No 4. haavanhoito s. 14. hyvinvointi s. 32. tehy-uutiset s. 56. Aina ajan tasalla tekniikassa. faktaa lomasta



Samankaltaiset tiedostot
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Kuntoutusalan työ Tehyssä

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Terveydenhuollon barometri 2009

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Opas sädehoitoon tulevalle

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Neuvottelutulos

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Yhteistyöllä vahva liitto

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Lahti

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Askeleet sote-muutokseen

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

Tehy tilastoina 2009

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Yksi elämä -terveystalkoot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Tervetuloa selkoryhmään!

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Sädehoitoon tulevalle

Transkriptio:

No 4 11.3.2014 ravitsemus näkyy haavassa haavanhoito s. 14 suomalainen on kosketusta vailla hyvinvointi s. 32 uusin voimin neuvotteluihin tehy-uutiset s. 56 anestesiahoitaja Aina ajan tasalla tekniikassa 7 faktaa lomasta

Silloin kun lopputuloksella on väliä. Ei ole samantekevää, onko pyykki puhdasta vai näyttääkö se vain puhtaalta. Kaikki pesukoneet eivät nimittäin pese laitospyykkiä yhtä puhtaaksi kuin ammattikäyttöön suunniteltu Electrolux W5105H, jossa on vakiona muun muassa +70 C Hygien-ohjelma. Electrolux Professional 5000 sarjan yhteensopivat pesukoneet ja kuivausrummut lunastavat pesutuloksellaan lupaukset ylivertaisesta tekniikasta, taloudellisuudesta ja kestävyydestä, jokaisella pesukerralla. Valitse Electrolux Professional 5000, kun tavoitteena on hyvän kokonaishygienian myötä lisätä hyvän elämän edellytyksiä. Lue lisää www.electrolux.fi/laundrysystems ja www.suunnittelux.fi Kun pesutuloksella on väliä, soita 09 39611

terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 4 11.3.2014 KANNEN KUVA: LAURI LOTKO 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Francisca Leiman-Suvisaari 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Palkkaa toiseltakin äitiysvapaalta 14 kansi Aikaa haavoille 20 kansi Aina valppaana 23 Kolumni 24 Juristista hoitajaksi 29 Terveys 30 Sairaus: Koko elämä uusiksi 32 kansi Hyvinvointi: Suomi huutaa hellyyttä 36 Kiistelty geenimuuntelu 39 Eu-vaalit: Ei pelkkää taloutta 40 Helposti lähestyttävät 44 Oikea lääke oikeaan vaivaan 46 Ulkomaat: Suomalaisten oma hoitaja 51 Rajojen yli hoitoon 52 Kirjat 77 Ristikko 78 Tieni tähän: Laulava terveydenhoitaja 80 Ihana arki: Kärpäsenä katsomossa 82 Suolaa haavoille tehyläinen 54 Keskustelua 56 kansi KoHo 56 Tehy-Uutiset 59 Homma hoidossa 60 Jäsentapahtumat 66 kansi Hyöty 68 Tarkastaja TEHY t 4 2014 14 haavat Parantuakseen haava tarvitsee säännöllisen puhdistamisen. kolme juttua iholla ja sen alla 32 kosketus Kosketuksen puute näkyy ja tuntuu. Haluan olla ihminen ihmiselle. Joillekin minä olen ainoa ystävä. 40 läsnäolo Reseptihoitajan vastaanotolle on helppo tulla. Aurinkorannikon suomalaisia hoitava Anna-Mari Kokkosuo sivulla 46. 3

Uusi verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille -20 % Alekoodi TEHY314* Kaupasta voit tilata itsellesi ja perheellesi laadukkaista tuotteita, mm. kosmetiikkaa, ravintolisiä ja elintarvikkeita. Rekisteröidy osoitteessa www.oriolashop.fi ja hyödynnä edut heti. *) Alekoodilla TEHY314 saat -20% alennusta tilauksestasi. Alennus koskee vain normaali hintaisia tuotteita ja on voimassa 30.4.2014 asti. Markkinoija: Oriola Oy, PL 8, 02101 Espoo Lisätietoja: info@oriolashop.fi

pääkirjoitus Lomautus ei tuota Päätoimittaja päivi jokimäki muutaman päivän lomautus, kuukausien valmistelutyö. Työnantajat hakevat taas nopeaa pikavoittoa lomautuksista. Aiemmilta kerroilta ei jäänyt muistiin, etteivät lomautukset terveydenhuollossa tuota isoja säästöjä. Jos henkilöstön lomautukseen käytettävät välilliset kulut otettaisiin jo etukäteen huomioon, tuskin päättäjät lähtisivät lainkaan tällaiseen koitokseen. Jokainen tietää, että työpaikoilla tapahtuva turha sählääminen on aina pois tuloksesta. Se ei tuota mitään. Lomautuspaikkakunnilla heitetään hukkaan jo tehty toiminnan suunnittelu. Potilasjonojen kasvu ja muiden töiden kasaantuminen saattavat heijastua toimintaan hyvin pitkän aikaa lomautusten jälkeen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuoden vaihteen lomautukset näyttävät menneen osin niin sanotusti harakoille. Heikon budjetoinnin tuottama ammottava alijäämä ajoi siellä työnantajan henkilökunnan kukkarolle. Lopputulos ei ollut hääppöinen, mutta aikaan saatiin kyllä harmia, pelkoa ja luottamuksen menetystä. Esimerkit eivät käännä myöskään Turha sählääminen on aina pois tuloksesta. Se ei tuota mitään. päijäthämäläistä päätä. Myös Lahden suunnalla testataan, miten erikoissairaanhoito toimii, kun koko henkilöstö lomautetaan tänä vuonna. Samaan aikaan lomautuspäätöksen kanssa on yritetty rekrytoida sijaisia. potilaat eivät lakkaa sairastamasta niillä paikkakunnilla, joilla päättäjät ovat laittaneet hoitajat pakkolomalle. Potilasturvallisuutta ei myöskään ole turvattu tässä tilanteessa esimerkiksi pakkolailla, kuten tehtiin silloin, kun tehyläiset eivät työtaistelun vuoksi aikoneet tulla töihin. Lappua ei silti voi laittaa luukulle. Työnantaja vastaa potilasturvallisuudesta lomautuksen aikana. Kuralla olevassa taloudessa olisi syytä keskittyä olennaiseen ja koettaa tehdä työtä mahdollisimman tuloksellisesti ja innovatiivisesti. Ehkä henkilökunta pystyisi tuottamaan toimivampia säästöideoita, jos siltä kysyttäisiin? työn tuottavuutta voi parantaa monella tavalla sosiaali- ja terveydenhoidossa, mutta lomautus ei sitä tee. Suhtautuminen toisten lakkoihin palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, TVK, Akava, STTK) puheenjohtajat ovat joulukuussa 1981 päättäneet yhteisistä periaatteista järjestöjen päättämissä työtaistelutilanteissa. Periaatteisiin kuuluu mm: - Kullakin keskusjärjestöllä ja ammattiliitolla on oikeus itsenäiseen sopimuspolitiikkaan. Tämän vuoksi pääperiaatteena on, että järjestöt pidättyvät ottamasta kantaa toistensa tekemiin työtaistelua koskeviin päätöksiin. - Toiseen järjestöön kuuluvien tulee työtaistelutilanteen sattuessa suorittaa pelkästään omat tavanomaiset työtehtävänsä. TEHY 6/1984 30 VUOTTA SITTEN TEHY t 4 2014 5

itse asiassa Ensihoitajien keulakuva Kenttä elää myllerrysten aikaa, sanoo Ensihoitoalan liiton uusi puheenjohtaja Francisca Leiman-Suvisaari. teksti Terhi Mäkinen kuva Kirsi Tuura 1 Mitä tavoitteita sinulla on puheenjohtajana? Haluan kiinnittää opiskelijat liittoomme ja Tehyyn ja olla tukemassa jäsenten ammatillista kehittymistä. Toivon, että liitto on helposti lähestyttävä. Siksi kehitämme muun muassa nettisivujamme ja Ensihoitaja-lehteä. Teen töitä laidasta laitaan: Kirjoitan lehteen ja tapaan opiskelijoita. Huhtikuussa Helsingissä on opintopäivät, joiden teemana on lapsipotilas ensihoidossa. Olen mukana myös Tehyn ensihoidon työryhmässä. 2 Miksi kannattaa kuulua Ensihoitoalan liittoon ja Tehyyn? Tehy hoitaa taloudellista edunvalvontaa, me ammatillisia asioita. Jäsenyydet kulkevat käsi kädessä, on etu kuulua kumpaankin. Opiskelijoille kerron konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista apua ja turvaa Tehystä voi saada vaikkapa sellaisessa tilanteessa, että tulee irtisanotuksi kesken perhevapaan. 3 Tänä vuonna alkaa koulutuskokeilu, jossa lähihoitajan ensihoitokoulutusta muokataan. Miksi se on tarpeen? Työ ensihoidossa on vaativaa. Uudistus antaa lähihoitajille paremmat valmiudet työelämään, koska ensihoitoon keskitytään opintojen alusta lähtien. Tämä taisi olla kolmas kerta, kun esitimme perustason ensihoidon koulutusohjelmaa, ja nyt se meni ainakin osittain läpi. Se oli hyvä uutinen! Meillä on suuria odotuksia tästä. Liitto tekee paljon tällaista näkymätöntä vaikuttamistyötä. 4 Millainen työtilanne alalla on? Pääkaupunkiseudulla tilanne ei ole niin hyvä kuin muualla Suomessa. Karkeasti sanoen puolet ammattikorkeakouluista valmistuneista ensihoitajista työllistyy ensihoitopalveluun ja puolet sairaaloihin. 5 Ei ole reilua olla minimaalisella palkalla 15 minuutin lähtövalmiudessa. Mitkä ovat polttavimmat ongelmat ensihoitajien työehdoissa? Varallaolo on kipeä asia, joka pitää saada kuntoon. Ei ole reilua olla minimaalisella palkalla 15 minuutin lähtövalmiudessa. Se ei ole vapaa-aikaa, koska käytännössä hälytyksiin pitää vastata minuutin kuluessa. Itselläni on tästä kokemusta. Virven piipatessa ruoka on jäänyt useamman kerran lautaselle. Rahastahan tässä on kyse. Kannattaisi miettiä asia toisin päin: paljonko kokonaiskustannuksissa säästettäisiin, jos kaikkialla olisi välitön lähtövalmius? 6 Ensihoito siirtyi 2013 kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle. Millaiset kokemukset siitä on? Kenttä hakee paikkaansa myllerryksen jälkeen. Kymmeniä pieniä ambulanssiyrityksiä on lopettanut, koska ne eivät pärjää kilpailutuksissa. Sekin on hakusessa, voidaanko ambulanssin ensihoitajat passittaa avustamaan esimerkiksi kotisairaanhoitoa antibioottitiputuksessa, jos siitä ei ole sovittu työsopimuksessa. 7 Miten kiinnostuit järjestötyöstä? Tutustuin liiton toiminnanjohtajaan Heikki Sederholmiin aikoinaan SPR:ssä. Hän on liiton ainoa palkattu henkilö, ja hän houkutteli minut liiton hallitukseen. Olen aina ollut monessa mukana. 8 Millaista työkokemusta sinulla on? Alun perin opiskelin kuntoutusalalle. Aika pian vaihdoin ensihoitoon ja opiskelin ensin lähihoitajaksi ja sitten sairaanhoitajaksi. Olen työskennellyt sekä perus- että hoitotason yksiköissä. Minulla on edelleen palo ensihoitoon. 6 TEHY t 4 2014

Francisca Leiman- Suvisaari, 43 Suomen Ensihoitoalan liiton puheenjohtaja vuoden 2014 alusta. Liittoon kuuluu noin 4 500 jäsentä, ja se on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Koulutukseltaan sairaanhoitaja (amk) ja lähihoitaja. Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluu puoliso, kuusi lasta ja kolme lastenlasta. Harrastukset ulkoilu, vesijumppa ja SPR. Kolme lapsista harrastaa kilpapyöräilyä SM-tasolla. hyvä uutinen. Francisca Leiman- Suvisaari iloitsee tänä vuonna alkavasta koulutuskokeilusta, jossa lähihoitajan ensihoitokoulutusta muokataan vastaamaan paremmin kentän vaatimuksia. TEHY t 4 2014 7

Valmistuvien opiskelijoiden Helsinki- Tukholma-risteily 23. 25.5.2014, M/S Mariella, Viking Line Oletko valmistumassa? Mietityttävätkö työelämän haasteet? Perjantai 23.5.2014 10.00-11.00 Lippujen jako, Katajanokan terminaali (Mastokatu 1, Helsinki) 11.00 Laivaan nousu ja lounas 12.15 Työelämän pelisäännöt Vappu Okkeri, lakimies, Tehy 14.00 Nuoren työntekijän jaksaminen työelämässä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy 15.15 Minäkö ulkomaille töihin? Kokemuksia Saudi-Arabiassa työskentelystä Marja Mäki, osastonhoitaja, Helsingin kaupunki 16.00 Tauko, majoittuminen, kahvi 16.45 Mikä tämä meidän liitto Tehy on? Anne Lindgren, järjestöasiantuntija, 18.00 Buffet-illallinen Lauantai 24.5.2014 (Ruotsin aikaa) Aamupala, maihinnousu 14.00 Kahvitarjoilu laivan kongressi - kannella 14.30 Luottamusmies Minuako varten? Heidi Vänttinen, luottamusmies, Helsingin kaupunki 15.15 Nuoren työntekijän rooli Miia Haanpää, järjestöasiantuntija, 16.30 Tauko 17.00 Miten tästä eteenpäin? Anne Lindgren, järjestöasiantuntija, 17.45 Mihin minä kuulun? Mikä ammattiosasto? Mari Laakkonen, Tehyn valtuutettu 19.00 Buffet-illallinen Sunnuntai 25.5.2014 (Suomen aikaa) Aamupala 10.00 Laiva saapuu Helsinkiin Ilmoittautuminen Risteily on tarkoitettu kaikille keväällä 2014 valmistuville tehyläisille perusopiskelijoille, jotka valmistuvat ensimmäiseen sosiaali- ja terveysalan tutkintoon. Koulutusristeilyn hinta on Tehyn opiskelijajäsenille 40, sisältäen ohjelmaan merkityt luennot, ruokailut sekä majoituksen neljän hengen hyteissä (B-luokan hytissä). Tehy ei maksa matkakuluja. Ilmoittautuminen tapahtuu Tehyn jäsensivujen kautta, kohdassa omat jäsentiedot -> kurssit -> kurssitarjonta. Mukaan mahtuu 90 ensimmäistä sosiaali- ja terveysalan tutkintoon, keväällä 2014 valmistuvaa opiskelijaa. Ilmoittautuminen päättyy 21.3.2014. Osallistuminen voidaan peruuttaa 31.3.2014 mennessä kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 100 peruutusmaksun. Vahvistus osallistumisesta lähetetään rekisterissä 1. kentässä olevaan sähköpostiosoitteeseesi ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen ja osallistumismaksu lähetetään kotiosoitteeseesi maaliskuun lopussa. Muista tarkistaa omista tiedoista, että tietosi ovat ajan tasalla. Lisätietoja opiskelijat@tehy.fi 8 TEHY t 4 2014

puheenjohtajalta Yhdenvertaista kohtelua kaikille Tehyn II varapuheenjohtaja anna-leena brax sote-järjestämislaista käytiin keskustelua Tehyn hallituksessa helmikuun lopussa. Totesimme, että aiemmat linjauksemme sote -uudistuksesta ovat edelleenkin hyviä. Väestöpohjan tulee olla riittävän suuri perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation toteuttamiseksi. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu palvelujen saatavuudessa ja julkisen sektorin rahoitus- ja järjestämisvastuu ovat tärkeitä. Meille ovat tärkeitä myös vetovoimaiset työpaikat, koska jo nyt alalla on nähtävissä työvoimapulaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen ammattibarometrin arvion mukaan työvoimapula jatkuu lähitulevaisuudessa juuri sote-alalla. Viidentoista yleisimmän pula-ammatin listalla on 10 sote-ammattia. Huolemme ei ole vähäinen eikä turha. Juuri ilmestyneestä Kunnallisalan kehittämissäätiön raportista on luettavissa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat resursoitu erinomaisesti. Raportin mukaan resursseja riittää, mutta ei tasaisesti. Kansalaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Resursseja riittää, mutta ei tasaisesti. hämmästystä herättää vuoden 2015 alusta voimaan tuleva sote-järjestämislaki. Siinä puhutaan hienosti henkilöstön tärkeydestä, ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Peräänkuulutetaan myös vetovoimaisia työpaikkoja, millä turvataan työntekijät. Henkilöstöstä mainitaan, että henkilöstö siirtyy mahdollisen uuden työnantajan työntekijöiksi liikkeenluovutuksen menettelyn mukaisesti. Järjestämislain mukaan henkilöstöllä ei ole viiden vuoden irtisanomissuojaa. Sen voi ymmärtää siinä mielessä, että juuri nyt on alueita, joissa on ammattitaitoisesta työvoimasta pulaa. Sitä en voi ymmärtää, että kunnissa olisi vähintäänkin kahden kerroksen väkeä töissä. Muistuttaisin, että viime heinäkuussa tuli voimaan uusi kuntarakennelaki, joka takaa henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan. Kysymys kuuluu: miten kuntien henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on otettu huomioon sote-rakennelaissa? Mielestäni ei mitenkään. Se kohtelee kunta-alan työntekijöitä eriarvoisesti. Epätasa-arvoinen kohtelu ei edistä sote-palveluiden kehittämistä ja uudistamista, eikä lisää henkilöstön muutosvalmiutta. nyt on vaikuttamisen paikka kuntien päättäjillä ja meillä Tehyn edustajilla. Emmehän jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä vaikuttamisen areenoilla, missä itse kukin vaikutamme! Aurinkoisia keväisiä päiviä kaikille lukijoille! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 4 2014 9

ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Nuorten liputusta kokeillaan mikkeli on ottanut käyttöön liputusmallin, joka parantaa viranomaisten, koulun ja järjestöjen välistä tiedonkulkua nuoriin liittyvissä huolenaiheissa. Kun esimerkiksi opettaja ja nuorisotyöntekijä huolestuvat nuoresta, kumpikin voi liputtaa nuoren yhteiseen tietojärjestelmään. Järjestelmään ei kirjata liputtamisen syytä. Liputtajat saavat tiedon toisistaan nuoren tai hänen huoltajansa suostumuksella. Vastaavaa toimintamallia on käytetty Hollannissa vuodesta 1998 lähtien. Suomeen se valikoitui osana Sitran nuoriin kohdistuvaa hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuutta. Mallia kokeillaan keväällä pääkaupunkiseudulla. vt korvaamattomat läheiset. Ilman omaishoitoa vanhuspalveluiden menot yli kaksinkertaistuisivat. Omaishoito säästää PASI LEINO Resepteistä jo liki puolet sähköisiä apteekkariliiton ennakkotietojen mukaan apteekit toimittivat viime vuonna yhteensä noin 53 miljoonaa reseptiä, joista jo liki puolet oli sähköisiä. Siten reseptejä syntyi kymmenen kutakin suomalaista kohti. Toimitettujen reseptien määrä kasvoi edellisvuodesta noin miljoonalla. Jo yli 40 prosenttia resepteistä oli sähköisiä. Vuonna 2012 niiden osuus oli vain kymmenen prosenttia. Viime vuoden loppuun mennessä sähköisen reseptin oli saanut jo lähes kolme miljoonaa suomalaista. Apteekkitoimipisteitä oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 816. Tiheän apteekkiverkoston ansiosta yli 90 prosenttia suomalaisista asuu enintään kolmen kilometrin päässä lähimmästä apteekista. Apteekeista lähes puolet on pieniä, alle 40 000 reseptiä vuodessa toimittavia yksiköitä. vt www.apteekkariliitto.fi omaishoito säästää rutkasti yhteiskunnan varoja, selviää kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativan työryhmän laskelmista. Viime vuonna omaishoito säästi noin 3,3 miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Laskelma on puutteellisten tietojen vuoksi todennäköisesti alakantissa. Suurimman osan säästöistä saavat aikaan omaishoidon tuen ulkopuolella olevat omaishoitajat. Suomen 300 000 omaishoitajasta vain 40 000 on tuen piirissä. Omaishoitajat huolehtivat vanhusten lisäksi myös mielenterveyskuntoutujista, vammaisista lapsista ja pitkäaikaissairaista henkilöistä. Omaishoitajilla on usein paljon tietoa ja osaamista huolehtimansa omaisen terveydestä. Siksi heidät pitää saada entistä paremmin osaksi hoitojärjestelmää. Lisäksi omaishoitajien omasta terveydestä ja jaksamisesta tulee pitää paremmin huolta, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen. Suomalaisista 20 prosenttia avustaa eri taloudessa asuvaa ikääntynyttä sukulaista. vt työryhmän esityksiä 1 Omaishoidolle yhtenäiset kriteerit ja palkkiotaso. Palkkioiden maksu Kelalle. 2 Tukeen kolme palkkioluokkaa. Ylimpään luokkaan kuuluisi noin 60 000 omaishoitaja, joiden omainen olisi muuten laitoshoidossa. 3 Omaishoitoa pitää kehittää vaihtoehtona, joka kannustaa ottamaan vastuuta vanhemmistaan. 10 TEHY t 4 2014

ajankohtaista Työterveyshuollon koulutus uudistuu ja kallistuu työterveyshuollon pätevöittävä koulutus muuttuu sisällöltään yhtenäiseksi koko maassa. Opetusta antavat ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos verkostoyhteistyönä. Käytännössä terveydenhoitaja tai fysioterapeutti voi hakea valitsemaansa ammattikorkeaan, josta tulee hänen kotikoulunsa. Opinnot koostuvat 14 lähiopetuspäivästä kotikoululla ja verkkoopiskelusta. Koulutus on 15 opintopisteen laajuinen, ja se koostuu neljästä moduulista. Terveydenhoitajat ja fysioterapeutit voivat työskennellä työterveyshuollossa ilman pätevöittäviä opintoja kaksi vuotta, mutta opinnot pitää aloittaa sinä aikana. Häivähdys minttua uudistunut äitiyspakkaus on sisällöltään pitkälti samanlainen kuin aiempina vuosina. Pakkauksessa on lastenvaatteita sekä muita tarpeellisia tavaroita, kuten petivaatteet, kestovaippoja, harsoja sekä lastenhoitoon liittyviä tuotteita. Pakkausta voi hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa viimeistään kahta Työterveyshuoltojen väkeä eläköityy lähivuosina paljon, minkä vuoksi alan osaajia tarvitaan aiempia vuosia enemmän. Uutta on myös se, että ennen puhuttiin erikoistumisopinnoista, nyt pätevöittävästä koulutuksesta. Verkostoon kuuluvat Työterveyslaitoksen lisäksi Hämeen, Lapin, Oulun, Saimaan, Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Metropolia. Opintojen hinta nousee tuntuvasti, 3 400 euroon. Opinnot maksaa usein työnantaja. tm hakuaika on 16.3. 13.4. koulutukseen voivat hakea terveydenhoitajat ja fysioterapeutit. opinnot alkavat syyskuussa 2014 ja päättyvät maaliskuussa 2015. kuukautta ennen laskettua aikaa. Pakkaus toimitetaan noin kahdessa viikossa sen myöntämisestä. Kela ei voi myydä äitiyspakkausta, sillä se ei ole kaupallinen tuote. Pakkaus on äitiysavustuslain mukainen sosiaaliturvaetuus, jonka tuotteet on kilpailutettu EU-lainsäädännön mukaan. tm Mediatähystys Sairauslomat ovat vähentyneet Hämeenlinnassa sen jälkeen, kun sairauslomakäytäntöä muutettiin siten, että esimies sai oikeu den myöntää sairauslomaa seitsemäksi päiväksi. Ilma piiri on parantunut ja luottamus vahvistunut. henkilöstöjohtaja raija hätinen, hämeen sanomat 11.2. Jos joudutaan priorisoimaan vielä lisää, jätetään pois hoidot, joista on vain vähän hyötyä varsinaisen toimintakyvyn ja koetun terveyden kannalta. professori jussi huttunen, i lta-sanomat 19.2. Asiat ovat hoituneet hyvin ilman sitä. Työehtosopimus toisi mukanaan lisää kankeutta, ja tämä kaikki on poissa liiketoiminnan kehittämisestä. motivuksen toiminnanjohtaja jyrki kankkunen, helsingin sanomat 25.2. Jos äidin tai isoäidin eläke ei riitä laitoshoitopaikkaan tai omaishoitoon, silloin varakas lapsi saa luvan auttaa. siviilioikeudenprofessori urpo k angas, yle uutiset radio suomi 26.2. Työura- ja eläkeratkaisuja tarvitsee kaikista kipeimmin hyvinvointipalvelujemme rahoitus. Myös tulevien sukupolvien kannalta on oikein, että tiedossa olevat ongelmat ratkaistaan eikä niitä lykätä tulevaisuuteen. sttk:n edunvalvontajohtaja minna helle, spal 1/14 TEHY t 4 2014 11

ajankohtaista Lahti vie opetusta Kiinaan lahden ammattikorkeakoulu on solminut yhteistyösopimuksen kiinalaisten kanssa. Tällä hetkellä on sovittu kahdesta täydennyskoulutusohjelmasta. Ensimmäinen käynnistyy Daqingin kaupungissa Harbin Medical Universityssä maaliskuussa, ja siihen osallistuu yhteensä sata kiinalaista kandidaattitason tutkinnon suorittanutta sairaanhoitajaa. Kiinaan lähtee kolme suomalaista opettajaa. Opiskelijoille opetetaan myös suomea ja englantia. tm Puhalluttamisesta pitää sopia eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen mukaan potilaita ei saa puhalluttaa terveydenhuollossa kaavamaisesti. Hän otti kantaa Espoon terveyskeskuksen tapaan puhalluttaa kaikki tapaturmapotilaat, jotka tulevat terveysasemien päivystykseen. Oikeusasiamies toteaa, että tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden on oltava lääketieteellisesti perusteltuja. Puhalluttamisesta on sovittava potilaan kanssa. rh Päiväkodit Euroopan parhaimmistoa suomalaiset päiväkodit on todettu laadukkaiksi oppimisympäristöiksi kansainvälisessä Comenius-vertailussa. Vertailuun osallistuneista maista Tanska oli ainoa, jossa varhaiskasvatus on melkein samantasoista Suomessa. Muut vertailussa mukana olleet maat olivat Kreikka, Kypros, Portugali ja Romania. Erityisen myönteistä suomalaisissa päiväkodeissa on turvallinen ilmapiiri ja hoitajien ja lasten välinen luottamus. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat vapautunutta. ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen eli tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä kasvaa. Vuosina 2011 2012 nousu oli 4,7 %. Ikääntyneille tarkoitettujen sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen Ei ole itsestään selvää, että lelukopassa on ihonväriltään erilaisia nukkeja. Toiminnan suunnitelmallisuus on huippuluokkaa. Tiede- ja ympäristökasvatusta voisi olla enemmän. Myös suvaitsevuuskasvatukseen pitää kiinnittää huomiota. Monikulttuurisuus on Suomessa uusi asia. Ei ole itsestään selvää, e ttä lelukopassa on ihonväriltään erilaisia nukkeja, muistuttaa Jyväskylän yliopiston lehtori Raija Raittila. Vertailuaineisto hankittiin viime vuonna kajaanilaisissa ja jyväskyläläisissä päiväkodeissa. rh i Tehostettu palveluasuminen kasvussa yhteenlaskettu asiakasmäärä on noussut noin 35 prosenttia 2000-luvulla. Koska ikääntyneiden osuus väestöstä on kasvanut, palveluja saavien ikääntyneiden suhteellinen osuus on kuitenkin säilynyt ennallaan. Työsuojelu ja työterveyshuolto enemmän yhteen sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee uutta yhteistoimintamallia henkilöille, jotka toimivat työsuojelun ja työterveyshuollon tehtävissä. Näihin tehtäviin on palkattu ja valittu noin 60 000 ihmistä. Tavoitteena on parantaa työpaikkojen aloitteellista työsuojelun, työterveyden ja työhyvinvoinnin kehittämistä. tm Asiakkaiden lukumäärä 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 lähde: sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2012, thl 12 TEHY t 4 2014

ajankohtaista Palkkaa toiseltakin äitiysvapaalta Tehyläisen sairaanhoitajan palkkakiista tuotti kaikille oikeuden toisen äitiysvapaan palkkaan. työntekijän oikeudesta äitiysvapaan palkkaan on Suomessa sovittu monissa työehtosopimuksissa. Palkka on tyypillisesti maksettu kuuden viikon tai kolmen kuukauden ajalta. Tällöin Kela makteksti Riitta Hankonen kuva Pixmac työnantajan on maksettava äitiysvapaalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka työntekijä ei olisi ollut työssä ennen uudelle äitiysvapaalle jäämistään. Äitiysvapaan palkka on pääsääntöisesti työntekijän normaali palkka, joka voi sisältää myös palkanlisät. Päätöksen teki Euroopan unionin tuomioistuin. Se selvitti työtuomioistuimen pyynnöstä, ovatko suomalaisten työehtosopimusten määräykset Euroopan unionin tasa-arvo ja raskaussuojelua koskevien direktiivien vastaisia. Työtuomioistuimeen asian vei TSN, joka on Tehyn, SuPerin ja Erton yksityissektorin yhteinen neuvottelujärjestö. Kiista koski Mehiläisen palveluksessa vakituisessa työsuhteessa työskennelleen sairaanhoitajan palkkaa. Sairaanhoitaja oli jäänyt ensimmäisen äitiysvapaan jälkeen hoitovapaalle 2010. Hän tuli uudelleen raskaaksi ja ilmoitti työnantajalle keskeyttävänsä hoitovapaan uuden äitiysvapaan vuoksi. Hän vaati työnantajaa maksamaan terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaisen täyden palkan uuden äitiysvapaan ajalta, mistä työnantaja kieltäytyi. Hoitovapaan keskeyttämisen työnantaja hyväksyi. Keskeyttämisestä on niin ikään olemassa Euroopan tuomioistuimen päätös vuodelta 2007. TEHY t 4 2014 saa äitiyspäivärahan työntekijän sijaan työnantajalle. Työehtosopimuksissa on myös sovittu erilaisista ehdoista, jotka rajoittavat oikeutta palkkaan, jos tämä esimerkiksi jää uudelle äitiysvapaalle palkattomalta vapaalta. Nämä ehdot ovat nyt EU-direktiivien vastaisia, eikä niitä voi enää soveltaa. työtuomioistuin päättää asiasta lopullisesti kevään aikana. Asiaa TSN:n puolesta hoitanut asianajaja Arto Vainio pitää Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä yksiselitteisenä. Vastaisuudessa lait ja työehtosopimuksen määräykset eivät voi kohdella äitejä epätasa-arvoisesti: äitiysvapaan palkan saa riippumatta siitä, kuinka mones äitiysloma on kyseessä. tasa-arvon voitto. Äitiysvapaan palkkaan ei vaikuta vastai - suudessa se, monesko äitiysloma on kyseessä. Vaikea uskoa, että työtuomioistuin päättäisi toisin. Tehy ohjeistaa jäseniään vastaisuudessa pyytämään äitiysvapaalta työehtosopimuksen mukaisista palkkaa. Tuomio otetaan esiin eri neuvottelupöydissä. Yhdessä todetaan, että tessiä tulkitaan tuomion mukaisesti, Tehyn neuvottelupäällikkö Juha Niittylä sanoo. 13

haavanhoito Aikaa haavoille Aika parantaa ja haavahoitaja, joka viipyy kotikäynnillä jopa useita tunteja. teksti Vesa Turunen kuvat Annika Rauhala kuvitus Pia Holm Mikä on haavahoitajan tärkein ominaisuus? Piia Grek-Stjernberg ei mieti vastaustaan hetkeäkään. Rohkeus. Haavan puhdistamista ei tarvitse pelätä. Ei haittaa, vaikka haavasta tihkuu vähän verta. Piia on auktorisoitu haavahoitaja, joka työskentelee vastaavana sairaanhoitajana Sipoon perusterveydenhuollossa. Hän korostaa, että haavasidokset on vaihdettava säännöllisesti mutta vain tarpeen mukaan. Hoitojen vaihteluväli on laaja. Parhaiten haava paranee, kun sen antaa olla rauhassa eikä sidoksia vaihdella tarpeettomasti. Infektoituneiden haavojen puhdistamista saattaa joutua tekemään päivittäin tai joka toinen päivä. Sipoon kotihoidossa haavanhoito on yleensä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Haavanhoito pari kertaa viikossa riittää, jos ei ole erityistä syytä vaihtaa sidoksia useammin. Haavan parantumisen seuraamisessa haavahoitajat käyttävät apunaan kameraa. Noin viikon välein otetut kuvat kertovat, miten paraneminen etenee. Jotkut asiakkaat ovat niin innokkaita, että kuvaavat haavansa myös itse. hyvässä haavanhoidossa on olennaista, että hoitaja saa poistettua haavasta kaiken katteen ja mahdollisen vieraan materiaalin. Kate tarkoittaa kuollutta kudosta. Jos bakteerit pääsevät lisääntymään katteen vuoksi, tulehdusriski kasvaa ja parantuminen pitkittyy. Haavan reunat ovat useimmiten kipeimmät, mutta myös koko haava voi olla kosketusarka. Kipua voi lievittää ja ennaltaehkäistä erilaisilla puudutegeeleillä, -nesteillä ja -voiteilla. Ne vaikuttavat melko nopeasti ja niitä voi lisätä haavan mekaanisen puhdistamisen edistyessä. Puuduteaine ei pääse vaikuttamaan katteen läpi. Lisäksi haavapotilailla tulisi aina olla käytössään suun kautta otettava kipulääke, jonka voi ottaa säännöllisesti tai tarvittaessa. 14 TEHY t 4 2014

hoitoa kotioloissa. Esko Sarkanen on tyytyväinen kotihoidon palveluihin. Haavaa hoitamassa sairaanhoitaja Piia Grek-Stjernberg. TEHY t 4 2014 15

haavanhoito usein osastolle. Painehaavat paranevat huonosti ja niiden takia joutuu usein sairaalan vuodeosastolle. 16 TEHY t 4 2014

i Painehaavat i aste: vaalenematon punoitus Ehjässä ihossa on vaalenematonta punoitusta paikallisesti, yleensä luisen ulokkeen kohdalla. Vaalenematon punoitus voi olla merkki potilaan painehaavariskistä. Punoittavaa aluetta ei saa hieroa. Piia Grek-Stjernberg i Auktorisoitu haavahoitaja Suomen Haavanhoitoyhdistys ry on myöntänyt vuodesta 2004 auktorisoitu haavahoitaja -nimikkeitä. Auktorisoinnin saaminen edellyttää laajaa haavanhoidon osaamista. Nimike myönnetään hakemuksen perusteella. Auktorisoinnilla pyritään edistämään haavanhoidon ammattilaisten urakehitystä sekä tuomaan näkyvyyttä haavahoitajien toimintaan. Suomessa on 61 auktorisoitua haavahoitajaa. ii aste: ihon pinnallinen vaurio Verinahan osittainen vaurio, joka ilmenee pinnallisena avoimena haavana. Voi olla myös ehjä tai rikkoutunut rakkula. Ei kuitenkaan ihon repeämä, teipin aiheuttama ihorikko, inkontinenssiin liittyvä ihotulehdus, vettyminen eikä hiertymä, joissa verinahka on paljastunut. iii aste: koko ihon vaurio Koko ihon läpäisevä kudosvaurio, jossa ihonalainen rasva voi olla näkyvissä. Lihas, jänne tai luu eivät ole paljaana. Haavassa voi olla katetta tai nekroosia. Saattaa olla taskumaisia kohtia ja onkaloitumista. Syvyys vaihtelee haavan sijainnin mukaan. Vaatii lääkärin konsultointia. iv aste: koko ihon ja ihonalaiskudoksen vaurio Koko ihon ja ihonalaiskudoksen vaurio, jossa luu, jänne tai lihas on paljaana. Haavassa voi olla katetta tai nekroosia. Usein taskumaisia kohtia ja onkaloitumista. Syvyys vaihtelee vaurion sijainnin mukaan. Vaatii lääkärin konsultointia. Haavan puhdistaminen on tarkkaa käsityötä, minkä näkee jo tehtävään tarvittavista välineistä. Erilaisilla pinseteillä saa tukevan otteen, jos katetta pitää leikata saksin tai veitsellä. Hienovaraisempaan työskentelyyn käytetään kauhaa ja rengaskyrettiä. Esimerkiksi silmukkamaisia kyrettejä on montaa kokoa. Kansainväliseen painahaavojen luokitukseen kuuluu lisäksi kolme muuta haavatyyppiä: kosteusvaurio ja kaksi lisäluokkaa, joissa vaurion syvyys on tuntematon. Lue lisää: www.shhy.fi > Hoito- ja toimintaohjeet > Painehaavahelpperi. TEHY t 4 2014 17

haavanhoito Osa välineistä, esimerkiksi rengaskyretit, ovat kertakäyttöisiä. Katteen leikkaamiseen käytettävät sakset, pinsetit ja kauhat steriloidaan käytön jälkeen, joten niitä voi käyttää useamman kerran. Jotkin välineet, kuten kertakäyttöpinsetit, ovat tehdaspuhtaita. Haavanhoitotuotteista julkaistiin vuoteen 2010 asti erilaisia hakuteoksia. Haavasidos- ja kiinnityssidokset mukaan laskettuina listassa oli noin 400 erilaista tuotetta. Nykyään tuoteluettelo löytyy verkosta. useimmat kotihoidon asiakkaat ovat Piian mielestä erittäin motivoituneita haavanhoitoon. Potilas saa halutessaan vaihtaa imevät sidokset itse, mutta haavan mekaaninen puhdistaminen ja kokonaisvastuu haavanhoidosta pitää jättää ammattilaiselle. Pahimmillaan asiakkaan avuliaisuudesta voi olla haittaa. veitsistä pinsetteihin. Haavanhoito vaatii erilaisia työvälineitä. Joskus asiakas on mennyt puhdistamaan haavaa käsidesillä ja perustellut, että sehän tappaa bakteereita. Niin ei tietenkään saa tehdä. Etenkin kotikäynneillä toinen käsipari olisi monesti tarpeen. Asiakkaat ovat usein huonokuntoisia eivätkä jaksa esimerkiksi kannatella jalkaansa, kun hoitaja laittaa siihen kompressio- tai haavasidosta. Joskus kotikäynnille lähdetäänkin hoitajaparina. Tässä työssä vaaditaan sorminäppäryyttä ja mielikuvitusta. Lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Kotihoidon asiakkaissa on paljon ikääntyneitä, joilla on monia sairauksia. Tavallisimmat vaivat liittyvät verenkiertoon ja tyypin 2 diabetekseen. Alaraajojen laskimoperäiset säärihaavat ovat tavallisia vaivoja. Turvonnut jalka ei tarvitse kuin pienen iskun ja säärihaava saa alkunsa. Näin kävi myös Esko Sarkaselle viime i Oikea ravinto hoitaa haavoja Huono ravitsemus hidastaa haavan sulkeutumista ja lisää infektioriskiä. Ravitsemustila on arvioitava kaikilta riskipotilailta. Lihavakin potilas voi olla vajaaravittu, jos ravinto on yksipuolista. Potilaille, joilla on todettu vajaaravitsemuksen ja paine haavan riski, tulee tehdä yksilöllinen ravitsemus suunnitelma. Ihminen tarvitsee proteiinia keskimäärin 0,8 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa. Jos potilaalla on isoja haavoja, proteiinia tarvitaan lähes kaksinverroin, 1,25 1,5 grammaa painokiloa kohden. Hyviä proteiinin lähteitä lihaa, kalaa ja kanan munaa tulisi syödä kolmesti päivässä. Kasvikunnan tuotteista hyviä proteiininlähteitä ovat pähkinät, mantelit, siemenet ja soija. Paljon proteiinia syötäessä pitää huolehtia riittävästä nesteen saannista. Hyötyä on myös vitamiinija kivennäisaineiden saannin lisäämisestä. Haavapotilas tarvitsee A-, C-, E, ja B-vitamiinia sekä seleeniä, sinkkiä, kuparia, magnesiumia ja rautaa. Hoitoa voidaan tehostaa runsaasti proteiinia ja energiaa sisältävillä täydennysravintovalmisteilla ja tarvittaessa letkuruokinnalla. Tupakointi haittaa haavojen paranemista. 18 TEHY t 4 2014

vuoden lopulla. Hän kolhaisi vasemman jalkansa sängyn reunaan. Yksi varpaista amputoitiin, mutta toimenpiteen jälkeen haava on parantunut hyvin. Sarkanen on tyytyväinen kotihoidon palveluihin. Koko hoitohenkilökunta on tullut viime vuosikymmenten aikana tutuksi. Samoin haavanhoidon apuvälineet, kuten kannettava alipaineimuhoitolaite, jota hän joutui käyttämään säärihaavansa takia kahden kuukauden ajan. Mutta oli hienoa, että sain olla kotona, pääsin liikkumaan ja elämään normaalia elämää. Juuri tämä on haavahoitajan mielestä kotihoidon parasta antia. Työssä pääsee tekemään työtään ihmisten kotona. Rajoitteensa kotihoidolla toki on. Emme aina voi tai pysty puuttumaan Parhaimmillaan asiakkaiden kotona on ihana, välitön tunnelma. kaikkiin kotiympäristön epäkohtiin, kuten puutteellisiin peseytymistiloihin ja uteliaisiin kotieläimiin. Mutta parhaimmillaan asiakkaiden kotona on ihana, välitön tunnelma, Piia sanoo. pelkkä sidoksen vaihto ei riitä parantamaan haavaa. Potilaan elämäntapamuutoksilla on suuri merkitys. Kun potilas kokee, että voi itse vaikuttaa ja päättää, se mahdollistaa motivaation kehittymisen. Jotta potilasta voi ohjata ottamaan vastuuta itse, osan kotikäynneistä pitää olla pidempiä. Sipoossa se tarkoittaa jopa kahden kolmen tunnin kotikäyntejä. Aina eivät perustellutkaan puheet auta. Jos potilas kieltäytyy vaikka tukijalkineiden käytöstä, niin hän kiel täytyy. Emme voi pakottaa ketään mihin kään sellaiseen, johon henkilö itse ei ole suostuvainen eikä motivoitunut. Piia pitää työnsä monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Aloittaessaan vastaavana sairaanhoitajana hän halusi, että tehtäviin kuuluu paljon myös varsinaista hoitotyötä ja etenkin haavanhoitoa. Tunnen alaan luontaista vetovoimaa, hän naurahtaa. Piia kokee, että saa toteuttaa työssään itseään ja hänen osaamiselleen annetaan työyhteisössä arvostusta. Muuta hoitohenkilöstöä hän kouluttaa vähintään pari kertaa vuodessa. Koulutuksissa käsitellään esimerkiksi haavanhoidon perusteita. Pienessä kunnassa pystytään toimimaan asiakaslähtöisesti. Yksilöllinen hoito toteutuu muun muassa siten, että haavahoitajaa voi käydä konsultoimassa yli yksikkörajojen. Minulta voi aina kysyä ja varmistaa. t Wonderm Pro Uutuustuotteet! Helppoutta hoitotyön arkeen Spycra silikoniverkot Contact Haavan kontaktisidos, 1-puolinen silikonipinta ihon hankaumiin repeämiin rakkuloihin traumahaavoihin kroonisiin haavoihin palovammoihin diabeettiisiin haavoihin ihonsiirteisiin herkkiin ja kivuliaisiin haavoihin alipaineimuhoitoon Silikoniverkko ihon suojaamiseen Spycra Protect suojaa ja tukee ohutta ja herkkää ihoa. Sidos ehkäisee ihorikon synnyn sekä suojaa mm. vuodepotilaan, pyörätuolipotilaan tai proteesin käyttäjän ihoa. Soveltuu käytettäväksi myös esim. CPAP- maskin alla. www.wonderm.fi Tutustu myös Wonderm Pro uutuussuihkeisiin www.wonderm.fi Tuotenäytteet ja esittelypyynnöt info@verman.fi

ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ANESTESIASAIRAANHOITAJA saumatonta yhteistyötä. Anestesiasairaanhoitaja Suviriitta Virtanen (oik.) näyttää a nestesialääkäri Taru Salon kanssa, kuinka intuboinnin kuuluu sujua. Aina valppaana Anestesiasairaanhoitaja Suviriitta Virtanen ihailee lapsipotilaiden reippautta. teksti Maija Joutjärvi kuvat Lauri Rotko 20 TEHY t 4 2014

Suviriitta Virtanen on ollut työssä Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgisella leikkausosastolla kaksi ja puoli vuotta. Jo sinä aikana hän on oppinut paljon uutta. Lääkkeet ja laitteet päivittyvät alalla tasaiseen tahtiin. Anestesiasairaanhoitajan täytyy pitää tietotaitonsa ajan tasalla, jotta pysyisi kärryillä ja työssään varmana. Hakeuduin anestesiahoitajaksi, koska minusta on mukavaa opetella käyttämään uusia laitteita. Jo pienenä olin luonteeltani poikamainen ja pidin esimerkiksi radio-ohjattavista autoista, Suviriitta kertoo hymyillen. Hoitoala veti hyvän työllisyystilanteen ja äidin esimerkin takia. Suviriitta oli Lahden ammattikorkeakoulussa opiskellessaan työharjoittelussa päiväkirurgisella leikkausosastolla. Sen työilmapiiri ja työkaverit tuntuivat jo silloin erinomaisilta. Heti valmistumisensa jälkeen Suviriitta pääsi töihin ennalta tutulle osastolle. Päiväkirurgiassa Päijät-Hämeen keskussairaalassa työskentelee parikymmentä anestesiasairaanhoitajaa. Pidän siitä, että potilassuhteet vaihtuvat päivittäin. Saman päivän aikana voi olla esimerkiksi viisi eri potilasta täysin samalla anestesiamuodolla, mutta potilaiden erilaiset persoonat tekevät anestesioiden seurannasta toisistaan poikkeavia. Tämä tekee työn vaihtelevaksi ja mielekkääksi. 3 1 2 4 TEHY t 4 2014 tavallisimpia toimenpiteitä päiväkirurgiassa ovat polven ja olkapään tähystysleikkaukset, nivustyräleikkaukset, nielu- ja kitarisojen, sappirakon ja suonikohjujen poistoleikkaukset, ranteen keskihermon pinteen vapautukset, reumaortopediset leikkaukset sekä lastenkirurgia. Anestesiamuoto valitaan yhteistyössä potilaan, anestesialääkärin ja -hoitajan kanssa. Valintaan vaikuttaa paljon myös itse toimenpide jotkin vaativat aina nukutuksen. Monia operaatioita tehdään nukutuksen lisäksi spinaali- eli selkäydinpuudutuksessa, paikallispuudutuksessa, interskaleenisessa olkapunospuudutuksessa ja aksillaarisessa käsipuudutuksessa. Suviriitta työskentelee leikkaussai Intuboinnin apuvälineet leikkaussalissa 1Laryngoskooppi on kurkunpään tähystin, jonka avulla anestesialääkäri ja anestesiasairaanhoitaja laittavat intubaatio- eli hengitysputken nukutetulle potilaalle. 2Anestesiasairaanhoitaja auttaa tarvittaessa lääkäriä intubaatioputken laitossa. Putken pitää mennä äänihuulten välistä henkitorveen. Putkia on erikokoisia. Hoitaja huolehtii putken laiton jälkeen sen kiinnityksestä samalla, kun anestesialääkäri yhdistää potilaan hengityskoneeseen. 3Ventilaatiomaskeja on myös erikokoisia. Anestesiasairaanhoitaja valitsee ennen leikkausta maskin potilaan iän ja sukupuolen mukaan. Maski liitetään hengityskoneeseen. 4Nielutuubi auttaa pitämään potilaan hengitystiet auki ventiloinnin ajan niin, ettei kieli pääse tukkimaan hengitysteitä. Nielutuubeissa väri merkkaa tuubin kokoa. 21

ammatissa lin lisäksi myös heräämössä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Molemmat paikat ovat hänen mielestään mukavia, mutta luonteeltaan erilaisia. Heräämössä potilaskontakti on läheisempi kuin leikkaussalissa, jossa valvonta tapahtuu suurimmaksi osaksi monitoreita seuraamalla. Heräämössä potilaan hoito perustuu enemmän kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. potilaiden pelkoa ja jännitystä Suviriitta kohtaa työssään päivittäin. Toiset kertovat peloistaan avoimesti, toiset taas pitävät ne omana tietonaan. Yritämme kaikki luoda leikkaussalissa rauhallista ilmapiiriä. Kun kerromme koko ajan, mitä olemme tekemässä, se rauhoittaa. Vaikka meille tämä on päivittäinen ympäristö, pitää muistaa, että potilas saattaa olla leikkaussalissa ensimmäistä kertaa. Anestesiaa ennen Suviriitta annostelee ruiskuihin anestesiamuodon vaatimat nukutus- ja kipulääkkeet sekä tarvittaessa lihasrelaksantin. Hän myös valmistelee tarvittavan välineistön. Kun potilas tulee saliin, Suviriitta kysyy häneltä vielä kertaalleen perustiedot. Sen jälkeen hän kytkee potilaaseen tarvittavat seurantalaitteet. Anestesialääkäri pyydetään saliin ja Suviriitta avustaa häntä nukutuksessa tai puudutuksessa. Kun tilanne on tasaantunut ja anestesialääkäri antanut tarvittavat määräykset, jää anestesiahoitaja valvomaan potilaan anestesiaa leikkaussaliin. Toimenpiteen aikana Suviriitta seuraa monitoreista potilaan pulssia, happisaturaatiota, verenpainetta, sydänkäyrää, unensyvyyttä, lihasrelaksaatiota ja ventilaattorin arvoja. Hän tekee jatkuvasti kirjauksia anestesiatietojärjestelmään. Tarvittaessa hoitaja kutsuu leikkaussaliin anestesialääkärin. Tavoitteena on mahdollisimman tasainen anestesia. Jos kyseessä on hereillä oleva, puudutettu potilas, seuraan vähemmän valvontamonitoreja ja keskityn keskustelemaan potilaan kanssa hänen voinnistaan. Jotkut haluavat jutella paljonkin, ihan arkipäivänkin asioista. Toiset kokevat rauhoittavan lääkityksen sopivammaksi. i Potilas lähtee heräämöstä, kun Vitaalitoiminnot (verenpaine, pulssi, hengitys) ovat vakaat. Ei hengitysongelmia. Potilas on orientoitunut aikaan ja paikkaan. Spinaali- eli selkäydinpuudutetun potilaan motoriikka on normaali. Potilas kykenee kävelemään itse kotiutuspuolelle. Leikkaushaava tai toimenpidealue on siisti ja vuoto vähäistä. Pahoinvointi on korkeintaan lievää. Kivun pitää olla potilaan hyväksymällä tasolla eli potilas kokee pärjäävänsä kivun kanssa kotona. Varpaillaan pitää olla, mutta en koe sitä stressaavana. kun nukutetun potilaan toimenpide on ohi, anestesialääkäri kutsutaan herättämään. Suviriitta avustaa herättelyssä. Tämän jälkeen hän ottaa seurantalaitteet pois ja auttaa siirtämään potilaan vuoteeseen. Anestesialääkäri vie yhdessä leikkaussalihoitajan kanssa potilaan heräämöön ja anestesiahoitaja antaa potilaasta raportin heräämöhoitajille. Rauhallisuus on anestesiahoitajan tärkein ominaisuus, koska tilanteet saattavat vaihdella leikkaussalissa nopeastikin. Varpaillaan pitää olla, mutta en koe sitä stressaavana. Myös tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä vaaditaan. Halu oppia on myös tärkeää, ja meillä onkin melko usein koulutuksia. Kun ammattitaitoa karttuu enemmän, varmuuskin kasvaa varmasti samalla, Suviriitta uskoo. Nukutuksesta heräilevän potilaan kuulee sanovan usein ensimmäisenä, paljonko kello on. Työskentely heräämössä on potilaan voinnin seuraamista sekä kivun ja pahoinvoinnin hoitamista. Vasta tiettyjen kriteereiden täytyttyä potilas voi siirtyä kotiutuspuolelle. kiire osastolla on kausittaista, esimerkiksi ennen kesää on kiirepiikki. Silloin auttaa huumori. Auttaa aina eteenpäin, kun voi hauskuutella kiiretilanteessa jonkun kanssa. Nauru rentouttaa ja taas jaksaa. Saan myös voimaa vapaa-ajastani, käyn kuntosalilla ja live-keikoilla. Pidän kaikenlaisesta musiikista aina hevistä iskelmään. Saatan tyhjentää päätäni myös pelikonsoleilla pelaamisella. Suurin osa Päijät-Hämeen keskussairaalan lapsipotilaista leikataan päiväkirurgian puolella. Tapaukset ovat yleisimmin nielu- tai kitarisojen poistoleikkauksia, reumapotilaiden pistoshoitoja tai korvien putkituksia. Pikkupotilaiden rehellisyyttä ja suorasukaisuutta voi vain ihailla. Lapset ovat heräämössä heti silmät avattuaan valmiita lähtemään touhuihinsa, vaikka takana olisi vaativampikin toimenpide. Aikuisia on toisinaan haastavaa saada ylös sänkyyn olisi kiva jäädä pötköttelemään. t 22 TEHY t 4 2014

kolumni Kysymyksiä Kolumnistimme outi alm on porvoolainen kirjailija ja sairaanhoitaja. TEHY t 4 2014 kumpi on pahempaa: ettei koskaan kysytä vai ettei koskaan vastata? Molempiin voi niin työ- kuin rakkaussuhdekin kaatua. Kysymysten tai vastausten puute paljastaa, ettei toista ihmistä arvosta kovin korkealle. Itsestäänselvyyden kanssa ei tarvitse keskustella, hänellä on vain välineellinen arvonsa. Pienillä, arkisilla kysymyksillä on itseään suurempi merkitys. Hoitotyössä niillä on erityinen arvonsa. Esimerkiksi kun potilas saa valita, mitä haluaa iltapalaksi, kyse on sinällään pienestä vaikuttamisen mahdollisuudesta, mutta silti se antaa tärkeän viestin arvostamisesta. Samaa kysymisen ja kuuntelemisen keinoa suositellaan hoitajalle myös silloin, kun hän joutuu kohtaamaan sanallisesti aggressiivisen potilaan tai omaisen. Usein aggressio nousee turhautumisen ja yksin jäämisen tunteesta. Se että joku kuuntelee, pahoittelee ja tekee jotakin asian selvittämiseksi, vie pohjan suurimmalta vihalta. kysyminen voi olla myös vaarallista, varsinkin jos kyseenalaistetaan valtarakenteita ja vallankäyttöä. Huonosti kävi Sokrateellekin, joka kysymyksillään ajoi vastustajansa nurkkaan. Samasta liiallisten kysymysten ja kyseenalaistamisen myrkkymaljasta ovat saaneet juoda niin Anna Politkovskaja kuin monet muut journalistit, ihmisoikeustaistelijat ja taiteilijat eri puolilla maailmaa. Suomessa on pitkä perinne hiljentää kyselijät toisella tavalla. Nolaaminen ja tyhmäksi leimaaminen ovat hyviä keinoja tukkia kyselevät suut. Vielä sairaanhoitoopistossa sain opettajalle antamaani (ja hänen itsensä pyytämään) palautteeseen punakynällä kirjoitetun vastauksen: Outi, opettaja tietää aina parhaiten. Miten voi keskustella ja kyseenalaistaa, jos seurauksena on punakynän heilahdus Sain vastauksen: Outi, opettaja tietää aina parhaiten. ja julkinen häpeä? Poliitikot, virkamiehet, johtavat tahot tietävät aina parhaiten. Me kansalaiset, kuntalaiset, työntekijät olemme vääränlaisia, asenteemme on väärä, emme halua ymmärtää elämän realiteetteja ja totuuksia, kysymme vääriä asioita ja väärään aikaan. Sen takia keskustelu meidän kanssamme on mahdotonta. me hoitajat olemme oppineet kysymään, mutta kysytäänkö meiltä? Terveydenhuoltoa vaivaa edelleen autoritaarinen johtamistapa. Päätökset tehdään kaukana ylärakenteissa. Vaarana on, että tieto jää matkan varrelle eikä tavoita kaikkia asianosaisia. Ja jos tieto kulkee, niin vain yhteen suuntaan eli alaspäin ja sekin hitaasti monen väliportaan kautta. Se on huono tapa johtaa, varsinkin nyt terveydenhuollon suurten muutosten keskellä. Kunnista puuttuu keskustelun kulttuuri, jossa työntekijöiden kysymykset ja mielipiteet tulisivat kuulluiksi. Olisiko nyt muutosten äärellä viimein aika kysyä myös käytännön työtä tekeviltä, mitä he työstään, sen muutoksista ja mahdollisuuksista ajattelevat? Sujuisivatko muutokset kunnissa paremmin, jos valmisteluvaiheessa myös henkilökuntaa kuunneltaisiin? Auttaisiko käytännön näkökulma välttämään muutosten karikkoja? Miten kunnissa on varaa hukata hoitohenkilökunnan näkemykset ja ideat? Tieto ja vaikuttamisen mahdollisuus vähentäisivät muutosten aiheuttamia pelkoja, jotka on helppo leimata pelkäksi muutosvastarinnaksi. Mutta peloille on usein aivan hyvä syy. Kun muutosten keinot ja aikataulut jäävät epämääräisiksi, niistä selviäminen kaatuu henkilökunnan kannettavaksi. Ja kumma kyllä, silloin heidän oletetaan selviävän omin avuin ja pystyvän luoviin ratkaisuihin. 23

paluu koulunpenkille. Marianna Tamminen pitää ammattikorkeakoulun tarkasta lukujärjestyksestä. 24 TEHY t 4 2014

alanvaihto Juristista hoitajaksi Ajatus hoitotyöstä alkoi kiehtoa, kun Marianna Tamminen seurasi synnytyssalissa kätilöiden työtä. akateeminen opiskelu oli hyvin erilaista kuin sairaanhoitajaopinnot. Kun yliopistoon pääsee, opiskelu on pitkälti yksinäisiä lukuhetkiä kirjastossa kirjatentteihin valmistautuen. Jos opiskelijalla ei ole harrastuksia ja kaveteksti Soila Ojanen kuva Harri Virta Miten nuori ihminen valitsee ammattinsa? Marianna Tamminen, 40, istuu Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin Tiilimäen kampuksen harjoitushuoneessa ja yrittää muistella. Parikymppisenä hän haki oikeustieteelliseen kolme kertaa ja viimeisellä kerralla tärppäsi. En edes oikein muista, miksi valitsin alani. Toki olen aina ollut kiinnostunut tuomioistuintyöstä. Ajattelin, että minusta tulisi ehkä tuomari tai syyttäjä. Oikeustieteessä kiinnosti erityisesti oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Hän teki opiskeluaikoina töitä kaikissa oikeusasteissa sihteerinä ja sai monipuolisen kuvan asioiden hoitamisesta tuomioistuimessa. Erityisesti rikosoikeudenkäynnit tulivat tutuksi. Silti olen aina pohtinut myös sitä, mitä ihmiselle tapahtuu tuomion jälkeen. Siihen ei oikeustiede anna juurikaan vastausta. opiskelun ohessa työskentely venytti tutkinnon valmistumista. TEHY t 4 2014 Tietenkin ajattelin myös työllistymistä. Tällä alalla tarvitaan tekijöitä. Palkkakuitti oli kuitenkin houkuttelevampi kuin kuin tenttikirjat. Työnteolta ei tahtonut löytyä aikaa isoihin kirjatentteihin, Marianna kertoo. Tutustuminen porilaiseen mieheen toi muuton länsirannikolle kymmenen vuotta sitten. Kun Marianna valmistui, ei käräjätyötä ollutkaan tarjolla. Hän teki alaa sivuavia töitä, muun muassa preppasi kansanopistossa oikeustieteelliseen tähtääviä nuoria ja hioi sopimuksia paikallisessa yrityksessä. Vakituista työtä ei Porista löytynyt. Verkostot puuttuivat, eikä Marianna ole mielestään tarpeeksi kova markkinoimaan itseään. Tekemisestä ei kuitenkaan ollut puutetta. Perhe kasvoi kolmilapsiseksi. Lapsien syntymät ovat olleet huippuhetkiä. Sairaalassa tuli ihmeellisen upea tunne siitä, miten kätilöt tekivät työtään. Ihailin ammattitaitoa ja myönteisyyttä, millä he hoitivat meitä äitejä. Vatsasta oikein otti. Marianna oivalsi, että hän haluaisi jopa työskennellä synnytyssalissa. Ajatus hoitotyöstä alkoi todella kiehtoa. Tietenkin ajattelin myös työllistymistä. Tällä alalla tarvitaan tekijöitä. Marianna harrastaa vapaapalokuntatoimintaa, joten auttaminen oli kuulunut elämään jo pitkään. Sairaanhoitajaopinnot hän aloitti syksyllä 2012 Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Vastikään hän teki päätöksen, että hän opiskelee myös terveydenhoitajaksi. Se mahdollistaisi vaikkapa äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelyn. Kätilöopinnot ovat edelleen unelmalistalla, mutta Porissa kätilöksi voi opiskella vain silloin tällöin järjestettävissä muuntokoulutuksissa. Puoliso kannustaa vaimoaan opiskelussa. Taloudellisesti opiskelu tuntuu kukkarossa, mutta mieskin on sitä mieltä, että mieluisan ammatin saamiseen kannattaa panostaa. 25

alanvaihto ripiiriä, opiskelusta voi tulla hyvinkin yksinäistä. Olen aina tiennyt, että haluan työyhteisöön. Pärjään hyvin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Siksi tykkään paljon nykyisestä opiskelusta. Tarkka lukujärjestys ei tullut yllätyksenä. Marianna tiesi, että tyyli on erilainen kuin yliopistossa. Hän pitää siitä, että voi vain käydä tunneilla ja suorittaa vaaditut tehtävät. Aina välillä tulee tosin tilanteita, jolloin joutuu pinnistelemään saadakseen kaiken hoidetuksi. Sellainen hetki on vaikkapa silloin, kun lapset kyselevät alakerrassa äitiään, joka pänttää yläkerrassa. Silloin kyllä sydän särkyy. Pärjään hyvin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. marianna kertoo, että hoitajan ammatillinen kasvu tapahtuu pala palalta, esimerkiksi harjoitteluissa. Työelämässä koettuja asioita täytyy välillä pureskella ja pohtia, jotta voi tulla ammattilaiseksi. Hän ihailee käsistään käteviä ihmisiä. Pidän itsekin käsillä tekemisestä ja käsitöistä. Harjoittelupaikoissa on aina joku sairaanhoitaja, joka näyttää vain kävelevän huoneen halki ja samalla tekee monta työtehtävää vaivattoman näköisesti. Se tuntuu hienolta. Hän arvostaa kokeneita sairaanhoitajia, jotka kantavat huolta siitä, että myös opiskelija oppii. Moni on valmis jakamaan tietojaan eikä hermostu, vaikkei opiskelija heti osaa kaikkea. Omaa elämää Marianna katsoo uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi syvästi vammaisten ihmisten kanssa työskentely tuo perspektiiviä omien lasten pikkukahinoihin. Niistä voi olla jopa kiitollinen: he pystyvät nahistelemaan keskenään. Marianna uskoo, että kahden erilaisen tutkinnon yhdistelmä saattaa mahdollistaa työn, josta hän ei tällä hetkellä edes tiedä. Ihmisistä välittämistä tehdään niin monenlaisissa töissä. Olen aina ollut se viimeinen huoneesta lähtijä, joka tarkastaa, ettei kukaan unohtanut sinne tavaroitaan. t MESSUILLA KOHDATAAN! HYVINVOINNIN AMMATTITAPAHTUMAT HYVÄ IKÄ 2014 HYVINVOINTIA IKÄÄNTYVIEN ARKEEN RATKAISUJA VANHUSTYÖHÖN Hyvä Ikä esittelee tuotteita ja palveluja ikääntyneille sekä hoiva-, kuntoutus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Tule tutustumaan ajankohtaiseen tarjontaan mm. esteettömyydestä ja arjen apuvälineistä. TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUIS- TAMME JA SEURAA AJANKOHTAISIA KUULUMISIA Hyvä Ikä 2014 Ikääntymisen ja vanhustyön messut ja seminaarit 25.-26.9.2014, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.hyvaika.fi www.facebook.com/hyvaika Samaan aikaan: Työhyvinvoinnin ja terveyden tapahtuma Voit samalla löytää vinkkejä työssä jaksamiseen! Tapahtuman järjestää: Yhteistyössä: Kuuloliitto ry, PT-Keskus Oy ja Toimiva Koti

Motivoitunut ja kriittinen alanvaihtaja alanvaihtajat tuovat hoitoalalle elämänkokemusta ja näkemystä erilaisista työpaikoista. Tutkimuksissa on todettu, että ammatinvaihtajat ovat usein motivoituneita opiskelijoita ja heillä on suuri halu oppia uutta. Toisaalta he voivat olla kriittisempiä opetusta kohtaan kuin nuoremmat opiskelijat. Yhdysvalloissa sairaanhoitajan ammattia on markkinoitu toisena urana jo 1970-luvulta lähtien. Ammatinvaihtajat nähtiin tuolloin yhtenä mahdollisuutena helpottaa hoitajapulaa. Hoitotyön vetovoimaisuuden pelättiin vähenevän, koska nuoret naiset hakeutuivat esimerkiksi lääkäriksi ja teknisille aloille ammatteihin, joihin he eivät olleet perinteisesti opiskelleet. Toisaalta työvoimatutkijat ovat huomauttaneet, että keskiiässä tai sitä myöhemmin sairaanhoitajaksi valmistuneet eivät ole ratkaisu työvoimapulaan. 50-vuotiaalla on jäljellä paljon vähemmän työuraa kuin 20-vuotiaalla. Hoitotyön vetovoima ei ole myöskään laskenut ennustetulla tavalla. Koulutus on nuorten keskuudessa yhä varsin vetovoimaista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomessa sairaanhoitajien suorittamia tutkintoja selvitettiin Sairaanhoitaja 2005 -tutkimuksessa, johon vastasi yli kolme tuhatta sairaanhoitajaa. Vastaajista noin joka viidennellä oli jokin muu kuin terveydenhuoltoalan tutkinto. Yleisimpiä olivat kaupallisen alan tutkinnot (merkonomi, merkantti, tradenomi), ammattikoulututkinto (esim. ompelija) sekä sairaanhoitaja-diakonissan ja erilaiset sosiaalialan tutkinnot. mervi flinkman KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE TEHYN TYÖVOIMAPOLIITTISENA ASIANTUNTIJANA. HÄN TUTKII TERVEYDENHUOLLON TYÖNTEKIJÖIDEN, ERITYISESTI NUORTEN SAIRAAN- HOITAJIEN, AMMATINVAIHTAMISAIKOMUKSIA. TEHY t 4 2014 27

28 TEHY t 4 2014

terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Saasteet sairastuttavat HELENA SYRJÄ PIXMAC ksylitoli 1 Ksylitolipurukumia tai -pastilleja kannattaa käyttää 3 5 kertaa päivässä aterian yhteydessä. 2 Paras teho saavutetaan pureskelemalla kahta tyynyä 5 10 minuuttia. Jatkuva jauhaminen rasittaa leukaniveliä. 3 Pastilleja kannattaa syödä kaksi peräjälkeen. terveyskirjasto ja cloetta TEHY t 4 2014 Kevä t- aurinkoon! Aurinkolasit tai lippa suojaavat silmiä häikäisyltä ja haitallisilta UV-säteiltä. www.nkl.fi Painonpudotus tehoaa uniapneaan jo viiden prosentin pysyvä painonpudotus on tehokasta hoitoa ylipainoisten uniapneaan, osoittaa suomalaistutkimus. Tutkimuksen mukaan myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriöt korjaantuivat. Moni pystyi lopettamaan verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkityksensä. Uniapnea kehittyy usein ylipainon myötä. Tauti väsyttää, alentaa työja toimintakykyä sekä edistää esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. itä-suomen yliopisto hengitysilman pienhiukkaset saattavat lyhentää elinikää, vaikka niiden pitoisuus ei ylittäisi nykyisiä raja-arvoja. Euroopan unionissa ja Suomessa PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa. Suomessa raja-arvo täyttyy pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa jäädään alle 15 mikrogramman pitoisuuksiin. WHO suosittaa 10 mikrogramman raja-arvoa. Kuolleisuus kasvaa seitsemän prosenttia, kun pienhiukkasten keskimääräinen vuosipitoisuus suurenee viidellä mikrogrammalla kuutiota kohden. Viiden mikrogramman ero voidaan havaita esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn kadun ja rauhallisemman alueen välillä, joten riskit vaihtelevat saman kaupungin tai alueen sisällä. Pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille saattaa suurentaa sekä diabetesriskiä että riskiä menehtyä diabetekseen. Pienhiukkaset voivat aiheuttaa myös sydänoireita. Suomessa suurin osa pienhiukkasista tulee tuulten mukana ulkomailta. Kotimaisia pienhiukkasten lähteitä ovat liikenne ja puun polttaminen. uutispalvelu duodecim Parempi mieli netistä oiva on Suomen mielenterveysseuran ylläpitämä hyvinvointiohjelma, jonka avulla voi lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja saada lisää intoa elämään. Harjoitukset tehdään netissä. www.oivamieli.fi Vaihtelua viljoihin kauppoihin on ilmestynyt viime vuosina vaihtoehtoja kotimaisille viljoille. Keliaakikoille ne ovat välttämättömiä, mutta monet ovat innostuneet kokeilemaan uusia viljoja esimerkiksi kvinoaa, tattaria ja chiaa terveysvaikutusten vuoksi. Kirja sisältää tietoa viljoista sekä ruoka- ja leivontareseptejä. chrissy freer: superviljat. minerva. 2014. Riskit vaihtelevat saman kaupungin sisällä. 29 JARI KESTI

sairaus Koko elämä uusiksi Selkäydinvamma vaikuttaa kehon kaikkiin toimintoihin. teksti Maija Joutjärvi kaatumisista ja putoamisista aiheutuvat selkäydinvauriot ovat lisääntymässä. Niissä vammautunee jo enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa. Ikäihmisille selkäydinvamma saattaa tulla hyvin pienestäkin traumasta. Jos on jo valmiiksi kulumaa esimerkiksi kaularangassa, pienikin kaatuminen sängystä noustessa voi aiheuttaa vakavia vaurioita, fysiatrian erikoislääkäri Eija Ahoniemi Husin Selkäydinvammapoliklinikalta kertoo. Nuorten miesten selkäydinvauriot syntyvät tyypillisesti liikenne- ja sukellusonnettomuuksissa. Pää edellä sukellettaessa tapahtuu onnettomuuksia myös selvin päin ja tutuilla mökkirannoilla. Pään ei tarvitse osua edes kiveen. Tapaturmainen selkäydinvaurio syntyy nikamamurtuman, nikaman siirtymän tai välilevytyrän seurauksena. Verenpurkaumat ja turvotus johtavat hermokudoksen vaurioihin ja hermosolujen kuolemaan selkäytimessä. Selkäydinvaurio voi syntyä Psyykkisesti potilaat selviytyvät yllättävän hyvin. Ihmismieli on sellainen. myös sairauksien erilaisten tulehdusten, verenkiertohäiriöiden, kasvainten ja välilevytyrän tuloksena. Lisäksi isot leikkaukset, kuten aortan laajentuman leikkaus, voi johtaa selkäydinvaurioon. Myös synnynnäinen kehityshäiriö voi aiheuttaa selkäydinvamman. Tapaturmista johtuvia selkäydinvaurioita sattuu Suomessa vuosittain 100 200. Sairauksista johtuvia on saman verran. vaurio selkäytimessä voi johtaa joko paraplegiaan eli alaraajahalvaukseen tai tetraplegiaan eli neliraajahalvaukseen. Kuntoutumisen kannalta on olennaista vaurion sijainti ja vakavuus. Jos onnettomuuspaikalla todetaan selkäydinvamman riski, loukkaantuneen kaulaja muuta selkärankaa tulee tukea potilasta liikuteltaessa. Parhaiten loukkaantuneen siirtämisen osaa ensiavun ammattilainen. Mikäli potilasta on kuitenkin pakko siirtää esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi, tajutonta pitää käsitellä kuten selkäydinvammaista selkärankaa tukien, ei kainaloista raahaten. Jos potilas on tajuissaan ja ilmoittaa, etteivät raajat liiku, kyse voi olla halvaantumisesta. Väärällä tavalla käsiteltäessä auttaja voi aiheuttaa selkäytimeen lisävaurioita. Vuonna 2011 tuli voimaan terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus, jonka mukaan selkäydinvammapotilas pyritään siirtämään akuuttihoitoon ja kuntoutukseen Oulun, Tampereen tai Helsingin yliopistosairaalaan. Ennen hoito oli hajallaan eri sairaaloissa. Laki varmistaa, että potilaat saavat aina asiantuntevaa hoitoa. selkäydinvammapotilaan hoito ja kuntoutus on ryhmätyöskentelyä. Hoitoryhmässä on lääkäri, fysio- ja toimintaterapeutti, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Mukana on tarpeen mukaan myös muita erikoislääkäreitä ja asiantuntijoita, kuten ravintoterapeutti ja seksuaalineuvoja. Ydinvamma vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, niin aineenvaih- 30 TEHY t 4 2014

duntaan kuin hormonitoimintoihinkin. Lähes kaikille potilailla on eriasteisia ongelmia rakossa, suolessa ja sukupuolielämässä, koska selkäytimen hermot säätelevät näitä kaikkia, Ahoniemi selvittää. Selkäydinvammaan johtavissa sairauk sissa potilas hakeutuu yleensä hoitoon särkyjen ja lihasvoiman heikotuksen takia. Potilaan kanssa keskustellessa tulee usein esiin rakko- ja suoliongelmia sekä sukupuolielämän pulmia. Koska tauti kehittyy pikkuhiljaa, oikean diagnoosin saaminen voi viedä aikaa. Selkäydinvamma laittaa koko elämän uusiksi. Se vaikuttaa potilaan lähiympäristöön, läheisiin, työhön ja harrastuksiin. Mullistuksen jälkeen potilaat löytyvät yleensä elämän mielekkyyden, myös vakavasti halvaantuneet. Potilaat selviytyvät psyykkisesti yllättävän hyvin, ihmismieli on sellainen. Vertaistuki on olennaisen tärkeää. Arjessa selviytymisessä auttaa teknologia ja erilaiset apuvälineet. Potilaiden tueksi koulutetaan myös koiria esimerkiksi kantoavuksi. vaurion sijainnista ja vakavuudesta riippuu, joutuuko selkäydinvammainen pyörätuoliin koko elämäksi. Jos kävelykyky palautuu, siihen menee useimmiten puolesta vuodesta vuoteen. Joissain tapauksissa selkäydinvammasta voi toipua kokonaan. Luonto korjaa selkäydinvammaista solutasolla, lääketiede ei siihen vielä täysin pysty. Vielä ei ole kehitetty lääkettä, joka parantaisi kuolleet hermosolut toimintakykyisiksi, vaikka hiirikokeissa tämä on ollut mahdollista. Myös potilaan oma motivoituminen on kuntoutuksessa tärkeää. Jälkikomplikaatiot ovat yleisiä. Merkittäviä komplikaatioita ovat kipu ja spastisuus, virtsainfektiot, verisuonitukokset, osteoporoosi, syringomyelia eli selkäytimeen kehittyvät kystat sekä ihon tuntopuutokset, jotka lisäävät painehaavariskiä. Hoitotyössä on tärkeää muistaa oikea asenne: ihminen itsessään ei muutu selkäydinvamman vuoksi. Aina pitää puhua potilaalle eikä esimerkiksi mahdolliselle saattajalle, Ahoniemi muistuttaa. neliraaja- vai alaraajahalvaus? Selkäydin voi vaurioitua joko osittain tai täydellisesti. Kaikki kuntoutus vaatii aina moniammatillisen arvion. i Selkäydinvamma ja masennus Masennusta esiintyy eri lähteiden mukaan 7 31 prosentilla selkäydin vamman saaneista. Vakavaa depressiota on todettu 10 38 prosentilla vammautuneista. Masennus kehittyy useimmiten ensimmäisen vuoden aikana vammautumisesta. Selkäydinvammaisilla on 3 5-kertainen itsemurhariski normaaliväestöön verrattuna. Masennusta hoidetaan lääkkeillä, myös fyysinen harjoittelu auttaa. Mielekkäät harrastukset tukevat psyykkistä hyvinvointia. KÄYPÄ HOITO Lanneranka Rintaranka Kaularanka Häntäluu ja ristiluu Kaularangan alueella tapahtuva vaurio voi aiheuttaa neliraajahalvauksen eli tetraplegian. Rintarangan tai lannerangan alueella tapahtuva vaurio voi aiheuttaa alaraajahalvauksen eli paraplegian. TEHY t 4 2014 31

32 TEHY t 4 2014

hyvinvointi Suomi huutaa hellyyttä Suomalaiset välttelevät kosketusta, mutta näkyvissä on muutoksen merkkejä. teksti Merja Perttula kuvitus Johanna Sarajärvi Syöpäepäilyjen vuoksi sairaalassa olevan tunteet purkautuvat ryöppynä, kun hoitaja astuu huoneeseen, nipistää varpaasta ja kyselee vointia. Vauvansa synnytyksessä menettänyt nainen saa lohtua hoitajalta, joka silittää hiuksia ja kuivaa kyyneleitä. Vihdoinkin joku, joka välittää! Suomalaiset elävät koskettamisen nälässä. Kun sitten joku tarjoaa sylinsä turvaa, se voidaan muistaa jopa vuosien takaa. Eikö se kerro aika korutonta kieltä, sanoo Tampereen yliopiston sukupuolen tutkimuksen ma. professori ja kulttuuriantropologi Taina Kinnunen. Kinnunen on tehnyt kirjan kosketuskulttuuristamme. Lapsuudessaan hän koki omakohtaisesti, miten kotona uurastettiin ja huolehdittiin, mutta sylittäminen ei pohjalaiseen jäyhään tapaan kuulunut. Suomi on länsimaiden joukossa erityisen kosketusta välttelevä maa. Pohjois- TEHY t 4 2014 Pohjanmaa ja Peräpohjola ovat ehkä Suomen mittakaavassa kosketuskulttuuriltaan niukinta aluetta. Vanha sanonta Vahvat yksin, heikot sylityksin pätee siellä erityisesti. Kuvaavaa on, että väkivallasta on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta hellän ja lempeän kosketuksen voimaa on tutkittu huomattavan vähän. Sitä on pidetty arkana alueena. Akateeminen maailma on aina arvostanut järkeä ja älyä. Tunteista ja koskettamisesta puhumista on pidetty jopa naiivina. Koskettamattomuus on vallan käyttöä: mitä korkeampi status, sitä vähemmän ihminen joutuu koskettamaan. jäyhiin tapoihimme ei ole löydettävissä selvää syytä. Taustalla vaikuttaa sotavuosien kokemukset ja maamme köyhyys, jolloin pärjäämisen ihanteeksi muodostui suomalainen sisu. Sinnikäs ihminen ei turhista valita eikä itke. Kasvatustieteilijät puhuvat kiintymyssuhteiden merkityksestä. Pärjäämisen eetoksessa sukupolvelta toiselle siirtyvät turvattomat kiintymyssuhteet luovat pohjan tunnekylmyydelle ja tunnetraumoille. Kun ihminen ei ole saanut hyvää koskettamista, se edesauttaa narsistisen persoonallisuuden kehittymistä ja epäterveiden riippuvuussuhteiden syntymistä. Tunnetrauma voi johtaa koskettamisen ja lähestymisyritysten pelkäämiseen tai tarrautumiseen toiseen, vaikka hän kohtelisi huonosti. Nykyään puhutaan paljon aineellisesta hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista. Miksi ei puhuta emotionaalisesta tasaarvosta. Meillä on tämän suhteen kahtia jakaantunut yhteiskunta. Menestyvistä perheistäkin tulee pahoinvoivia lapsia, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja sylin puutteesta. naisten väkivaltainen kohtelu ja pitäminen seksuaaliobjektina on 33

hyvinvointi edelleen täyttä totta. Kinnusen kirjan pohjana olevien kosketuselämäkertojen ja eri tutkimusten perusteella näkyvissä on kuitenkin muutoksen merkkejä. Kinnunen sai kosketuselämäkertoja, joissa nuoret naiset kertoivat hellistä miehistään, jotka opettivat heille hyvän koskettamisen idut. Hyvässä parisuhteessa on mahdollisuus oppia uudenlainen tapa, vaikka olisi saanut heikot eväät lapsuudenkodista. Nykyisät kokevat lastensa hoivaamisen tärkeämmäksi kuin aikaisemmat sukupolvet. Toki aina on ollut yksilöitä, isiä ja isoisiä, joille koskettaminen on ollut luontevaa. Itsekunnioituksen malli tulee lapsuudesta. Voiko lapsi oppia rakastamista ilman syliä? Kaikki nisäkkäillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että jälkikasvun koskettaminen on perustavan tärkeää. Eläimet nuolevat, silittävät ja pitävät pentujaan lähellään. Miksi ihminen ei tee samoin? Nykyään neuvoloissa korostetaan, että vanhempien tulee mukautua lapsen omaan aikatauluun. Mutta osataanko meillä vieläkään kuunnella riittävästi lapsen sylitarpeita? Kinnunen viittaa lastenpsykiatri Jukka Mäkelään, joka ehdottaa, että pienen lapsen olisi hyvä nukkua vanhempiensa kyljessä niin pitkään kuin hän haluaa. Pojat ja tytöt tarvitsevat yhtä lailla hellyyttä, vaikka eri sukupuolia kasvatetaan edelleen eri lailla. Hellivä kosketus vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon, kehon sisäiseen rauhoittumisjärjestelmään ja edistää näin lepoa ja turvallisuudentunnetta. Kaiken perusta on verenkierrossa ja aivoissa esiintyvä hormoni ja välittäjäaine oksitosiini. Se on kuin iloruiske, joka saa serotoniinin, dopamiinin ja endorfiinin jylläämään ja parasympaattisen hermoston hellimään kehoa. Oksitosiinia on pidetty synnytykseen ja imetykseen kuuluvana naishormonina. Nykyään sitä tiedetään vapautuvan erilaisten ulkoisten ärsykkeiden seurauksena yhtä lailla naisilla kuin miehilläkin. Kosketus on ärsykkeistä tehokkain. Näyttää jopa siltä, ettei ihmisen parasympaattinen hermosto kehity normaaliksi, jos ihminen ei saa riittävästi kosketusta ensimmäisten ikävuosien aikana. kosketuskulttuurimme on vahvasti sukupuolittunut. Se näkyy lasten kasvatuksessa, parisuhteissa ja työelämässä. Yhä edelleen ajatellaan, että koskettaminen ja hoivaaminen kuuluvat naiselle. Parisuhdeoppaat julistavat, että nainen kaipaa hellyyttä ja mies suoraa seksiä. Kosketusaistia pidetään naisellisena, kun taas näköaisti on miehinen. Naisen kuuluu olla passiivinen ja hellä, miehen toimia aktiivisesti ja kovasti. Miksi jokaista ei voisi ajatella yksilönä ja ihmisenä, joka voisi toimia koko skaalalla. Kun kosketus ja fyysinen huolenpito sälytetään naisten vastuulle, epätasa-arvosta kärsivät sekä naiset että miehet. Kulttuurissamme myös naisten välinen koskettaminen on sallitumpaa kuin miesten välinen, jota pidetään lähes tabuna. kosketuksen terveysvaikutuksia on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa. On Eläimet nuolevat, silittävät ja pitävät pentujaan lähellään. Miksi ihminen ei tee samoin? jopa esitetty, että jonkinlaisen hieronnan tulisi sisältyä yleisiin terveyssuosituksiin ravinto- ja liikuntaohjeiden tapaan. Lisää tutkimustietoa tarvittaisiin. Esimerkiksi ihmisen lääketieteellisestä tutkimuksesta vain pieni osa käsittelee kosketukseen liittyvää parasympaattista hermostoa. Valtaosa aihepiirin tutkimuksesta keskittyy kamppailuun, stressiin ja kipuun liittyvään sympaattiseen hermostoon. Tutkimuksissa tulisi selvittää eri kosketusmenetelmien, kosketuksen keston, intensiteetin ja toiston vaikutukset tuloksiin. taitava ja empaattinen hoitaja ymmärtää kosketuksen eri sävyt ja tietää, milloin koskettaminen on sopivaa. Jos hoitaja ei ole itse saanut aikoinaan syliä ja hänellä on vaikeita kokemuksia, koskettaminen voi olla hankalaa. Se on aivan ymmärrettävää. Keneltäkään ei silti vaadita potilaiden jatkuvaa paijaamista. Joskus riittää kun pysähtyy 34 TEHY t 4 2014

vain hetkeksi ja on vahvasti läsnä. Taputus olkapäälle tai kämmenselälle, käden ottaminen omaan käteen ja rohkaiseva hymy eivät vie paljon aikaa, mutta voivat jättää ikimuistoisen jäljen. Myötäelävän ihmisen läsnäoloa ei voi älyteknologia korvata. Lääkäri- ja hoitajakoulutukseen olisi hyvä saada lisää koskettamiseen liittyvää tietoa. Maailmalla on jopa vaadittu tällä perusteella lisää henkilökuntaa sairaaloihin. Kun hoitajia on tarpeeksi, heillä on aikaa olla potilaiden kanssa pitempään. Taina Kinnunen miettii, että tulevaisuudessa koskettamisesta saattaa tulla ylellisyystuote: niillä, joilla on varaa maksaa palveluista, saavat yksilöllistä hoitoa ja kosketusta. t LÄHTEENÄ KÄYTETTY: TAINA KINNUNEN: VAHVAT YKSIN, HEIKOT SYLITYKSIN, KIRJAPAJA 2013. KIRJASSA ON HYÖDYNNETTY 56 SUOMALAISEN KOSKETUSELÄMÄKERTAA. Kättely viestii turvaa mieshoitaja ari kertoo kättelevänsä potilaansa. Hänen mielestään erityisesti vanhempien ihmisten kättä on hyvä pitää riittävän kauan lujassa otteessa, sillä se viestii varmuutta ja turvaa. Viestiä voi vahvistaa katsomalla silmiin. Kättelyn avulla välittyy myös tietoa potilaan terveydentilasta. Ari pitää käsiä, päätä ja olkapäitä turvallisina paikkoina koskettaa. Jos potilas kertoo intiimeistä asioistaan, hän yleensä toivoo hoitajan pitävän kädestä. Hoitaja viestii sillä ymmärrystä ja arvostusta sitä, että on luottamuksen arvoinen. Myös tukan silittäminen on Arin mielestä joissain tilanteissa hyvä ratkaisu. Ari sanoo oppineensa huomaamaan potilaat, jotka eivät pidä koskettamisesta. Potilaan koskettamisesta ei voi Arin mukaan kieltäytyä, mikäli hoito sitä vaatii. ARIN KERTOMUS ON TAINA KINNUSEN KIRJASTA VAHVAT YKSIN, HEIKOT SYLITYKSIN. Kodin Pellervo on täynnä elämää. ASUMINEN RUOKA PERHE TERVEYS PUUTARHA KÄSITYÖT LUONTO ELÄMÄÄ MAALLA 2 2014 HELMIKUU Talvi timantit jäällä kukkivat kintaat Syrnikki sulaa suussa Piikkejä ikkunalla Kaksi toivekotia 39 50 6 kk +1kk/ 0 kun tilaat viikon kuluessa! TILAAJALAHJAKSI T I L A U S K O R T T I Kyllä! Tilaan Kodin Pellervon kuudeksi kuukaudeksi, 5 lehteä, (toukokuu-lokakuu 2014) ja saan tilaaja lahjaksi Finlay sonin JENNY-ruutupöytäliinan. Sami Vullin suunnittelema Finlaysonin JENNY-ruutupöytäliina herättelee nauttimaan yhteisistä hetkistä. Ruutukuosi houkuttelee perheen pienempiä mielikuvitusleikkeihin. Onkohan tällä JENNY-ruutupöytäliinalla muumit seikkailemassa, vai Formula-ajot? 100 % puuvilla. Koko 145 x 250 cm. Painokuviointi. Väri valk./harmaa. JENNY-ruutupöytäliina ei ole irtomyynnissä, se on suunniteltu Kodin Pellervolle. Kun tilaan viikon kuluessa, saan 1 numeron lisäetuna. 5+1 lehteä (normaalisti 43,50 ) nyt 39,50 + JENNY-ruutupöytäliina. LISÄETUNA on huhtikuun teema numero KOTIMAINEN RUOKA. Arvo 40 Lisäedun saat vain tilatessasi tällä kupongilla 20.3. mennessä, muutoin tarjous on voimassa 4.4.2014 asti. Tarjous on uusille tilaajille (tilaus on uusi, kun edellinen tilaus on päättynyt vähintään 3 kk sitten). Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 6 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaali hintaan (nyt 39,60 ) niin kauan kuin itse haluan. Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Kodin Pellervossa arki ja juhla kohtaavat. Jokaisessa Kodin Pellervon numerossa on tarjolla uskomattomia elämäntarinoita, ihania käsityömalleja ja piha- ja puutarha unelmia, entisöityjä rakennuksia, ihmeellisiä luontojuttuja ja ruokaohjeita arkeen sekä juhlaan. Terveys ja hyvinvointi puhuttavat, niin myös Kodin Pellervon sivuilla. Kodin Pellervo paljon lukemista ja tekemistä. JENNY-ruutupöytäliina (Arvo 40 ) ASUMINEN PERHE TERVEYS RUOKA PUUTARHA KÄSITYÖT LUONTO ELÄMÄÄ MAALLA etunimi lähiosoite postinumero 00003 VASTAUSLÄHETYS sukunimi postitoimipaikka PELLERVO Tunnus 5002840 MAKSUN POSTI- MAKSAA PELLERVO Tehy no 4 KP1405

ravitsemus Kiistelty geenimuuntelu Onko geenimuunnellussa ruoassa terveysriskejä? Kysymyksiin vastaa Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä. teksti Maija Joutjärvi kuvat Pixmac Miksi elintarvikekäyttöön 1 tarkoitettujen kasvien geenejä muokataan? Pääasiassa peltokestävyyden ja viljelyvarmuuden vuoksi. Tämä tarkoittaa tuholaisten ja virusten sietoa sekä kestävyyttä torjunta-aineita vastaan. Merkittäviä geenimuunneltuja satokasveja ovat maissi, soija, rapsi, riisi, sokerijuurikas, peruna ja puuvillaa. Nykyään muunnellaan myös laatuominaisuuksia, kuten perunan tärkkelyskoostumusta ja öljyn koostumusta. Muun muassa soija- ja auringonkukkaöljyyn pyritään saamaan terveellisempää rasvahappokoostumusta. Maailmalla halutaan kehittää riisin allergeenivapautta ja A-vitamiinipitoisuutta. Kehitysmaissa kiinnostavat papaijan viruskestävyys, kassavan proteiinikoostumus ja bataatin satokestävyys. USA:ssa muuntogeeninen ruoka on ollut arkipäivää jo 1990-luvun puolesta välistä. Muualla maailmassa esimerkiksi gm-maissi, -riisi ja -soija ovat kuuluneet ihmisten ja eläinten ruokavalioon 2000-luvulta eteenpäin. Voiko muuntogeenisten kasvien 2 käyttö elintarvikkeissa aiheuttaa terveysriskejä? Vastaan ei ole tullut yhtään todennettua tilannetta, jossa laillisesti markkinoille saatettu ja riskinarvioinnin läpikäynyt muuntogeeninen ruoka olisi aiheuttanut vaaraa kuluttajille tai tuotantoeläimille. Muuntogeenisten elintarvikkeiden turvallisuutta on arvioitu ennakkoon vuodesta 1997. Riskinarviosta vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa. Arvio lähtee koostumusvertailusta, jossa elintarviketta verrataan muuntamattomaan verrokkiin. Tarkastelussa huomioidaan muun muassa hiilihydraatit, sokerit, kuidut, proteiinit, aminohapot, rasvat ja rasvahapot. Sen lisäksi otetaan huomioon mahdolliset luonnolliset haitta-aineet, kuten lektiinit tai alkaloidit, allergeenit ja muut kullekin kasville tyypilliset ominaisuudet. Tämän jälkeen keskitytään muuttuneisiin ominaisuuksiin ja itse siirrettyyn geeniin sekä sen aiheuttamaan muutokseen. Tarkastelussa ovat mukana ravitsemuksellinen laatu ja toksikologiset ominaisuudet mukaan lukien eläinkokeiden tulokset. Paljonko muuntogeenisten kasvien 3 terveysvaikutuksia tutkitaan? Vaikutuksia on tutkittu niin kauan kuin asiasta on ollut lainsäädäntöä. Efsa päivittää jatkuvasti ohjeitaan uusimman tieteellisen tiedon huomioimiseksi. Arviointi kestää yleensä vähintään vuoden, sillä lisäselvityksille on usein tarvetta. Hakemusten tueksi edellytetään myös subkroonisia eläinkokeita, mikä tarkoittaa 90 päivän ruokintakokeita jyrsijöillä. Koe perustuu OECD:n standardiohjeeseen, jota käytetään muun muassa kemikaalien turvallisuuden testauksessa. Koska arviointi alkaa aina koostumusvertailusta ja etenee toksisuustutkimusten pohjalta, Efsa ei tavannut ole toistaiseksi tapausta, jossa olisi tarvittu pitkäaikaisempia ruokintakokeita. Miksi muuntogeenisistä kasveista 4 täytyy tehdä pakkausmerkintä, jos niiden käytöllä ei ole terveysvaikutuksia? Gm-merkinnöillä, kuten elintarvikkeiden pakkausmerkinnöillä yleisestikin, on tarkoitus antaa kuluttajille tietoa valintojen tueksi. Euroopassa kunnioitetaan vahvasti kuluttajien valintaoikeuksia onpa perusteena sitten laatu, mieltymys tai eettinen valinta. USA:ssa elintarvikkeiden erityismerkintöjä tehdään vain varoittavassa mielessä. Geenitekniikka nähdään siellä pelkästään kasvinjalostusmenetelmänä, eikä se ole näin peruste pakkausmerkinnöille. 36 TEHY t 4 2014

uusi tapa. Kasveja on jalostettu aina. Nykyään jalostukseen käytetään myös geenitekniikkaa. TEHY t 4 2014 37

torjunta-aineille nämä kasvit ovat ihan yhtä alttiita. Kaikille torjunta-aineille arvioidaan jäämärajat, joita korkeampia pitoisuuksia ei saa löytyä elintarvikkeista. Tämä tehdään sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. 7Voiko kasvien geenimuuntelu kasvattaa antibioottiresistenssiä? Entä voivatko kasvista toiseen lisätyt geenit aiheuttaa allergisia reaktioita? Antibioottiresistenssigeeniä on käytetty apuna muuntogeenisen kasvin aikaansaamisessa, sillä tämän merkkigeenin avulla on pystytty valitsemaan onnistuneet siirtogeeniset kasvisolukot jatkokasvatukseen. Lähtökohtaisesti antibioottiresistenssigeenien käyttöä pyritään rajoittamaan ja pääsemään niistä kokonaan eroon. Ja näin on tapahtumassakin: geenitekniikan ja molekyylibiologisten menetelmien kehittyessä antibioottiresistenssiravitsemus Voiko muuntogeenisen rehun syöttäminen eläimille aiheuttaa terveys- 5 riskejä ihmisille, jotka syövät näitä eläimiä? Kaikki geenit rehun omat luontaiset sekä siirtogeenit pilkkoutuvat eläimen ja ihmisen ruoansulatuselimistössä samalla lailla. Geenit pilkkoutuvat ja ne käytetään hyödyksi aineenvaihdunnassa uuden rakennusaineena. Samalla lailla pilkkoutuvat geenituotteet eli proteiinit. Geeni ei siirry rehusta eläimeen eikä eläimestä ihmiseen. Geenitekniikan vastustajat sanovat, 6 että muuntogeeniset kasvit lisäävät torjunta- aineiden käyttöä. Torjunta-aineet päätyvät ihmiskehoon ja aiheuttavat esimerkiksi syöpää. Onko asia näin? Muuntogeeniset kasvit kestävät paremmin vain sitä torjunta-ainetta, jota vastaan niille on räätälöity sietokyky. Muille entistä terveellisempää. Kasvien ominaisuuksia voidaan muunnella geenitekniikalla. Amerikassa on kehitetty esimerkiksi tomaattia, joka jäljittelee hyvän kolesterolin vaikutuksia. geeneille ei ole enää suurta tarvetta. Meillä saattaa tulla vastaan vielä tapauk sia, joissa esiintyy antibioottiresistenssigeeni. Silloin Efsa arvioi, aiheuttaako kyseinen geeni resistenssiä antibiootille, jolla on sairaanhoidollinen merkitys. Jos näin on, siihen suhtaudutaan varauksella ja harkitaan, voidaanko kasvia hyväksyä käyttöön. Allergiapotentiaali huomioidaan osana riskinarviota. Samoin arvioidaan siirtogeenituotteet eli proteiinit ja niiden allergiapotentiaali. Allergiapotentiaalin kasvuun suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Mikä on ravitsemuksen kannalta 8 isoin hyöty, joka saavutetaan kasvien geenimuuntelulla? Ravitsemuksellisia muutoksia on vielä vähän. Merkittävä hyöty on, että ruoka riittää paremmin alueilla, joissa on pulaa ruoasta tai satovarmuutta ei pystytä ennakoimaan. Odotan kovasti positiivista antia sovelluksista, joita on kehitetty kehitysmaiden ravitsemusongelmiin. Esimerkkinä mainittakoon kultainen riisi A-vitamiinin saannin turvaajaksi ja proteiinipitoisemmat sato- ja rehukasvit, jotka ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti energianlähteitä. 9Viljelläänkö Suomessa geenimuunneltuja kasveja? Suomessa ei viljellä gm-kasveja. Peruna olisi soveltunut Suomessa viljeltäväksi, mutta negatiivisen mielipideilmaston vuoksi tämän luvan haltija on vetäytynyt Suomen markkinoilta. EU:n lupamenettelyssä ei ole tällä hetkellä yhtään sellaista kasvia, joka soveltuisi tai olisi kiinnostava viljeltäväksi Suomessa. Miltä näyttää kasvien 10geenimuuntelun tulevaisuus? Gm-kasvien lupamenettely on niin raskas, vaativa, kallis ja tulokseltaan ennakoimaton, ettei pienillä tai yhteiskunnan omistamilla laitoksilla ole siihen varaa. Tekniikka on jäämässä harvojen suurten laitosten ja yritysten hyödynnettäväksi. LEENA MANNONEN TYÖSKENTELEE KAUPALLISENA NEUVOKSENA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ELINTARVIKETURVALLISUUSYKSIKÖN RUOKAOSASTOLLA. 38 TEHY t 4 2014

eu-vaalit Ei pelkkää taloutta Huhtikuun lopulla äänestetään EU-parlamenttivaaleissa. teksti Vesa Turunen kuva Pixmac Sosiaaliset kysymykset on nostettava Euroopassa taloudellisten rinnalle, toteaa Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys Fipsu. Fipsu puolustaa Euroopan sosiaalista mallia eli sitä, että valtiot tarjoavat sosiaalisen turvaverkon, joka suojelee kansalaisia sekä auttaa heitä menestymään elämässään. Tämä on uhattuna, koska EU:ta on viime vuodet kehitetty talouden ja markkinoiden ehdoilla. Järjestö haluaa synnyttää tasokasta vaalikeskustelua ennen huhtikuun lopulla pidettäviä EU-parlamenttivaaleja. Järjestön vaaliteesit käsittelevät julkisia palveluita ja julkista sektoria, laadukasta työelämää ja työntekijöiden oikeuksia. Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Parlamentti on EU-neuvoston ohella toinen EU:n tärkeimmistä lakia säätävistä elimistä. EU:n hyväksyttävyys kansalaisten silmissä rakentuu siitä, että ihmiset kokevat itseään ja läheisiään koskevat perusoikeudet turvatuiksi, sanoo Fipsun hallituksen puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tehy on Fipsun jäsen. t VAALIT OVAT SUOMESSA SU 25.5. ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 14. 20.5. JA ULKOMAILLA 14. 17.5. i Fipsun vaaliteemoja työelämän laatu Ammattiyhdistys-, sopimus- ja neuvotteluoikeudet tulee taata kaikille. Työstressi on otettava huomioon työelämän muutoksissa. laadukkaat julkiset palvelut Oikeudenmukaisella verotuksella tuotetut laadukkaat julkiset palvelut ovat kansakuntien hyvinvoinnin perusta. Yksityinen sektori ei tuota parempia palveluita kuin julkinen. Fipsu puolustaa sitä, että valtiot tarjoavat sosiaalisen turvaverkon kansalaisilleen. talouskriisi ei oikeuta heikennyksiä Hyvin toimivat julkiset palvelut parantavat yritysten kilpailukykyä ja samalla kansallista kilpailukykyä. Syrjäytyminen: Normaalin arjen ulkopuolelle pudonnut henkilö maksaa yhteiskunnalle jopa 75 000 euroa vuodessa. Luku perustuu taloustieteilijä Ingvar Nilssonin tutkimukseen. Summassa ei ole mukana verotulojen eikä tuottavuuden menetystä, joka aiheutuu henkilön poissaolosta työmarkkinoilta. TEHY t 4 2014 39

reseptihoitajat sano aaa. Joel Mahkonen on tullut äitinsä kanssa Birgitta Kuosmasen vastaanotolle. Helposti lähestyttävät Lohjalaiset reseptihoitajat olisivat valmiita ottamaan lisää vastuuta. teksti Vesa Turunen kuvat Annika Rauhala ja Petri Blomqvist 40 TEHY t 4 2014

Onko ollut rähmää silmissä? Pesikö äiti silmät aamulla? Sairaanhoitaja Birgitta Kuosmasen vastaanotolla Lohjan terveyskeskuksessa on 3-vuotias Joel Mahkonen. Hän istuu äitinsä sylissä ja vastailee hieman ujona hoitajan kysymyksiin. Tutkimus etenee kurkkuun ja korviin. Helpottaa kummasti lapsiperheen elämää, kun silmä- ja muihin pikkutulehduksiin saa avun samana päivänä, kehuu Minna Mahkonen hoitajan vastaanottoa. Lääkärille on yleensä vaikea saada aikaa, mutta hoitajalle pääsee usein heti. Näin välttyy odottamasta kolmea neljää tuntia päivystävälle lääkärille. Samalla käynnillä hoituu myös muut asiat. Tällä kertaa Birgitta antaa Joelin äidille influenssarokotteen. Hoitoketjussa olisi vielä parantamista sekä hoitajan että asiakkaan mielestä. Esimerkiksi rokotukset hoituisivat heidän mielestään parhaiten niin, että asiakas voisi soittaa hoitajalle, joka laittaisi reseptipyynnön apteekkiin puhelinhaastattelun perusteella. Asiakas kävisi apteekissa hakemassa rokotteen ja tulisi pistettäväksi hoitajalle. Nyt potilaan tarvitsee tulla ensin vastaanotolleni hakemaan resepti, sanoo Birgitta. suomen ensimmäiset reseptihoitajat eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat valmistuivat keväällä 2012. Heidän joukossaan olivat Birgitta ja hänen työkaverinsa Päivi Juselius. Molemmat olivat odottaneet reseptinkirjoittamiseen pätevöittävää koulutusta jo pitkään. Kun koulutus käynnistyi, he hakivat Jyväskylässä järjestettyyn pilottikoulutukseen. Pääsykokeessa tentittiin lääkelaskuja sekä farmakologiaa ja toksikologia käsittelevää teosta. Opiskeluihin kuului Jyväskylässä pidettyjen lähipäivien lisäksi etätehtäviä, välitenttejä sekä potilastutkimuksia omassa työyksikössä lääkärin ohjauksessa. Koulutus oli hyvä ja monipuolinen, mutta kliinisen hoitotyön luentoja olisi voinut jättää vähemmälle, sillä ne olivat vanhan kertausta. Sen sijaan potilastutkimuksiin olisi voinut käyttää enemmän TEHY t 4 2014 aikaa, Birgitta kertoo. Pilottikoulutus maksoi 750 euroa. Lohjalla sen maksoi työnantaja. Työnantaja osallistui kustannuksiin muutenkin ja korvasi lähiopinnoista ja matkoista koituvat kulut. Lähipäivät laskettiin työajaksi. Koulutuksen vaikutukset palkkaan olivat puheena jo ennen koulutusta ja uudelleen heti valmistumisen jälkeen. Hoitajat ehdottivat Tehyn suositusta eli 300 500 euron kuukausittaista lisää tehtävien laajuuden ja vastuun mukaan. Ehdotus ei mennyt läpi sellaisenaan: palkka nousi 220 euroa. Sopimuksen mukaan uusi korotus on mahdollinen, jos lääkelista laajenee nykyisestä. päivi toimi kokopäiväisenä diabeteshoitajana jo ennen koulutusta. Nykyisin hän saa uusia rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluvia pitkäaikaispotilaiden lääkemääräyksiä. Päivin mielestä kokonaiskuva potilaan Uusi palkankorotus on mahdollinen, jos lääkelista laajenee nykyisestä. terveydentilasta hahmottuu hänelle uuden koulutuksen myötä entistä paremmin. Myös muu hoitohenkilöstö kääntyy mielellään diabeteshoitajan puoleen ja pyytää konsultaatioapua. Työtä voisi kehittää Päivin mielestä vieläkin itsenäisempään suuntaan. Lääkelista voisi olla laajempi ja muotoutua enemmän toimenkuvan mukaan. Esimerkki insuliini ei kuulu uusittaviin. Samaa mieltä on Birgitta, joka työskentelee neljänä päivänä viikosta aikuisterveydenhoitajana ja yhtenä päivänä päivystävänä sairaanhoitajana. Jos potilaalla on selkeä korvatulehdus, voisin kirjoittaa antibioottikuurin. Aikuisterveydenhoitaja antaa elämäntapaohjeita asiakkaille, joilla on muun muassa riski sairastua diabetekseen, kohonnut verenpaine ja ylipainoa. Omalla vastaanotollaan hän voi aloittaa lääkityksen lieviin infektioihin, kuten silmä- ja jaosto reseptihoitajille. Tehy perusti helmikuun puolivälissä jaoston sairaanhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jolla on rajattu lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys tai jotka opiskelevat sitä. Jaoston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Kauppinen (takarivissä vas.) Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Perustamiskokous pidettiin Jyväskylässä. 41

reseptihoitajat TARJOUS! Voimassa 30.4.2014 asti. fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY u e apaa aan eo a o e T.E.D. Continuing Care -antiemboliasukat Polvipituiset tukisukat jokapäiväiseen käyttöön Kliinisesti todistettu painemalli 8-18mmHG Kestävät ja konepestävät 11 80 (norm. 16,90) 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi virtsatietulehduksiin. Sairauslomaa hän voi antaa pari päivää influenssaan viikon. Birgitta tekee myös työttömien terveystarkastuksia. Päivästä puoli tuntia on varattu konsultointiin. Aamupäivällä on tunnin puhelinaika, mutta asiakkaat soittavat myös muulloin. Ihmiset soittavat esimerkiksi siksi, että haluavat tarkennuksen lääkärin tekemään diagnoosiin ja haluavat tietää, miten määrätty lääke vaikuttaa ja käykö se yhteen muiden lääkkeiden kanssa. Birgitan mukaan potilaat kääntyvät mielellään sairaanhoitajan puoleen. Kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi hoitajalle. Päinvastoin. birgitta ja päivi ovat tyytyväisiä, että Lohjalle on saatu viime vuosina lisää hoitajia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Hoitajien on mahdollista kertoa muun muassa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskeistä. Heidän tietojensa mukaan vastaava koulutus houkuttelisi muitakin. Työnantajapuolella ollaan kuitenkin vastahankaan. Perusteluna on, että koulutus maksaa nykyään noin 5 000 euroa. Kokeneiden hoitajien mielestä kieltäytyminen on lyhytnäköistä. Koulutus maksaa noin yhden lääkärin kuukausipalkan mutta on parhaimmillaan parin vuosikymmenen sijoitus. t PRO STAMINUS Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu vaikeuttaa virtsarakon tyhjentymistä ja aiheuttaa lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta. Tämä voi hankaloittaa arkea ja häiritä yöunta. Monipuolinen miesten itsehoitotuote eturauhasen hyvinvointiin mieskunnolle testosteronin ylläpitoon hiustenkasvuun Terveystuotekaupoista, apteekeista sekä tavarataloista. i Reseptihoitajia on nyt 100 Sairaanhoitajat, optikot ja suuhygienistit saivat mahdollisuuden määrätä lääkkeitä heinäkuussa 2010 voimaan tulleella lailla. Sairaanhoitajalla on oltava erikoispätevyys. Sen saa suorittamalla rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksen. Erikoispätevyyden toteamista haetaan Valviralta. Lisäksi tarvitaan kirjallinen määräys, jossa todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä. Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutusta järjestetään seitsemässä oppilaitoksessa. 42 TEHY t 4 2014

Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Sairaanhoitajapäivät 2014 Vuoden paras työmatka! 27. 28.3.2014 Messukeskus, Helsinki Ilmoittaudu viimeistään 20.3.2014: www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat Gerontologinen hoitotyö 2. 3.4.2014 Tampereella Koulutus on suunnattu gerontologisten potilaiden parissa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille. Päivien aikanaosallistujat kuulevat mm. geriatrian professori Raimo Sulkavan esityksen uusimman tutkimustiedon hyödyntämisestä muistisairaiden käytännön hoitotyössä sekä geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelän luennon vanhusten kivunhoidosta. Ohjelma sisältää myös luennot diabeteksesta ja näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Vanhuksia koskeva lainsäädäntö on sosiaalineuvos, johtaja Päivi Voutilaisen aiheena ja vs. apulaisylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Tiina Talaslahti valottaa muistisairauksiin liittyvää käytösoireilua. Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 19.3.2014. Tutustu koulutukseen ja ilmoittaudu osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Valtakunnallinen palliatiivisen hoidon -seminaari 15. 16.4.2014 Helsingissä Valtakunnallisessa palliatiivisen hoidon seminaarissa kohtaavat ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät, jotka hoitavat palliatiivisen- ja saattohoidon piiriin kuuluvia potilaita ja heidän läheisiään. Seminaarissa pohditaan ihmisten tasa-arvoista mahdollisuutta laadukkaaseen kotisaattohoitoon, lapsen näkökulmaa omaan tai hänen läheisensä kuolemaan, eksistentiaalisia kysymyksiä sekä työntekijöiden jaksamista. Päivät avaa Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala. Lapsi ja kuolema Oikeus lapsuuteen ja nuoruuteen - lapsi ja nuori läheisenä saattohoidossa, Eija Tuukkanen, lapsityön asiantuntija, Terhokoti Haluan elää ja kuolla kotona Paneeli: Haasteena kotihoidon laatu - miten kotihoito vastaa haasteeseen? Kuka minut pelastaa kuolemalta? Kiistoja kuolemasta, Leila Jylhänkangas, FT, PsM, Helsingin yliopisto Rakas elämä Sisäisen kuoleman uhasta elämän vahvuuden kokemiseen, Inke Rosilo, työnohjaaja, teatteriohjaaja Elämää kuoleman keskellä. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään maanantaina 31.3.2014 osoitteessa: www.palliatiivinenhoitotyö.fi

lääkehoito Oikea lääke oikeaan vaivaan Itsehoitolääkkeet ovat yhtä tehokkaita kuin reseptilääkkeet. teksti Riitta Hankonen kuvat Kun päätä särkee, vatsaa korventaa ja nenä on tukossa, suomalainen astelee apteekkiin ja ostaa itsehoitolääkettä. Ilman reseptiä ostettavat lääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön sekä lieviin ja selkeisiin oireisiin. Itsehoitolääkkeeksi sopii lääke, jota on käytetty niin pitkään, että sen mahdolliset harvinaisetkin haitat on saatu selville. Se ei myöskään saa aiheuttaa riippuvuutta. Moni luulee, että itsehoitolääkkeet ovat reseptilääkkeitä kevyempi vaihtoehto. Resepti ei kuitenkaan tuo lääkkeelle lisää tehoa, vaan se on yhteiskunnan hallinnollinen keino säädellä lääkkeen käyttöä ja määräämistä. Itsehoitolääkkeet ovat yhtä tehokkaita kuin reseptilääkkeet, sanoo Duodecimin lääketietokantojen päätoimittaja, lääkäri Pirkko Paakkari. 10% suomalaisista käyttää kipulääkettä päivittäin. lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea päättää lääkkeiden reseptivapaudesta. Vuonna 2011 itsehoitolääkkeiden apteekkimyynti oli noin 13 prosenttia apteekkien kokonaismyynnistä eli tukkuhinnoin 187 miljoonaa euroa. Viranomaiset eivät säätele käsikauppalääkkeiden hintoja, vaan ne määräytyvät markkinoilla kilpailutilanteen mukaan. Eniten suomalaiset käyttävät erilaisia tulehduskipulääkkeitä. Seuraavaksi ostetuimpia ovat vatsalääkkeet ja ihovoiteet. Kymmenen prosenttia suomalaisista käyttää kipulääkettä päivittäin, ja viisi prosenttia yhtä aikaa sekä resepti- että itsehoitolääkkeitä. Suomessa itsehoitolääkkeitä saavat myydä vain apteekit, mutta nikotiinikorvaustuotteita saa myös päivittäistavarakaupasta. Päivittäistavarakauppa ja esimerkiksi Kuluttajaliitto ovat esittäneet, että ruokakaupat voisivat myydä myös muita itsehoitolääkkeitä. Tämä ei ole toteutunut. Esimerkiksi Apteekkariliitto on vastustanut ehdotusta. Liiton mielestä lääketurvallisuus vaarantuu, jos kuluttajat eivät saa asiantuntevaa lääkeneuvontaa. tulehduskipulääkkeet voivat pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa mahahaavan tai suolistoverenvuodon. Lääkäri voi määrätä vatsan suojaksi erillisen lääkkeen, jos tulehduskipulääkettä pitää käyttää pitkään tai suurina annoksina. Lääke ei kuitenkaan suojaa suolistoa. Verenvuodoista 40 prosenttia tapahtuu alemmassa suolikanavassa. Suun kautta nautittu kortisoni yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa lisää mahahaavan vaaraa. Myös ikä lisää riskiä, mutta muuten potilaan riskiä saada mahahaava on lääkärinkin vaikea arvioida, Paakkari sanoo. Tulehduskipulääkkeiden jatkuva käyttö voi aiheuttaa myös niin sanottua vyyhtipäänsärkyä. Päätä alkaa särkeä aina, kun lääkkeen vaikutus lakkaa, joten potilas joutuu ottamaan lääkettä, mikä pahentaa tilannetta. Jatkuvasta lääkityksestä eroon pääseminen voi vaatia sairaalahoitoa. Parasetamoli on vaarallinen maksalle, joten annosteluohjeita ei kannata ylittää edes hetkellisesti. Suomessa on tullut myyntiin puolen gramman tabletin lisäksi gramman tabletti. Paakkari suhtautuu tähän varauksellisesti. 44 TEHY t 4 2014

Maksavauriot saattavat lisääntyä. Tulehduskipulääkkeet heikentävät munuaisten toimintaa. Vaikutus on terveillä henkilöillä vähäinen ja menee ohi, mutta jos munuaisten toiminnassa on vajausta, tulehduskipulääkkeen käytöstä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Munuaisvaikutus saattaa heikentää myös verenpainelääkityksen tehoa. Kerta-annos ei vie verenpainelääkkeen tehoa. noudata ohjeita. Itsehoitolääkkeitä on käytettävä pakkauksen ohjeiden mukaisesti. myös paikallisesti käytettävät voiteet ovat tulehduskipulääkkeitä. Niiden tehosta on vääriä käsityksiä jopa lääkäreillä. Monet nimittäin pitävät niitä tehottomina. Paakkari korostaa, että voiteet tehoavat, mutta vaikutus ei ole niin nopea kuin suun kautta. Käsitys tehottomuudesta perustunee siihen, että ennen myynnissä oli voiteita, jotka eivät sisältäneet lääkeaineita. Nykyään voiteet sisältävät samoja lääkeaineita kuin tabletitkin. Voidetta pitää sivellä iholle 2 4 kertaa päivässä, jotta riittävä määrä lääkeainetta imeytyisi ihonalaiseen kudokseen. Paikallisvoiteilla saa kipuun saman helpotuksen kuin tableteilla, mutta ilman niiden haittoja. Ne ovat erinomaisia esimerkiksi akuuttien urheiluvammojen hoidossa. 19.3. vietetään kansallista lääkehoidon päivää. Teemana ovat tänä vuonna itsehoitolääkkeet. WWW.LAAKEHOIDONPAIVA.FI TEHY t 4 2014 yskänlääkkeiden tehosta on keskusteltu paljon. Opioidijohdannaisia yskänlääkkeitä kannattaa Paakkarin mukaan käyttää, jos hakkaava yskä pitää öisin hereillä. Limaa irrottavasta yskänlääkkeestä on hyötyä lähinnä kroonisessa keuhkoputkentulehduksessa. Muissa tilanteissa auttaa mikä tahansa neste tai runsas juominen. Makeuttaminen esimerkiksi hunajalla voi lisätä nesteen tahmeutta ja vähentää yskänärsytystä. Limaa irrottavasta yskänlääkkeestä saattaa olla jopa haittaa, sillä se voi ylläpitää limaneritystä erityisesti lapsilla ja voi vaurioittaa mahaa suojaavaa limakalvoa. Itsehoitolääkkeinä myydään kahdenlaisia nuhalääkkeitä. Allergiseen nuhaan tarkoitetut sumutteet on tarkoitettu nimenomaan pitkäaikaiseen käyttöön, mutta limakalvoja supistavia sumutteita ei saa käyttää pitkään. Jatkuvassa käytössä limakalvot turpoavat heti, kun lääkkeen vaikutus lakkaa. Tämä johtaa kierteeseen, jossa nenä on tukossa jatkuvasti. Sumutteita kannattaa käyttää vain parina yönä helpottamaan tukalimman vaiheen oloa. närästystä ja vatsavaivoja hillitseviä lääkkeitä on useita. Vatsahappoja neutralisoivat tehoavat nopeasti, mutta saattavat jatkuvassa käytössä neutralisoida happoja liikaa, mikä taas voi stimuloida haponeritystä. Lisäksi myynnissä on hapon eritystä salpaavia lääkkeitä, histamiini H2 -reseptorin salpaajia sekä niin sanottuja protonipumpun estäjiä, jotka estävät hapon erittymisen tehokkaasti. Kokeilemalla löytyy se, joka tehoaa parhaiten. Vatsalääkkeitä ei kuitenkaan pidä käyttää omatoimisesti jatkuvasti. Jos vaivat eivät hellitä, taustalla saattaa olla lääkärin hoitoa vaativa sairaus. Vatsavaivat saattavat helpottaa myös elämäntapoja parantamalla. Ylensyönti ja tupakointi aiheuttavat vatsavaivoja. t 45

ulkomaat fuengirola 2 25.10.2013 1 vakioasiakas. Jorma Papu on käynyt Anne-Mari Kokkosuon vastaanotolla jo kuuden vuoden ajan. 2 aurinkorannikolla. Sää hellii Fuengirolaa ympäri vuoden. Talvella lämpötila ei aivan riitä rantaelämään. 1 46 TEHY t 4 2014

Suomalaisten oma hoitaja Anne-Mari Kokkosuo hoitaa maanmiehiään Espanjan Aurinkorannikolla. teksti Karoliina Kemppainen kuvat Anna Kemppainen TEHY t 4 2014 Eläkeläisherra Jorma Papu istahtaa hoitotuoliin. Anne-Mari Kokkosuo järjestelee jalkojenhoitovälineitään ja vaihtaa kuulumisia vakioasiakkaansa kanssa. Toisesta huoneesta kuuluu koiran haukahtelua. Anne-Marin työtila Espanjan Fuengirolassa sijaitsee hänen kotinsa yhteydessä. Kävitkö sinä Suomessa jalkahoidossa? Anne-Mari tiedustelee. En, sinä ne olet viimeksi hoitanut. Alun perin kosmetologiksi valmistunut Anne-Mari tuli Aurinkorannikolle vuonna 2007 sairaanhoitajaopintojen työharjoittelun myötä. Hän työskenteli neljä kuukautta toimintansa sittemmin lopettaneessa Helena-kodissa. Perhe seurasi mukana, ja kun he sitten palasivat kotimaahan, lapset ilmoittivat, etteivät enää halunneet asua Suomessa. Sanoin, että en minäkään, ja niin me lähdimme takaisin. Anne-Mari teki opintonsa loppuun osin Espanjasta, osin Suomesta käsin. Sairaanhoitajaksi hän valmistui keväällä 2008. Sen jälkeen meni vielä pari vuotta, että hän sai Espanjan viranomaisilta luvan toimia maassa sairaanhoitajana. Opiskelin ensin lähihoitajaksi, ja sillä tutkinnolla saa toimia ilman erillistä lupaa. Sairaanhoitajan lupa edellytti muun muassa käännöksiä ja Valviran lausuntoja. Palkkasin tehtävään tilitoimiston, sillä prosessi olisi ollut todella vaikea hoitaa itse. Tilitoimisto on ollut aivan välttämätön myös yrityksen perustamisessa. Toisinaan ystävät soittavat minut hätiin, kun jollakin on jäänyt putki päälle. anne-mari tapaa asiakkaitaan sekä vastaanotolla että kotikäynneillä. Työnkuvaan kuuluu sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja mittauksia laidasta laitaan. Valtaosa asiakkaista on suomalaisia, mutta joukossa on myös englantilaisia ja espanjalaisia. Tavallisen jalka- tai kasvohoidon yhteydessä käydään läpi usein myös muita terveyteen liittyviä asioita. Toisinaan Anne-Mari joutuu lähettämään asiakkaan lääkärin vastaanotolle tai jopa ambulanssilla suoraan sairaalaan. Jokin aika sitten hän löysi asiakkaaltaan pahan rintasyövän. Asiakkaat saattavat pyytää apua myös silloin, kun lämmitys ei toimi, pesukone on rikki tai avaimet ovat jääneet kotiin. Iäkkäillä ihmisillä ei välttämättä ole tarpeeksi kielitaitoa. Anne-Mari näkee työssään Aurinkorannikon suomalaiselämän kääntöpuolen yksinäisyyden ja alkoholismin. Toisinaan ystävät soittavat minut hätiin, kun jollakin on jäänyt putki päälle ja hän on maannut sängyssä monta viikkoa peseytymättä. Joillekin minä olen ainoa ystävä. Elän mukana viimeiset vaiheet ja järjestän hautajaiset. Haluan olla ihminen ihmiselle. Surulliset kohtalot eivät ole missään nimessä koko totuus suomalaisyhteisöstä. Pakkasta pakoon muuttaa paljon virkeitä eläkeläisiä, jotka pitävät itsestään hyvää huolta. Täällä pelataan petankkia, bingoa ja golfia ja ollaan muutenkin keskimäärin aktiivisempia kuin Suomessa. Paljon käy- 47

ulkomaat RANSKA ESPANJA Barcelona PORTUGAL Madrid Fuengirola Malaga MAROKKO ALGERIA i Espanja Väkiluku 47 miljoonaa. Suurimmat kaupungit Madrid, Barcelona ja Valencia. Valtiomuoto parlamentaarinen monarkia. Koostuu 17 itsehallintoalueesta, autonomian taso riippuu alueesta. Iberian niemimaalla oli useita itsenäisiä kuningaskuntia, kunnes islaminuskoiset maurit valloittivat alueen 700-luvun alussa. Espanjan takaisinvaltaus huipentui vuonna 1492, kun kristityt kuningaskunnat valtasivat Granadan ja maa yhdistyi. 1930-luvulla käytiin verinen sisällissota, jonka jälkeen diktaattori Franco johti maata vuoteen 1975 asti. Pitkän nousukauden jälkeen maa ajautui lamaan vuonna 2008. Uudistuksista huolimatta maa kamppailee edelleen talousvaikeuksissa. lainen sairaanhoitaja palasi Suomeen ja siirsi asiakkaansa Anne-Marille. Aivan vastaavaa palvelua ei tarjoa alueella kukaan muu, mutta suomalaista terveydenhoitoa on saatavilla. Fuengirolasta löytyy esimerkiksi tuettua asumista tarjoava hyvinvointikeskus OmenaReal sekä MediVital-klinikka. Kansainvälisessä Xanit-sairaalassa on myös suomalaista henkilökuntaa. Suomalaisia palveluita on tarjolla runsaasti ruokakaupoista kiinteistönvälitykseen, asuuhan alueella useita tuhansia suomalaisia. Palveluiden kysynnässä on suuria kausivaihteluita. Syksyt ja talvet ovat vilkkaita, mutta kesäksi useimmat suomalaisyritykset sulkevat ovensa, sillä suurin osa asiakaskunnasta lähtee kotimaahan kesää viettämään. Myös Anne-Marin kiireinen työrytmi kymmenen tunnin päikantakauppa. Anne-Marin kodin edessä on ihastuttava kukkakioski. dään erilaisissa hoidoissa, sillä ne ovat halvempia. Suomalaisilla on paljon yhteistä ohjelmaa ja retkiä. Anne-Mari onkin pitänyt eri yhteisöille, kuten Lions Clubille ja seurakunnalle, defibrillaattori-koulutuksia. Hän on ohjeistanut pitämään laitetta aina mukana retkillä, sillä niille osallistuu paljon ikäihmisiä. jorman jalat alkavat olla kunnossa. Jalkahoidon jälkeen on tiedossa hieronta, jonka ajankohta tarkistetaan yhdessä lompakosta löytyvästä ajanvarauskortista. Anne-Marin kanssa on mukava asioida. Hän ei ole niin kauhean virallinen. Sellaista minä en siedä lainkaan, Jorma kertoo. Jorman ja Anne-Marin yhteistyö alkoi jo kuusi vuotta sitten, kun eräs suoma- 48 TEHY t 4 2014

vineen hiljenee kesällä. Ensi kesänä hän on aikeissa lähteä itsekin Suomeen, joskaan ei lomailemaan vaan töihin päivystykseen. Saan samalla päivitettyä ammattitaitoani, hän perustelee. Aiemmin Anne-Mari on käynyt kesäisin Suomessa lomailemassa. Siellä on ihana käydä, mutta ihana on myös tulla takaisin tänne. Olen kotiutunut Espanjaan, ja ainakaan tällä hetkellä en voisi kuvitella palaavani Suomeen. tähän asti Anne-Mari on maksanut veronsa Espanjaan, mutta nyt hän on vaihtamassa jälleen suomalaiseen verokarhuun. Eläkkeet ovat täällä niin huonot. Ja töitä pitää tehdä 15 vuotta, ennen kuin Ei täällä ole sellaisia jonoja kuin Suomessa. edes saa eläkettä. Prosessi ei ole monimutkainen: minun täytyy vain toimittaa tietyt lomakkeet tilitoimistolle, ja he hoitavat asian. Espanjassa asuvien suomalaisten täytyy muutenkin huolehtia eduistaan: yli puolen vuoden oleskelu pudottaa pois suomalaisen sosiaaliturvan piiristä. Anne-Marin mukaan moni viettääkin sekä Suomessa että Espanjassa aina puoli vuotta kerrallaan. Espanjalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä Anne-Marilla on lähinnä hyvää sanottavaa. Järjestelmä on ihmisläheisempi, ei täällä ole sellaisia jonoja kuin Suomessa. Erikoislääkäreiden vastaanotolle pääsee nopeasti. Terveyskeskus- ja erikoislääkärikäynneistä ei peritä maksua. Myös lääkkeet ovat edullisia, ja tarjolla on monia hyviä lääkkeitä, joita ei saa Suomesta. Anne-Marin koti ja vastaanotto sijaitsevat Los Bolichesin kaupunginosassa, johon valtaosa Fuengirolan suomalaisyhteisöstäkin on keskittynyt. Anne-Marin neljästä lapsesta Espanjassa asuu myös lukion toista luokkaa käyvä tytär. Nuorin poika on muuttanut takaisin Suomeen, ja kaksi vanhinta lasta olivat jo aikuisia, kun perhe alun perin lähti Espanjaan. Myös Anne-Marin mies viettää paljon aikaa Fuengirolassa. Maan parhaina puolina Anne-Mari pitää aurinkoa ja positiivista elämänasennetta. Myönteisyys näkyy myös hoitotyössä. Ihmisistä välitetään aidosti. Kun törmään asiakkaisiini kaupungilla, halaukset, suukotukset ja toivotukset kuuluvat aina asiaan. t KYSY APTEEKISTA! Ummetuksesta ei tarvitse enää kärsiä Arjessa voi tulla vastaan tilanteita, jotka aiheuttavat tukalaa oloa; kiire, stressi tai liian vähäinen liikunta. Sekoita Pegorion annospussin sisältö veteen tai mehuun nauti lääke ja voit taas hymyillä! Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten on ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Vaikuttava aine: makrogoli. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1 2 kertaa päivässä. 4 7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1 2 kertaa päivässä. 2 3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot: 20 x 6 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Jos olet raskaana tai imetät, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Orion on suomalainen avainlippuyritys Lisätiedot: puh. 010 426 2928 (ark. 8 16).

potilasdirektiivi Rajojen yli hoitoon Potilaat voivat hakea terveyspalveluja vapaasti muista EU-maista. teksti Terhi Mäkinen laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli voimaan vuoden alussa. Sillä toimeenpantiin EU:n potilasdirektiivi, joka selkiyttää potilaan oikeuksia tilanteissa, joissa hän haluaa hoitoa toisessa EU-maassa, Eta-valtiossa tai Sveitsissä. EU:n ulkopuolisia Eta-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Aiemmin ulkomailla pysyvästi asuvat suomalaiseläkeläiset ovat saaneet Suomessa vain kiireellistä hoitoa, mutta nyt he ovat oikeutettuja valtion kustannuksella kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon. Eläkeläinen voi hakeutua valitsemalleen terveysasemalle ja maksaa saman asiakasmaksun kuin muutkin. Entisellään pysyy se, että esimerkiksi jalkansa murtanut suomalaisturisti saa hoitoa samaan hintaan kuin paikalliset esittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Jos potilas joutuu syystä tai toisesta maksamaan hoidon todelliset kustannukset itse, Kela korvaa sen mukaan, mitä vastaava hoito olisi maksanut kotikunnan terveysasemalla. direktiivin soveltaminen Suomessa oli konstikasta, koska meillä on muista poikkeava, monikanavainen rahoitusjärjestelmä. Lakiin valittiin korvauskäytäntö, jossa valtio maksaa, jos potilaalle on tullut ulkomailla välttämättömän sairaanhoidon tarve. Jos taas potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, TEHY t 4 2014 hän saa ennakkoluvan lähteä ulkomaille ja kustannuksista vastaa kotikunta. Jos potilas hakeutuu ulkomaille itse, hän saa Kela-korvauksen, jonka kustantaa sairausvakuutusrahasto. Matkat korvataan sairausvakuutuksesta sen mukaan, missä on lähin julkisen terveydenhuollon hoitopaikka. Eli jos haluaa ulkomaille varta vasten, matka on kustannettava itse, ellei ole saanut ennakkolupaa hoitoon ulkomailla. eu-maat ovat velvollisia tarjoamaan palveluja oman lainsäädäntönsä velvoitteiden mukaan. Esimerkiksi Saksassa kylpylähoidot ovat osa terveydenhuollon palveluvalikoimaa, mutta Suomessa ei tarjota eikä korvata kylpyläpalveluja. Ulkomailta tulevan potilaan on päästävä julkiseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kuntalaisten. Vastaanottoa voidaan rajoittaa, jos hoitotakuun määräajat ovat yksikössä ylittyneet. Direktiivi koskee myös lääkereseptejä. Missä tahansa EU-maassa kirjoitetulla reseptillä voi ostaa lääkkeitä niissä EUmaissa, joissa lääkkeellä on myyntilupa. Kun lakia valmisteltiin, Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt painottivat, ettei laki saa lisätä eriarvoisuutta. Pelkona on, ettei direktiivi aidosti laajenna valinnanvapautta, vaan hoitoon ulkomaille hakeutuvat varakkaat ja kielitaitoiset. rajat ylittävän hoidon yhteyspiste: www.kela.fi/yhteyspiste ja puhelin 020 634 0400. matkalle mukaan. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntää Kela. Hakemuksen voi täyttää myös netissä. i Millä kielellä? Palveluja on velvollisuus tarjota vain hoitoa antavan maan virallisilla kielillä. Terveydenhuoltolaki edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön kuitenkin varmistavan, että potilas ymmärtää hoitoaan koskevat tiedot, joten tulkkaus on järjestettävä tarvittaessa. Tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa yleensä potilas. Hoitoyksiköllä ei ole velvollisuutta kääntää potilasasiakirjoja. Potilaan tulisi huolehtia siitä, että hänellä on mukanaan tarvittavat potilasasiakirjat ja että ne ovat kielellä, jota hoitopaikassa hallitaan. Ulkomailla annettua hoitoa koskevien tietojen siirtyminen Suomeen on potilaan vastuulla. 51

kirjat KOONNUT ULLA OJALA, sanamylly@gmail.com Turvattoman lapsuuden pitkä varjo Isoveli pakenee alkoholiin ja huumeisiin 35 vuodeksi. Susanna Alakoski: Köyhän lokakuu. Päiväkirja. Schildts & Söderströms 2013. Mielenkiintoisen näkökulman meneillään olevaan sote-uudistukseen saa Susanna Alakosken kirjasta, joka kuvaa päiväkirjanomaisesti ruotsinsuomalaisen kodin kaikennäivettävää köyhyyttä ja vanhempien päihdeongelmia. 1960 70-luvun ruotsalainen sosiaalipuolen virkakoneisto epäonnistuu täydellisesti perheen tukemisessa. Se tyytyy vain kirjaamaan, kuinka lapset vuorotellen käyvät raportoimassa nälästä, perheväkivallasta ja äidin itsemurhayrityksistä. Susanna saa toki 50 euroa luokkaretkeä varten, mutta perheen kokonaistilannetta ei kukaan vaivaudu selvittämään. Hän tulee raskaaksi 14-vuotiaana, järjestää itse ajan raskaudenkeskeytykseen ja pyytää päästä sijaisperheeseen. Aikuisena Susanna kärsii unenpuutteesta, huimauk sesta ja paniikkihäiriöstä, laihtuu ja saa selittämättömiä kipuja. Isoveli Jouko pakenee alkoholiin ja huumeisiin 35 vuodeksi. Terveydenhoitojärjestelmä saa kummankin kohdalla paikkailla lapsuuden rumia jälkiä. Parempaa työtä Eero Leppänen ja Katleena Kortesuo: Uuden työelämän aakkoset Kuinka saat työn, josta tykkäät. Docendo 2013. Ovatko asiat sillä tolalla, että odotat työssäsi ainoastaan vapaapäiviä? Kirjoittajat eivät neuvo irtisanoutumaan tai vaihtamaan alaa, vaan tarjoavat keinoja nykyisen työn vähittäiseen muuttamiseen mielekkäämmäksi. Vaikkapa niin, että aina kun työprosessissa jokin takkuaa, se kannattaa kirjata ylös ja laatia näin omaa laatukäsikirjaa. Tarjolla on myös kahdeksanportainen ohjeisto, joka auttaa ulos voimattomuuden tunteen kierteestä. Palveluiden viidakossa Merja Laitinen ja Asta Niskala (toim.): Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Vastapaino 2013. Kirjassa puhutaan asiakkaiden osallisuudesta sosiaalityössä sekä siitä, kuinka hajanaisilta ja sattumanvaraisilta palveluiden kokonaisuudet näyttäytyvät Sinikka Airas, Pirkko Lahti ja Ilkka Taipale (toim.): Lempeä kuolema. Into 2014. Uusintapainoksena julkaistava kirja on tervetullut lisä eutanasiasta, palliatiivisesta hoidosta, saattohoidosta ja kuoleman kohtaamisesta käynnistyneeseen keskusteluun, jonka juuret yltävät Suomessa miltei 50 vuoden taa. Tuolloin ilmestyi suomennoksena ruotsalaisen Clarence Blomquistin klassikko Eutanasia, lääketieteellinen kuolinapu. Kyseisen teoksen lisäksi kirkäyttäjälle. Erikoisalakohtaisesti muodostetut rakenteet pilkkovat ihmisen osiksi, jolloin kokonaisuus saattaa jäädä huomiotta. Yksityistyvä palveluntuotanto monimutkaistaa tilannetta edelleen. Kuolemasta meille eläville jaan on koottu tärkeimpiä puheenvuoroja eutanasiasta, muun muassa tohtori Irma Kerppola-Sirolan artikkeli oman isänsä kuolemasta. Viimeinen pari uunista ulos Aili Helenius ja Leena Lummelahti: Leikin käsikirja. PSkustannus 2013. Leikin merkitys on lapsen kehitykselle korvaamaton. Sosiaalisten taitojen ja kaverisuhteiden muodostumisessa leikki on avainasemassa. Emeritaprofessori Aili Helenius ja varhaiserityispedagogiikan dosentti Leena Lummelahti kirjoittavat muun muassa leikin eri vaiheista yksilönkehityksessä ja pedagogisesti olennaisista leikin muodoista. Kirjasta saa ideoita myös leikkivien lasten havainnointiin ja ohjaukseen eri ikävaiheissa. Kirjaa höystävät lukuisat leikkimuistot ja -vinkit. 52 TEHY t 4 2014

jäsenten sivut tehyläinen Mia Kurtti, 38 Torniolainen sairaanhoitaja, jonka mielestä turvallisinta on koskettaa olkapäähän. Jokaisella on reviirinsä, minkä kanssa pitää olla äärimmäisen herkkänä. Miten potilasta on lupa koskettaa? Työskentelen sairaanhoitajana ja perheterapeuttina Keroputaan sairaalassa. Työtapamme lähtee avoimesta dialogista, joka pohjaa ajatukseen, että olemme vahvoja yhdessä. Jokaisella on reviirinsä, minkä kanssa pitää olla äärimmäisen herkkänä. Kun työntekijä kohtaa asiakkaan, kaikki alkaa kättelystä ja katseesta silmiin. Niillä on suuri merkitys. LIISA TAKALA Ajatuksia hoitajajärjestöjen ja palomiesten yhteistyöstä oli ilmassa jo vuoden 1995 hoitajalakon aikana, mutta sen aika tuli vasta nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sivulla 56. tietoa & tarinoita tehyläisittäin 54 Keskustelua 60 Jäsentapahtumat 56 KoHo 66 Hyöty 56 Tehy-uutiset 68 Tarkastaja 59 Homma hoidossa TEHY t 4 2014 53

teksti Emmi Oksanen kuvitus Pia Holm utiinit nopeuttavat, yhdenmukaistavat ja helpottavat työtä. Niiden Mattila kuvailee. noituu, pystyy tarkkailemaan liikennettä, ansiosta jää aikaa johonkin työn Hyvä rutiini on kuin pelisääntö, joka kannalta oleellisempaan. Rutiinit ovat luo turvallisuutta, helpottaa tekemistä ja tärkeitä myös monille hoidettaville, vapauttaa näkemään, onko tilanteessa jotain epätavallista tai huolestuttavaa. etenkin vanhuksille ja pienille lapsille. Toisaalta ne saavat urautumaan ja voivat estää huomaamasta, millaisia muutoksia työssä pitäisi tehdä. lensa. Rutiinit ovat hyviä, kun ne luovat Näin tehyläiset ovat kuvanneet rutiineja Tehyn eettisen toimikunnan kerää- ihminen pysyy valppaana. Jos rutiinit es- ennakoitavuutta ja rutiineja suorittava missä kirjoituksissa. tävät työn kehittämisen, niistä on haittaa. Rutiineissa on paljon hyvää, sillä ne Jos ihminen ajattelee, että meillä on luovat turvallisuutta ja ennakoitavuutta. aina tehty näin eikä halua koskaan kokeilla toista tapaa, rutiini on huono asia. Kukaan meistä tuskin pärjäisi ilman rutiineja. Aivot ylikuormittuisivat nopeasti, Työuupuneen voimat menevät jos omalle toiminnalle ei olisi mitään rutiinien suorittamiseen, eikä hän jaksa toistuvia malleja. huomioida, mitä ympärillä tapahtuu. Työnohjaaja Tuula Mattila toteaa, että Mattilan kokemuksen mukaan hyvin rutiinien ansiosta ihminen pystyy huomioimaan, mitä ympärillä tapahtuu. kyynistää hoitotyöläisiä. rutinoitunut suorittaminen voi myös Esimerkiksi autonajoa opetellessa huomio menee ensin siihen, miten käytetään kaasua ja jarrua. Kun toiminta rutituvat lakiin, määräyksiin tai työturvalli- 32 TEHY t 3 2014 TEHY t 3 2014 33 keskustelua Väkivallan torjunnasta tarvitaan lisää tietoa Hyvä, että Mapa-menetelmästä oli artikkeli kuvineen viime numerossa (3/2014) ja tuodaan julki väkivallan määrä hoitotyössä. Hoitajien olisi erittäin tärkeää saada lisää tietoa siitä, miten toimia, millä tavalla puhua ja miten säilyttää rauhallinen asenne. Testasin kuvissa esitettyjä otteita mieheni kanssa, mutta ne eivät toimineet. Pidin mieheni ranteesta kiinni. Hän ei saanut käsiäni irti, vaikka miten pyöräytti kättään. Kokeilimme myös kuristusotteesta irtipääsyä: uhrin käsivoimat ei riitä vetoon, mutta pelkästään pään vienti alaspäin irrottaa kuristusotteen. Näin tietääkseni poliiseillekin opetetaan. Haluaisin myös tietää turvallisesta kuljetuksesta: onko tilanteessa mitään keinoa toimia yksin edes jotenkuten. Joudumme olemaan työvuorossa usein yksin. Esimerkiksi tulipalotilanteessa sanoo jo vaisto, että potilaatkin täytyy saada pois palopaikalta. Täytyy varmaan odottaa, että menevät tajuttomaksi, etteivät pysty vastustamaan mutta sitten ei saa itse hengitettyä ja joutuu vetämään velttoa ihmistä. tessa mapa-kouluttaja vastaa: väkivaltaisen käytöksen hallintaan pitäisi saada koulutusta, samalla tavalla kuin elvytys- tai tulipalotilanteisiin. Sote-alalla koulutusta pitäisi saada jo opiskeluaikana. Vuonna 2015 voimaan tuleva itsemäärämisoikeuslaki tulee velvoittamaan työnantajaa henkilökunnan kouluttamiseen haastaviin tilanteisiin ja pakkotoimien käyttöön myös somaattisella puolella. Työterveyslaki velvoittaa jo nyt työnantajaa kouluttamaan kaikki työyhteisöt, joissa voi esiintyä väkivallan uhkaa. Irtaantumisia ei voi oppia kuvien tai netin välityksellä. Ne perustuvat tekniikkaan, ripeään toimintaan ja yllätysmomenttiin. Tarvitaan ohjausta ja kokenutta kouluttajaa, jolla on laaja kokemus hoitotyöstä. Me ollaan hoitamassa ihmisiä ja toimet täytyy sovittaa työskentely-ympäristöön. Tämän vuoksi kouluttaja ei saisi olla vartija tai esim. poliisi. Kun ihminen joka tarraa minuun kiinni on vanha ja muistisai- Työterveyslaki velvoittaa jo nyt työnantajaa kouluttamaan kaikki työyhteisöt. ras, minun täytyy osata irtaantua hänen otteestaan niin, että olen itse turvassa, mutta myös niin, ettei potilaalle aiheuteta vammaa tai vaaraa. Potilaan kuljettaminen turvallisesti on haastavaa ja vaatii vähintään kaksi työntekijää. Yksin voidaan kuljettaa/ohjata potilasta silloin kun riskitaso on matala. Hätätilanteessa kuten esim. tulipalossa täytyy tehdä sen minkä pystyy, se voi tarkoittaa että potilasta viedään väkisin ulos. Mapa-koulutus on silloin se joka antaa meille valmiudet toimia oikein ja tehokkaasti. Herättäisin kyllä mielellään keskustelua myös siitä, että miten voi olla mahdollista että yövuorossa on yksi ihminen töissä ja hän vastaa 20-30 vanhan ihmisen hoitamisesta ja turvallisuudesta. Eikö tällaiseen pitäisi puuttua työ- ja potilasturvallisuuden nimissä? sven soldehed sairaanhoitaja mapa-kouluttaja Lukijakilpailu kerro meille 21.3. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehytuotteita. lehden 3/2014 kilpailussa tehy-tuotteita voitti hanna viljanen laukaalta. R viime lehden 3 pidetyintä hyvinvointi Älä kangistu kaavoihin Rutiinit voivat olla pelastus tai riippakivi. Välillä kannattaa tehdä toisin. 1. Älä kangistu kaavoihin 2. Väistä! Minä menen kirkolle 3. Kulttuurishokki Tsekissä rutiineilla on hyvät ja huonot puo- monet hoitotyön rutiinit perus- 54 TEHY t 4 2014

Keväinen Pariisi & Seinen risteily Palautetta numerosta 3/2014 u Ihmeiden näkijä oli ihana ja mukavasti kirjoitettu tarina ansioituneesta kätilö Airi Kilpiäisestä! Juttu oli elämänmakuinen ja lämmin. u Rutiinien huomioiminen ja tarvittaessa rikkominen työhyvinvoinnin näkökulmasta on hyvä lähtökohta. Ettei aina vaan syytellä vanhoja työntekijöitä, jotka ovat niihin kaavoihin kangistuneet. u Kätilöopiskelijoiden kulttuurishokki Tsekissä sai minut pienen vauvan äitinä arvostamaan entistä enemmän meidän omaa osaamista ja elämän- ja palveluiden laatua täällä Suomessa. u Jotenkin tuli hyvä ja rauhallinen mieli jutusta Hummavoimaa. Hevosen avulla pyritään näyttämään ne asiat, joista syntyy myös ihmisen hyvinvointi. Vanhus ei osannut pukea itseään, mutta ryhtyi valjastamaan hevosta. u Suolaa haavoille: Sairaalapuhe- sarjakuva pitäisi laittaa jokaisen hoitoalan työpaikan seinälle näkyviin! Kieli ei saisi koskaan olla vallankäytön väline. Pahinta se on silloin, kun kyseessä on hoitoalan ihminen vs. potilas. Toivottavasti mahdollisimman moni lukee ajatuksella! u Ajankohtaissivun kuvassa terveydenhoitaja rokottaa lasta. Hänellä on kynsilakkaa, pari sormusta ja kello. Käsidesiä pitää käyttää aina ennen koskemista potilaaseen. Kaikki tietävät, mitä käsidesi tekee kynsilakalle ja miten paljon bakteereita on sormusten alla. Kannattaisikohan tällaiset asiat tarkistaa, ennen kuin ne jakaa suurelle yleisölle. u Kiitos Canalis carpi-jutusta. Hyvä, että terveydenhoitoalan laatulehteen on tullut myös tällainen sairaus- / oireartikkeli. Kaikki tehyläisetkään eivät näistä asioista voi tietää. u Hyvinvointijutuista on hauska lukea ja kelata tekemisiään työelämässä ja ihan omassa arjessaan. Mikä parasta, aukeama on kuvitettu hauskoin, vähän humoristisinkin kuvin, kivoja värejä käyttäen. Olen ripustanut niitä työpaikalla toimi pisteeseeni. u On ollut epämukavaa lukea viime aikoina niin monista irtisanoutumis- ja lomautumisuhkaan liittyvistä uutisista. Oli hienoa lukea positiivinen esimerkki Vammalan ammattiosaston onnistumisesta yt-neuvotteluissa! Toivotaan että siellä pystytään pitämään terveyden hoitopalvelut. Sydämen asialla Yorkshire 1. 4.5., 29.5. 1.6., 15. 18.6., 20. 23.7., 3. 6.8. 11. 14.9. Matka Sydämen asialla, Emmerdalen ja Vielä virtaa tv-sarjojen idyllisiin maisemiin. 1195 Asiantuntijaopas Ville Kinos Lasten Tallinna 26. 28.7. Lastenmuseo Miia-Milla-Manda, Tallinnan eläintarha, NU- KU-teatterinukkemuseo, jännittävä Merikeskus, TV-torni. Matkanjohtaja Juha Laukkanen. 388 /aikuinen, alk. 268 /lapsi Pietari 8. 10.6., 20. 22.7.*, 13. 15.6., 25. 27.7.** Sis. kuljetukset (* meno junalla/paluu bussilla, ** meno bussilla/paluu junalla), majoitus kahden hengen huoneessa, puolihoito, kaupunkikierros, Iisakin kirkko, Venäläisen taiteen museo tai Eremitaasi opastuksineen, ryhmäviisumi Suomen kansalaisille, suomalaisen matkanjohtajan palvelut. Bussireitit eri puolilta Suomea. Asiantuntijaopas Anita Erkkilä. 696 Patikointia Sveitsin Alpeilla 2. 9.6., 9. 16.6., 16. 23.8. ja 23. 30.8. Kimmeltäviä vuoristojärviä, kuohuvia vesiputouksia, kanjoneita, jäätiköitä, jylhiä alppimaisemia. Asiantuntijaopas liikunnanopettaja Osmo Nuutinen. 1395 Perinteinen Lontoo 18. 21.4., 15. 18.5., 31.7. 3.8 ja 11. 14.9. Pubeja ja punaisia postilaatikoita. 1095 Tonavan helmet 18. 21.4. ja 11. 14.9. Wien, Bratislava, Budapest Asiantuntijaopas Veronika Meszaros. 1045 Kiehtova Varsova 18. 21.4. Pääsiäinen 780 16. 18.5. 695 Asiantuntijaopas Barbara Iwicka. Teemaristeilyt Venäjällä Tsaarinajan tunnelmaa ja slaavilaista nostalgiaa VERONAN OOPPERAJUHLAT Unohtumattomat oopperaillat Italian elokuisen taivaan alla MUMMON MATKASSA maailmalle ETELÄ-AFRIKAN AARTEET Rovos Rail Toscana Akvarelli- ja valokuvauskurssit Kulttuuria ja viiniä TRANS SIPERIA Junalla Kiinaan April in Paris Monipuolinen Kiina UUTUUS Nepal, Sri Lanka, Namibia, Mauritius Sydämen asialla Koe vehreä Yorkshire KARIBIAN RISTEILYT Näe Kuuban ja Jamaikan turkoosinsiniset vedet Kroatia saaristossa risteillen AKTIIVIMATKOJA pyöräilyä, vaellusta, joogaa, golfia... 1/2014 Korkein luottoluokitus Soliditet 2013 Matkoja verkkokaupasta 24h www.lomalinja.fi & 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) Tilaa uusi esitteemme! Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 17, 1.4.2014 alkaen 19 /varaus

tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi PASI AUTIO Uusi pääsopija järjestö syntyi Tehy, SuPer ja SPAL muodostivat kunta-alalle uuden pääsopijajärjestön KoHon. kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry. edustaa vastaisuudessa tehyläisiä, superilaisia ja pelastustoimen työntekijöitä kunta-alan työ- ja virkaehtoneuvotteluissa. Työpaikoilla tilanne pysyy ennallaan: omat luottamusmiehet säilyvät. Pääsopijajärjestö on väline, jonka kautta Tehy, SuPer ja Suomen Palomiesliitto ovat mukana kunta-alan neuvottelupöydässä. Uuden järjestön synnyttäminen sujui osapuolten mukaan ilman suurempaa tuskaa ja puhtaalle pöydälle. Ajatuksia hoitajajärjestöjen ja palomiesten yhteistyöstä oli ilmassa jo vuoden 1995 hoitajalakon aikana, mutta sen aika tuli vasta nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, muisteli Rauno Vesivalo perustamiskokouksessa. i Kunta-alan neuvottelujärjestelmä KT Kuntatyönantajat Opettajasopimus, Kuntasopimus KVTES, Lääkärisopimus, Teknisten sopimus ja Tuntityöläisten sopimus Kukin liitto jatkaa omien jäsentensä edunvalvontaa ja päättää itsenäisesti esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä. Ammattiosastot neuvottelevat paikalliset sopimukset ja allekirjoittavat ne itse. Samoin liitot hoitavat erimielisyysasiat itsenäisesti, mutta tiedottavat niistä toisilleen. Yksittäisen jäsenen asema ei muutu. Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ lakkautetaan. KoHon hallituksessa Tehyllä on kolme paikkaa, SuPerilla kolme ja SPAL:lla yksi. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain siten, että puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat eri järjestöistä.toinen varapuheenjohtaja on SPAL:n edustaja. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli SuPerin Silja Paavola. Hallituksen jäseninä Tehystä on Pääsopijajärjestöt: JUKO, KoHo, KTN ja Kunta-alan unioni nimet paperissa. KoHon perustamisasiakirjan allekirjoittivat SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola (toinen vasemmalta) Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, Tehyn 2. varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax ja SuPerin varapuheenjohtaja Tiia Rautpalo. Suomen Palomiesliitto liittyi KoHoon puheenjohtajansa Kim Nikulan (vasemmalla) allekirjoituksella. useinäjoen ja Svensk-Finlandin aluetoimisto ovat muuttaneet. Uusi osoite on Puskantie 5. ujoensuun aluetoimisto suljettu huhtikuun loppuun. Jäseniä palvellaan puhelimitse palvelulinjan kautta. uyksityissektorin suun terveydenhoidon jäsenillat: Tampere 3.4. klo 17.30 20 Scandic Hotel City, Kuopio 10.4. klo 17.30 20 Scandic Hotel Kuopio ja Oulu 16.4. klo 18.00 20.30 Scandic Hotel Oulu. uopiskelijapäivä 11.4. Tampereella, Kongressi- ja kulttuurikeskus Puistotorni. uaktiivi-insituutin järjestämän työsuojelukonsultin tutkinnon hakuaika päättyy 24.4. Kunta tai kuntayhtymä Paikalliset sopimukset Ammattiosasto 56 TEHY t 4 2014

2 500 lomautetaan Päijät-Hämeessä päijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallitus lomauttaa noin 4 000 henkilöstöstään 2 500. Tehyläisiä on kaikkiaan 1 500. Vaikka yt-neuvotteluissa ei päädytty irtisanomisiin, lopputulos ei tyydytä henkilöstön edustajia. Tehyn keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäen mukaan lomautukset tuskin tuovat työnantajan tavoittelemaa 2,5 miljoonan euron säästöä. Meiltä puuttuu henkilöstön edustus yhtymähallituksesta. Olen yrittänyt päästä kertomaan sinne perustellut mielipiteemme, mutta meidät on tyrmätty. 3 14 vuorokauden mittaiset lomautukset on tarkoitus ajoittaa koko vuodelle. Samaan aikaan pyöritetään sijaisten palkkaamisrumbaa. Tilanne on ristiriitainen, kun on neuvoteltu lomautuksista ja samaan aikaan palkattu sijaisia ja uusia vakituisia työntekijöitä. On mahdollista, että lähdemme selvittämään, onko sijaisia palkattu tehtäviin, joita olisi ollut mahdollista tarjota lomautetuille. vt Säästöt jäivät Turussa haaveeksi varsinais-suomen sairaanhoitopiirin viime vuoden lopulle asettama säästötavoite 5,8 miljoonaa euroa ei toteutunut. Talkoovapaiden ja lomautusten avulla työnantaja sai Turun Sanomien mukaan 2,5 miljoonan euron säästöt. Tehyn pääluottamusmies Jussi Rantanen sanoo, että säästöt jäivät käytännössä noin 200 000 euroon, mikä on noin 0,03 prosenttia sairaanhoitopiirin budjetista. Esimiehet ja työntekijät tekivät kolme kuukautta töitä saadakseen työt tehtyä lomautuksista ja talkoovapaista huolimatta, ja hyöty oli minimaalinen. Lomautustie on nyt käyty läpi. Tehy on kehottanut jäseniään välttämään talkoovapaita nykyisessä tilanteessa. Emme voi antaa jäsenille mitään takeita siitä, etteikö työnantaja päättäisi uusista lomautuksista. rh terveys PHT-hyvinvointijaksot Lomautustie on nyt käyty läpi. Puheenjohtaja kiertää taas Tukea terveyteen ja hyvinvointiin. WWW.PHT.FI tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalon kevätkiertue käynnistyi 18. helmikuuta Jyväskylästä. Vesivalo tapaa kiertueella jäseniä ja puhuu ajankohtaisista tehyläisistä aiheista. Jyväskylässä Vesivalo nosti esille kuntaalan neuvottelujärjestelmän ja maan hallituksen kaavaileman rakennepaketin, jonka avulla tavoitellaan miljardisäästöjä. Suomessa on eletty yli varojen. Se on tunnustettava. Vesivalo otti esille myös eläkejärjestelmän uudistamisen, josta työmarkkinaosapuolilla pitäisi olla valmis suunnitelma ensi syksynä. Tehyn tavoitteena on, että eläkkeelle voi siirtyä tulevaisuudessakin 63 68-vuotiaana. On raskaita ja kuluttavia tehyläisiä ammatteja, joten niistä pitää päästä eläkkeelle joustavasti. Viime syksynä puheenjohtaja vieraili seitsemällä paikkakunnalla. Tänä keväänä ohjelmassa on yhdeksän paikkakuntaa. vt TEHY t 4 2014 Kiertueaikataulu Joensuu 11.3. Vaasa 17.3. Lappeenranta 19.3. Kouvola 20.3. Kajaani 26.3. Oulu 27.3. Mikkeli 31.3. Seinäjoki 2.4. Kokkola 19.5. jyväskylässä. Rauno Vesivalo vieraili tehyläisten työpaikoilla. 57 PETRI BLOMQIST

homma hoidossa Palkka työn mukaan Lähihoitajat saavat Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella nyt samaa palkkaa kuin sairaanhoitajat. teksti Vesa Turunen kuva Lauri Rotko mikä oli ongelma? Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleville maksettiin palkkaa ammattinimikkeen mukaan. Tämän vuoksi hoitotason lähihoitajien palkka oli alhaisempi kuin samoissa tehtävissä toimivien sairaanhoitajien. Kuukausipalkassa ero oli noin 200 euroa ilman haittalisiä. mitä tehy teki? Kun ensihoidon järjestämistä koskeva terveydenhuoltolaki tuli voimaan vuoden 2013 alusta, asiasta virisi keskustelu työnantajan kanssa. Varsinaiset neuvottelut työnantajan kanssa käytiin viime syksynä ja niihin osallistui pelastuslaitoksen tehyläisten luottamusmies Petri Eskola. Eskola kiittelee työnantajan edustajana toiminutta pelastusjohtajaa. Hän oli hyvin perillä samoihin aikoihin tulleesta työtuomioistuimen päätöksestä, joka velvoitti maksamaan palkkasaatavia takautuvasti Kymenlaakson pelastuslaitoksen tehyläisille. Luottamusmies antaa muutenkin tunnustusta pelastusjohtajalle, joka osasi kuulla henkilöstöä ja puhua asioista asioina. Myös yhteistyö Suomen Palomiesliitto SPAL:n kanssa toimi. Näin asiassa päästiin nopeasti ratkaisuun. kuinka asia ratkesi? Hoitotason lähihoitajien palkka nostettiin sairaanhoitajien palkan tasolle. Päätös koski kaikkiaan 17 lähihoitajaa. Korvaukset sovittiin maksettavaksi takautuvasti vuoden 2010 alusta. Työnantajan kokonaiskustannuksiksi tuli noin 150 000 euroa ja lisäksi työnantajamaksut. Päätös vaikutti tehtäväkohtaisen palkan lisäksi erilaisiin lisiin. Korvaukset maksettiin viime vuoden aikana. Kuluvan kevään aikana on tarkoitus ottaa ensihoidon palkkarakenne uudelleen tarkasteluun. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi 2 i Ammattiosasto 313 Lahden kaupungin tehyläisiä. Jäsenmäärä yli 1 000. Jäsenistä noin 60 pelastuslaitoksella. Puheenjohtaja Miia Auvinen. Pääluottamusmies Sakari Kopperoinen. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen luottamusmies Petri Eskola. 1 3 4 1 pauliina kakkori, ensihoitaja 2 sakari kopperoinen, pääluottamusmies 3 petri eskola, luottamusmies 4 paula ijäs, ensihoitaja TEHY t 4 2014 59

jäsentapahtumat solikkapäivillä. Hämeenlinnassa pidetyille Solidaarisuuspäiville osallistui innokas joukko tehyläisiä. Päivien teemat vaihtelivat yritysten yhteiskuntavastuusta nuorten syrjäytymiseen ja työllistymiseen. Tapahtuman järjesti Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. JULKAISEMME KUVIA JÄSENTAPAHTUMISTA. LÄHETÄ KUVA JA LYHYT TEKSTI SÄHKÖPOSTILLA TEHY.LEHTI@TEHY.FI ammattiosastot Tehyn ammattiosastojen ja aluetoimistojen tiedotukset Täytä lomake: www.tehy.fi/ tehy-lehti/ammattiosastot Muista ammattiosaston nimi ja numero Tiedotukset ovat maksuttomia Kurssitapaamiset Hinta 15 e/ilmoitus. Maksetaan tilille: Sampo 800018-315054. Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset. Muut tilaisuudet Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/ pmm. Ilmoita laskutusosoite. Päättötyöilmoitukset Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille 60 e/ilmoitus. Ilmoita laskutusosoite. Aineisto tehy. lehti@tehy.fi In memoriam -palsta Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti ja kuva erillisinä liitetiedostoina tehy. lehti@tehy.fi tai Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Aineistopäivät: www.tehy.fi/ tehy-lehti/mediatiedot HUOM: Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista. Helsinki Lasten ja nuorten sairaalan ao 104 Sääntömääräinen kevätkokous 10.4. klo 17 Uunisaaressa. Ruokailun vuoksi sitovat ilm. 1.4. mennessä raija.paakkonen@hus.fi. Uudenmaan yksityisen suun terveydenhuollon ao 122 Kevätkokous 12.4. klo 13 Best Western Premier Hotel Katajanokka, entinen vankila! Merikasarminkatu 1 A. Esillä sääntömääräiset asiat, sekä vahvistetaan hallituksen jäsenten palkkiot. Ei henkilövalintoja. Ilmoittautumiset ruokaainerajoituksineen 31.3. mennessä ao122@tehy.net tai tekstiviesti ao:n numeroon 0400 356122. Uudenmaan yksityisten toimialojen ao 125 Kevätkokous 27.3. klo 17 ravintola Rymy-Eetussa, Erottaja 15. Esillä ovat sääntömääräiset asiat. Tarjoilun takia sitovat ilmoittautumiset ja menuvalinnat mahdollisine ruokaaineallergioineen 19.3. mennessä kotisivuillamme ao125@tehy.fi. Uudenmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 130 Sääntömääräinen kevätkokous 26.3. klo 17 Talin keilahallissa. Valitsemme hallitukseen uuden varajäsenen eronneen tilalle kauden 2014 loppuun. Tarjolla kevyttä purtavaa ja kokouksen jälkeen on mahdollisuus keilaukseen. Ilmoittautumiset ruokarajoitteineen ja osallistumisesta keilailuun 14.3 mennessä ao130@tehy.net. Kirkkonummen-Siuntion ao 131 Kevätkokous ti 25.3. klo 18 ravintola Pisara, Eteläinen Salmitie 1, Masala. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat, valitaan pääluottamismies, edustaja henkilökuntaneuvostoon. Sitovat ilmoittautumiset 14.3. mennessä, ao131@tehy.net tai ao131.tehy.fi/ jasenhuone/tapahtumakalenteri. Nurmijärven ao 136 Kevätkokous 28.3. klo 19 Pienessä Ravintolassa, Kiljavantie 3, Rajamäki. Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen 20.3. mennessä merja. tuominen@nurmijarvi.fi. Kellokoski-Ohkolan ao 139 Sääntömääräinen kevätkokous 9.4. klo 18 Lounaskahvila Tyyni, Sibeliuksenkatu 14. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 1.4. mennessä ao139@tehy.net. Jorvin sairaalan ao 142 Kevätkokous 19.3. klo 16.30 Jorvin sairaalan luentosalissa. Kahvitarjoilu klo 16. Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoita mahdolliset ruoka-allergiat ao142@tehy.net. Espoon-Kauniaisten ao 143 Teatteriretki Lahteen 26.4. Esitys West Side Story-musikaali alkaa klo 13 Lahden kaupungin teatterissa. Lippuja varattu 30 kpl. Ao maksaa liput. Matkat, väliaikatarjoilut ja mahd. ruokailut omakustanteisesti. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot yhteydestä pj. Camilla Hellman ao143@tehy.net, katso myös kotisivut. Vantaan kaupungin ao 144 Kevätkokous 27.3. klo 18 Simonkylän vanhustenkeskuksen juhlasalissa, Simontie 5. Sääntömääräisten asioiden mm. toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 lisäksi käsitellään ajankohtaisia asioita. Ilmoittautuminen erityisruokavalioineen 18.3. mennessä jäsensivujen kautta ao144.tehy.fi/jäsenhuone. Uudenmaan yksityisten vanhuspalveluyksiköiden ao 154 Marttojen ruoanvalmistusilta 16.4. klo 17, Lapinlahdenkatu 3, 2 krs. Tällä kertaa perehdymme thairuoan saloihin. Sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä ao154@tehy. net. Varaathan mukaasi sisäkengät. Uudenmaan Mehiläisen ao 155 Lähdemme Tampereelle Likkojen lenkille 24.5. Ilmoittautumiset 26.3. mennessä jäsensivuille ao155@ tehy.fi. Peijaksen ao 159 Kevätkokous ti 25.3. klo 17 ravintola Shamrock, Peltolantie 2. Esillä sääntömääräiset asiat ja Hyksin pääluottamusmiehet esittäytyvät. Ao tarjoaa kokouksen jälkeen buffet-illallisen ruokajuomineen ja 60 TEHY t 4 2014

jäsentapahtumat sen vuoksi sitovat ilm. 19.3. mennessä ao159@tehy.net tai puhelimitse 0400 356159. Kaikki innolla mukaan kuulemaan uusimmat kuulumiset ja tutustumaan omiin pääluottamusmiehiin, sekä oman ammattiosaston toimintaan. Hyksin Meilahden alueen ao 161 Kevätkokous ke 9.4. klo 16.30 Museokatu 10, Ostrobotnian (Bottan) juhlasalissa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustelua ajankohtaisista aiheista. Buffet-ruokailun vuoksi sitovat ilm. 27.3. mennessä ao161.tehy.fi. Turku Tyksin ao 200 Kevätkokous 27.3. klo 17 Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2. Asialistalla sääntömääräiset asiat: toiminta- ja tilikertomuksen hyväksyminen vuodelta 2013. Lisäksi pääluottamusmiesten ajankohtaiset terveiset! Osallistujien kesken arvotaan matkalahjakortti ja tuotepalkintoja. Kokouksen jälkeen illallinen. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 20.3. mennessä ao200.tehy.fi. Turun kaupungin ao 202 Kevätkokous ma 24.3. klo 17 Sokos hotelli Caribiassa, Kongressikuja 1. Tarjolla runsas salaattibuffet klo 16 ravintola Terracella. Esillä sääntömääräiset asiat, tilinpäätös ja toimintakertomus. Lisäksi ajankohtaista asiaa edunvalvonnasta, valtuustoterveiset mm. koulutetun hoitohenkilöstön neuvottelujärjestön perustamisesta. Kokouksen jälkeen mahdollisuus jäädä uimaan 5 euron omavastuuhintaan. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset. 14.3. mennessä ao202@tehy.net. Ilmoita samalla jäätkö uimaan (varaa 5 euron tasaraha, pyyhe ja uimapuku mukaan). Huom! Kokoukseen osallistuva, tänä vuonna 50 vuotta täyttävä/täyttänyt, ilmoittaudu samalla muistamista varten! Naurua arkeen, kouluttajana Reima Kanerva ti 8.4. Alvariumissa, Puutarhakatu 8, Kaste-sali. Iltapala klo 17, ohjelma alkaa klo 18. Ilm. 11. 28.3. ao202@tehy.net. Omavastuu 10 euroa kerätään paikan päällä, varaathan mukaasi tasarahan ja jäsenkortin! Tilaisuuteen mahtuu 50 hlöä. Varsinais-Suomen yksityisalojen ao 203 Päiväretki Tallinnaan la 17.5. Lähtö linja-autolla Turusta Ortodoksisen kirkon edestä klo 5.15, kyytiin pääsee myös Salon Piihovissa klo 5.50. Takaisin Turussa ollaan noin klo 23.30. Tallinnassa noin 7 tuntia aikaa shoppailla ja käydä syömässä. Matka vain jäsenille ja mukaan mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautunutta. Hinta 15 euroa ja se maksetaan linjaautossa. Hintaan sisältyy matkat ja kuohuviiniaamiainen laivalla klo 9.30. Mukaan tarvitset passin tai kuvallisen henkilökortin. Sitovat ilm. 12.3 6.4. ao203@tehy.net. Ilmoita koko nimesi, syntymäaikasi ja kansalaisuus. 10.4 jälkeen tehdyistä peruutuksista sekä peruuttamatta poisjäännistä perimme matkakustannukset 60 euroa. Salon aluesairaalan ao 205 Kevätkokous 29.3. klo 16 Astrumkeskuksessa. Esillä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos koskien sääntömääräisten kokousten muuttamista yhden kokouksen malliin. Kokouksen jälkeen ruokatarjoilu. 30 ensimmäiselle ilmoittautuneelle tarjolla lippu klo 19 alkavaan Lauteilla Stand Up-esitykseen! Sitovat ilmoittautuminen ao205.tehy.fi 18.3. mennessä. Paimion seudun ao 209 Kevätkokous to 27.3. Vistan Kinossa klo 18. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Osallistujille herkullinen leffalahjakortti. Ilm. 20.3. mennessä. Vaatekutsut to 15.5. klo 18.30 Urban Designin uusissa tiloissa Meijeritie 5. Esittelyä, näytös ja yksilöllistä vaateohjausta kevään ja kesän juhliin. Tarjolla pientä iltapalaa. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä, mukaan mahtuu noin 30 hlöä. lmoittautumiset helena.lahti@paimio.fi tai 040 5150353. Kaarinan seudun ao 211 Kevätkokous pe 11.4. klo 18 Turun aluetoimistossa, Eerikinkatu 17 C, 2 krs. Ilmoittautumiset ruokavalioineen 1.4. mennessä arja.nurmi@ kaarina.fi. Vakka-Suomen sairaalan ao 223 Sääntömääräinen kevätkokous 27.3. klo 17 Koistisen kabinetissa kahvin ja sämpylän kera. Tämän jälkeen siirrymme Kuvalaan katsomaan elokuvaa Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. Tarjolla juoma ja popparit. Sitovat ilmoittautumiset 17.3 mennessä essi.makinen@tyks.fi. Pori Porin seudun ao 252 Sääntömääräinen kevätkokous ti 29.4. klo 18 Kokkikaksikossa, Peltotie, Ulvila. Ilm. 15.4 mennessä ao252@tehy.net. Jäsenilta ti 18.3. klo 17.30. ravintola Liisanpuistossa. Aiheena työterveyshuolto ja jäsenedut. Mukana henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä ja järjestöasiantuntija Riitta-Liisa Marjamäki. Ilm. eritysiruokavalioineen 13.3. mennessä ao252@tehy.net. Porin seudun yksityisalojen ao 254 Sääntömääräinen kevätkokous pe 28.3. klo 18 Tehyn aluetoimistolla, Yrjönkatu 7 A. Buffet-tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset puheenjohtajalle jaana.savel@samk.fi, 040 719 6164 tai muille hallituksen jäsenille. Kankaanpään seudun ao 258 Kevätkokous 17.3. klo 18 Lounas- ja juhlatila Pilkkumissa, Kuninkaanlähteenkatu 8. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Ruokailua varten sitovat ilm. erityisruokavalioineen 14.3. mennessä ao258@tehy.net tai www.ao258.tehy.fi. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen ao 265 Kevätvuosikous ma 17.3. klo 18, ravintola Liisanpuiston auditoriossa. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi sitovat ilm. 12.3. mennessä hanna.hellgren@satshp.fi. Kouvola Heinolan kaupungin ao 311 Kevätkokous to 27.3. klo 17 ravintola Tukkijätkän kabinetissa 2.krs. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 17.3. mennessä www.ao311.tehy.fi. Peruuttamattomista ilmoittautumisista veloitamme ruokailun hinnan. Lahden ao 313 Kevätkokous to 27.3. klo 17 Cumulus hotellissa. Sääntömääräisinä asioina toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013. Kokouksen jälkeen illallinen ravintola Huviretkessä. Ilmoittautuminen 20.3. mennessä ao313@tehy.net tai tekstiviestillä 0400 247313. Päijät-Hämeen keskussairaalan ao 316 Sääntömääräinen kevätkokous 9.4. klo 16 päiväkirurgian kokoustiloissa Risto ja Raimo. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 31.3. mennessä taina.ramo@phsotey.fi. Päijät-Hämeen yksityisalojen ao 317 Kevätkokous to 27.3. klo 19 hotelli Scandic, Vesijärvenkatu 1, Lahti. Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistujien kesken arvotaan 2 lahjakorttia kauneushoitolaan. Sitovat ilm. erikoisruokavalioineen 18.3. mennessä mielellään sähköpostilla taljasalo.heli@gmail. com tai tekstiviesti 050 338 6019. Orimattilan seudun ao 319 Kevätkokous 24.3. klo 18 Orimattilan terveysaseman neuvotteluhuoneessa 2 krs. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi Orimattilan seudun ammattiosaston purkautuminen. Ilmoittautuminen 20.3. mennessä ao319@tehy.net. Kymenlaakson keskussairaalan ao 400 Sääntömääräinen kevätkokous ti 22.4. klo 18 Konserttitalon ravintola Vaustissa, Keskuskatu 33, Kotka. Esillä mm. sääntömääräiset ja ajankohtaiset asioit ym. Kokouksen jälkeen on tarjolla salaattibuffee. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset pe 11.4. mennessä. Birgit Salmenhaaralle: birgit.salmenhaara@ gmail.com. Kouvolan kaupungin ao 404 Kevätkokous ma 31.3. klo 18 Nuorisokeskus Anjalassa, Ankkapurhantie 15. Esillä sääntömääräiset asiat, ei henkilövalintoja. Kokoukseen osallistuvat voivat jo ennakkoon henkilökohtaisesti ilmoittautua Tallinnan hotellimatkalle 17. 18.5. Kokouksen jälkeen ao tarjoaa ruoan. Sitovat ilm. erityisruokavalioineen 17.3. mennessä: katja.palin@kouvola.fi, yksi ilmoittautuja/s-posti. Huom! Jos ilmoittautunut jäsen jättää tulematta, häneltä peritään 20 euroa ruokailukuluista. Kouvolan seuden yksityisalojen ao 405 Kevätkokous 9.4. klo 18. ravintola Huviretkessä, Kouvolankatu 11, 2 krs, kabinetti 212. Esillä sääntömääräiset asiat ja muut esille tulevat asiat. Luvassa ruokailu, joten ilm. 31.3. klo 15 mennessä: sari.vihervaara@ kouvola.fi. Kotkan ja Pyhtään ao 406 Sääntömääräinen kevätkokous 27.3. klo 18.30 ravintola Meriniemessä. Asialistalla sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat sekä jäsenistön muistamiset. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 17.3. mennessä kotisivuilla www.ao406.tehy.fi. Haminan seudun ao 408 Kevätkokous to 27.3. klo 18 kahvila Etuvartiossa, Säästöpirtintie 70, Miehikkälä. Esillä sääntömääräiset asiat. Iltapalan vuoksi sitovat ilm. 23.3. mennessä www.ao408.tehy.fi Tampere Forssan ao 300 Kevätkokous ma 31.3. klo 17.30 ravintola Vanha Värjäri. Esillä sääntömääräiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun ja erityisruokavalioineen 23.3. mennessä ao300@ tehy.net. Lounais-Hämeen ao 301 Sääntömääräinen kevätkokous ma 31.3. klo 17 Vanhassa Värjärissä, Kehräämö, Vahreninkatu 11. Esillä sääntömääräiset asiat, sekä päätetään ao 301 purkamisesta ja toiminnan lakkauttamisesta. Kokouksen jälkeen yhteinen tilaisuus ao 300 kanssa ja ruokailu. Ilm. 23.3. mennessä Tuula TEHY t 4 2014 61

jäsentapahtumat Tarkiaiselle mielellään viestillä numeroon 0400 247301. Hämeenlinnan kaupungin ao 305 Sääntömääräinen kevätkokous 25.4. klo 17.30 Hämeen Linnan Linnantuvassa. Henkilökohtaiset ilm. 9.4.mennessä, ao305@tehy.net. Kokouksen jälkeen mahdollisuus 10 euron omavastuuhintaan osallistua klo 19 Linnajazz-illalliselle (lippujen normaalihinta 42 euroa). Illallisella esiintyy Hämeenlinna Big Band. Jos osallistut myös ruokailuun, mainitse se ilmoittautuessasi. Vastauspostina saat ao:n tilinumeron, jonne 14.4. mennessä 10 euroa maksamalla varmistat paikkasi. Mainitse ilmoittautuessasi myös mahdolliset ruoka-aineallergiasi. Riihimäen sairaalan ao 308 Kevätkokous 27.3. klo 18.30 Vihreässä Talossa, Pohjoinen Asemakatu 1. Esillä sääntömääräiset asiat ja ajankohtaisia asioita. Olli Soini ja Punainen katulamppu järjestävät ohjelmaa. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 19.3. mennessä ao308@tehy.net. Etelä-Pirkanmaan ao 350 Sääntömääräinen kevätkokous 3.4. klo 18 Cafe Mill s, Kylmäkoski. Tehyn akateeminen jaosto järjestää Tehy Akatemia ti 18.3. klo 17 19 Tehyn keskustoimisto, Asemamiehenkatu 4 A, 5. krs, Helsinki Aiheena: Osallistava johtaminen haaste vai mahdollisuus hoitotyön esimiehille ja johtajille? Luennoitsijana TtT, yliopistotutkija Tarja Kvist, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos Kevyt iltapala tarjolla klo 16.30 alkaen. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille! Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 12.3. mennessä: nina.welling@tehy.fi Ikaalisten ao 352 Yhdistetty ulkoiluiltapäivä ja kevätkokous pe 11.4. klo 17 Jämillä, Jämikeskuksessa. Ohjelmassa ulkoilua, ruokailu ja kevätkokous, jossa esillä sääntömääräiset asiat. Lisätietoja ja ilm. 4.4. mennessä Ella Ala-Rautalahdelle: ellala87@gmail.com tai 044 3028589/ tekstiviestinä nimi ja mahdolliset erityisruokavaliot. Valkeakosken ao 354 Kevätkokous pe 11.4. klo 18 ravintola Musta Kissa. Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 4.4. mennessä, valitse liha/kala vaihtoehto ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. osoitteessa ao354@tehy.net. Valkeakosken aluesairaalan ao 355 Sääntömääräinen kevätkous 4.4. klo 18 ravintola Astorissa Tampereella. Esillä 2013 toiminta- ja talouskertomukset sekä tilinpäätös lausuntoineenja päätetään ammattiosaston purkamisesta. Kokouksen jälkeen tarjotaan päivällinen. Ilmoittautumiset ruokarajoituksieen 14.3. mennessä ao355@tehy.net Kangasalan seudun ao 356 Kevätkokous to 3.4. klo 18.30 Kuntoutumiskeskus Apila, Reumantie 6, Kangasala. Esillä sääntömääräiset asiat. Tarjolla iltapalaa, jonka vuoksi sitovat ilmoittautumiset 23.3. mennessä ao:n jäsensivujen kautta tai ao356@tehy.net. Pirkkalan ao 363 Sääntömääräinen kevätkokous 27.3. klo 18 Vanhustyön keskus Pirkankoivuun, Lehtimäentie 2 C. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 21.3. mennessä ao363@tehy. net. Ilmoitathan myös ruokavaliosi. Huom! Perumattomista poisjäänneistä laskutamme ruokailun hinnan. Ruoveden ao 364 Kevätkokous 8.4. klo 18 Palvelutalo Honkalan takkahuoneeseen. Päätetään ammattiosaston purkautumisesta. Mukana järjestöasiantuntija Toni Kuokka. Iltapalaa, 0400 865749/Tarja. Pirkanmaan yksitysalojen ao 367 Kevätkokous 8.4. klo 18 ravintola Astorissa, Aleksi-sali, Keskustori. Esillä sääntömääräiset asiat. Yhdistyksen säännöt löydät jäsensivuilta netistä. Jäsenenä sinulla on oikeus osallistua kevät- ja syyskokouksiin ja näin ollen pääset vaikuttamaan osaltasi osastosi toimintaan. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset 31.3. mennessä ao367.tehy.fi. Ylöjärven ao 372 Sääntömääräinen kevätkokous to 3.4. klo 18 ravintola Nataliessa, Hallituskatu 19, Tampere. Sitova ilmoittautuminen ruokailun vuoksi ti 25.3. mennessä nettisivujen kautta ao372.tehy.fi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osakeyhtiöiden ao 377 Sääntömääräinen kevätkokous 25.3. klo 17 hotelli Victoriassa, Itsenäisyydenkatu. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 12.3. mennessä ao377.tehy.fi.fi/jasenhuone/ tapahtumat. Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin ja ympäristökuntien ao 454 Sääntömääräinen kevätkokous 1.4. klo 18 Kasinolla. Sitovat ilm. ruokaallergioineen pe 21.3. mennessä anne. maki@lappeenranta.fi. Kokouksen jälkeen tarjoilua. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ao 500 Sääntömääräinen kevätkokous to 24.4. klo18 lounasravintola Rami, Sammonkatu 12, Mikkeli. Tilaisuuden yhteyteen järjestetään lapsiparkki. Ruokailun järjestämiseksi Ilm. 16.4 mennessä www.ao500.tehy.fi. Mikkelin seudun kunnallinen ao 501 Sääntömääräinen kevätkokous ti 15.4. klo 18 ravintola Tallissa, Patteristonkatu 2. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään ao sääntömuutos. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 6.4. mennessä ao501@tehy.fi. Juvan ao 504 Sääntömääräinen kevätkokous ke 26.3. klo 17 TeaHouse Of Wehmais väentuvassa. Asialistalla ammattiosaston 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi erikoisruokavalioineen ti 18.3. mennessä ao504@tehy.net. Mikkelin seudun yksityisalojen ao 506 Kevätkokous 25.3. klo 18 lounasravintola Ramissa, Sammonkatu 12. Ilmoittautuminen ruokailun vuoksi omien jäsensivujen kautta. Jyväskylä Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ao 508 Sääntömääräinen Kevätkokous ti 8.4. klo 18 18 Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä. Esillä toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen erikoisruokavalioineen 31.3. mennessä ao508. tehy.fi > tapahtumat >ilmoittautumislomake. Jyväskylän kaupunki ao 509 Sevätkokous to 27.3. klo 18 hotelli Scandic, Vapaudenkatu 73, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat ja luottamusmiesten täydennysvaalit. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 18.3. mennessä ao509@tehy.net. Mainitse myös erikoisruokavalio! TEHY t 4 2014

jäsentapahtumat Laukaan ao 511 Lähde mukaan kuuntelemaan Sami Hedberg Show:ta pe 25.4. klo 18 Jyväskylän Paviljonkiin. Lippuja on varattu 25 ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Oma/kimppakyydit Ilm. 11.4. mennessä: aila.keteli-kattainen@pp.inet.fi. Ylä-Päijänteen ao 512 Kevätkokous pe 28.3. klo 18 Juhlatalo Juurikkasaari, Juurikantie 5, Säynätsalo. Esillä sääntömääräiset asiat, hallituksen varajäsenen valinta (sihteerin vara), sekä ajankohtaista tietoa. Luvassa arvontaa ja ruokatarjoilu. Sitova ilmoittautuminen 21.3. mennessä anu.siivola@muurame.fi tai tekstiviestillä 050 5251731. Pieksämäen ao 522 Kevätkokous 31.3. klo 17 Atmosferessä. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tarkemmat ohjeet sähköpostissa ja osastojen ilmoitustauluilla. Hankasalmen ao 523 Kevätkokous 5.4. klo 11 Häkärinteiden mökillä, Häkä 4. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu + ulkoilua sään mukaan. Mökki käytössä koko viikonlopun, siis myös yöpymismahdollisuus. Ilm. 28.3. mennessä Tanjalle: tanja_anna@luukku.com tai 040 7456501. Kuopio Kuopion ao 551 Sääntömääräinen kevätkokous to 27.3. klo 18 Best Western Hotelli Savonia, Sammakkolammentie 2, Kuopio. Esillä sääntömääräiset asiat. Salaattibuffa. Tarjoilun vuoksi sitovat ilm. 19.3. mennessä tehykuopionao551. tehy.fi > ajankohtaista, ao55i@tehy.net tai tekstiviestillä 0400 247551. Ilmoita nimesi, työpaikkasi ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset 16,50 euroa. Ylä-Savon kunta-alan ao 555 Sääntömääräinen kevätkokous ke 26.3. klo 18 Vieremällä, Palvelukeskus Sotkanhelmessä, Malilantie 6. Käsitellään toimintakertomus sekä tilinpäätös 2013. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi ma 17.3. mennessä ao555@tehy.net. Ilmoita erityisruokavalio. Siilinjärven ao 561 Kevätkokous pe 28.3. Lentokapteenissa, Kapteeninväylä 5. Aloitamme klo 17.30 ruokailulla ravintola Pilotissa. Ruokailun jälkeen noin klo 18.15 siirrymme Johto-kabinettiin kevätkokoukseen Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Mahdollisesti saamme kokoukseen Tehystä vieraan. Kokouksen jälkeen jälkiruokakahvit. Sitovat ilm. 21.3. mennessä ruokavalioineen ao561@tehy.net. Jos ilmoittaudut ruokailuun, etkä tulekaan niin ao veloittaa kulut täysimääräisenä. Joensuu Joensuun kaupunki ao 606 Sääntömääräinen kevätkokous 28.3. Kaupunginteatterin lasiterassilla klo 17.30. Ilm. jäsensivujen kautta. Kiteen ao 609 Kevätkokous pe 28.3. klo 18 Ilmarisen kabinetissa, Koulutie 3. Sääntömääräiset kevätkokous asiat. Paikalla tuote-esittelijöitä. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä: tuula.matikainen@ suomi24.fi. Liperin ao 613 Kevätkokous pe 11.4. klo 18 Hyvinvoinnin keskus Sun Ahonlaidassa, Koira-aho 1. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Ruokatarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 28.3. mennessä ao613@tehy.net. Ilmoita myös erityisruokavaliosi. Kevätkokoukseen osallistuneiden kesken arvotaan hemmottelulahja. Seinäjoki Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ao 650 Kevätkokous ti 15.4. klo 18 Seurahuoneella Rautavaara kabinetissa. Sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Tarjoilun vuoksi sitovat ilm. erityisruokavalioineen 7.4. mennessä hennariikka.niemela@kpshp.fi. Suupohjan ao 659 Kevätkokous 10.4. klo 19 Kauhajoella Janoisen leipurin tiloissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 7.4. mennessä talvitie.tiina@pp.inet.fi. Lapuan ao 665 Kevätkokous 25.3. klo 18 Simpsiön Kullaksessa, Yläkalliontaival 12. Esillä sääntömääräiset asiat. Tuote-esittelijä ja arvotaan lahjakortti osallistuneiden kesken. Ao tarjoaa ruokailun. Ilmoittautuminen 21.3. mennessä tekstiviestillä 050 5530509. Lakian ao 666 Sääntömääräinen kevätkokous ti 8.4. klo 18 Ilmajoella Nuijaladossa, Alaanentie 16. Tarkemmin ohjelmasta sekä tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen ao:n nettisivuilla: ao666.tehy.fi. Alavuden seudun ao 667 Kevätkokous ke 19.3. klo 18 Vetämäjärven leirikeskuksen Paapan saunalla, Sillintie 570. Käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat (ei henkilövalintoja), ajankohtaista edunvalvonnasta. Iltapala. Mahdollisuus saunomiseen ja ehkä uimiseenkin. Teatterimatka Tampereen työväentetteriin la 17.5. musiikillinen komedia Mauno Pepponen, elämä, kuolema ja comeback (perustuu Vuonna 85-musikaaliin). Lähtö Alavuden mh Pakkalan autolla klo 10. Shoppailua yms. Näytös alkaa klo 19. Paluu Alavudelle heti esityksen jälkeen. Hinta jäseniltä 10 euroa, muilta 38 euroa (sis. matkat ja esitys) Ilmoittautumiset to 17.4. mennessä ao667.tehy.fi. Jäsenillä käytettävissä 2 maksutonta elokuvakäyntiä Kino Kyntäjässä toukokuun loppuun mennessä. Nimilista kassalla. Seinäjoen seudun ao 670 Sääntömääräinen kevätkokous 9.4. klo 18 ravintola Almassa, Ruukintie 4. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilm. 1.4. mennessä ao670.tehy.fi. Ruokailuun sitovat ilmoittautumiset. Vaasan seudun ao 671 Hyvinvointi-jäsenilta 27.3. klo 18 Malmöntalon päiväkoti B, Vöyrinkatu 2 b Vaasa. Paikalla mm. stailaaja kampaaja-kosmetologi. Pääluottamusmies esittelee ajankohtaisia asioita jäsentietojen päivityksen ja tehy sivujen käytön opastusta tarjoilua ja arvontaa ilm. jaana.kotilainen@ vaasa.fi. Kevätkokous 8.4. klo 18 Dallas Pizza Palazzossa, Västervikintie 24, Vaasa. Esillä sääntömääräiset asiat. Sitovat ilm. 31.3. mennessä ruokailun vuoksi elina.katajamaki@pp.inet.fi. Keski-Pohjanmaan yksityisalojen ao 674 Vuosikokous ti 25.3. klo 18.30 Lyhdyn kellariin. Esillä sääntömääräiset asiat kuin myös puheenjohtajan vaalit. Tule yhdessä pohtimaan kuinka saisimme ammattiostomme jatkumaan alueellamme. Ilm. 10.3. satu.mattila@anvianet.fi. Etelä-Pohjanmaan yksityisalojen ao 675 Kevätkokous la 5.4. klo 16 Mallaskosken Panimoravintolaan. Vesitorninkatu 1, Seinäjoki. Kokouksen jälkeen panimokierros maisteluineen sekä ruokailu. Ilmoittautumiset 22.3. mennessä: ilmoittautumiset.ao675@ gmail.com. Ilmoitathan myös erityisruokavaliosi. Pohjanmaan yksityisalojen ao 676 Kevätkokous 26.3. klo 18, Pizzeria Dallas, Västervikintie 24, Vaasa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksessa tarjoamme pizzaa, joten ilm. ja erityisruokavaliot ao676@tehy.net 19.3. mennessä. Det ordinarie vårmötet hålls 26.3. kl 18 Pizzeria Dallas, Västerviksvägen 24, Vasa. På mötet behandlas stadgenliga ärenden. Efter mötet serveras pizza. Anmälningar samt önskemål för möjliga specialdieter till: ao676@tehy. net senast 19.3. Kajaani Kajaanin ao 759 Kevätkokous 14.4. klo 17 ravintola Fox, Ketunpolku 1. Esillä sääntömääräiset asiat ja päätetään ammattiosaston purkautumisesta. Kokouksen jälkeen ruokailu, jonka vuoksi sitovat ilm. 31.3. klo 15 mennessä Sarille sari. mikkonen-paasi@suomi24.fi. Vuolijoen ao 760 Kevätkokous 12.4. klo 17 ravintola Ranch, Kajaanissa. Esillä sääntömääräiset asiat ja ao:n toiminnan lakkauttaminen. Ennen kokousta menemme katsomaan Kajaanin teatteriin Liekeissä esitystä klo 14. Kokouksen jälkeen on ruokailu, minkä vuoksi sitovat ilmoittautumiset pj. Arja Murtomäelle 4.4. mennessä tekstiviestinä 0400 145760. Oulu Oulun kaupungin ao 706 Kevätkokous pe 11.4. klo 18, hotelli Holiday Innissä, Kirkkokatu 3. Esillä sääntömääräiset asiat. Kaikille osallistujille annetaan leffalippu. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 4.4. mennessä: anna-maija.taanila@ouka. fi tai 044 2638559. Kysely ruskaretkestä 19. 21.9. Esillä on kaksi vaihtoehtoa joihin toivomme vastauksia. Lähdemmekö Leville pe Oulusta klo 8 vai Rukalle klo 15.30? Ilmoita sähköpostiin 6.3 mennessä kumpaa vaihtoehtoa kannatat: annamaija.taanila@ouka.fi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ao 707 Kevätkokous 10.4. klo 16.30 ravintola Oskarin kellarissa Uusikatu 26, 2 krs. Esillä sääntömääräiset asiat, hallituksen täydentäminen ja tehtäväpalkkioiden tarkistaminen. Kokouksen jälkeen on ruokailu, johon ilm. 2.4. mennessä ao.707.tehy.fi/jäsenhuone. Oulun seudun yksityisen terveyspalvelualan ao 710 Sääntömääräinen kokous ti 25.3. klo 17.30 Holiday Innissä Oulussa Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ammattiosasto tarjoaa illallisen. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä osoitteessa ao710.yhdistysavain.fi > kirjaudu > jasenhuone. Pudasjärven ao 715 Kevätkokous to 10.4. klo 18 Jukolan pirtissä. Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen 1.4. mennessä ao715.tehy.fi. Kalajoen ao 721 Kevätkokous ti 8.4. klo 18 Juusolanmäellä. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailu. Arvonta. Sitovat ilmoittau- TEHY t 4 2014 63

jäsentapahtumat Kokouskutsu Tehyn opiskelijayhdistyksen varsinainen kokous Lauantaina 26.4. klo 11.00 Scandic Tampere Station, Tampere Ratapihankatu 37 (Ukkopekankatu) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esim. toiminta- ja talouskertomus ja tilinpäätös toimintasuunnitelma ja talousarvio valitaan yhdistyksen hallitus ja puheenjohtaja valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja valitaan yhdistyksen edustaja Tehyn valtuuston kokoukseen Kokoukseen voivat osallistua kaikki Tehyn opiskelijayhdistyksen jäsenet. Osallistujat vastaavat itse matkakuluistaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 17.4. mennessä kotisivujemme kautta: www. tehy.fi/opiskelijat > menoa ja meininkiä > opiskelijayhdistyksen vuosikokous. www.tehy.fi/opiskelijat www.facebook.com/tehy.opiskelijat Tehyn opiskelijayhdistyksen hallitus tumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 1.4. mennessä, ao721@ tehy.net. Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen ao 729 Sääntömääräinen kevätkokous la 29.3. klo 15 Kajaanissa, Scandic Kajanuksessa. Kokouksen yhteydessä lounas, uinti Kaukavedessä ja hohtokeilailu sekä seuraavana päivänä tutustuminen NordLab Kajaanin laboratorioon. Omavastuu 10 euroa (ei-majoittuvat) / 20 euroa (majoittuvat). Pelkkään kevätkokoukseen osallistuminen maksuton. Lounas ennen kokousta klo 14 omavastuun maksaneille. Esillä sääntömääräiset asiat. Esityslista, toimintakertomus ja tilinpäätös julkaistaan ao:n nettisivuilta, www. ao729.tehy.fi/jäsensivut viikkoa ennen kokousta. Ilm. ruokailun, kuljetuksen ja majoituksen vuoksi 14.3. mennessä ao:n nettisivuilla. Bussikuljetukset Kemi, Kokkola, Oulaskangas, Oulu ja Rovaniemi Rovaniemi Keminmaan-Tervolan ao 802 Kari Tapion muistokonsertti pe 21.3. klo 19 Valleniussalissa Keminmaassa. Ao korvaa 10 euroa lipun hinnasta takaisin lipun kantaa vastaan, jonka voi toimittaa Raija Kelonevalle terveyskeskukseen. Sääntömääräinen vuosikokous ke 26.3. klo 18 Hotelli Palomestarissa, Valtak. 12, Kemi. Henkilövalinnat. Kevätraha-arvonta, johon voit osallistua, jos edellisestä voitosta on kulunut 2 vuotta. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 19.3. mennessä Sarille tekstiviestillä 0400 334802 tai sari.soyrinki@ keminmaa.fi. Inarin-Utsjoen ao 807 Kevätkokous 19.3. Santa`s Hotel Tunturissa, Saariselkä. Lähtö klo 17.15 yhteiskuljetuksella Ivalon terveyskeskuksen takapihalta ja paluu klo 2. Kokous alkaa klo 18 hotellin kokoustiloissa. Esillä sääntömääräiset asiat, ei henkilövalintoja. Kokouksen jälkeen ruokailu ja Tunturihotellissa esiintyy Juha Tapio (kokoukseen osallistuville ao huolehtinut liput). Majoitus ao:n puolesta yli 150 km päästä tuleville, lähempää tulevilla myös mahd. majoitukseen itse maksaen. Ruokailun, kyydin ja mahd. yöpymisen vuoksi pyydämme ilm. pe 14.3. klo 15 mennessä sihteerille: outimarjut@gmail.com tai puheenjohtajalle 0400 334807. Muonion-Enontekiön ao 808 Sääntömääräinen kevätkokous 12.4. Esillä ajankohtaiset sekä sääntömääräiset asiat. Samalla ulkoilupäivä Särkijärven Majoilla. Pilkkikilpailut klo 13 (makkaranpaistoa yms.). Sauna ja avantouinti klo 15-17. Kokous klo 17.30 ja Ruokailu sen jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi Annelle 4.4. mennessä 040 5221467 tai anne.virkkunen@gmail.com. Pelkosenniemen-Savukosken ao 812 Sääntömääräinen kevätkokous to 27.3. klo 17 Savukosken kylätalolla. Esillä sääntömääräiset asiat ja nettisivujen käyttöönotto. Iltapalatarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 21.3. mennessä: avuoni@gmail.com. Lapin keskussairaalan ao 819 Kevätkokous 4.4. klo 18 hotelli Rantasipi Pohjanhovissa, Pohjanpuistikko 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen ruokailun järjestämiseksi 23.3. mennessä ao819@tehy.net. Simon ao 823 Sääntömääräinen kevätkokous 21.3. klo 19 kiinalaisessa ravintolassa Little Dragon, Kemi. Ao maksaa ruokailun. Ilmoittautumiset 17.3. mennessä puheenjohtaja Susanna Nurkkalalle. Arktisen seudun ao 824 Sääntömääräinen kevätkokous pe 4.4. klo 18 Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n tiloissa, Korkalonkatu 18. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 30.3. mennessä ao:n puhelimeen 0400 334824. Ohjelmasta voit lukea tarkemmin maaliskuun aikana nettisivuilta: ao824.tehy.fi sekä seuraa sähköpostiasi. Lounais-Lapin yksityisalojen ao 826 Kevätkokous pe 4.4. klo18.30 hotelli Palomestari, Kemi. Esillä sääntömääräiset asiat ja suoritetaan hallituksen täydennysvaali. Kokouksen jälkeen ruokailu, johon ennakkoilmoittautumiset 28.3. mennessä ao826@tehy.net. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliostasi. Kokoukseen osallistuvien kesken arvontaa! Svenskfinland Sipoon ao 904 Stadgeenligt vårmöte hålls lö 12.4. kl.12. Sibbo social-och hälsovårdsstationens fysioterapi. Efter mötet möjlighet till bastu/bassäng och dagen avslutas med middag på Sibbo Källaren. Anmälningar senst 4.4. till nina.helenius@sipoo.fi el. tfn 0400 413111. Sääntömääräinen kevätkokous la 12.4. klo. 12, Sipoon sos-ja terveysaseman fysioterapia. Kokouksen 64 TEHY t 4 2014

jäsentapahtumat jälkeen sauna/allas käytössä ja lopetamme päivän illallisella Sipoon Kellarissa. Ilmoittautuminen 4.4. mennessä: nina. helenius@sipoo.fi tai 0400 413111. Fa för Raseborgs stad 905 Stadgeenligt vårmöte ons 19.3. kl. 19 på Salladscafè Papaya, Kungsgatan 11, Ekenäs. Regionombudsman B-L Rosengård-Aspnäs deltar.anmälning om deltagande senast 12.3. via textmeddelande 0400 230905 eller cekholm@raseborg.fi. Meddela ev. allergier. Sääntömääräinen kevätkokous ke 19.3. klo 19 Salladscafè Papaya, Kuninkaankatu 11, Tammisaari. Alueasiamies B-L Rosengård-Aspnäs osallistuu kokoukseen. Ilmoittautumiset 12.3. mennessä tekstiviestillä 0400 230905 tai cekholm@ raseborg.fi. Ilmoita mahdolliset allergiat. Fa för Västra Åboland rf. 909 Stadgeenligt vårmöte må 7.4. kl 17.30 på Café Nathali i Pargas. Stadgeenliga ärenden behandlas. Vi bjuds på fiskmat så vänligen meddela om allergi eller vege. Anmälningar via hemsidan www.ao909.tehy.fi eller 0400 230909 senast 28.3. Kevätkokous ma 7.4. kl 17.30 Café Nahali Paraisilla. Sääntömääräiset asiat käsitellään. Tarjoilla kalaruokaa joten ilmoita mahdolliset allergiat ja vege. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä joko www.ao909.tehy.fi tai 0400 230909. Fa vid Vasa centralsjukhus 914 Vårmöte hålls torsdag 10.4. kl. 18 på Sokos hotell Vaakuna, Övretorg, Vasa. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Mötet börjar med kvällsbit kl.17.30. Kevätkokous to 10.4. klo 18 Sokos-hotelli Vaakunassa, Ylätori, Vaasa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokous alkaa ruokailulla klo 17.30. Fa för Korsholm 916 Vårmöte 26.3. kl. 18 i Solgårds matsal. Stadgeenl. ärenden, samt Britt-Louise Rosengård- Aspnäs, organisationssakkunnig från Regionbyrån för Svensk-Finland, kommer på besök. Kaffe med dopp. Anmäl er senast 17.3. till lena.sund@ korsholm.fi. Shoppingresa 5.4. kl 7 (från HVC) till Tammerfors centrum, Ikea och Ideapark. Vi bjuder på frukost på ditvägen. Anmäl er senast 24.3. till lena.sund@ korsholm.fi. Mera info finns på vår hemsida ao916.tehy.fi muut tilaisuudet Pohjois-Pohjanmaan Lasten hoitoalan yhdistys Jäsentilaisuus 29.3. klo 9.30-15.00 Tehyn Oulun aluetoimistolla, Torikatu 23. Vieraana liiton puheenjohtaja Minna Leppäkorpi. Aiheena mm. päivähoidon integrointi ja lasten- ja lähihoitajien koulutukselliset kysymykset. Iltapäivällä Friendtex-vaate-esittely. Kahvin ja ruokailun vuoksi ilmoittautumiset 18.3. mennesssä: Taina Ingetille 041 4553604 tai taina. inget@netti.fi. Muistathan, että yhdistyksellä on Rokualla lomaosake - edulliset jäsenhinnat SLaL:n ja Tehyn jäsenille. kurssitapaamiset SHHTAI01A2 Forssa Hamk sairaanhoitajaopiskelijat aikuisryhmä SHH- TAI01A2. Aloitimme opinnot 2001 ja ensimmäiset meistä valmistuivat 10 vuotta sitten. Nyt on aika luokkatapaamisen. Pidetään tapaaminen la 5.4. klo 12 alkaen. Ota yhteys Jaana Karunen ent. Rantanen 050 5532686 niin keskustellaan paikasta yms. lisää. P.s. Opettajamme ovat myös tervetulleita tapaamiseen! Turku SHSKA 2 Keväällä 1994 valmistuneet Sisätauti-kirurgiset sairaanhoitajat. 20 vuotistapaaminen Turussa pe 25.4. Laitatko yhteystietosi pikaisesti tekstiviestinä Hennalle (ent. Julin) tarkempaa infoa varten. Runsasta osallistumista toivoen Henna Halme 050 3035641. OS 71 (v 62-64) Kuopion sairaanhoitajakoulun kurssikokous 14.8. Yhteyshenkilö Eeva-Liisa Piippo 050 3219741. Tapaamisiin Kuopiossa! Kokouskutsu Suomen Ensihoitoalan Liitto sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 4.4. klo 17.15 Sokos Hotelli Presidentissä, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n jäsenet. Ilmoittautuminen kokoukseen alkaa klo 17. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 määräämät asiat. Tervetuloa! Helsingissä 5.2.2014 Hallitus Suomen Ensihoitoalan Liitto järjestää Lapsi-aiheiset opintopäivät 4.-5.4. Helsingissä, Hotelli Presidentissä Ohjelma ja ilmoittautumiset www.sehl.fi TEHY t 4 2014 65

hyöty KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Villit tytöt, kiltit pojat Osaatko kyseenalaistaa omia sukupuoleen liittyviä oletuksiasi? teksti Riitta Hankonen kuva Mikko Lehtimäki Päiväkodissa on jumppatuokio. Tyttöjä ja poikia on yhtä paljon. Jumpan jälkeen lastenhoitaja kehottaa lapsia keräämään välineet. Pojat eivät ole kuulevinaan ja ryntäävät kiipeilemään puolapuille. Hoitaja huutaa: No, kiipeilkää te vielä vähän aikaa niin me siivotaan nää tyttöjen kans pois! Mikä meni pieleen? Ruotsalaisten tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia lasten päiväkodin aikuisilta saamasta huomiosta on luonteeltaan negatiivista. Huomion laatu riippuu sukupuolesta: pojat saavat kuulla nimensä tyttöjä useammin, heitä puhutellaan lyhyemmin ja negatiivisemmissa yhteyksissä kuin tyttöjä. Hoitajien juttutuokiot tyttöjen kanssa taas ovat pidempiä ja henkilökohtaisempia, mutta samalla tyttöjen oletetaan pärjäävän poikia vähäisemmällä tuella ja auttavan muita. i Pohdittavaa Valitsenko apulaistehtäviin tasapuolisesti eri sukupuolta olevia lapsia? Kenelle sallin keskeytyksiä? Miten tulkitsen tyttöjen ja poikien tunteita? Millaista on kehonkieleni, kun puhun tytölle? Entä puhuessani pojalle? Mitä ehdotan tytölle tai pojalle, joka valittaa tylsyyttä? Millaisia esikuvia nostan esille lapsille? Kenelle soitan ensisijaisesti, kun lapsi on sairas? sukupuolisensitiivisyys edellyttää kasvattajalta omien ennakkoluulojen ja tottumusten tarkkailua. Asiaan perehdytään täydennyskoulutuksessa, joka kuuluu Naisasialiitto Unionin hankkeeseen. Sukupuoliroolit ovat kaavamaisia käsityksiä siitä, mitä on olla tyttö, poika, mies tai nainen. Tyttöjä pidetään tunnollisina, kiltteinä ja rauhallisina poikia taas toiminnallisina sekä matemaattisesti ja teknisesti lahjakkaina. Rutiininomainen työ ja kiireinen päivärytmi altistavat henkilöstön usein toimimaan perinteisten mallien mukaan. Omia oletuksiaan ja toimintatapojaan voi kuitenkin muuttaa pienillä, arjen perinteistä kulkua kyseenalaistavilla pohdinnoilla. Sukupuolisensitiivisyyden tavoitteena ei ole muuttaa lapsia tai heidän tapaansa ilmaista omaa sukupuoltaan, vaan saada aikuiset tunnistamaan omat ennakko-oletuksensa. Esimerkiksi naureskelu pojan ja tytön ystävyydelle, siitä kiusoittelu ja sen tarpeeton korostaminen ylläpitävät kuvaa heteroseksuaalisuudesta toivotuimpana seksuaalisuuden muotona. Sukupuolten välisiin ystävyyssuhteisiin kannustamisen lisäksi kasvattajan on hyvä olla lähellä ja tarkkailla sekaryhmätilanteita. Hän voi kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa lapset vahvistavat stereotyyppisiä sukupuolirooleja. sukupuoliroolien kyseenalaistaminen on vaikeaa, koska ihmiset pitävät rooleja usein luonnollisina ja kokevat niiden kritisoinnin uhkaavaksi. Toisaalta monet kieltävät, että sukupuoli vaikuttaisi heidän tapaansa kohdella toista ihmistä. t sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke www.naisunioni.fi 66 TEHY t 4 2014

Loma on ansaittu Vuosilomaa kertyy vähintään kaksi päivää kuukaudessa. Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Kysymykset sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi Hyvä kysymys 1 Kesän ja seuraavan talven loma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden, lomaa kertyy vuosilomalain mukaan kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. 2 Useissa työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomalain säädöksiä pidemmistä lomista. Työkokemus pidentää tehyläisten lomia. 3 Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä työskentelee vähintään 14 työpäivänä. Kuntasektorilla työpäivien ei tarvitse olla 8 tunnin työpäiviä, vaan työpäiviä ylipäänsä. Jos työpäivien määrä ei täyty, työntekijä voi ansaita lomaa 35 kuukausittaisen työtunnin perusteella. Yksityissektorilla valitaan ansaintamalli koko lomanmääräytymisvuodeksi. Kuntasektorilla voidaan sekoittaa 35 työtunnin ja 14 työpäivän ansaintamalleja. 4 Vuosilomalain mukaan lomaa kuluu viikossa kuusi päivää eli myös lauantai on lomapäivä. Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on sovittu, että vuosiloma kuluttaa viisi lomapäivää viikossa. Jaksotyötä tekevien loma kuluu työehtosopimuksessa esitettyjen laskentasääntöjen mukaan suhteuttamalla. 5 Työnantaja päättää työntekijöiden mielipiteet kuultuaan loman ajankohdasta. Vuosilomasta neljä viikkoa (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5. 30.9. KVTESin mukaan kesälomana on annettava 20 päivää tai vähintään 65 prosenttia. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. 6 Työntekijä saa vuosilomalla palkkaa lähtökohtaisesti kuukausipalkan verran. Jos työsuhde päättyy, maksetaan lomakorvaus. Toisiaan seuraavia määräaikaisuuksia tekevälle työntekijälle ei makseta lomakorvauksia jokaisen työsuhteen päätyttyä, vaan hänelle pitää antaa palkallinen loma. Lomaraha on työehtosopimuksessa sovittu etu, joka on yleensä noin puolet lomapalkasta. 7 Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, lomaa voi siirtää nykyisin jo ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien. rh Tiesitkö? Pisto tai viilto on tyypillinen terveydenhuollon työtapaturma. Onko työntekijän vastattava puhelimeen sairausloman aikana? Esimies lähetti tekstiviestin, jossa hän vaati minua vastaamaan puhelimeen. Koin tilanteen uhkaavaksi. Puheluun vastaaminen sairauslomalla perustuu työpaikalla yhteistoiminnassa sovittuihin ohjeisiin. Esimies ei saa vaatia työntekijää vastaamaan puheluun uhkailevilla tekstiviesteillä. Jos työnantaja ei hyväksy muun kuin työterveyshuollon lääkärin sairaslomatodistusta, esimiehen tulee ohjata työntekijä työterveyshuoltoon. Sairausloman pitkittyessä työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuollolle, kun työntekijälle on kertynyt 30 päivää sairauslomia yhden vuoden sisällä. Kertymään lasketaan myös työntekijän omalla ilmoituksella tehdyt sairauspoissaolot. Työnantaja ilmoittaa työterveyshoitajalle henkilöt, joilla täyttyy 30 päivän sairauspoissaolo. Työterveyshoitaja käynnistää seurantaprosessin. Esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa varhaisen tuen mallin mukaisesti ja kertoa työterveyshuollon tulevasta yhteydenotosta. Irmeli Vuoriluoto henkilöstöpoliittinen asiantuntija TEHY t 4 2014 67

tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Pillerit pussiin Lääkkeiden koneellinen annosjakelu poistaa hoitajan jakohommat. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 1 2 purkki poikineen. Anja-annosjakeluyksikkö annostelee lääkkeet 18 000 potilaalle. Kaukaisimmat asiakkaat ovat Lapista. Valtaosa heistä on kotona tai palvelutalossa asuvia vanhuksia. 3 pois pakkauksesta. Puolikkaat tabletit, läpipainopakkaukset ja harvinaiset lääkkeet teettävät käsityötä. Kone huolehtii muusta. Yksikössä on yhdeksän jakelukonetta työntekijöineen. Pari työntekijää purkaa tabletteja läpipainopakkauksista. 4 kone tarkastaa. Virheellisiä pusseja päätyy vuodessa jakoon vain muutama. Jokainen annospussi valokuvataan ja kone varmistaa, että kaikki on kunnossa. Ennen palvelun aloittamista tarkastetaan jokaisen potilaan kokonaislääkitys. valmis pussi. Potilas saa lääkkeensä kahden viikon satseissa. Annospussissa lukee nimi, syntymäaika, lääkkeiden ottoaika ja mikä lääke on kyseessä. Potilas saa myös lääkityskortin, jossa on lueteltu kaikki hänen lääkkeensä. 68 TEHY t 4 2014

koulutus OPISKELE TYÖN OHESSA Ylempi AMK-tutkinto Ylempi AMK-tutkinto antaa saman kelpoisuuden kuin maisteritutkinto hakea julkiseen virkaan tai tehtävään ja ammatilliseen opettajankoulutukseen. aa a amp tutk t aa a a ra amp tutk tu t utu ra amp tutk t aaa t ra a k h tt m a htam Tutkintovaatimusten lisäksi ylemmän AMK:n koulutuksissa hakukelpoisuusehtona on 3 vuoden työkokemus alan tehtävissä. AMK-tutkinto, aikuisten tutkintoon johtava koulutus t rap utt a raa h ta a m m tat rap utt ht haku.... t t a opintojen hakukelpoisuuksista, valintakokeesta ja hausta osoitteesta: http://www.turkuamk.fi/haku KEHITÄ OSAAMISTASI Täydennyskoulutus r a a a tma h t t, 15 op, 10/2014 5/2015, Salo rk p t kkaa, 24.9. ja 8.10.2014, Turku aka ht u at, 15 op, 10/2014 5/2015, Turku t tt m kart tta a, 4 op, 6.5. 11.11.2014, Turku t ta h t, 30 op, 9/2014 5/2015, Turku a, 15 op, 10/2014-5/2015, Turku h t t 30 op, 9/2014 5/2015, Turku u t a raa h kt m taktuk m, 11.9. 2.10. 2014, Turku ha tt hk rkk kur, 2 op, 8.4 8.6.2014, aloituspäivä Turussa ru ta h t, 20 op, 9/2014 3/2015, Turku atka u ama arak kt t m t m t 10 op 8/2014 12/2014, Turku mu aath aa ak u utu, 1. 2.12.2014, Turku utk mu h ta a, 15 op, 11/2014 5/2015, Turku t rhu p tttk u utu t r h ta a t rap ut, 15 op, 9/2014 3/2015, Turku akk t t a a raa h ta atau ta t maaha muutta p tt m k u utu / / t t a: raija.sairanen@turkuamk.fi tai paivi.ruotsala@te-toimisto.fi www.turkuamk.fi/taydennyskoulutus www.mol.fi tt: www.turkuamk.fi > Koulutukset ja avoin amk tai Heli Leivo, p. 02 2633 5492, heli.leivo@turkuamk.fi Oivalsin koulutuksessa, että aina voi oppia uutta. Ryhmässämme oli hedelmällistä vaihtaa mielipiteitä. www.turkuamk.fi TEHY 70 t 4 2014 TEHY t 4 2014 69

koulutus New Master s Degree Programme is suitable for candidates with genuine interest in disaster management and emergency preparedness in health care settings. The programme equips students for demanding national and international tasks in leading, planning and developing positions. Joint programme between Diak, Arcada and University of Eastern Africa. Application period 10.3.-1.4.2014 More information: Ikali.karvinen@diak.fi, gun-britt.lejonqvist@arcada.fi www.diak.fi, www.arcada.fi Uralla eteenpäin Kliininen asiantuntija Sosiaaliala, perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Terveyden edistäminen YAMK-opinnoissa vahvistat työelämän kehittämisosaamistasi ja hankit valmiuksia asiantuntija- ja johtamistehtäviin. Hae 3.3. 1.4.2014. Paikkoja valituille. POIMINTOJA KOULUTUKSISTAMME Vanhusten monilääkitys 3.4. Helsinki I.v. - lääkehoidon turvallinen toteuttaminen 8.4. Helsinki Laboratoriolääketieteen perusteita terveydenhuollon henkilöstölle 9. 10.4. Helsinki Opi arvioimaan iäkkään henkilön toimintakykyä hyvinvointia edistävässä toiminnassa ja palveluissa 10.4. Helsinki Nuoret psykiatria & päihteet 10. 11.4. Helsinki Osastonhoitaja johtajana 10. 12.4. Pärnu Tunnetko ITE -menetelmän? Opi ja kehitä toimintaasi 8.5. Helsinki Suolistosairaudet 13. 14.5. Helsinki Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon sihteereiden ajankohtaispäivät 15. 16.5. Helsinki Tallinna Hoitotyön esimiespäivät 21. 22.5. Helsinki Osastonsihteerien koulutuspäivät 22. 23.5. Naantali Lisätietoja näistä ja yli 500:sta järjestämästämme tilaisuudesta saat osoitteessa www.fcg.fi/koulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu FCG KOULUTUS p. 010 4090 www.fcg.fi 70 TEHY t 4 201471 TEHY t 4 2014

koulutus Ylempi AMK-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 90 op sairaanhoitaja (ylempi AMK) sosionomi (ylempi AMK) terveydenhoitaja (ylempi AMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalalla esimiesja kehittämistehtävissä toimiville tai niihin aikoville henkilöille. Hakuaika 3.3. 1.4. www.amkhaku.fi Lisätiedot: www.hamk.fi/ylempiamk Social and Health Care Development and Management 90 cr In co-operation with Lahti University of Applied Sciences Master of Health Care Master of Social Services The objective of the degree programme is to provide students with the competence to work in expert, leadership and management roles in social and health care. The programme is especially focusing on the development and management of eservices. Application period 7 January 12 April For more information www.hamk.fi/shcdm TEHY 72 t 4 2014 TEHY t 4 2014 71

koulutus op Turvaa työskentelyrauha ja tulevaisuus Kolmevuotinen ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus yhteistyössä UWE Bristolin kanssa alkaa 31.3.2014. Koulutus on suomenkielinen. Haku on käynnissä nyt! Lue lisää koulutuksistamme www.terapeutiksi.fi Autamme sinulle sopivan vaihtoehdon löytämisessä: tai info@hpi.fi P.s. Tervetuloa messuosastollemme 3K20 Sairaanhoitajapäivillä!.. www.lapinamk.fi Kemi Rovaniemi Tornio Terveyden edistämisen koulutus Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattitaito vaatimukset muuttuvat nopeasti. Terveyden edistämisen koulutus vie asiantuntijuutesi seuraavalle tasolle. Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Kemi ja Rovaniemi Terveydenhoitaja (ylempi AMK) Kemi ja Rovaniemi Geronomi (ylempi AMK) Kemi Sosionomi (ylempi AMK) Kemi Fysioterapeutti (ylempi AMK) Rovaniemi Liikunnanohjaaja (ylempi AMK) Rovaniemi Ensi syksynä aloitetaan 20 opiskelijan ryhmät Kemissä ja Rovaniemellä Verkko-opintoja Lähi opetusta 2 3 pv/kk Opinnot (90 op) on mahdollis ta suorittaa 1,5 vuodessa henkilökohtaisen opinto suunnitelman mukaan. Hakuaika 3.3. 1.4.2014 Lisätietoja: Yliopettaja outi.tormanen@lapinamk.fi Puh. 040 749 8615. Sinä terveydenhuollon ammattilainen, tule opiskelemaan hoitotiedettä Kuopioon! Keväällä 2014 valitsemme pääsykokeella 45 opiskelijaa hoitotieteen pääaineeseen, suuntautumisvaihtoehtoina hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede tai terveystieteiden opettajankoulutus. Hakuohjeet ja pääsykoekirjallisuuden löydät Itä- Suomen yliopiston erillisvalintaoppaasta vuodelle 2014, (www.uef.fi/opiskelu/hakuoppaat). Haku 3. 25.4.2014 klo 16.15 mennessä osoitteessa yliopistohaku.fi (kohdassa erillisvalinta). YHTEISHAKU 3. 3. 1.4.2014 Uutta potkua aikuisopiskelusta tamk.fi/haku Laitoksemme opiskelumenetelmät ovat monipuolisia ja joustavia aikuis- ja etäopiskelua tukevia, kuten verkko- ja simulaatio-opiskelua. Opintoja voi tehdä myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Lisätietoja: www.uef.fi/hoitot Yliopisto-opettaja Pirkko Mikkanen, p. 040 355 2621. Tervetuloa tapaamaan meitä Sairaanhoitajapäiville 2014! 72 TEHY t 4 201473 TEHY t 4 2014

koulutus Tervetuloa seminaareihin ja kursseille tai tilaa räätälöity koulutus! Tilauskoulutuksen sisältö suunnitellaan ja toteutetaan tilaajan tarpeiden pohjalta. Kunnon Hoitaja -koulutus Koulutuksessa saadaan valmiuksia juurruttaa positiivinen, asiakkaiden toimintakykyä edistävä työote työyhteisöön sekä perehdytään liikkumissuunnitelman laatimiseen osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Koulutuksessa opitaan tukemaan iäkkäiden ar ki liikuntaa osana omaa työtä sekä tekemään helppoja ja tehokkaita liikuntaharjoitteita iäkkään kanssa. Ajankohtaisia aiheita tilauskoulutuksessamme Logoterapeuttinen ajattelu Sosiokulttuurinen innostaminen Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä Näistä aiheista voidaan rakentaa erilaisia koulutuskokonaisuuksia vanhustyöhön ja muistisairaiden ihmisten hoitoon. Meneekö perille? Vuorovaikutus seniori- ja vanhustyössä Seminaari 5.6.2014, Helsinki Lisätietoja: www.ikainstituutti.fi/koulutus/ Ikäinstituutti / Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki / (09) 6122 1610 / info@ikainstituutti.fi / www.ikainstituutti.fi työpaikat JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Jyväskylän yliopiston järjestämänä alkaa syksyllä 2014 perhe- ja pariterapian PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS Helsinki/Tampere/Mikkeli 2014 2018 Hakuaika: 1.4. 15.5.2014 Lisätietoja: www.jyu.fi/psykoterapeuttikoulutus SUUHYGIENISTIN ÄITIYSLOMAN SIJAISUUS Viikkotunti 27,5 h, sis. 2 iltaa tai sop. mukaan. Työ alkaa 1.4.2014 tai kuten sovimme. Työnkuvaus: itsenäinen suugyienistin työ, välinehuolto ja laskutus. Yhteydenotot: Jussintorin hammaslääkäriasema Oy Hämeenkatu 3 B, 05800 Hyvinkää Puh. (019) 428 3800 jussintorinhammaslaakariasemaoy@pp.inet.fi Keski-Suomen seututerveyskeskus toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Vastaamme kahdeksan kunnan perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta Katso lisää: www.seututerveyskeskus.fi Keski-Suomen seututerveyskeskus hakee sairaanhoitajia Joutsan ja Konneveden sairaalaan (2) Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävistä löytyvät osoitteesta www.ksshp.fi/rekrytointi www.ksshp.fi Tehy 4 93 x 40 mm Kesäduuni 2014 Kesätyöhaku on alkanut. Tehtäväkuvaukset, pätevyysvaatimukset ja sähköisen hakulomakkeen löydät osoitteesta www.hus.fi/kesaduuni HUS-Rekrytointi, puh. 09 471 77200 TEHY 74 t 4 2014 TEHY t 4 2014 75

työpaikat Tervetuloa ty h n Länsi Pohjan sairaanhoitopiiriin Avoin dialogi Keroputaan malli Länsi- ohjan sairaanhoito iirin kuntayhtymässä on haettavana klo mennessä YLIHOITAJAN VIRKA hoitoty n hallinnon tulosyksik ssä Ylihoitajan tehtäväalueeseen kuuluu psykiatrian tulosalueen hoitotyön johtaminen ja kehittäminen. Lainsäädännön muutosten tai or anisaation muiden muutosten myötä viran tehtäväalue voi muuttua. Psykiatrian tulosalueeseen kuuluvat aikuis ja nuorisopsykiatria sekä lastenpsykiatria. Keroputaan sairaalan psykiatrian osasto sijaitsee Torniossa ja psykiatrian poliklinikat sekä Kemissä että Torniossa. Työskentelyä ohjaa avohoitopainotteisuus verkosto ja perhekeskeisyys. Hakijalle katsotaan eduksi laaja alainen psykiatrisen hoitotyön tuntemus tutkimus ja kehittämisosaaminen vahvat johtamis ja esimiestaidot sekä moniammatilliset ja laajat yhteistyö ja neuvottelutaidot. Kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559 1994 5 edellyttämä pätevyys sekä edellä mainittujen lisäksi kokemusta hallinnollisista tehtävistä. Lisätietoja antavat hallintoylihoitaja ervi Tikkanen puh. 040 830 95 1 mervi.tikkanen lpshp. ja vt. ylihoitaja Telma Hihnala puh. 040 1 1 39 5 telma.hihnala lpshp.. Palkkaus määräytyy KVTES:n ja työn vaativuuden arvioinnin mukaan. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Sairaalamme on savuton työpaikka. Kirjalliset hakemukset opinto ja työtodistuksineen lähetetään osoitteella Länsi Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kirjaamo Kauppakatu 25 94100 Kemi tai kirjaamo lpshp.. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. 19.2.2014 LÄNSI- OHJAN SAIRAANHOITO IIRIN KUNTAYHTYMÄ SataDiag liikelaitoksessa on haettavana 28.3.2014 klo 14.00 mennessä SataDiag on Satakunnan sairaanhoit lääkehuollon palveluja. Toimialaamm hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakka omat sekä piirin ulkopuoliset terveyde www.satadiag.fi 1. YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI Työavain Sairaanhoidollisten SATSHP-04-11-14 palvelujen liikelaitoksessa julistetaan haet Sijoituspaikka työsuhteen alkaessa kuvantamisen yksikkö, Satakun- 9.4.2010 klo 14.00 mennessä nan keskussairaala Tiedustelut: osastonhoitaja Jaana Normio, puh. 044 707 3820 1. YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI 2. YKSI sijoituspaikka RÖNTGENHOITAJAN työsuhteen VARAHENKILÖN alkaessa Satakunnan TOIMI keskussai Työavain SATSHP-04-09-14 Sijoituspaikka teen yksikkö työsuhteen alkaessa kuvantamisen yksikkö Rauman aluesairaala, myös Eura, Huittinen ja Säkylä-Köyliö tarvittaessa. 3. 2. YKSI YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI TOIMI Sijoituspaikka sijoituspaikka työsuhteen työsuhteen alkaessa kuvantamisen alkaessa yksikkö, Rauman aluesairaalan Rauman aluesairaala Työavain SATSHP-04-10-14 3. YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI Tiedustelut: osastonhoitaja Stina Myllyniemi, puh 044 707 5320 sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman aluesairaalan Kaikkiin tiedusteluihin vastaa myös henkilöstöpäällikkö Liisa Nurmi, puh. 044 707 7203 4. YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI Porissa sijoituspaikka 21.2.2014 työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussai Liikelaitoksen johtaja Etsimme haasteelliseen ja innostavaan työhön luovia ja SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon palveluja. Toimialaamme jia. Tarjoamme kuuluvat lisäksi mahdollisuuden tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan monipuolisen liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveyden- osaamisen ja sosiaalihuollon Alueellisen yksiköt. Satakunnan toimintamme sairaanhoitopiiri on vuoksi savuton työpaikka. arvostamme www.satadiag.fi joustavuut yhteistyökykyä sekä koulutusmyönteisyyttä. Tehy 4 93 x 122 mm Tiedustelut: KESKI-SATAKUNNAN 1.-2. TERVEYDEN ylihoitaja HUOLLON Liisa Nurmi, puh. 02 627 7203, 04 3.-4. KUNTAYHTYMÄ ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 7635, 04 Hakemukset, liitteinä todistusjäljennökset ja ansioluette le ja lähetetään johdon assistentti Monica Vuorsolalle, lantie 3, 28500 PORI. oensuun kaupun in sosiaali ja terveysvirastossa juliste taan haettavaksi SUUHYGIENISTIN TOIMI nro 50560. oimen kelpoisuusehtona on hammashuoltajan tai suuhy ienistin tutkinto. oimen sijoituspaikkana on pääasiallisesti oensuun kau pun in non ja imaharjun hammashoitolat. yöpaikka on savuton. Hakuaika päättyy 28.3.2014 klo 15.00. ehtävää haetaan oensuun kaupun in internet osoittees sa www.joensuu.fi/rekrytointi, josta löytyy täy ellinen ha kuilmoitus ja sähköinen hakulomake. Lisätietoja tehtävästä antaa osastonhoitaja ilvi apio, puh. 050 361 9298, ja sähköpostitse pilvi.tapio@jns.fi tai johtava hammaslääkäri atti ynynen, puh. 050 55 0 15 ja sähköpostitse matti.hynynen@jns.fi. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Laboratorio- ja röntgenhoitajalta edellytetään ter Keski-Satakunnan (559/1994) terveydenhuollon mukainen kuntayhtymään laillistus. kuuluvat Eurajoki, Harjavalta, Valitun Kokemäki, on Luvia esitettävä ja Nakkila. hyväksyttävä Asukkaita alueella on lääkärintodistus n. 30.000. terv Keski-Satakunnan ta. Valinnoissa terveydenhuollon noudatamme kuntayhtymässä kolmen on haettavana kuukauden koeaika HAMMASHOITAJAN TOIMI Toimen ensisijainen Porissa 26.2.2010 sijoituspaikka on Kokemäki ja edellytämme hakijalta valmiutta työskennellä koko kuntayhtymän alueella. Toimen kelpoisuusehtona on hammashoitajan tutkinto. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Hakemukset Liikelaitoksen opinto ja työtodistuksineen johtaja osoitetaan yhtymähallitukselle ja ne tulee toimittaa 28.3.2014 klo 15.00 mennessä osoitteella: vastaava hml Liisa Syrjänen Terveyskeskus Satakunnantie 2 29250 Nakkila Valitun tulee ennen toimen vastaanottamista toimittaa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Toimen täytössä käytetään koeaikaa. Lisätietoja: vastaava hammashoitaja Seija Helin puh. 02 3 315 seija.helin ksthky. Harjavallassa 19.2.2014 Yhtymähallitus TEHY 76 t 4 2014 93 95 mm Tehy 4 93 x 122 mm TEHY t 4 2014 75

työpaikat No 1 14.1.2014 PROFCO SPRING 2014 INTERVIEWS SAUDI ARABIA Leading Hospitals Vacancies: All General and Specialist Areas Lucrative Tax Free Salary, Free Flights, Free Accommodation + Other Benefits ++ UNITED KINGDOM 5 London Teaching Hospitals Vacancies: All General and Specialist Areas Shrewsbury and Telford Hospital NHS Trust Medical, Surgical, Theatre, ICU, Care of the Elderly, Emergency Room Professional Connections (often referred Profco) is a Dublin/Helsinki based nurse recruitment agency that has assisted nurses to work in UK, Ireland, Australia and Saudi Arabia since 1995. Contact us Opening hours: 09:00 to 19:00 Monday to Friday and Sundays 10:00 to 14:00. Call: 09 4155 6611 Send your CV to: jobs@profco.com Register: app.profco.com/cadb See also www.nursinginuk.net, www.profco.com juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa näin kohtaat sekavan potilaan työväkivalta s. 14 riko turhat rutiinit hyvinvointi s. 32 11 kysymystä eläkkeestä opiskelijat ja teknologia Robotti joka kotiin No 3 18.2.2014 polion uusi tuleminen sairaus s. 30 flow vie ajantajun hyvinvointi s. 32 16 ensimmäisen työvuoden oivallusta mistä johtuu unissakävely? Suolaa haavoille -ekstra nukkuminen s. 36 Nainen nousee tuhkasta oikeat otteet puhu potilaan ehdoilla oletko introvertti? ergonomia s. 14 seksuaalisuus s. 24 hyvinvointi s. 34 maria pesonen 5 Hyvä x 333 4.indd 1 10.12.2013 8:57:11 Jäsenedut 2014 33823.indd 1 7.1.2014 11:26:33 Kaikki hoituu saman katon alla Lomakalenteri cfs uuvuttaa aktiivisen sairaus s. 30 taas myöhässä, mikä avuksi? hyvinvointi s. 32 34846.indd 1 11.2.2014 :43:43 järkeä kilpailutukseen hankintalaki s. 29 lapset ja nuoret 6 askelta parempaan talouteen 3385.indd 1 28.1.2014 12:00:22 No 2 4.2.2014 Hyvä kysymys Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi No 16 17.12.2013 76 TEHY t 4 2014 TEHY t 4 201477

ristikko @S ratkaise ristikko 17.3.2014 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (4 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 0060 Helsinki. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 5/2014. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 4 2014 77

tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. rakas harrastus. Sanna piipahtamassa Vakka-Suomen musiikkiopistossa, jossa opiskeli teininä. Vielä kymmenen vuotta sitten pianonsoitto oli hänelle luontevampaa kuin laulaminen. Laulava terveydenhoitaja Sanna Arell, 32 Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja. Töissä terveydenhoitajana Kalannin lastenneuvolassa Uudessakaupungissa. Perheeseen kuuluu mies sekä 5- ja 2-vuotiaat pojat. Harrastaa monipuolista laulamista, teatteria, lenkkeilyä ja veneilyä. teksti Soila Ojanen kuvat Harri Virta ja Sanna Arellin kotialbumi Tein äitini erittäin onnelliseksi, kun ilmoitin haluavani sittenkin opiskella sairaanhoitajaksi enkä muusikoksi. Päätin koulutusalan vaihdosta kesken opiskelupäivän, ruokatunnilla. Opiskelin silloin toista vuottani Turun konservatoriossa muusikkolinjalla, kun äkkiä oivalsin, etten ehkä sittenkään halua ryhtyä kokopäiväiseksi muusi koksi. Musiikkialalla jatkaminen olisi tarkoittanut todennäköisesti laulun- tai soitonopettajaksi ryhtymistä. Muusikkona elannon ansaitseminen on usein epäsäännöllistä ja aika epävarmaakin. Ajattelin, että voin tehdä päivätyökseni jotain muuta. Toisaalta en halunnut 78 TEHY t 4 2014

viedä hohtoa rakkaalta harrastukselta tekemällä siitä arjen puurtamista. Päätin hakea sairaanhoitajan opintoihin ja yllättäen pääsin heti opiskelemaan. laulanut ja soittanut olen aina. Jo kolmivuotiaana pikkutyttönä haaveilin laulajaksi ryhtymisestä. Poseerasin olohuoneen peilin edessä ja lauloin hyppynarun kahvaan, joka oli mikrofonini. Lapsuuden huippuhetkiä oli, kun sain viisivuotiaana lelukosketinsoittimen, jolla opin soittamaan tuttuja lauluja korvakuulolta. Nuotteja en tietenkään silloin osannut. Sitten sain lahjaksi myös toimivan leikkimikrofonin. Olin onnessani. Ekaluokkalaisena aloin käydä pianotunneilla. Ensimmäinen opettajani oli kanttori Muisto Eilu. Opiskelin pianonsoittoa 15-vuotiaaksi asti. Lauloin lapsikuorossa ja tietenkin menin yläasteella musiikkiluokille. Vakka-Suomen musiikkiopistossa olen opiskellut niin pitkälle kuin siellä on mahdollista. En ollut nuorena kovin innokas esiintyjä, sillä jännitin ihan valtavasti. Lavalla olin yleensä kuorolaisena tai pianonsoittajana, en laulajana. Tosin koulun esityksissä minulla oli myös solistiosuuksia. Pianonsoitto yleisön edessä hermostutti. Jännittämisen takia esiintyminen oli pakollinen paha, vaikka musiikkia rakastan. Vasta ikä ja kokemus on helpottanut tilannetta. Enää en jännitä. kävin jo nuorena Seinäjoella kursseilla, jonka nimi oli Minä tangon tiellä. Iskelmä- ja tangomusiikki on vedonnut, vaikka olen opiskellut myös klassista laulua ja jazzia. Ensimmäisen kerran musiikkikilpailuun olen osallistunut kuoron kanssa jo kymmenvuotiaana. Muistan tilanteen, jossa katsoin 17-vuotiaana äidin kanssa televisiosta ohjelmaa Tangomarkkinoilta. Ihailin upeita naislaulajia, Kirsi Rantoa ja Arja Korisevaa. En arvannut, että reilun kymmenen vuoden kuluttua laulaisin itse saman kisan finaalissa. Itse asiassa pahin jännityshetkeni on ollut varmaan, kun Tangomarkkinoihin liittyvää tv-lähetystä tehtiin suorana lähetyksenä Caribia Areenalla Turussa. Olin aivan kauhuissani. Kyselin itseltäni, TEHY t 4 2014 miksi olen taas tällaisessa tilanteessa. Vannoin, etten ikinä enää hankkiudu vastaavaan esiintymiseen. Jännittäminen on hassua, sillä on kuitenkin uskomattoman upeaa olla elävän yleisön edessä. Tangomarkkinoiden finaalissa 2010 olen kokenut hienoimman esiintymiseni. Siellä Seinäjoen areena oli täynnä tangoa rakastavia ihmisiä. Tunnelma oli huikea. sairaanhoitajaksi ryhtymistä en ole katunut hetkeäkään. Tykkään työstäni ja koen sen tärkeäksi. Valmistuin sairaanhoitajaksi 2007 ja samalla opiskelin myös terveydenhoitajaksi. Olin aluksi puoli vuotta terveydenhoitajana, mutta sitten olen ollut pitkään töissä avosairaanhoidossa lääkärien vastaanotolla. Se on päivävuorossa tehtävää monipuolista hoitajan työtä, jossa saa Lapsuuden huippuhetkiä oli, kun sain viisivuotiaana lelukosketinsoittimen. tehdä kaikkea laidasta laittaan. Vuoden alusta olen siirtynyt terveydenhoitajaksi Kalannin lastenneuvolaan. Olen nyt myös yläkoulun terveydenhoitaja. Tykkään asiakaspalvelutyöstä. Tunnen onnistuneeni, kun saa huolestuneen ihmisen olon helpottumaan ja hänen vointinsa muuttuu paremmaksi. Terveyskeskuskokemuksestani on valtavasti apua neuvolatyössä. Vastavalmistuneena en onneksi edes tajunnut, miten raakile olin terveydenhoitajana. Huomaan myös sen, että omien lasten saaminen vaikuttaa työhön. Se auttaa ymmärtämään perheitä ihan uudella tavalla. Meillä on perheessä 5- ja 2-vuotiaat pojat. Nykyisen neuvolatyöni teen kello 8 16. Teen määräaikaistarkastuksia, punnitsen ja teetän lapsilla ikäkauteen liittyviä tehtäviä. Keskustelemme perheen tilanteesta ja ohjaan saamaan lisäapua, jos siihen on tarve. Arvioin hoidon tarvetta ja sitä, kuinka kiireellisesti apua tarvitaan. Huomaan, että olen viime aikoina miettinyt hieman tavallista enemmän työasioita myös viikonloppuisin. Saatan pohtia vielä kotonakin vaikka jonkun pienen vauvan kasvamista. Huolehtiminen liittyy varmaan siihen, että olen juuri aloittanut neuvolassa. keikkailen laulajana Miltons-yhtyeeni kanssa ja teen duokeikkaa kosketinsoittaja Elina Ukkosen kanssa. Miltonsissa soittavat Elinan lisäksi basisti Petri Niemi ja rumpali Antti Vainio. Keikalla käynti on todella mukavaa, kun on kivat bändikaverit. Haluan ylläpitää laulutaitoa, eikä lisätienestikään ole pahitteeksi. En kuitenkaan halua keikkaa joka viikonvaihteeseen, sillä laulaja palaa kotiin pikkutunneilla ja seuraavana aamuna kotona on täyshulina päällä aamuseitsemältä, kun pojat heräävät. Silloin sunnuntain ilona on huonosti nukkunut ja kiukkuinen äiti. Kesäloman aikaan on mukava ottaa keikkoja, sillä silloin on enemmän aikaa elpymiseen. Ohjelmistomme on aika lailla yleisön tahdissa tehty. Haluamme soittaa musiikkia, josta yleisö pitää. Se tarkoittaa perinteisiä iskelmiä. Itse tykkään uudesta iskelmämusiikista ja haluaisin vetää jopa vähän jazzahtavampaa ohjelmistoa, mutta pääasia on, että ihmiset nauttivat ja saavat kuulla itselleen rakkaita kappaleita. Hienoin palaute on, kun saa vaikkapa hääparin herkistymään tulkitsemalla heille tärkeän kappaleen. Viimeisin hurahdukseni on, että esiinnyin syksyllä Saiturin joulu -näytelmässä. Minulla oli peräti kolme roolia: kertoja, hyväntekijä ja tämän joulun haamu. Aikaisemmin olen esiintynyt Footloose-musikaalissa. Teatterikipinääkin on, mutta se vie kallista aikaa perheeltä, joten pidän nyt pientä paussia harrastuksesta. En enää haaveile laulukilpailuihin osallistumisesta. Kisaamisessa pieni hetki vaatii ison taloudellisen ja ajallisen panostuksen. Haluan mieluummin viettää aikaa perheeni kanssa. t 79