JJR-KUNTIEN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET 1.4.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 15.3.2012 37 1
1. JOHDANTO..3 2. OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 4 3. KÄSITTELY... 4 4. OLESKELUKUNTA... 5 5. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN... 5 5.1. Tulojen huomioonottaminen... 5 5.2. Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen... 7 5.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuva toimeentulotuki... 7 5.4. Jälkikäteen ilmenevät tulot... 8 6. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 8 6.1. Vuokramenot... 8 6.2. Muut asumismenot... 9 6.3. Terveydenhuoltomenot... 9 6.4. Työmatkamenot... 11 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 11 7.1. Kodinhankinnat... 11 7.2. Vuokravakuus ja välityspalkkiot... 12 7.3. Vaatemenot... 12 7.4. Opintolainan korkomenot... 12 7.5. Päivähoito- ja elatusmaksut... 12 7.6. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut... 13 7.7. Hautausmenot... 13 7.8. Muuttokulut... 13 7.9. Lasten harrastusmenot... 14 7.10. Oleskeluluvat, passimaksut, kansalaisuushakemus... 14 7.11. Työharjoittelun, työelämävalmennuksen ja työkokeilun aikaiset matkakustannukset... 14 8. VANKIEN TOIMEENTULOTUKI... 14 9. OPISKELIJOIDEN JA ALLE 18-VUOTIAIDEN NUORTEN TOIMEENTULOTUKI... 15 10. YRITTÄJIEN TOIMEENTULOTUKI... 15 11. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 16 12. POSTE RESTANTE-ASUJAT..16 2
1.JOHDANTO Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Sosiaali- ja terveysministeriön Opas toimeentulotukilain soveltajille 11/2007 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Perusturvan yhteislautakunnan 25.9.2008 hyväksymät ja 15.4.2010 päivitetyt ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Perusturvan yhteislautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voida käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet ovat suuntaa antavia. Päätöksentekijä harkitsee aina ohjeiden soveltamista. 3
2. OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen henkilön tai perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Toimeentulotukea on oikeus saada, jos ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavoin. Toimeentulotukilakia muutettiin vuonna 2006. Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina huomioidaan toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumiskustannukset ja välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot. 3. KÄSITTELY Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Jos hakemuksesta ei ilmene, mihin tarkoitukseen toimeentulotukea haetaan, hakemusta on siltä osin pyydettävä täydentämään. Toimeentulotuen hakijan on annettava kaikki ne tiedot, jotka vaikuttavat toimeentulotuen tarpeen arviointiin. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan ja hänen perheenjäsenten kaikkien pankkitilien tiliotteet edelliseltä kuukaudelta. Uuden asiakkaan tulee esittää pankkitilien tiliotteet kahdelta kuukaudelta. Tiliotteina hyväksytään vain pankin lähettämä alkuperäinen tiliote tai sähköinen verkkotiliote sekä lisäksi pikatiliote (10 viimeisintä tilitapahtumaa). Pelkät pikatiliotteet ja nettipankin tilitapahtumat eivät riitä. Pikatiliote vaaditaan aina kun hakija tulee hakemaan esim. ruokarahaa. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle annetaan tai lähetetään yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Uuden asiakkaan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Uusille asiakkaille varataan aika sosiaalityön palvelutarpeen arviointia varten. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös perustellaan aina asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Toimeentulotukipäätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös perusturvan yhteislautakunnan yksilöjaoston käsiteltäväksi, jos hän neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä 4
vaatii. Määräaikaan ei lasketa tiedoksisaantipäivää. Vaatimus asian saattamiseksi jaoston käsiteltäväksi on tehtävä kirjallisesti. Viranomaisen suostumuksella vaatimus voidaan tehdä suullisesti. Vaatimuksen voi myös lähettää jaostolle postitse. Viranomainen, jolle vaatimus päätöksen muuttamisesta on tehtävä ja viranomaisen osoite: Perusturvan yhteislautakunnan yksilöjaosto, PL 28, 51901 JUVA. 4. OLESKELUKUNTA Toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe varsinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran myöntämisestä kuitenkin siellä. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Sosiaalihuollon palveluista perittävän maksun ja terveydenhuollon tulosidonnaisen maksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotukeen myöntämiseen nähden. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, asia/hakemus liitteineen siirretään toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja asiasta tiedotetaan toimeentulotuen hakijalle. 5. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN 5.1. Tulojen huomioonottaminen Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tuloina otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotuen käsittelijä ohjaa asiakasta tarvittaessa hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Kuukauden 28. päivän jälkeen maksussa olevat tulot huomioidaan seuraavalle kuukaudelle käytettäväksi olevaksi tuloksi. 5
Toimeentulotukilain 11 :ssä on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset huomioidaan yksinasuvien henkilöiden osalta 70 ylittävältä osalta ja perheiden osalta 140 ylittävältä osalta. Ennakkoverojen palautukset huomioidaan tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena, kuitenkin niin, että yksinasuvien henkilöiden osalta huomioidaan 85 ylittävät ja perheellisten osalta 170 ylittävät palautukset. Mikäli ennakkoveron palautukset ulosmitataan, niitä ei huomioida tuloina. Tällöin asiakkaan on esitettävä ulosmittauksesta selvitys. Tuloina huomioidaan mahdollisen ulosmittauksen jälkeen jäävä tulonosa, mikäli ulosotto on tehty suoraan tuloista tai ulosottomies on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, tulee asiakasta ohjata kääntymään ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi voidaanko ulosottomaksua pienentää tai voidaanko asiakkaalle myöntää vapaakuukausia. Samalla tavoin menetellään siinä tapauksessa, että Kela perii aiemmin liikaa maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa ilman em. maksusuunnitelmaa tai maksaa Kelalle velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, eikä niitä huomioida toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Asiakasta tulee tarvittaessa ohjata talous- ja velkaneuvontaan. Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukea koskevien säännösten mukaisesti. Velkajärjestely nähdään kuitenkin eräänlaisena ensisijaisena toimeentulon turvaamismuotona. Harkittaessa velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuen tarvetta on oltava käsillä selvitys (käräjäoikeuden maksuohjelma) siitä, kuinka maksuvara ja välttämättömiin elinkustannuksiin varattu rahamäärä on velkajärjestelyssä määrätty. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä on otettava huomioon se, että velkajärjestelyn vahvistettu maksuvara ei ole hakijan tai perheen toimeentuloon käytettävissä olevaa tuloa. Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen kohdalla toimeentulotukea tulee pääsääntöisesti myönnettäväksi vain ennalta arvaamattomiin suurehkoihin toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin (esimerkiksi terveydenhuollon menot). Mikäli velallisen maksukyky on maksuohjelman vahvistamisen jälkeen heikentynyt ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentuloa, ei velkajärjestelyä voida katsoa esteeksi tilapäisen toimeentulotuen myöntämiselle. Näissä tapauksissa velallista on kuitenkin ohjattava hakemaan maksuohjelman muuttamista. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tulona. Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu voidaan huomioida tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Palkasta tehdyt pidätykset, kuten maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen nettoansioista vähennetään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 e kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden. ( Toimeentulotukilaki 11, 3 mom.). Tuensaajataloudella tarkoitetaan yhden henkilön taloutta tai toimeentulotukilain 3 :n mukaista perhettä. Vähennys on siten kotitalouskohtainen. 6
5.2. Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Toimeentulotukilain 12 :ssä säädetään varojen huomioimisesta toimeentulotukea myönnettäessä. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, sijoitusrahastot, osakkeet, obligaatiot on otettava heti käyttöön ja ne huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa tulona. Tilillä olevasta saldosta huomioidaan kuukausittaisen rahanvirran ylittävä osuus. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, tulee hänelle myöntää toimeentulotukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisoitava arvo on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa pääsääntöisesti korkeintaan 3 kk, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, voidaan varallisuudesta tehdä perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeenjäävä tulo. 5.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuva toimeentulotuki Suurehko kertaluonteinen tulo otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa tulon saamisesta alkaen enintään kahden kuukauden ajan, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli asiakas saa huomattavan kertaluonteisen summan, kuten perinnön, omaisuuden myyntituloja yms., voidaan tuloa jaksottaa pidemmällekin ajalle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Eläkeläisille tai muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esimerkiksi sairauskuluihin, voidaan tehdä kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen meno huomioidaan. Työttömyysturva maksetaan yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan kahden viikon työttömyysjaksolta ja tämän jälkeen työttömyysturva maksetaan neljän viikon jaksoissa. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu työttömyysturva perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään (4 x 5 pv = 20 pv), vaikka tosiasiallisesti työttömyysturva maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta. Työttömyysturva voidaan tällöin jaksottaa niin, että keskimääräisenä kertoimena käytetään 21,5 päivää. Kertoimen 21,5 käyttöä ei voida aloittaa ennen kuin henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyysturvan suoritusta saman kuukauden aikana. Kahden saman kuukauden aikana maksettavan työttömyysturvasuorituksen on täytynyt tapahtua silloin, kun henkilö on saanut toimeentulotukea. Kerrointa 21,5 on käytettävä johdonmukaisesti niin kauan kuin työttömyyskausi jatkuu. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Takautuvan toimeentulotuen myöntäminen ei välttämättä edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea myönnettäessä. Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pääsääntöisesti pitää jotakin sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot, joihin takautuvaa toimeentulotukea haetaan, ovat syntyneet. Perusosaa ei makseta takautuvasti. Perusosankin osalta 7
voidaan asiaa takautuvasti tarkastella, mikäli edellä mainitut erityiset perusteet voidaan todeta ja hakijalla on esittää perusosaan sisältyviä erääntyneitä menoja. 5.4. Jälkikäteen ilmenevät tulot Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. 6. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 6.1. Vuokramenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat ovat Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella: 1 henkilö 450 /kk 2-3 henkilöä 550 /kk 4-5 henkilöä 650 /kk 6 henkilöä tai enemmän 700 /kk Jos asumismenot ylittävät selvästi edellä mainitut rajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, edellytetään toimeentulotuen hakijan hakevan kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Asumismenot huomioidaan todellisina kolme kuukautta, jonka aikana hakijan on haettava kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Kolmen kuukauden jälkeen vuokra huomioidaan yllä olevan taulukon mukaisesti. Asumismenot voidaan huomioida todellisina tämänkin jälkeen, mikäli asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Asiakkaan tulee tällaisessa tapauksessa olla asunnon hakijana ja hänen on oltava valmis ottamaan tarjottu asunto vastaan. Mikäli asiakas on asettanut vuokra-asunnon hakemiselle aluerajoitteita tai ei ole aktiivisesti hakenut halvempaa asuntoa, kohtuullistetaan vuokra kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Kohtuullistamiskäytännöstä on aina asiakasta tiedotettava toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Vesimaksuja huomioitaessa kohtuullisena vedenkulutuksena voidaan pitää 10m 3 /kk/hlö. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisesti. 8
Vanhempiensa luona asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet tai nuori on välillä asunut muualla ja muuttanut takaisin vanhempiensa luokse. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista. 6.2. Muut asumismenot Vuokra-asunnossa muita asumismenoja ovat erikseen maksettavat lämmityskulut, käyttösähkö ja vesimaksu. Omakotitalon asumiskulut (vesimaksut, käyttösähkö, lämmityskustannukset, kotivakuutusmaksut, nuohous- ja jätemaksut, yksityistiemaksut, lumenauraus, kiinteistövero, tontinvuokra) huomioidaan todellisina joko laskujen erääntymiskuukautena, silloin kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen kuukausittain tai jaksotettuna kuukausittaisena menona silloin kun asiakas asioi vain satunnaisesti. Muun omistusasunnon menoina huomioidaan yhtiövastike, vesimaksut ja mahdolliset lämmityskulut sekä taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai perusparannusta varten otettujen lainojen korkokulut. Lämmityskustannuksina voidaan polttopuihin myöntää toimeentulotukea tarpeen mukaan. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä puiden hankinnasta lasku tai kuitti. Lämmitysöljymenot huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Lämmitysöljymenoja voidaan tarvittaessa kohtuullistaa ja ottaa huomioon 30-35 litraa öljyä vuodessa kohtuulliseksi katsottua asuntoneliötä kohti. Asuntolainan korkomenot huomioidaan todellisen suuruisena edellyttäen, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Toimeentulotuen tarpeen muodostuessa pitkäaikaiseksi (yli 6 kk) tulee harkita, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista. Asiakasta tulee ohjata tarpeen vaatiessa järjestelemään velkojaan oman maksukykynsä mukaisiksi. Koti-/palovakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisinä. Autopaikka- ja autonlämmitysmaksut eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja. 6.3. Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen terveydenhuollon ammattihenkilökunta. Terveydenhuollonmenoina huomioidaan seuraavat menot: - sairaala- ja poliklinikkamaksut 9
- terveyskeskusmaksut - alle 14 vuorokauden sairaalassaolo ei vähennä perusosaa - yli 14 vuorokauden sairaalassaolon ajalle perusosasta huomioidaan 51% - yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta käyttövara 99 /kk. - peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Sellaiset kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitoa, ovat perustoimentulotukeen oikeuttavia menoja siltä ajalta, jolloin maksua ei ole alennettu. Maksun alentaminen on kuitenkin ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Asian käsittelijän on otettava yhteys kotihoidon työntekijään maksuvapautuksen saamiseksi, mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu. Lääkemenoina huomioidaan lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon sekä siinä tapauksessa, että lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on antanut lausunnon lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Asiakkaan on esitettävä pääsääntöisesti hoitavan lääkärin lausunto. Samoin menetellään laihdutus- ja tupakanvierotuslääkkeiden kohdalla. Perusvoiteista hyväksytään vain voiteet, joista Kela korvaa osuuden. Hedelmöityshoidosta julkisessa terveydenhuollossa syntyneet kustannukset huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Toimeentulotukea myönnetään tarpeelliseen hammashoitoon. Hammashoitona huomioidaan julkisen terveydenhuollon hoidosta aiheutuvat kustannukset. Toimeentulotukeen oikeuttavana menona huomioidaan vain terveyskeskuksen hammashuollon välttämättömäksi arvioima hammashoito. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Mikäli asiakkaalla ei ole kuukausittaista oikeutta toimeentulotukeen, vaan hän hakee tilapäisesti toimeentulotukea hammashoitoon, lasketaan hänelle kahden kuukauden normilaskelma, jossa hammashoidon kokonaismeno huomioidaan. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida. Silmälasit huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset silmälasit ovat rikkoutuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisestä johtuen. Silmälasien tulevasta hankinnasta on esitettävä 2 kustannusarviota kahdesta eri liikkeestä, jossa on eritelty kehysten, linssien ja niiden ominaisuuksien sekä työn osuudet. Linsseistä huomioidaan peruslinssit ilman erikoiskäsittelyjä. Kehyksistä huomioidaan enimmillään 75 euroa. Silmälasien hankintaan toimeentulotukea määrättäessä asiakkaalle lasketaan kahden kuukauden normilaskelma ja menetellään, kuten hammashoitoon toimeentulotukea määrättäessä. Silmälääkärin kustannukset huomioidaan tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Silmälasien uusimisesta aiheutuneet kustannukset huomioidaan enintään 3 vuoden välein, ellei optikon/lääkärin lausunto muuta edellytä esim. näkökyvyn heikentymisen vuoksi. Fysioterapiana huomioidaan ainoastaan kunnan terveyskeskuksen omana tai ostopalvelusta järjestetystä hoidosta aiheutuvat kustannukset. Yksityisen fysioterapian kustannukset eivät ole pääsääntöisesti 10
toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Apuvälineitä ei myönnetä toimeentulotukena, vaan asiakasta ohjataan hakemaan tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen kuntoutuspalveluista. Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapia Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. 6.4. Työmatkamenot Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon enintään 0,22 /km esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Työmatkamenot vähennetään hakijan tuloista. 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuen lisäksi toimeentulotuen hakijalle voidaan myöntää harkinnalla täydentävää toimeentulotukea, mikäli toimeentulotuen hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Näitä voivat olla muun muassa esimerkiksi pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen, pitkäaikainen tai vaikea sairaus sekä lasten harrastustoimintaan liittyvät erityiset tarpeet. Muita edellisiin rinnastettavia tilanteita voivat olla esimerkiksi lasten tapaamiskustannuksiin ja elatusapuun liittyvät asiat sekä henkilön joutuminen yllättävän onnettomuuden uhriksi. Pitkäaikainen toimeentulotuen varassa eläminen on perusteltua ottaa huomioon myönnettäessä toimeentulotukea esimerkiksi joihinkin kodin hankintoihin, pitkäaikaisesta sairaudesta aiheutuviin arkielämän menoihin ja muihin henkilökohtaisista tarpeista aiheutuviin perusteltuihin menoihin. 7.1. Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin. Ns. alkuavustus on yksinasuvalle korkeintaan 300 ja perheelliselle korkeintaan 500. Alkuavustus voidaan myöntää muun muassa pitkään toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle, pitkään asunnottomana ja toimeentulotuen varassa olevalle henkilölle tai erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle. Mikäli alkuavustuksen myöntämisestä on jo kulunut pitkä aika tai henkilö hakee avustusta vain tiettyihin huonekaluihin, voidaan avustus myöntää seuraavan taulukon mukaisesti: Hankintojen enimmäishinnat ovat: - pöytä ja tuolit 135 - sänky 85 - parisänky 135 - patja 40 - lastensänky 70 - lastenvaunut 200 11
- rattaat 100 - turvaistuin 200 - lasten syöttötuoli 20 - jääkaappi 220, ellei sisälly keittiön kalustukseen - pesukone 400, enintään, ja mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa - pölynimuri 50 Lastentarvikemenoja huomioidaan pääsääntöisesti vain kerran. Lasten istuinkaukaloa ei huomioida menona, koska kaukalo on vuokrattavissa neuvoloista. 7.2. Vuokravakuus ja välityspalkkiot Vuokravakuus myönnetään yksilöllisen harkinnan mukaan maksusitoumuksena. Yksityisiin vuokraasuntoihin myönnetään vuokravakuus vain, mikäli asiakasta muutoin uhkaa asunnottomuus tai asiakas on muuttamassa toiselle paikkakunnalle hyväksyttävästä syystä. Asiakkaan on oltava tällöin asunnonhakijana kunnan vuokra-asuntoihin. 7.3. Vaatemenot Vaatteiden hankinta ja niiden huolto sisältyvät toimeentulotukilaskelmassa huomioitavaan perusosaan. Romaninaisen hameen hankinnasta huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa enintään 500 kahden vuoden välein. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. 7.4. Opintolainan korkomenot Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, häntä ohjataan ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja esittämään korkoavustuksesta päätös. Kelan korkoavustukseen ovat oikeutettuja kaikki pienituloiset edellyttäen, että opintotuen viimeisestä saamisesta on kulunut riittävän pitkä aika. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, huomioidaan opintolainan korot laskelmassa menona. 7.5. Päivähoito- ja elatusmaksut Päivähoidon asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia sosiaalihuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Päivähoitomenot voidaan hyväksyä toimeentulotuen laskelmaan tilapäisesti. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan asiakasta hakemaan asiakasmaksulain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa vain tilapäisesti ja asiakasta on ohjattava hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa. Koululaisten iltapäiväkerhojen maksut voidaan huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 12
Lapselle maksettavaan elatusapuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, on asiakasta ohjattava hakemaan elatusmaksun alentamista ja / tai lapsesta huolta pitävää vanhempaa elatustukea. 7.6. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuviin kuluihin voidaan toimeentulotukea myöntää sen mukaisesti, kun sosiaalilautakunnan vahvistamassa sopimuksessa on tapaamisista sovittu tai tuomioistuimen päätöksessä on määrätty. Pääsääntöisesti lapsen tapaamiset huomioidaan korkeintaan joka toiselta viikonlopulta. Loma-aikoina lapsen tapaamiset huomioidaan kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Kuluina huomioidaan asiakaskohtaisesti harkiten lapsen perusosaa vastaavat menot siltä ajalta, kun lapsi on hakijan luona. Lapsen luonapidosta on tarvittaessa esitettävä myös toisen vanhemman allekirjoittama selvitys. Toimeentulotukeen oikeuttavia menoja voivat olla myös lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakulut. 7.7. Hautausmenot Tarpeellisen suuruisiin välttämättömiin hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea silloin, kun kuolinpesä on varaton. Avustus myönnetään paikkakunnan hintatason mukaisesti. Kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat (ei avopuolison tuloja ja varoja) otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä. Selvityksenä on esitettävä perukirja. Hautausavustus voidaan tarvittaessa myöntää ennen kuin perukirja on käytettävissä. Tällöin laskelmassa huomioidaan tuloina vainajan kuolinpäivänä tilillä olleet varat ja muut kuolinpesän varat. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä vainajan varallisuuden perusteella tai vaihtoehtoisesti tehdä perintä kuolinpesän varoista. Mahdollisista vainajan vakuutuksista on pyydettävä selvitys ja tehtävä tarvittaessa perintä. Toimeentulotukihakemus hautajaismenoihin on tehtävä kirjallisesti omaisuuden/varallisuuden selvittämiseksi. Lähiomaisten (vanhemmat, sisaret, puoliso, lapset, lapsenlapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 40 /talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin. 7.8. Muuttokulut Muutosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset otetaan huomioon edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettavaksi. 13
7.9. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin seuraavasti: - suksipaketti sis. sukset, sauvat, siteet ja monot enintään 100 - luistimet enintään 40 - polkupyörä (lapsen iästä riippuen) 50-200 - muut harrastusmenot harkinnan mukaan (korkeintaan 80 /v) 7.10. Oleskeluluvat, passimaksut, kansalaisuushakemus Oleskeluluvan ja passin/viisumin uusiminen hyväksytään pakolaisilla ja paluumuuttajilla toimeentulotukeen oikeuttavina erityiskustannuksena kokonaan. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupaja passimaksuja ei huomioida. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat menot huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Henkilöllisyystodistuksen lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 7.11. Työharjoittelun, työelämävalmennuksen ja työkokeilun aikaiset matkakustannukset Työharjoittelussa, työkokeilussa ja työelämävalmennusjaksolla oleville huomioidaan matkakulut ensimmäisen kuukauden ajalta, mikäli asiakas jatkossa saa ylläpitokorvausta. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu ylläpitokorvaukseen, huomioidaan matkakulut menona. 8. VANKIEN TOIMEENTULOTUKI Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Ellei vangilla ole käytettävissään muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, joita hän ei ole voinut kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja toimeentulotukena. Vangeille huomioidaan kuukausittain menona laitoshoidon käyttövara 99. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangin tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus sekä vangit varat ja yksityiset tilillepanot. Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Tällöin on huomioitava vankien oma mahdollisuus osallistua vuokranmaksuun vankilasta saamillaan työtuloilla. Vastaavasti vankeusrangaistustaan kärsivien mahdolliset kodinirtaimistoaan varten vuokraamat varastojen vuokrat huomioidaan korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Poikkeustapauksissa asiakkaan vapautumisen jälkeisen asumisen turvaamisen ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen perusteella voidaan edellä mainituista määräajoista poiketa korkeintaan muutamalla kuukaudella. 14
9. OPISKELIJOIDEN JA ALLE 18-VUOTIAIDEN NUORTEN TOIMEENTULOTUKI Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Mikäli opintotuen hakeminen on viivästynyt opiskelijasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi ilmoitus opiskelupaikasta on tullut myöhään), voidaan toimeentulotuki myöntää siksi aikaa, kun toimeentulotukeen nähden ensisijainen opintotukietuus on käytettävissä. Mahdollisesta takautuvasti maksettavasta opintorahasta ja asumislisästä voidaan tehdä perintä. Mikäli opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai opiskelija on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, huomioidaan opintolaina tulona kuukautta kohden. Mikäli opiskelija ei saa opintolainan valtiontakausta, tulee hänen antaa Kelalle tämän pyytämä selvitys maksuhäiriöön johtaneista syistä ennen kuin toimeentulotukiasia voidaan käsitellä. Mikäli opiskelija ei Kelalle antamastaan selvityksestä huolimatta voi saada opintolainan valtiontakausta, tulee hänen selvittää mahdollisuutensa rahoittaa opiskelunsa muulla tavalla. Mikäli opiskelija on ollut ennen opiskelunsa aloittamista työtön, eikä hänellä ole ammatillista koulutusta tai hänen työllistymismahdollisuuteensa ovat pitkäaikaisesti huonot, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea. Alaikäiseltä opiskelijalta tai jälkihuollossa olevalta nuorelta ei edellytetä opintolainan ottamista. Mikäli opiskelijan opinnot ovat viivästyneet niin, että hänen opintosuorituksensa eivät ole riittävät opintotuen saamiseen, häntä ensisijaisesti ohjataan hakemaan harkinnanvaraista opintotuen osaa. Mikäli opiskelija ei saa harkinnanvaraistakaan opintotukea, voidaan toimeentulotukea myöntää pitkittyneiden opintojen aikaiseen toimeentuloon. Opiskelijan on esitettävä toimeentulotukihakemuksensa liitteeksi oppilaitoksen opinto-ohjaajan tai opintosihteerin antama selvitys opintojensa edistymisestä sekä suunnitelma siitä, missä ajassa opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli opinnot eivät edisty suunnitellussa ajassa, opiskelija ohjataan hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin tai työnhakijaksi. Mikäli opiskelija edelleen jatkaa opintojaan, voidaan hänen perusosaansa alentaa. Sellaisia opintoja, joihin ei voi saada opintotukea, ei rahoiteta toimeentulotuella. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opinto-aikaisesta toimeentulotuesta vastaavat vanhemmat, mikäli heillä tulojensa perusteella on siihen mahdollisuus. Toimeentulotukilaskelma tehdään koko perheelle. Samoin toimitaan, mikäli alaikäinen lapsi asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. Yli 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Vanhemmilta tai muilta saadut tosiasialliset avustukset voidaan huomioida tulona toimeentulotukilaskelmassa. 10. YRITTÄJIEN TOIMEENTULOTUKI Yrittäjän saama tosiasiallinen tulo yrittäjätoiminnasta on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin 15
tukea. Mikäli yrittäjällä ei yritystoiminnasta ole lainkaan tuloa, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea enintään 6 kk ajan, jonka jälkeen hänen on viimeistään lakkautettava yritys sekä ilmoittauduttava te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli yrittäjä ei toimi edellä mainitulla tavalla, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. 11. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Tukea voidaan myöntää myös henkilölle tai perheelle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan ehkäistä toimeentulotuen pitkäaikainen tarve. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä voidaan laatia yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, koulutuksen loppuun suorittamiseen työmarkkina-aseman parantamiseksi, työllistymistä tukevan uuden pätevyyden tai ammatin saamiseksi, asumisen turvaamiseksi rästivuokriin, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euromääräisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista määritellä, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. 12. POSTE RESTANTE-ASUJAT Poste restante-osoitteessa oleskelevilta on pyydettävä selvitys kuukausittain, missä yöpyvät. Henkilön on todistettava vakinainen oleskelu kunnassa. Todisteena käy esimerkiksi sen henkilön allekirjoittama todistus luona-asumisesta, jonka luona henkilö pääsääntöisesti oleskelee. Jos henkilö ei pysty todistamaan vakinaista asumista kunnassa, voidaan myöntää vain kiireellistä toimeentulotukea. Pääsääntöisesti asunnottomille lasketaan yhteisasujan perusosa. 16