäntöjä (Työterveyslaitos, VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Näytteiden analysoinnissa käytettiin FINAS:n akkreditoituja testauslaboratorioita (kemialliset ja biologiset tekijät, T256). Mikrobiologisten näytteiden suhteen käytetyillä laboratoriolla oli Elintarviketurvallisuusviraston Eviran hyväksyntä. Sisäilmatutkimuksiin osallistuvilla johtavilla asiantuntijoilla on Työterveyshuoltolain 1383/2001 ja VNa 1484/2001 18 mukainen työhygienian ja teknisen asiantuntijan pätevyys. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 7 (14) 15.3.2010 7 Vertailuarvot 7.1 Mikrobit Työympäristön bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja, joten mikrobituloksia on tulkittava työpaikkakohtaisesti. Mikrobilajiston tulkinnassa noudatetaan Asumisterveysoppaan (2 painos/2008, STM:n oppaita 2003:1) sekä artikkelissa Reiman et al. Rakennusten kosteusvauriota kuvastava mikrobisto. Ympäristö ja terveys 8/2005 kuvattua mikrobilajiston tulkintaa /1-2/. Työterveyslaitos on listannut viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamiseksi puhtaissa toimistoympäristöissä /7/. 7.2 Mineraalivillakuidut Mineraalivillakuituja käytetään lämmön, palon ja äänen eristyksessä rakennuksissa ja LVI-laitteissa. Kuituja päätyy huoneilmaan huonokuntoisista eristeistä, likaantuneista ilmanvaihtokanavista sekä pinnoittamattomista akustiikkalevyistä. Kuitujen lukumäärälle pinnoilla ei ole virallisia ohjearvoja. Schneider (Schneider T., Synthetic vitreous Fibres. Teoksessa: Indoor Air Quality Handbook, McGraw-Hill, New York 2000, chapter 39) suosittaa, että pinnat tulisi luokitella siivoustiheyden mukaan: Mineraalivillakuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitujen lukumäärät säännöllisesti siivotuilla pinnoilla (pöydät ym.) ovat alle 0,2 kuitua/cm 2 ja harvoin siivotuilla pinnoilla alle 3 kuitua/cm 2. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuudelle ei ole vielä suositusarvoja. Puhtausluokitelluille ilmanvaihtotuotteille on puhtausvaatimukset, joiden mukaan muun muassa käytössä olevasta äänenvaimentimesta irtoavien kuitujen kokonaispitoisuus tulee olla alle 0,01 kuitua/cm 3. Tekesin Fine-ohjelman tutkimushankkeessa "Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt työtiloihin" on suositeltu ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumassa 0,2 kuitua/cm 2. 7.3 Ilmanvaihdon ja lämpöolojen vertailuarvot Työtilojen ilman lämpötilalle ja kosteudelle ei anneta raja-arvoja laissa. Lämpötilalle voidaan kuitenkin antaa tavoitearvoja (Työturvallisuuslain 39 :n 1. momentin soveltamisohjeen mukaisesti). Toimistotilojen osalta sovelletaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 vähimmäisvaatimuksia toimitilojen sisäilman laadusta ja ilmanvaihdosta (RakMK D2, taulukko 2: ulkoilmavirta; toimistohuoneet 1,5 l/s/m 2, neuvottelutilat 4 l/s/m 2 tai 8 l/s/m 2 asiakastila 2 l/s/m 2, käytävätilat 0,5 l/s/m 2 ). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 8 (14) 15.3.2010 Taulukossa 1 on esitettynä sisäilmastoluokituksen tavoitetasot sekä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän mitoitusarvot. Sisäilmastoluokitusta voidaan soveltaa työtilojen ilmanvaihdon lähtötasojen määrittämiseen. D2:n ohje- ja tavoitetasot vastaavat sisäilmastoluokituksen tyydyttävän sisäilmastoluokan S3 tasoa, joka täyttää viranomaissäännösten vähimmäisvaatimukset. Taulukko 2. Sisäilmastoluokituksen ohje- ja tavoitetasot eri sisäilmastoluokissa /5/. suure luokka S1 luokka S2 luokka S3 operatiivinen lämpötila t u <10 C 10 t u 20 C t u >20 C huonelämpötila talvi kesä C 21,5* 21,5 + 0,3*(t u -10) 24,5* 21,5 21,5 + 0,3*(t u -10) 24,5 C 21-22 1) 20-22 23-24 1) 23-26 21 21,5 + 0,4*(t u -10) 25 20-22 23-26 huonelämpötilan tilapäinen poikkeamana asetusarvosta 2) C ± 0,5 ± 1,0 ± 1,0 lämpötilaero pystysuunnassa 4) C 2 3 4 ilman suhteellinen kosteus talvi % 25 - - ilman nopeus 3) t ulma =21 C t ulma =23 C t ulma =25 C m/s <0,14 <0,16 <0,20 <0,17 <0,20 <0,25 <0,20 <0,25 <0,35 lattian pintalämpötila, vähintään C 19 19 17 lattian pintalämpötila, enintään C 29 29 31 jäähdytysjärjestelmän suunnitteluarvo C 25 25 - Lämmitysjärjestelmän suunnitteluarvo C 21,5 21,5 21,5 1 2 3 4 S1-luokassa huonelämpötilan on oltava tila/huoneistokohtaisesti aseteltavissa välillä 20 24 C. Jos samassa huoneessa on useita henkilöitä, käytetään huonelämpötilan perustasona talvella 21 22 C ja kesällä 23 24 C. Lämpötilan asetusarvon tulee olla kohdassa huonelämpötila mainituissa rajoissa.huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35 C. Kun ulkoilman lämpötila on alle 15 C, huonelämpötila ei saa olla yli 27 C. Ilman nopeudella tarkoitetaan kolmen minuutin suuntariippumatonta keskiarvoa oleskeluvyöhykkeellä. Mittaus suoritetaan suuntariippumattomalla kuumalanka-anemometrillä standardin SFS 5511 mukaisesti. Lämpötilaerolla pystysuunnassa tarkoitetaan mitattua eroa nilkka-hartiatasolla, mittauskorkeus 0,1 m ja 1,1 m. D2:n mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuus tavanomaisessa sääolosuhteissa ja huoneen käytön aikana saa enintään olla 1200 ppm. Ilman laatua voidaan pitää hyvänä kun hiilidioksidipitoisuus on 700...900 ppm. 8 Tulokset ja johtopäätökset 8.1 Mikrobinäytteet Mikrobinäytteiden tulokset on esitettynä liitteissä 1 ja 2. Ilma- ja pyyhintänäytteet Otettujen ilma- ja pyyhintänäytteiden perusteella toimitilojen mikrobisto oli tavanomainen. Analysoitujen näytteiden perusteella mesofiilisten sienten ja bakteerien lajisto sekä pitoisuus olivat toimitiloissa normaalit. Ilmanvaihtokanavien pyyhintänäytteet Tuloilmakanavasta otettu pintasivelynäytteen tulos oli tavanomainen. Otettu näyte sisälsi niukasti mikrobeja. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 9 (14) 15.3.2010 materiaalinäytteet Otetut materiaalinäytteet (mineraalivilla, lämmöneriste) olivat puhtaita (ei viitettä vauriosta). Suoraviljelynäytteet eivät sisältäneen kasvustoa. 8.2 Mineraalivillakuitunäytteet ja pölyn koostumus pinnoilla Mineraalikuitunäytteiden analyysitulokset löytyvät liitteestä 3. Poliisisiiven sisäpihan puoleisen käytävän työhuoneissa 1096, 1099, 1101 ja 1103 mineraalivillakuitujen pitoisuus oli poikkeuksellinen (pitoisuuden 0,2 0,6 kuitua/cm 2 ; viitearvo 0,2 kuitua/cm 2 ), toimitiloissa on kuituongelma. Muiden työhuoneiden osalta viitearvoja ei ylitetty (pitoisuudet 0,1 kuitua/cm 2 ; viitearvo 0,2 kuitua/cm 2 ). 8.3 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja pölyn koostus Pölyn koostumusnäytteiden analyysitulokset löytyvät liitteestä 4. Visuaalisen tarkastelun perusteella poliisisiiven ilmanvaihtojärjestelmässä ei ollut merkittävää pölykertymää. Toimitilojen runkokanavissa ei visuaalisen tarkastelun perusteella poikkeavaa pölyn muodostumista havaittu (liite 8, kuvat 1 ja 2). Työhuonetilojen tuloilmahajottajat olivat visuaalisen tarkastelun perusteella likaantuneet (runsaasti rakennusaikaista pölyä/kipsipölyä). Sisäpihan puolisen käytävän runkokanavasta otettu pölyn koostumusnäyte sisälsi runsaasti karkeaa ulkoilmapölyä (kiviaine-, hiekka- ja siitepölyä) sekä hiukan kohollaan olevia määriä vuorivillakuituja (1-5 paino-%), 8.4 Paine-eromittaukset Paine-eromittausten tulokset löytyvät liitteistä 6. Tehtyjen paine-eromittausten perusteella rakennuksen vaipan ja toimitilojen välinen paine-eron oli normaali. Alapohjatila oli 13.1.2010 tehtyjen muutostöiden jälkeen selvästi alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden (yli 15 Pa). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 10 (14) 15.3.2010 8.5 Huonetilojen lämpötila- ja kosteusmittaukset Lämpötila- ja kosteusmittausten tulokset on esitetty liitteessä 7. Toimitilojen ilman lämpötila vaihteli 19 22,5 C välillä. Mittausjakson lämpötilakeskiarvot olivat sisäpihan puolella 20,7±0,4 C (työhuone 1098; N=2577, 5 min välein) 1 ja ulkopihan puolella 20,9±0,8 C (työhuone 1133; N=2577, 5 min välein). Toimistohuoneiden suhteellinen kosteus vaihteli 2-20 % RH välillä. Mittausjakson keskimääräinen suhteellinen kosteus oli sisäpihan puolella 13±6 % (työhuone 1098; N=2577, 5 min välein) ja ulkopihan puolella 6±3 % (työhuone 1133; N=2577, 5 min välein). 8.6 Riskirakennekartoitus Tyypillisimpiä riskirakenteita ovat muun muassa seuraavat rakenteelliset ratkaisut: Maanvaraiset rakenteet Maanvastainen betoninen kaksoislaatta, puukorotettu lattia betonisen maanvastaisen pohjalaatan päällä, tuulettuvat alapohjat (erityisesti puualapohja), kellarin seinänä kivilatomus, jonka sisäpuolella tiilimuuraus, massiivinen betoninen kellarin seinä, jossa sisäpuolinen kosteus- ja lämmöneristys ja orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet. Julkisivurakenteet Rankarakenteet kapearäystäisissä rakennuksissa ja/tai voimakkaassa ilmastorasituksessa, tiiliverhottu rankarakenne ja rakenteet jotka sisältävät orgaanista eristemateriaalia. Yläpohjarakenteet Tuulettuvat mutta aluskatteettomat rakenteet, heikosti tuulettuvat rakenteet, umpirakenteet (mm. kevytsorakatto, lämmöneristealustainen katto), runsaasti sisätaitteita tai yksityiskohtia sisältävät harjakatot, käännetyt rakenteet (terassi) ja orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet. Märkätilarakenteet Vedeneristyksen puuttuminen rakenteesta, rakenteiden sisälle sijoitetut putket, alalaatta- tai kaksoislaattaholvi märkätilan lattiana, puulevyrakenteinen märkätilan lattia sekä levyrakenteiset märkätilan seinät. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa riskirakenteen muodostaa ryömintätilallinen alapohja sekä kevytsora eristeinen yläpohja. Poliisilaitoksen alapuolisessa ryömintätilassa oli ollut vanhoja muottilaudoituksia ja muuta rakennusaikaista jätettä, jotka oli puhdistettu talvella 2004. Lisäksi alapohjan 1 ± keskihajonta, N=2577 Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 11 (14) 15.3.2010 läpiviennit olivat olleet tukkimatta, jotka oli tukittu kesällä 2009. Alapohja on saatettu alipaineiseksi tammikuussa 2010. Alapohjan tarkastelussa ei huomattu normaalista poikkeavaa. Ryömintätila oli puhdistettu vanhoista muottilaudoituksista sekä muista rakennusaikaisista jätteistä (liite 8, kuva 3) Kaikki läpiviennit oli tukittu huolellisesti (Liite 8, kuva 4), joten mahdollisia ilmavuotokohtia yläpuolisiin tiloihin ei ollut havaittavissa. Rakennuksen yläpohjarakenteena on kevytsorakatto, jonka päälle on tehty vuonna 1999 lisäkallistuskerros kevytsorasta ja kovasta mineraalivillasta. Katolla on ollut aikaisemmin kuusi alipainetuuletinta, jotka ovat poistaneet kevytsorakerroksesta lämpöliikkeen aiheuttamaa kosteutta. Vuosina 2001 ja 2002 VTT:n tehdessä yläpohjarakenteen tutkimuksia havaittiin, että katolla olleet alipainetuulettimet eivät ole olleet yhteydessä lisäkallistuskerrokseen. Tämän johdosta katolle on lisätty kuusi alipainetuuletinta, jotka on asennettu lisäkallistuskerrokseen. Lisäksi räystäillä on tuuletusraot molempiin kerroksiin joten lämpöliikkeestä aiheutuva kosteus poistuu yläpohjarakenteesta. 9 Toimenpidesuositukset Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa, että työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työpaikan haitta- ja vaaratekijät sekä mahdollisuuksien mukaan poistettava tai torjuttava työntekijän turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät. Kun tarvittavat toimenpiteet haittojen vähentämiseksi on suoritettu, arvioidaan jäljelle jäävien tekijöiden merkitys uudelleen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjeet ja määräykset velvoittavat, että rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisia määriä epäpuhtauksia eikä viihtyvyyttä alentavia hajuja. Näiden velvoitteiden pohjalta ehdotamme seuraavia toimenpiteitä työympäristön parantamiseksi ja työaikaisen oireilun vähentämiseksi: 1. Tehtyjen selvitysten perusteella toimitilojen sisäilman laatu oli mikrobipitoisuuksien suhteen tavanomainen. Toimitiloista kerätyt ilma-, pyyhintä- ja materiaalinäytteet olivat puhtaat. Henkilöstön kokemat oireet eivät tämän tutkimuksen perusteella johdu kiinteistön biologista tekijöistä (esim. kosteus- tai homevauriosta). 2. Poliisisiiven sisäpihan puoleisen käytävän työhuoneissa mineraalivillakuitujen pitoisuudet olivat poikkeuksellisia. Toimitiloissa on tämän tutkimuksen perustella kuituongelma. Mineraalivillakuitujen tyypillisimpiä lähetteitä ovat huonokuntoiset eristeet, likaantuneista ilmanvaihtokanavat sekä pinnoittamattomat akustiikkalevyt. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 12 (14) 15.3.2010 Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on tutkimusten mukaan muutamia viikkoja tai kuukausia. Kuidut eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Suomessa kaupan olevat teolliset lasivilla- ja vuorivillakuidut eivät ole syöpävaarallisiksi luokitettuja. 3. Likaantunut ilmanvaihtojärjestelmä on todennäköisin kuituongelman aiheuttaja, koska työhuoneisessa ei selvitysten yhteydessä muita kuitulähteitä paikannettu (vanhat siirtoilmasäleiköt sisältävät eristemateriaalia, mutta olivat koteloituja, akustiikkalevyjä ei työhuoneissa ollut, käytävätilan alaslaskujen vaikutus huonetilojen mineraalivillakuitujen esiintymiseen on epätodennäköinen). Todettua havaintoa puoltaa myös kuitupitoisuuden pieneneminen sisäpihanpuoleisten huoneiden jälkeen (tuloilman runkokanava alkupää, jossa kanavanopeudet suuria). Mineraalivillakuitujen päästölähteiden olemassaolo tulee selvittää. Ilmanvaihtojärjestelmän mahdollisuus toimia epäpuhtauslähteenä tulisi täten selvittää. Tuloilmahajottajien äänenvaimennusmateriaalien kunto sekä siirtoilmasäleikköjen vaikutukset sisäilma laatuun tulisi myös tutkia mahdolliset puutteet korjata. Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt toimenpiteet mineraalivillakuituongelman paikantamiseksi. Ilmanvaihtojärjestelmään liittyvät selvitykset on toteutettu 8.3.2010. Mahdollisista lisäselvitystarpeista ja jatkotoimenpiteistä päätetään kun tehtyjen tutkimusten tulokset on saatu (näytteet toimitettu laboratorioon 9.3.2010). 4. Kiinteistön omistajan tai haltijan olisi huolehdittava ilmanvaihtolaitteistojen asianmukaisesta puhdistamisesta. Ilmanvaihtolaitteistojen ja -kanavien puhdistus tulisi suorittaa määrävälein noudattaen Sisäasiainministeriön asetusta 802/2001 ilmanvaihtolaitteistojen puhdistuksesta (SMa 802/2001, 3 ; Pelastuslaki 468/2003, 22 ). Ilmanvaihtolaitoksen puhdistuksen jälkeen tulisi aina tarkastaa puhdistustyön laatu, tasapainottaa ilmamäärät sekä dokumentoida puhdistus- ja säätötoiminta. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksista olisi hyvä myös laatia kirjallinen puhdistussuunnitelma, johon tilaaja ja urakoitsija sitoutuvat. Suunnitelmassa määriteltäisiin muun muassa puhdistustyö tavoitetasot, aikataulu, ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusjärjestys, puhdistustyön ajankohta, suojaamistarpeet, vikahavaintomenettely, puhdistustyön laadunvarmennus, turvallisuusnäkökohdat sekä tiedottaminen. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 13 (14) 15.3.2010 5. Riskirakennekartoituksen yhteydessä riskirakenteissa ei havaittu kosteusongelmia tai kosteusvaurioita. Alapohjatilan aikaisempaa ylipaineisuutta on voitu pitää riskitekijänä epäpuhtauksien kulkeutumiselle. Tämän tutkimuksen aikana alapohjatila oli saatettu alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden, joten kyseistä riskiä ei tehtyjen mittausten perusteella ole havaittavissa (epäpuhtauksia ei kulkeudu toimitiloihin, mikrobinäytteet puhtaita). 6. Riskirakennekartoituksen yhteydessä yläpohjasta ei otettu materiaalinäytteitä, koska katolla oli runsaasti lumikertymää. Yläpohjan alapuolelta näytteenotto ei onnistunut, koska yläpohjan alalla on massiivinen betonilaatta. Koska yläpohja on koneellisesti alipaineistettu, on hyvin epätodennäköistä, että siinä mahdollisesti olevat epäpuhtaudet kulkeutuisivat alapuolella oleviin toimitiloihin. Mikäli yläpohjan lämmöneristeen mikrobipitoisuus halutaan selvittää, tulee materiaalinäyte ottaa keväällä lumien sulettua katolta. 7. Toimitilojen paine-, lämpötila- ja kosteusolosuhteet olivat tehtyjen mittausten perusteella toimistotiloille tyypillisiä. Ilman suhteellinen kosteus on talviaikoina alhainen, johtuen osittain ilmanvaihdon toiminnasta (jatkuvasti päällä, 1/1-asento). Liian kuivan ilman on todetutta aiheuttavan muun muassa äänenkäytön oireita, ihon kuivumista, silmäoireita, yskää ja nenän tukkoisuutta. 8. Pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman (PTS) laatiminen vaatii kiinteistön kunnon systemaattisempaa arviointia (rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan osalta), joten kuntoarvion toteuttaminen olisi selvitysten perusteella suositeltavaa. Kuntoarvion sisältö ja laajuus tulisi räätälöidä Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion suoritusohjeiden KH 90-00246, LVI 01-10279 ja RT 18-10672 mukaisesti, kiinteistöön sovellettuna. Kuntoarvion toteuttajalla tulee olla toteutukseen vaadittava riittävä pätevyys (rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LAUSUNTO 14 (14) 15.3.2010 Kirjallisuus 1. Reiman M, Kujanpää L, Junttila S, Lappalainen S, Lindroos O, Pasanen A-L, Rajala R, Rautilala S, Reijula K, Tuomi T. Rakennusten kosteusvaurioita kuvastava mikrobisto. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2005, s. 56 59. 2. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät, sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:I, Helsinki 2003, 93 s. 3. SFS 5512. Ilmastointi. Ilmavirtojen ja painesuhteiden mittaus ilmastointilaitoksissa. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki 1989. 4. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2010. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Ympäristöministeriö 2008. 5. RT-ohjekortti RT 07 110949. Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Rakennustieto Oy. RT-kortisto, 2009. 6. Harju R, Tuovila H, Riala R, Kovanen K, Laamanen J, Säntti J, Tossavainen A. Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt työtiloihin. Sisäilmastoseminaari 2006. SIY raportti 24;165 70. 7. Viitearvoja sisäilmaongelmien tunnistamiseen, Työterveyslaitos 09/2009, saatavana: http://www.ttl.fi/nr/rdonlyres/be65dafb-ee97-4790-88a1- D2539DF0A047/0/Viitearvoja23092009.pdf 8. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, Ympäristöministeriö, Rakennustieto Oy 1997, 143 s. 9. LVI 39-10409 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut.(2007). 10. LVI 01-10279, KH 90-00246, RT 18-10671 Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio suoritusohje, Rakennustietosäätiö (1998). Tommi Vehviläinen aluepäällikkö, DI kiinteistöjen käytönohjaus Tuomo Laitinen asiantuntija, FM, rkm kiinteistöjen käytönohjaus LIITTEET 1 Ilma- ja pyyhintänäytteiden mikrobianalyysi 8.2.2010, nro 106910SL 2 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi 8.2.2010, nro 107010SL 3 Kuitunäytteiden analyysivastaus 4.2.2010, nro 106510OT 4 Pölyn koostumusnäytteiden analyysilausunto 15.2.2010, nro TY-03/hl/161 2010 5 Näytteenottopisteiden layout-pohja (1 krs) 6 Paine-eromittausten kuvaajat 7.-20.1.2010 7 Lämpötila- ja kosteusmittausten kuvaajat 20. 29.1.2010 8 Valokuvia kohteesta 9 Toimintasuunnitelma 5.11.2010 Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Analyysivastaus n:o 106910SL, ilma- ja pintasivelynäytteet 08.02.10 1 (9) Tilaaja:, Tuomo Laitinen Tutkimuskohde: Lapuan virastotalo Näytteenottopäivä: 27. ja 28.1.2010 Näytteenottajat:, Tuomo Laitinen, Tommi Vehviläinen ja Jani Välitalo Näytteet vastaanotettu laboratorioon: 29.1.2010 Analysointi aloitettu: 29.1.2010 1 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN KÄSITTELY Ilmanäytteet otettiin kuusi-vaihe impaktorilla ja pintasivelynäyte steriiliin laimennosveteen kostutetulla pumpulipuikolla suoraan seuraaville kasvatusalustoille: 2 % mallasuuteagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (tryptoni-hiiva-uute)-agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja inkuboitiin lämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet) ja 11 vrk:tta (bakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet laskettiin ja sienet tunnistettiin laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. Näytteenottopäivänä ulkoilman lämpötila oli -15 C. Näytteenottopisteet on esitetty kappaleessa 2 taulukoissa 1 ja 3. 2 TULOKSET JA VERTAILU VIITEARVOIHIN Ilmanäytteiden näytteenottopisteet, sisäilman lämpötilat ja tutkittujen tilojen ilman suhteelliset kosteudet on esitetty taulukossa 1. Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet on esitetty pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (pmy/m 3 ) taulukossa 2. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Pintasivelynäytteiden näytteenottokohdat, tutkittujen alueiden pinta-alat sekä pölykertymät on esitetty taulukossa 3. Pintasivelynäytteiden tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla taulukossa 4. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Asteikko on seuraava: - = ei mikrobikasvua + = niukasti mikrobeja (1-20 pesäkettä/alusta) ++ = kohtalaisesti mikrobeja (21-50 pesäkettä) +++ = runsaasti mikrobeja (51-200 pesäkettä) ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja (> 200 pesäkettä) Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, 40101 Jyväskylä Puhelin 0205 155 Y-tunnus 0920253-0 Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet www.iss.fi Kotipaikka Helsinki
Analyysivastaus n:o 106910SL, ilma- ja pintasivelynäytteet 08.02.10 2 (9) 2.1 Ilmanäytteet Taulukko1. Ilmanäytteiden näytteenottopisteet, sisäilman lämpötilat ( o C) ja ilman suhteelliset kosteudet (%-rh). Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 1. huone 332 (3. krs) 21,2 13,0 2. huone 328 (3. krs) 21,7 13,1 3. huone 306 (3. krs) 21,7 8,6 4. huone 314 (3. krs) 22,2 9,1 5. ulosottoviraston aula (2. krs) 21,8 9,1 Taulukko 2. Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja näytteissä esiintyneet sienisuvut ja/tai lajit, pitoisuudet yksikköä pmy/m 3. Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Cladosporium 9 Cladosporium 16 Aktinobakteerit* 7 viittaa Penicillium 2 steriilit 2 Muut bakteerit 122 epätavan- Penicillium 2 omaiseen Eurotium* 2 mikrobi- 1. Sieni-itiöt yhteensä 11 Sieni-itiöt yhteensä 22 Bakteerit yhteensä 129 lähteeseen Cladosporium 7 steriilit 2 Aktinobakteerit <2 ei Oidiodendron* 2 Muut bakteerit 160 poikkeavaa Cladosporium 16 hiivat, vaaleat 5 2. Sieni-itiöt yhteensä 7 Sieni-itiöt yhteensä 25 Bakteerit yhteensä 160 Penicillium 2 steriilit 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 14 Cladosporium 9 Muut bakteerit 49 poikkeavaa Penicillium 2 3. Sieni-itiöt yhteensä 16 Sieni-itiöt yhteensä 13 Bakteerit yhteensä 49 Penicillium 2 Cladosporium 9 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 19 hiivat, vaaleat 7 Muut bakteerit 64 poikkeavaa Penicillium 5 steriilit 2 4. Sieni-itiöt yhteensä 21 Sieni-itiöt yhteensä 23 Bakteerit yhteensä 64 Cladosporium 5 Cladosporium 5 Aktinobakteerit <2 ei Penicillium 2 Muut bakteerit 31 poikkeavaa steriilit 2 5. Sieni-itiöt yhteensä 9 Sieni-itiöt yhteensä 5 Bakteerit yhteensä 31 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, 40101 Jyväskylä Puhelin 0205 155 Y-tunnus 0920253-0 Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet www.iss.fi Kotipaikka Helsinki
Analyysivastaus n:o 106910SL, ilma- ja pintasivelynäytteet 08.02.10 3 (9) Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 6. huone 217 (2. krs) 21,8 8,5 7. huone 210 (2. krs) 21,5 8,1 8. huone 232 (2. krs) 21,7 12,2 9. huone 237 (2. krs) 23,7 13,8 10. huone 1095 (1. krs) 21,7 13,3 Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Penicillium 2 Penicillium 5 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 2 Cladosporium 2 Muut bakteerit 19 poikkeavaa 6. Sieni-itiöt yhteensä 4 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 19 Cladosporium 2 Cladosporium 7 Aktinobakteerit* 2 ei Muut bakteerit 14 poikkeavaa 7. Sieni-itiöt yhteensä 2 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 16 Botrytis o 2 Penicillium 5 Aktinobakteerit <2 ei Penicillium 2 Cladosporium 7 Muut bakteerit 90 poikkeavaa hiivat, vaaleat 5 Aspergillus versicolor* 2 8. Sieni-itiöt yhteensä 4 Sieni-itiöt yhteensä 19 Bakteerit yhteensä 90 hiivat, vaaleat 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 7 Cladosporium 5 Muut bakteerit 97 poikkeavaa Penicillium 2 9. Sieni-itiöt yhteensä 11 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 97 Trichothecium 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 5 Cladosporium 5 Muut bakteerit 111 poikkeavaa 10. Sieni-itiöt yhteensä 7 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 111 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, 40101 Jyväskylä Puhelin 0205 155 Y-tunnus 0920253-0 Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet www.iss.fi Kotipaikka Helsinki
Analyysivastaus n:o 106910SL, ilma- ja pintasivelynäytteet 08.02.10 4 (9) Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 11. huone 1099 (1. krs) 19,8 12,4 12. huone 1103 (1. krs) 21,2 9,0 13. huone 1136 (1. krs) 21,1 9,9 14. huone 1133 (1. krs) 21,4 7,1 15. huone 1122 (1. krs) 20,6 9,1 Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Cladosporium 2 Aktinobakteerit <2 ei Penicillium 5 Muut bakteerit 139 poikkeavaa 11. Sieni-itiöt yhteensä 7 Sieni-itiöt yhteensä <2 Bakteerit yhteensä 139 Penicillium 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Mucor o 2 Muut bakteerit 64 poikkeavaa Cladosporium 2 12. Sieni-itiöt yhteensä 6 Sieni-itiöt yhteensä 2 Bakteerit yhteensä 64 Penicillium 2 Cladosporium 2 Aktinobakteerit <2 ei hiivat, vaaleat 2 Penicillium 5 Muut bakteerit 16 poikkeavaa steriilit 2 13. Sieni-itiöt yhteensä 6 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 16 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 2 Muut bakteerit 28 poikkeavaa 14. Sieni-itiöt yhteensä <2 Sieni-itiöt yhteensä 4 Bakteerit yhteensä 28 steriilit 2 Cladosporium 16 Aktinobakteerit <2 ei Ulocladium* 2 Penicillium 5 Muut bakteerit 134 poikkeavaa Penicillium 2 Aspergillus penicillioides* 2 hiiva, vaaleat 2 hiivat, vaaleat 2 Cladosporium 5 15. Sieni-itiöt yhteensä 13 Sieni-itiöt yhteensä 25 Bakteerit yhteensä 134 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, 40101 Jyväskylä Puhelin 0205 155 Y-tunnus 0920253-0 Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet www.iss.fi Kotipaikka Helsinki
Analyysivastaus n:o 106910SL, ilma- ja pintasivelynäytteet 08.02.10 5 (9) Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 16. huone 1064 (1. krs) 20,7 7,7 17. huone 1053a (1. krs) 21,3 7,3 18. huone 1068 (1. krs) 20,7 7,2 19. käytävä 015 (kellari) 18,3 7,2 Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Penicillium 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit* 2 ei hiivat, vaaleat 2 Cladosporium 2 Muut bakteerit 14 poikkeavaa 16. Sieni-itiöt yhteensä 4 Sieni-itiöt yhteensä 4 Bakteerit yhteensä 16 Penicillium 5 Cladosporium 5 Aktinobakteerit <2 ei hiivat, vaaleat 7 hiivat, vaaleat 5 Muut bakteerit 12 poikkeavaa 17. Sieni-itiöt yhteensä 12 Sieni-itiöt yhteensä 10 Bakteerit yhteensä 12 hiivat, vaaleat 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit* 7 viittaa Cladosporium 7 Paecilomyces* 2 Muut bakteerit 45 epätavan- Cladosporium 14 omaiseen mikrobi- 18. Sieni-itiöt yhteensä 9 Sieni-itiöt yhteensä 18 Bakteerit yhteensä 52 lähteeseen Penicillium 19 Cladosporium 49 Aktinobakteerit* 2 viittaa Aspergillus fumigatus* 2 steriilit 7 Muut bakteerit 66 epätavan- Cladosporium 14 Penicillium 14 omaiseen steriilit 2 hiivat, vaaleat 5 mikrobihiivat, vaaleat 2 Eurotium* 2 lähteeseen 19. Sieni-itiöt yhteensä 39 Sieni-itiöt yhteensä 77 Bakteerit yhteensä 68 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, 40101 Jyväskylä Puhelin 0205 155 Y-tunnus 0920253-0 Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet www.iss.fi Kotipaikka Helsinki
Analyysivastaus n:o 106910SL, ilma- ja pintasivelynäytteet 08.02.10 6 (9) 2.2 Pintanäytteet Taulukko 3. Näytteenottokohdat, näytteen pinta-ala (cm 2 ) ja pölykertymä (vrk). Näytteenottokohta Pinta-ala, cm 2 Pölykertymä, vrk P1. huone 328 (3. krs) 10 cm x 10 cm - P2. huone 316 (3. krs) 10 cm x 10 cm - P3. 2. krs käytävä, etelä 10 cm x 10 cm - P4. 2. krs tuloilmakanava/iv-kanava, länsi 10 cm x 10 cm - P5. 3. krs tuloilmakanava/iv-kanava, länsi 10 cm x 10 cm - - = pinta-ala / pölykertymä ei tiedossa Taulukko 4. Pintasivelynäytteiden mikrobipitoisuudet ja mikrobilajisto. Tulokset ilmoitettu suhteellisella asteikolla. Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Cladosporium + Aktinobakteerit - steriilit + Muut bakteerit ++ P1. Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Cladosporium + Cladosporium + Aktinobakteerit - hiivat, punaiset o +(1) hiivat, punaiset o +(1) Muut bakteerit +++ Mucor o +(1) Penicillium + Eurotium* +(1) P2. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä +++ Cladosporium + hiivat, vaaleat + Aktinobakteerit - hiivat, vaaleat + Cladosporium + Muut bakteerit ++ steriilit + hiivat, punaiset o +(1) steriilit + P3. Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä ++ Cladosporium ++ Cladosporium + Aktinobakteerit - Penicillium + Penicillium + Muut bakteerit + steriilit + Paecilomyces* +(1) Botrytis o +(1) steriilit + P4. Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Cladosporium + Cladosporium ++ Aktinobakteerit - steriilit + Penicillium + Muut bakteerit ++ hiivat, vaaleat + steriilit + P5. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä ++ * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin - = ei kasvua steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, 40101 Jyväskylä Puhelin 0205 155 Y-tunnus 0920253-0 Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet www.iss.fi Kotipaikka Helsinki