ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN VANHUSTEN ASUMISPALVELUISSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.3.2012 muutokset 15.10.2013 1
1. Yleistä Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava asumispalveluiden järjestämisestä. Lain 22 :n mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä (23 ). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki (734/1992) ei määrittele asumispalveluista perittäviä maksuja. Kunta määrää palvelusta asiakkaalta perittävät asiakasmaksut, perii ne asiakkaalta ja päättää asiakasmaksujen perimättä jättämisestä (734/1992 ja 912/1992). Asiakasmaksulain mukaan maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (2 ). 2. Palveluasuminen Nurmijärven kunta ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta tehostettua (ympärivuorokautista) ja tuettua (ei yöhoitoa) asumispalvelua vanhuksille, jotka tarvitsevat apua ja valvontaa siinä määrin etteivät selviydy avopalveluiden turvin kotona mutta eivät tarvitse laitoshoitoa. Ostopalvelun lisäksi Nurmijärven kunnalla on omana toimintana tehostettua (ympärivuorokautista) asumispalvelua asumispalveluyksikkö Nurmilinnussa. Nurmijärvi kilpailutti yhdessä muiden Kuuma-kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula) kanssa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalvelut vuonna 2010. Kilpailutuksen tuloksena valittiin puitesopimustuottajat ja solmittiin ostopalvelusopimukset kaudelle 1.1.2011 31.12.2014. Kunta suorittaa asukasvalinnan ja sitoutuu maksamaan vain sijoittamistaan asukkaista. Kunta ei sitoudu käyttämään tiettyä määrää paikkoja, vaan sijoittaa asukkaat harkintansa mukaan sopivaksi katsomalleen kilpailutuksessa hyväksytyksi tulleelle palveluntuottajalle huomioiden kilpailutuksen tulos. Aluehallintovirasto tai Valvira myöntää yksityiselle palveluntuottajalle toimiluvan ja valvovat toimintaa. Kunnan tehtävänä on valvoa oman kunnan alueella sijaitsevien yksityisten palveluntuottajien järjestämiä sosiaalipalveluja (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 22.7.2011/922). 3. Asiakasmaksun määräytyminen Asumispalveluun sisältyy asuminen, ateriat, tukipalvelut ja hoiva. Yksityiset palveluntuottajat ovat kilpailutuksen yhteydessä ilmoittaneet kokonaisvuorokausihinnan sekä eritelleet siitä vuokran, aterioiden, tukipalvelun ja hoivan osuuden. Nurmijärvellä vanhusten asumispalveluiden osalta on käytössä ns. 2
bruttolaskutus eli kunta maksaa palveluntuottajalle kokonaishinnan (vuokra, ateria-, tukipalvelu- ja hoivamaksu) ja asiakas maksaa kunnalle tulojensa mukaan määritellyn asiakasmaksuosuuden. Asiakkaan maksuosuus määritellään huomioimalla hänen nettotulonsa ja tuloista vähennetään käyttövara ja tehdään mahdolliset vähennykset (kohta 3.2 Vähennykset tuloista). Maksu määrätään toistaiseksi ja tarkistetaan vuosittain. Lisäksi maksu on tarkastettava silloin, kun hoidossa olevan maksukyky on olennaisesti muuttunut tai kun maksu osoittautuu virheelliseksi. Olennaisena muutoksena pidetään esim. 5 %:n muutosta eläkkeen määrässä. Jos maksua määrättäessä on annettu virheellisiä tietoja, voidaan maksu oikaista takautuvasti, enintään yhden vuoden ajalta (maksuasetus 31 2 mom.). Laskuvirheet ja niihin verrattavat virheet voidaan korjata hallintolain mukaisesti. Sotainvalidien, joiden työkyvyttömyysaste on 20%, ei tarvitse selvittää tulojaan. Valtiokonttori korvaa sotilasvammalain (6a ) nojalla kunnalle järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Asumispalvelusta korvataan hoiva-ja tukipalvelut, mutta vuokraa, sähköä ja vesimaksuja ei korvata. Kunta laskuttaa 20% sotainvalidilta vuokran kuukausittain. Mikäli asiakas on asumispalveluyksikössä vain alle kuukauden ajan, ei hänelle määritellä tulojen mukaista kuukausimaksua, vaan häntä laskutetaan hoidosta Leenankodin kulloinkin voimassa olevien hoitopäivähintojen ja laskutuskäytäntöjen mukaan. Lääkkeet asiakas maksaa itse. 3.1 Huomioitavat tulot Kuukausitulona otetaan huomioon palvelun käyttäjän veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Tuloina huomioidaan: eläkkeet elinkorot vammaisetuudet (esim. eläkettä saavan hoitotuki) asumistuki ansiotulot elatusavut, elatustuki vakuutusyhtiön maksamat säännölliset korvaukset kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot (korko-, osinko- ja vuokratulot) itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot maatilatalouden tuloverolain mukaan viimeksi toimitetussa verotuksessa todettu maatilatalouden tulo Metsätulo otetaan huomioon muista tuloista poiketen laskennallisesti. Metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun 3
lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 % ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 % alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Metsän myyntituloa ei oteta huomioon kertaluontoisena tulona. Tuloina ei oteta huomioon rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää eikä veteraanilisää. Jos asukkaan kuukausitulot vaihtelevat, kuukausittaisena tulona huomioidaan viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Omaisuudesta huomioidaan omaisuuden tuotto, mutta pääomatulojen (esim. korko-, osinko- ja vuokratulot) jäädessä yhteensä alle 10 /kk, niitä ei oteta huomioon asiakasmaksussa. Tuloina huomioidaan viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä asukkaan osuus yhtymän tulosta. Ilmoitettuja tuloja tarkistetaan viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteella pantavasta tulosta määrää. 3.2 Vähennykset tuloista 3.2.1 Käyttövara Asumispalveluiden osalta asiakasmaksulaissa ei ole määritelty asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävää osuutta eli käyttövaraa. Kunta päättää asiakkaalle jätettävän käyttövaran suuruudesta. Käyttövara on kuukautta kohti toimeentulotuen yksinasuvan perusosa vähennettynä ruokaosuudella (vuonna 2013 toimeentulotuen perusosa 477,26, josta ruokaosuus 49 %, jolloin käyttövara on 243,30 /kk). Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa toimeentulotuen perusosien määrät vuosittain. Käyttövaralla asiakas hoitaa kaikki henkilökohtaiset menonsa kuten esim. lääkekustannukset ja muut terveydenhuoltomenot, vaatemenot, parturi/kampaajamaksut, sanomalehden tilausmaksut, puhelinkulut, matkakustannukset, hygieniamenot ja harrastustoiminnan menot. Asiakkaan käyttövaralla hoitamiin lääkekustannuksiin sisältyvät pelkät lääkekustannukset. Mikäli palveluntuottajalla on käytössä apteekin koneellinen annosjakelu, nämä kustannukset kuuluvat palveluntuottajalle, eikä siitä saa aiheutua lisäkustannuksia asiakkaalle. 3.2.2 Asunnon kustannukset 4
Pääsääntöisesti asumispalveluasiakkaan entisen asunnon kustannuksia ei hyväksytä vähentävänä tekijänä asiakasmaksua määriteltäessä. Vähävaraiselle asumispalveluasiakkaalle varataan aikaa omistusasuntonsa asuntojärjestelyjä varten enintään kuusi kuukautta sijoitusajankohdasta lukien. Tänä aikana kohtuullisina asumismenoina voidaan huomioida kohtuullinen omistusasunnon yhtiövastike sähkön perusmaksu (oma sähkömittari, kiinteistön osalta, jos lämmitys muulla kuin sähköllä) kiinteistö-/kotivakuutus kiinteistövero kohtuulliset kiinteistön hoitokulut (lämmitys-, nuohous-, puhtaanapito) kohtuulliset asuntolainan korot ja lyhennykset harkinnanvaraisesti, esim. jos asunnossa asuvat hoidossa olevan aviopuoliso tai alaikäiset lapset eivätkä heidän tulonsa riitä niitä kattamaan. Omistusasunnon tai kiinteistön perus- ja vuosikorjauskustannuksia ei huomioida. Muusta kuin vakituisena asuntona käytetystä asunnosta aiheutuvia kuluja ei oteta huomioon vähennyksenä. Jos kyse on vuokra-asunnosta, johon ei jää asumaan asiakkaan perheenjäseniä, voidaan kohtuullinen vuokra ottaa huomioon asunnon irtisanomisajalta edellyttäen, että asiakas ei pysty itse vuokraa maksamaan. 3.2.3. Edunvalvojan palkkio Oikeusministeriö antaa ohjeet edunvalvojan palkkion määräytymisestä. Virallisen edunvalvojan vuosipalkkio otetaan huomioon niiden henkilöiden osalta, joilta tällainen palkkio peritään. Palkkiosta on esitettävä maistraatin vahvistama laskelma. 3.2.4. Ulosoton huomioiminen Jos tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. 4. Tulojen toteaminen Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) on säädetty asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuudesta (12 ) ja sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta salassa pidettäviin tietoihin (20 22 ). Tulotiedot pyydetään aina ensisijaisesti asiakkaalta tai hänen edustajaltaan kirjallisesti. Tuloselvityslomakkeeseen on liitettävä tositteet kaikista tuloista kuten: - eläkelaitosten ilmoitukset eläkkeiden määrästä - tositteet henkilökohtaisista pääomatuloista (esim. vuokra-, osinko- ja korkotulot) 5
- verotustodistus viimeksi vahvistetusta verotuksesta erittelyosineen - verotoimiston viimeisin selvitys ennakonpidätysperusteista. Tiedot voidaan tarvittaessa pyytää tai tarkistaa suoraan myös muilta viranomaisilta, esim. eläkelaitokselta. Kansaneläkelaitoksen maksamat etuudet on mahdollista tarkistaa Kelan käyttöyhteyden avulla. Muuttuneista tuloista asiakkaan tai hänen edustajansa tulee ilmoittaa viipymättä. Mikäli hoidossa olevan tuloista ei saada luotettavaa selvitystä, pyritään tulot selvittämään yhteistyössä veroviranomaisten, kansaneläkelaitoksen ja muiden tulojen maksajien kanssa. Ellei tämä johda tulokseen ja jos pyynnöistä huolimatta ei saada selvitystä, käytetään korkeinta mahdollista hoitomaksua. Mikäli hoidossa oleva suostuu maksamaan korkeimman hoitomaksun, ei selvitystä tuloista ja varallisuudesta tarvitse esittää. 5. Asiakasmaksun alentaminen Asiakasmaksulain 11 :n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista maksu-kyvyn mukaan määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkö-kohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Asiakas voi saada sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Asiakasmaksun alentaminen perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnissa olisi toimielimen (lautakunnan) hyväksymät periaatteet harkintaan perustuvasta maksujen alentamisesta. 5.1. Toimeentuloedellytysten huomioonottaminen Asiakas voi anoa vapaamuotoisella hakemuksella alennusta asumispalvelun asiakasmaksuun, mikäli asumispalveluasiakkaalle jätettävä käyttövara ei riitä välttämättömiin henkilökohtaisiin menoihin (kt. 3.2.1). Asiakkaan tulee hakemuksen liitteinä toimittaa taloudellista tilannetta kuvaavat tositteet mm. kaksi viimeisintä tiliotetta ja tositteet terveydenhuoltomenoista sekä muut selvitykset taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavista menoista, esimerkiksi veloista. Edellytyksenä asiakasmaksun alentamiselle on, että asiakkaalla on talletuksia tmv. enimmillään 3500. 5.2. Elatusvelvollisuuden huomioonottaminen Suoritetut elatusavut ja rahana maksettava syytinki vähennetään asiakkaan tuloista. Mikäli kotiin jäävällä puolisolla ei ole riittäviä tuloja eikä varoja, varataan hänen toimeentuloaan varten täyttä kansaneläkettä vastaava rahamäärä ja lisäksi otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset sekä harkinnan mukaan muitakin säännöllisiä välttämättömiä kuluja, jotka otettaisiin huomioon myös toimeentulotukea myönnettäessä. 6
Kohtuullisiksi asumismenoiksi katsotaan em. kohdassa 3.2.2 mainitut kustannukset sekä lisäksi vuokra-asunnon kohtuullinen vuokra ja vesimaksu. Omistusasunnossa tai kiinteistössä tehtyjä perus- ja vuosikorjauksia ei oteta huomioon määrättäessä hoitomaksua. Muusta kuin vakituisena asuntona käytetystä asunnosta aiheutuvia kuluja ei oteta huomioon vähennyksenä. Edellä esitetyn arvioimiseksi on toimitettava avio/avopuolison tulotiedot ja tiedot talletuksista sekä muusta omaisuudesta. Jos avio- tai avopuolisolla on talletuksia, rahasto-osuuksia, sijoitusvakuutuksia, osakkeita tai muuta vastaavaa omaisuutta, avio/avopuolison edellytetään käyttävän tätä pääomaa omaan elämiseensä. Täten talletusten katsotaan olevan osa kotiin jäävän puolison toimeentuloa. Talletuksista vähennetään 3500 euroa ja jäljelle jäävä talletusten määrä jaetaan 12 kuukaudella, jolloin voidaan arvioida talletusten vaikutus toimeentuloon. 6. Tilapäinen poissaolo ja laskutuskäytäntö Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan kunnalle välittömästi asiakkaan terveydentilan muuttumisesta ja seuraavaan arkipäivään mennessä sairaalaan joutumisesta. Asiakkaan poissaolopäivät on myös ilmoitettava kunnalle osoitettavassa laskussa. Tilapäisen poissaolon ajalta kunta laskuttaa asiakkaalta ainoastaan vuokran, myös lähtö- ja tulopäivältä. 7. Asumispalvelupaikasta luopuminen ja vuokrasopimuksen irtisanominen Mikäli asumispalvelu ei enää vastaa asukkaan hoidon ja palvelujen tarvetta, tulee asumispalveluyksikön yhteistyössä asiakkaan/omaisten ja kunnan edustajan kanssa sopia asukkaan kannalta tarkoituksenmukaisesta hoidon järjestämisestä ja nykyisen asumispalvelupaikan irtisanomisesta. Asiakas on huoneenvuokralain (31.3.1995/481) mukaisessa vuokrasuhteessa asumispalveluyksikköön (yksityiset palvelut) tai Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:n (Nurmilintu). Asiakkaan vuokravastuu alkaa siitä päivästä, kun hän muuttaa asumispalveluyksikköön. Asumispalvelupaikan luopumisen yhteydessä vuokrasopimus irtisanotaan kirjallisesti asukkaan/omaisen toimesta ja palveluntuottajan tulee pyydettäessä toimittaa kopio irtisanomisilmoituksesta kunnan yhteyshenkilölle. Vuokrasopimusta ei saa irtisanoa ilman kunnan suostumusta. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehdään. Esimerkiksi, jos asukkaan vuokrasopimus irtisanotaan huhtikuun aikana, on vuokra maksettava koko toukokuulta, vaikka asukas ei enää toukokuun lopussa asuisi asunnossa. Palveluntuottaja ei voi kuitenkaan periä samasta asuinpaikasta kahdelta eri asukkaalta 7
yhtä aikaa vuokraa. Kuoleman sattuessa hoitosuhde päättyy kuolemaan, mutta palveluntuottaja voi laskuttaa vuokran irtisanomisajalta kuolinpesältä. Asiakkaan asioidenhoitaja ja asumispalveluyksikkö sopivat asunnon tyhjentämiseen liittyvät asiat keskenään. 8. Asumispalveluasiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut Yksityisessä asumispalveluyksikössä asuvalla henkilöllä on oikeus samoihin kunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin muillakin kotona asuvilla kunnan asukkailla. Nurmijärven kunnan ulkopuolella sijaitsevissa asumispalveluyksiköissä asuville henkilöille voidaan tarvittaessa myöntää maksusitoumus paikalliseen terveyskeskukseen. Joillakin yksiköillä on käytettävissä oma lääkäri. Kunta ei maksa asiakkaiden yksityislääkärin hoitopalkkioita. Asumispalveluyksikön tilaamista yksityislääkäripalveluista on asiakkaalta oikeus laskuttaa enintään julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. 9. Asiakasmaksusaatavien perintä ja viivästyskorko Asumispalvelumaksujen perinnässä noudatetaan kunnan voimassa olevia laskutus- ja perintäohjeita. 10. Asumispalveluihin hakeutuminen ja päätöksenteko Kirjallista hakemuslomaketta asumispalveluihin ei ole käytössä. Moniammatillinen SAS-yhteistyöryhmä (selvitä-arvioi-sijoita) arvioi vanhuksen asumispalvelun tarpeen, kun vanhus ei tehostettujen avopalveluidenkaan turvin selviydy enää kotona tai vanhustentalolla tai ryhmäasunnossa. SAS-ryhmä tekee esityksen asukasvalinnasta. Päätöksen asumispalvelusta tekee kunnan toimintasäännön määrittelemä viranhaltija. Päätöksen perusteella annetaan maksusitoumus asumispalveluyksikköön yksityisten asumispalveluiden osalta. Päätöksessä määritellään myös asiakkaalta perittävä tulojen mukainen asiakasmaksuosuus. Päätöksen harkinnanvaraisesta asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä tekee vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö. 11. Lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 8
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (voimassa 1.10.2011 alkaen) 22.7.2011/922 Hallintolaki (434/2003) Laki asuinhuoneiston vuokraamisesta (31.3.1995/481) Sotilasvammalaki 404/1948 9