KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset 3.4 Seuratoiminta 3.5 Muut toimijat 3.6 Liikuntapaikat 3.7 Talkootyön arvo liikuntatoimessa 3.8 Liikuntatoimen käyttömenot 3.9 Seuratoiminnan tukeminen/ avustukset 3.10 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta 3.11 Kuntayhteistyö/ liikkumislähetekäytäntö 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...7
2
1 JOHDANTO Liikuntalain toisessa pykälässä todetaan: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Nykyisin voimassa oleva liikuntalaki tuli voimaan 1.1.1999. Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikunnalla voidaan edistää tasa-arvoa, suvaitsevuutta ja tukea moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaseurat ja yhdistykset. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), jonka toimialaan liikuntatoimi kuuluu, vastaa liikuntatoimen yleisestä johtamisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtion hallinnossa. Alueellisesti nämä tehtävät kuuluvat ELYkeskuksille ja paikallisesti kunnille. OKM tukee liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeita vuosittain jaettavilla avustuksilla. Nykyisin avustamisen painopistealueina ovat lasten ja nuorten liikuntapaikat sekä terveysliikuntaan liittyvien olosuhteiden kehittäminen. Liikuntaviranomaisten tehtävä kunnassa on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen liikuntalain hengessä. Liikuntatoimi hoidetaan Kärkölässä siten, että hallinnollinen vastuu kuuluu keskushallinnolle, muun muassa avustusten myöntäminen liikuntajärjestöille on kunnanhallituksen vastuulla. Liikuntapaikkojen ylläpito ja hoito (muun muassa kentät ja uimahalli) ovat teknisen toimen vastuulla. Kärkölän Kisaveikot huolehtii kunnan latukoneella ja Teuronjoen Latu moottorikelkalla hiihtolatujen kunnossapidosta. Järvelän Jäppärä huolehtii jääalueista. Liikuntajärjestöt huolehtivat muun muassa ampumaratojen, kuntosalin ja moottoriradan kunnossapidosta. Maksettava korvaus sovitaan erikseen järjestöjen kanssa. Tässä selvityksessä ei ole otettu kantaa liikuntapaikkarakentamiseen. 3
2 YLEISKUVAA KÄRKÖLÄN KUNNASTA 2.1 Sijainti Kärkölän kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Matkaa Lahdesta on noin 25 km Riihimäen suuntaan. Helsingistä on Kärkölään matkaa noin 90 km. Kunnanvirasto ja keskeiset liikuntapaikat sijaitsevat Järvelässä. Kuntaa halkoo tie nro 54 Riihimäeltä Kärkölän kautta Lahteen. Teuronjoen melontareitti Hämeenkoskelta Kärkölään ja edelleen Mommilanjärvelle antaa koskineen, suvantoineen ja idyllisine maisemineen mainion mahdollisuuden virkistäytymiseen. 2.2 Luonto ja ympäristö Kärkölän luonnolle on ominaista vaihteleva maasto ja laajat viljelysalueet. Vesistöjä on verraten vä- hän. Upea Huovilanpuisto vehreine ympäristöineen lienee eräs eteläisen Suomen mielenkiintoisimmista kohteista. Kunnan kokonaispinta-ala on noin 259 km 2, josta vesistöä on kolme km 2 ja rantaviivaa 15 km. Kuntaa halkova Teuronjoki antaa lisämahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen. 2.3 Väestörakenne Kärkölän väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 4 887 henkilöä. Väestöstä noin 2 500 henkilöä asuu kunnan keskustaajamassa, Järvelässä. 2.4 Elinkeinorakenne Kärkölän työvoima 31. 12. 2007 oli yhteensä 2 395 henkilöä. Kunnassa oli työpaikkoja vuoden 2005 tilastojen mukaan yhteensä 2 159. Palvelujen osuus on ollut 36,3 %, jalostus 52,2 %, maa- ja metsätalouden 8,9 % ja muiden 2,6 %. 2.5 Koulutus Kärkölän kunnassa toimii kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Oppilaita on alakoulussa 338, yläkoulussa 185 ja lukiossa 82. Lisäksi kunnassa toimii Wellamo-opisto järjestäen elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri aineissa muun muassa liikunnassa ja tanssitaiteessa. Näiden aineiden osuus oli 23 %, eli noin 450 opetustuntia opiston Kärkölässä järjestämästä kokonaistuntimäärästä (1 956 tuntia). Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste 2030 0 6-vuotiaat 7,3 362 469 327 314 7 14-vuotiaat 10,3 512 778 472 475 15 64-vuotiaat 65,8 3273 4277 3001 2880 65 74-vuotiaat 8,7 433 844 813 741 75 84-vuotiaat 5,7 287 562 383 613 85-vuotiaat 2,2 107 218 114 171 ja sitä vanhemmat Yhteensä 100 4974 7148 5110 5194 2.3 Väestön ikärakenne 31. 12. 2005 (Suomen Kuntaliitto). 4
3 KÄRKÖLÄN LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Hallinto Liikuntatoiminta jakautuu käytännössä kahteen osaan. Liikuntapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa tekninen toimi. Kunnanhallituksen taholta ohjeistetaan avustusten jakoperusteet ja huolehditaan niiden jaosta. Näin ollen myös kaksi tahoa päättää liikunta-asioista eli tekninen lautakunta ja kunnanhallitus. Liikunta-asioiden osalta esittely kuuluu kunnanjohtajalle ja teknisessä toimessa esittelijänä on kunnaninsinööri. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimessa ei ole henkilökuntaa. Hallinnolliset tehtävät hoidetaan keskustoimiston kautta ja tarvittava liikuntapaikkojen hoitohenkilöstö ohjataan kohteisiin teknisen toimen taholta. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset Liikuntatoimessa ei ole hallintoon eikä henkilökuntaan liittyviä menoja. Liikuntajärjestöjen toimintaavustukset (10 000 euroa) on sisällytetty sivistystoimen talousarvioon ja liikuntapaikkojen kunnossapitomäärärahat (26 000 euroa) sekä kunnossapitohenkilöstön palkkamenot on huomioitu teknisen toimen määrärahoissa. 3.4 Seuratoiminta Kärkölän kunnassa toimivat liikuntajärjestöt: Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Järvelän Jänne Koripallo, moottoriurheilu, 40 kuntoliikunta Järvelän Jäppärä ry Jääkiekko, jalkapallo, salibandy, 136 kaukalopallo, rullaluistelu Kärkölän Kisa-Veikot Ampumaurheilu: ampumahiihto, 550 hiihto, yleisurheilu, suunnistus, kuntoliikunta, monipuolinen varhaisnuorisotyö Kärkölän Tennisseura Tennis 30 Lappilan Nousu ry Lentopallo, beach volley, 150 kuntokaukalopallo Lappilan Nuorisoseura Tanssi, kuntoliikunta, 108 tapahtumien järjestäminen Teuronjoen Latu Luonnossa tapahtuva liikunta, 708 kurssi- ja koulutustoiminta Riemukaari ry Petanque 20 3.5 Muut toimijat Liikunta- ja latujärjestöjen lisäksi liikuntatoimintaa järjestää Wellamo-opisto. Muita toimijoita ovat koulut, työpaikat, liikelaitokset ja kyläyhdistykset. 3.6 Liikuntapaikat Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Tässä selvityksessä ei ole otettu kantaa liikuntapaikkojen nykykuntoon, eikä liikuntapaikkarakentamiseen. Kärkölässä on koulujen liikuntapaikat huomioiden kaikkiaan 18 liikuntapaikkakokonaisuutta. 5
6 Järvelässä on seuraavat liikuntapaikat: Vuokkoharjun koulun sisäliikuntasalin (n. 13 x 24 m) lisäksi koulun piha-alueella hiekkakenttä, vapaaluistelualue ja hiihtolatu. Opintien koulun liikuntasali (n. 14 x 31 m). Uimahalli (kaksi allasvaihtoehtoa). Urheilukenttä suorituspaikkoineen. Ampumahiihtostadion (Kärkölän Kisa-Veikot). Ampumarata ruutiaseille (pienoiskivääri, vapaapistooli, haulikkorata ja kiväärirata) sekä sisäampumarata ilma-aseille. Kaksi valaistua kuntorataa (3,85 km ja 3,33 km). Jääkiekkokaukalo (kaksi massakenttää, lentopallokenttä, pukuhuoneet ja vapaaluistelualue) K47-hyppyrimäki. Kuntosali (Kärkölän Voimailijat). Lisäksi on mahdollisuudet petanquen, katukoriksen, tenniksen ja salibandyn pelaamiseen. Kirkonkylässä on koulun liikuntasali (n.10 x 20 m), hiekkapintainen pallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, jääkiekkokaukalo sekä vapaaluistelualue sekä valaistu noin kolmen kilometrin mittainen kuntorata. Myös Teuronjoen melontareitin taukopaikka (kota, laavu ja tulipaikka) ovat kirkonkylän lähialueella. Lappilassa on urheilukenttä, jossa muun muassa murskepintainen 300 metrin juoksurata, hiekkapintainen pallokenttä ja lentopallokenttä. Talvella on käytössä jääkiekkokaukalo, koulun noin kolmen kilometrin hiihtolatu sekä hiihtomaa ja kaksi suunnistusaluetta. Lisäksi eri puolilla Kärkölää on useita suunnistusalueita, retkeilyreittiverkostot, lentopallokenttiä sekä kaksi uimapaikkaa. Myös Teuronjoki tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet. 3.7 Talkootyön arvo liikuntatoimessa Talkootyöstä maksettiin vuonna 2007 kuudelle eri järjestölle yhteensä 4 572 euroa. 3.8 Liikuntatoimen käyttömenot Liikuntatoimen käyttömenot olivat Kärkölässä vuonna 2007 yhteensä 408 863 euroa, josta uimahallin osuus 279 290 euroa. Tuloja kertyi 47 900 euroa, joten nettomenoksi jää 360 963 euroa. Liikuntatoimen valtionosuus on 10,80 euroa/ asukas, josta kunnalle myönnettävä osuus on 30 %. Kärkölässä liikuntatoimen valtionosuus vuonna 2007 oli 15 955 euroa. 3.9 Seuratoiminnan tukeminen/ avustukset Sivistyslautakunta jakoi vuonna 2007 toiminta-avustusta liikuntajärjestöille 12 000 euroa. Vuodelle 2008 avustusmääräraha on 12 000 euroa. Avustuksen piiriin kuului vuonna 2007 kahdeksan seuraa. 3.10 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Kunta on sopinut paikallisten järjestöjen kanssa kunnanmestaruuskilpailujen ja muiden liikuntatapahtumien järjestämisestä. Kunta maksaa tapahtumien ilmoituskulut sekä huolehtii palkinnoista. Kärkölän kunta ylläpitää uimahallia, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus virkistäytyä. Uimahallin kävijämäärä vuonna 2007 oli 25 284. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 3 227 käyntiä. Uimahallin työllistävä vaikutus oli 3,25 henkilötyövuotta. Wellamo-opisto järjestää erilaisia liikuntaryhmiä (muun muassa liikunta ja tanssitaide) eri puolilla Kärkölää. 3.11 Kuntayhteistyö/ liikkumislähetekäytäntö Kärkölä on alustavasti suunnitellut liikuntatoimen yhteistyötä muun muassa Hollolan ja Hämeenkosken kuntien kanssa. Tällä laajemmalla kokonaisuudella saattaisi olla myönteinen vaikutus Kärkölän liikuntapaikkojen hoidossa ja liikuntatoimen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Asiaa kannattaa jatkossa edelleen kehittää ja miettiä eri vaihtoehtoja. Toisaalta Kärkölän kokoisessa (asukkaita noin 5 000) kunnassa pitäisi olla henkilö, jonka vastuulla on liikuntatoimen hoitaminen ja kehittäminen. Tähän kuuluu myös KKI-toiminnan ja terveysliikunnan eri vaihtoehtojen organisointi, seurojen avustaminen ja ohjaajakoulutuksen järjestäminen yhteistoiminnassa Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. 4.1 Yleistä Olosuhteiden luominen ja kehittäminen monipuoliselle liikunnalle. Seuratoiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden
4 LIIKUNTATOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT turvaaminen. Luontomatkailun kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Terveysliikunnan työryhmän toiminnan ylläpitäminen terveysliikunnan ja erityisliikunnan kehittämiseksi. Seudullisen yhteistyön kehittäminen. Liikuntatoimintaan liittyvän koulutuksen järjestäminen yhteistyössä alueellisen organisaation kanssa. Ylikunnallisten ja poikkihallinnollisten liikuntapalveluiden organisointi. muiden toimijoiden kanssa. Edellä kohdissa 1 3 käsiteltyjen Kärkölän liikuntatointa käsittelevien asioiden johdosta voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä: 4.2 Toimenpiteet Seuratoiminnan ja koululiikunnan tukeminen sekä kehittäminen huomioiden paikalliset olosuhteet. Kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen yhteistyössä 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI Kuntayhteistyön käynnistäminen liikuntatoimen kehittämiseksi naapurikuntien (Hollola ja Hämeenkoski) kanssa. Kannattaa myös miettiä liikunnanohjaajan viran/ toimen täyttämistä (vrt. väestön ikärakenne ja muun muassa terveysliikunnan sekä nuorisotyön välttämättömyys, monipuolinen järjestötoiminta). Väestön ikärakenteen huomioiminen kunnan liikuntatoimessa (terveysliikunta). Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Seurojen ohjaajakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Muodostetaan kuntaan esimerkiksi KKI (Kunnossa Kaiken Ikää) -työryhmä, jossa on edustettuna henki- lö sivistys- ja terveystoimesta (työterveyshuolto) sekä järjestöistä ja työpaikoilta 2 3 henkilöä kummastakin. Liikuntatoimen kehittämisseminaarin järjestäminen, jossa on mukana sivistystoimen vastuuhenkilö, luottamusmiehiä sekä liikuntajärjestöjen edustajat teknisen toimen vastuun tarkistaminen liikuntapaikkojen hoidossa (kuntalaisten yhteydenotot asioiden hoidossa). Kyläkeskusten liikuntamahdollisuuksien huomioiminen ja kehittäminen (väestöennuste). 7