1 Tutkimusinfrastruktuurien strategia TP1 Merja Särkioja 25.4.2019
Mitä tutkimusinfrastruktuurit ovat? https://www.youtube.com/watch?v=qtwrfvkhlva&list=pl5icszcvmszexc m5r4rf6_z_h88tzdfc3&index=3&t=0s Tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja opetuksen edellytys Osaamis/innovaatiokeskittymien ydin Alusta kansalliselle ja kansainväliselle eri toimijoiden yhteistyölle 2
Tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) 2014- FIRI-asiantuntijaryhmä TIN linjaus 2012-2014 tutkimusinfrastruktuuritoiminnan aloittamiseksi 2011 Suomen ensimmäinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2009 Suomen strategia ja tiekartta 2014-2020 Suomen strategia ja tiekartta 2014-2020 (väliarviointi 2018) CERN perustaminen 1955 Suomi liittyi CERN 1991 Suomi liittyi EMBL 1984 EMBL perustaminen 1974 ESO perustaminen 1962 Suomi liittyi ESO 2008 ESFRI 2018 tiekartta ESFRI 2016 tiekartta ESFRI 2010 tiekartta ESFRI 2008 tiekartta ESFRI 2006 tiekartta
Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin tärkeämpää Pienet ja suuremmat infrastruktuurit - Tekniikan kehittyminen mahdollistaa infrastruktuurien uudet ratkaisut yhä useamman tieteenalan käyttöön - Datan ja datapohjaisen tutkimuksen merkitys kasvaa Suuremmat / suuret infrastruktuurit - Infrastruktuurit muodostavat usein osaamiskeskittymien ytimen - Koko elinkaaren kustannukset kasvavat - Kansainvälinen käyttö, rahoitus ja hallintamallit Pitkäjänteinen taloussuunnittelu ja laajan vaikuttavuuden edistäminen 4 - Julkisen rahoituksen eri lähteet - Innovaatiot, yritykset ja yhteiskunta laajemminkin - Kansalaiset, koulut, opiskelijat jne.
Taustaorganisaation strateginen sitoutuminen esim. 30-50 vuotta Toimintaperiaatteiden linjaukset Seuranta ja priorisointi Organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen Henkilöstöresurssien kehittäminen ja ylläpito Taustaorganisaation tunnistama tarve Konseptin kehittäminen Käyttötarpeen kartoitus Ansaintalogiikka Henkilöstöpolitiikka Suunnittelu Valmistelu Kokonaisbudjetti Hankinnat: sijoituspaikka, laitteet Käytettävyys, DATAn hallinta Toimintabudjetin varmistaminen Mahdollisen oikeushenkilön perustaminen Rekrytoinnit Käynnistys Palveluiden tarjoaminen Ylläpito Kehittäminen Päivittäminen Toiminta Purkamisen suunnittelu ja mahdolliset purkutyöt Irtisanomiset Laitepoistot/myynnit Uuden konseptin kehittäminen Purkaminen Rahoitusta tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen Rahoitusta tutkimusinfrastruktuurin päivittämiseen Toiminnan rahoittaminen palvelumyynnillä ja esim. yritysyhteistyöllä Taustaorganisaatioiden pitkäjänteinen rahoitus tilat, henkilöstö ja muu tuki Tutkimusinfrastruktuurin pitkäjänteinen rahoituskehys esim. 30-50 vuotta
Y H T E I S T Y Ö 6
Miksi Akatemia rahoittaa tutkimusinfrastruktuureja? Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoituksen tavoitteena on parantaa suomalaisen tutkimuksen laatua, uudistumista, kilpailukykyä ja tieteidenvälisyyttä, sekä lisätä suomalaisten tutkimusympäristöjen vetovoimaisuutta. Tavoitteena on myös edistää yliopistojen, tutkimusryhmien ja tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuureja rahoittamalla Akatemia ja muut toimijat tukevat tutkijankoulutusta sekä tieteellisen osaamisen ja tietopääoman muodostumista ja hyödyntämistä. 7
Tiekartan väliarvionti 2018 MUUT RAHOITTAJAT KOKONAISRAHOITUS 2014-2016 483M oma organisaatio ministeriöt Yritykset EU muut muu kotimainen toimija Business Finland H2020 muu ulkomainen FIRI Muut 1 3 7 12 29 413 000 000 20 70 000 000 37
Uuden strategian valmistelu pohjautuu toimintaympäristön ja muutosten tunnistamiseen yhdessä eri toimijoiden kanssa FIRI TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN PITKÄJÄNTEINEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN RAHOITUSPOHJA TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN AVOIMUUS JA YHTEISKÄYTTÖ TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN SUUNNITELMALLINEN KANSALLINEN KEHITT ÄMINEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN MERKITTÄVYYDEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI V E R K K O K Y S E L Y Strateginen kehittäminen DATA Suomen infra landscape Rahoittajien roolit Pitkäjäntei syys Yhteistyö Seurantameka nismi Pohjoismainen vertailu Alkuvuosi 2019 kevät 2019 verkko kyselyt työpajat keskustelut selvitykset 9
prosessi Kevät Syksy 2019 Pääviestit kerätään ja viedään TIK:lle keskusteluun Strateginen kehittäminen ja roolitus Pitkäjänteisyys ja rahoitusperiaatteet Datan hallinta Työpaja 1 Työpaja 2 Käsittelee syvemmin infrastruktuurien toimintaa koskevia asioita n 1. luonnos valmis a käsitellään nykyisen ja uuden TIK:n kanssa Työpaja 3 Seminaari viestitään sidosryhmille laajasti Mahdollisuus tehdä vielä pieniä muutoksia Valmis strategia TIK:n ja SA hallituksen hyväksyttäväksi Strateginen viitekehys / pääviestit kerätään ja viedään infrastruktuureille keskusteluun a muokataan / kirjoitetaan TIK:n keskustelun pohjalta 10
Työpajan tavoite Tuoda tutkimusinfrastruktuuritoiminnassa nousseita haasteita laajempaan keskusteluun Keskustella toiminnan strategisesta kehittämisestä ja pitkäjänteisestä rahoittamisesta Erityisteemana datan hallintaan liittyvät kysymykset 1. Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen ja roolitus organisaatiotasolla, Suomen tasolla sekä kansainvälisessä yhteistyössä 2. Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja rahoitusperiaatteet 3. Tutkimusinfrastruktuurien laajempi hyödyntäminen yhteiskunnassa: yritysten, sairaaloiden ja muiden toimijoiden kesken 4. Data: Infrastruktuurit, toimijoiden roolit ja vastuut, avoimuus ja yhteiskehittäminen 11
Infrastruktuurien jäsenyys prosessi Aloite Aloite infrastruktuurin jäsenyydestä toimijoilta Aloitteen vastaanottaja esim. tutkimusorganisaatio,, rahoittaja, ministeriö Käsittely Vastaanottaja ottaa aloitteen käsittelyyn ja arvio jäsenyyden hyödyt/haasteet kriteereidensä pohjalta Käsittelyn tapa ja aika vaihtelee, eri toimijoiden yhteistyötä Suositus liittymisestä Vastaanottaja tekee päätöksen liittymisestä, esim. TIK suosittaa asianomais(i)a ministeriö(i)tä liittymisestä Ministeriö(t) ottavat asian valmisteluun ja omaan harkintaansa perustuen vievät asian eduskuntaan (U-kirje menettely) Päätös Eduskunta tekee lopullisen jäsenyyspäätöksen 12