Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011
Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä on etiikka? eroaako maailmankansalaisen etiikka perinteisestä etiikasta?
Etiikka ja moraali Etiikka: moraalifilosofiaa, moraalin tutkimista ja perustelemista; oppi moraalista; siveysoppi Moraali: ihmisen käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta; periaatteet, joita noudattamalla toimitaan hyvin tai oikein
Etiikka ja moraali Ethika (kreik.) = tapoja koskeva Moralis (lat.) = tapoja koskeva käytetään usein synonyymisesti ikävä kyllä käytetään myös yhdessä: eettismoraalinen tai moraaliseettinen vrt. keltaiskeltainen
Etiikan normatiivisuus Normatiivinen etiikka: perustelee ja antaa ohjeita sille, mikä on oikea toimintatapa; määrittelee mikä on oikein ja väärin tai hyvää ja pahaa
Etiikan normatiivisuus Deskriptiivinen etiikka: kuvailee ja vertailee moraalikäsityksiä; ei arvota tekoja moraalisesti empiiristä tutkimusta
Perinteiset normatiivisen etiikan teoriat: Hyve-etiikka Seurausetiikka Deontologinen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Globaali etiikka: tavoitteena määritellä universaalit, kaikkia maailman ihmisiä koskevat moraalisäännöt (esim. ihmisoikeudet) Ongelma: moraalisäännöt näyttävät vaihtelevan eri aikoina ja eri paikoissa
Kulttuurirelativismi Moraali on suhteellista Ei ole olemassa yhteistä mittapuuta, jolla eri kulttuurien tai aikakausien moraalikäsityksiä voisi arvottaa tai asettaa paremmuusjärjestykseen
Näkökulmia relativismiin Relativistinen näkemys moraalista vastaa tosiasioita, mutta voidaanko tästä tehdä johtopäätös, että kaikki moraalikäsitykset ovat samanarvoisia tai yhtä hyviä? deskriptiivisen ja normatiivisen etiikan ero
Näkökulmia relativismiin Vaikka moraalikäsitykset vaihtelevat kulttuureittain, enimmäkseen ihmiset näyttäisivät olevan varsin yksimielisiä moraalikysymyksistä Vieraidenkin kulttuurien tavat ja moraalikäsitykset osataan erottaa toisistaan
Maailmankansalaisen etiikan lähtökohtia Ihmisoikeudet ja inhimilliset perustarpeet Ihmisen yksilöllisen ja kulttuurisen identiteetin kunnioittaminen Kestävä kehitys, luonnon ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojeleminen
Ihmisoikeudet Universaalisuus Luovuttamattomuus Perustavuus
YK:n ihmisoikeusasiakirjat Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) Ei varsinainen sopimus, vaan pikemminkin ihmisoikeuksia määrittävä ihanne Tärkeimmät YK:n ihmisoikeussopimukset: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus Yleissopimus lapsen oikeuksista
Ihmisoikeussopimusten merkitys Sitovat valtioita, jotka ovat ne ratifioineet Rinnastavat ihmisoikeudet muihin juridisiin oikeuksiin, mikä vähentää moraalisiin kysymyksiin liittyvää tulkinnanvaraisuutta
Ihmisoikeussopimusten merkitys YK:n lisäksi noudattamista valvovat alueelliset instituutiot, esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)
Ihmisoikeussopimusten merkitys Pyrkimys löytää erilaisuudesta huolimatta yhteinen nimittäjä moraalille Ihmiselämään kuuluu tiettyjä perusasioita ajasta ja paikasta riippumatta
Ihmisoikeudet kokonaisuutena Ihmisoikeuksien julistus 28. artikla Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
Ihmisoikeudet kokonaisuutena Ihmisoikeuksien julistus 29. artikla (1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. (2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. (3) Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.
Ihmisoikeudet kokonaisuutena Ihmisoikeuksien julistus 30. artikla Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Moraali ja kulttuuri Perusongelma: kuinka erotella toisistaan kulttuuriin liittyvät tavat ja kaikkia koskevat moraaliset kysymykset? Kuka määrittelee moraalin ja oikeudet?
Moraali ja kulttuuri Klassinen esimerkki: länsimaissa paheksutaan naisten ympärileikkauksia Oikeus paheksua voi kuulua jokaiselle, mutta antaako tämä perustellun syyn tai jopa oikeuden puuttua asiaan?
Moraali ja kulttuuri Toinen klassinen esimerkki: Aristoteleen käsitykset naisista ja orjista Pitääkö syrjintä hyväksyä aikakaudelle ja kulttuurille ominaisena käytäntönä?
Oikeus omaan kulttuuriin Chandran Kukathas: Oikeus omaan kulttuuriin on perustava vapausoikeus: vapaus kuulua tai olla kuulumatta johonkin kulttuuriin Tätä oikeutta pitää tukea eikä sitä saa riistää silloinkaan, kun kulttuuriset tavat ovat vastoin ihmisoikeuksia
Oikeus omaan kulttuuriin Kuka määrittelee, mikä kuuluu kulttuuriin? traditiot, valtahierarkiat, stereotypiat
Kulttuurinen toleranssi Suvaita vai sietää?
Globaali oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus vai armeliaisuus? Oikeudenmukaisuuden nimissä voidaan esittää vaatimuksia. Armeliaisuus riippuu auttajan hyväntahtoisuudesta
Moraalisen ajattelun perusta Vaikeasti opetettava taitolaji, edellyttää harjaantumista sekä herkkyyttä eroille ja yhtäläisyyksille Mielikuvitus, analogiapäätelmät
Moraalisen ajattelun perusta Etsitään syiden sijaan perusteita: miksi jokin asia on moraalisesti oikein/väärin? Onko pahan mielen tuottaminen riittävä peruste moraaliselle tuomiolle?
Kysymyksiä pohdittavaksi Mitä perusteita on moniavioisuuden kieltämiselle? Onko vanhemmilla todellakin (ihmis)oikeus päättää lastensa koulutuksen laadusta? Globaali oikeudenmukaisuus: ovatko köyhät valtiot oikeutettuja avustuksiin vai onko kyseessä vain rikkaiden valtioiden hyväntahtoisuus?