Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No 2-2005 Kuluttaja- ja velkaneuvonta - Vaasan Vesi 90 vuotta - Sorakatu - Öjberget
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Henkilöstöpäällikkö Juha Suikkanen Maaliskuu 2005 Henkilöstöpalvelut 30 vuotta Tervehdys! Töitä tehdään taas uuden sopimuskauden sisällä. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on kestoltaan varsin pitkä, yli kaksi ja puoli vuotta. Kustannustasoltaan ratkaisu on sopimusalasta riippuen desta on jo päästävä eroon. Päätoimittaja Ville Rintamäki 6,3 7,9 %. Kaikilla sopimusaloilla on nyt työrauha turvattu ja palvelussuhteen ehdot sovittu 30.9.2007 asti. Sopimuskorotusten lisäksi kunnissa on käytössä vuoteen 2007 asti palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman palkkaerät, joilla korjataan tehtäväkohtaisissa palkoissa olevia vääristymiä sekä palkitaan hyvistä työtuloksista. Kehittämisohjelman tarkoituksena on sekä turvata palkkojen kilpailukyky yksityiseen ja valtioon verrattuna että turvata pätevän henkilöstön saatavuus tulevina vuosina. Yleinen palkkojen kehittämisohjelma ei yksinään riitä. Tarvitsemme paikalliset olot huomioivaa kannustavaa ja motivoivaa palkitsemista. Työn alla oleva palkka- ja palkitsemisstrategia nostaa esiin palkitsemisen kokonaisuuden, johon kuuluu palkan lisäksi mm. mahdollisuus osaamisen kehittämiseen, palaute, esimieheltä saatu arvostus, työsuhteen pysyvyys, työajan järjestelyt, työkierto. Strategiassa nostetaan keskeiseksi asiaksi hyvistä työtuloksista palkitsemisen yksilö, tiimi ja työyksikkötasolla. Esimiestyön haasteena palkitsemisessakin on ottaa huomioon yksilöllisyys ja tavoitteellisuus. Yksilö ja tiimipalkitsemiseen soveltuu henkilökohtainen lisä, joka on käytössä lähes kaikilla sopimusaloilla. KVTES puolella lisä otettiin käyttöön laajasti viime vuoden syyskuussa. Asia on uusi, joten kehittämisen varaa vielä on. Toivon saavani palautetta kehittämisen tueksi. Jakoperiaatteista sanoisin sen, että jos rahaa on käytössä 100 euroa, jaetaan mieluummin kahdelle työntekijälle 50 euroa kuin kahdellekymmenelle 5 euroa. Perinteisestä tasajakomallista ja keskinäisestä kateu- Työyksikkötasolla hyvistä saavutuksista palkitaan tulospalkkioilla. Tulopalkkioiden kehittämiseen ja sen piirissä olevan henkilöstön lisäämiseen tullaan myös keskittymään tulevina vuosina. Palkka- ja palkitsemisstrategian lisäksi vuosi sitten valmistuneeseen henkilöstöstrategiaan kirjattiin tehtäväksi rekrytointiohjelma, ikäohjelma ja työturvallisuusstrategia. Edellä mainitut ohjelmat/strategiat valmistuvat tämän kevään aikana. Kaikista niistä tulemme kertomaan teille myöhemmin. Työn iloa sekä hyvää kevättä toivottaen Juha Suikkanen SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Jouko Paaso 4 Kuluttaja- ja velkaneuvonta 6 Vaasan Vesi täyttää 90 vuotta 8 Sorakatu ei ole vain miesten valtakunta 10 Öjberget esittäytyy 11 Öjbergets naturstig - ett uppskattat utfärdsmål 12 Rasismin vastainen lyhytelokuvaprojekti Nuorten kulttuuritalo Kultsassa 13 Kortfilmsprojekt mot rasism i Undomarnas kulturhus Kultsa 14 Morogoro-muistoja 15 Koulujen opetussuunnitelmat uudistuvat 16 Lähde mukaan Vireä Vaasa - työmatkaliikuntatempaukseen! 17 Henkilöstökoulutus 18 Työterveys tiedottaa 18 Ilmoituksia 19 Varo! -turvaliivejä päivähoitolapsille 19 Ilmoituksia / kiitoksia Kannen kuva: Anne Kytölä Linnunpönttöjen valmistusta Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, 65101 VAASA Puh./tel. 325 1110 Fax 325 1124 merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 26. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282 Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 19 Följande tidning utkommer vecka 19. Viimeinen aineistonjättöpäivä 26.4. Sista inlämningsdagen för materialet är 26.4. Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahlskog Marjo, terveysvirasto Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kouhi Tuulikki, Vaasa-opisto Koukku Arja, kirjasto Leppäkorpi Minna, TNJ:n pääluottamusmies Mäki Tero, Pohjanmaan pelastuslaitos Koski Marjukka, kulttuurivirasto Suksi Iiro, Vaasan ammattiopisto Teppo Tarja, Vaasan Vesi Tuomaala Raija, kasvatus- ja opetusvirasto VERKKOTUULI n:o 1-2005 on ilmestynyt 1.3.2005 henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: http://intranet.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai http://intranet.vaasa.fi/vaasaintra/ Sisältö: - Vaasa 400-juhlavuosi - Jubileumsåret Vasa 400 - Kunta-alan uudet sopimukset voimaan - Welmeri kaikkien käyttöön - Esteettömyysseminaari 17.3.2005 - Waasa Card - Uudelleensijoitusten rahoitusasioissa uusi käytäntö - Korkeakoulututkinnon suorittamisesta 3 pv vapaata - Yhteistoiminnasta ja sopimuksen muutoksesta 2
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 KUVA JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Jouko Paaso kaipaa Vaasanseudulle enemmän yhteistyökykyä ja kehittämisen henkeä Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorina 1.7.2004 aloittanut tekniikan tohtori Jouko Paaso on urheilumiehiä. Jo nuorena poikana hän juoksi pitkin Iin metsiä kartan ja kompassin kanssa. Urheiluseura oli Iin Urheilijat, josta sitten kehittyi Iisu, joka suunnistuspiireissä on hyvin tunnettu. Hän oli perustamassa seuraa ja suunnisti siinä 20 vuotta. Suunnistustaidoista ja kovasta kunnosta on varmasti hyötyä myös nykyisessä työssä. Miten olet perheinesi kotiutunut Vaasaan? - Aivan hyvin. Vaimolleni Vaasa oli ennestään tuttu paikka, sillä hän on syntyisin Laihialta ja käynyt koulua Vaasassa. Asumme Gerbyssä omakotitalossa. Olemme viihtyneet siellä hyvin. Pidämme sitä perheelliselle Vaasan viihtyisimpänä paikkana asua. Ympäristö on metsäinen, pääsee hyvin lenkille ja keskustaankaan ei ole kovin pitkä matka. - Meillä on neljä lasta. Kaksi vanhinta lasta, Tuomas ja Sanna, opiskelevat Oulun yliopistossa, toinen tietotekniikkaa ja toinen lääketiedettä. Yläasteikäiset Samuli ja Elina asuvat vielä kotona. Samuli pääsi Vaasan Mailan pesäpallojoukkueeseen. Harjoituksia on vähintään neljät viikossa. Elina on myös mukana pesäpallossa. Molemmat tytöt harrastavat musiikkia. Elina soittaa viulua ja pianoa, Sanna huilua ja pianoa. Vaimoni Leena on Vaasan ammattikorkeakoulussa opettajana ja viimeistelee gradua digitaalisesta mediasta Oulun yliopistoon. Ovatko Vaasan maastot jo tulleet tutuiksi? - Kävin minä jo syksyllä muutaman kerran noita kivikoita koluamassa, olemme myös liittyneet Vaasan Suunnistajiin. Missään muualla koko Suomenmaassa ei ole yhtä kivisiä maastoja kuin täällä. Hyvä puoli niissä on, että tällainen maasto on vaativaa suunnistaa. Laihialle ja Ylistaroon päin mentäessä maastot paranevat huomattavasti. Paremmat suunnistusmaastot näillä seuduilla on kuin mitä oli Oulun - Raahen seutuvilla, josta muutimme tänne. Harrastamme suunnistusta vaimoni kanssa yhdessä. Olen 35 vuotta suunnistanut, enkä halua mitään juoksuratoja juosta, kun juoksukuntokaan ei enää ole niin hyvä kuin nuorempana. - Koko perhe pelaa golfia kesällä ja talvella harrastamme vaimon kanssa innokkaasti hiihtoa. Keskivertovaasalaisiin verrattuna olemme siinä kai aika ammattilaisia. Täällä ihmiset näyttävät hiihdossa olevan enemmän harrastelija-kuntoilijoita. Vaasassa on niin vähän lunta, että he eivät ole varmaankaan niin tottuneita hiihtämiseen kuin me. Seutukunnan parhaat ladut ovat Vöyrillä, Sulvallakin ne ovat hyvät. Öjberget olisi hyvä, tavalliselle kuntoilijalle ehkä liiankin vaativa, mutta siellä ladut saatiin kuntoon valitettavan myöhään. - Meillä on ollut kriteerinä, että harrastukset ovat perheen yhteisiä harrastuksia. Rastiviikoille osallistumme koko perhe. Kun kaikki lapset asuivat kotona, meillä oli tilaauto ja kävimme rastiviikoilla Skotlannissa asti. Suunnistus on tosi hyvä perheharrastus. Sitä pystyvät harrastamaan kaikenikäiset. - Rotaritoiminnassa olen myös mukana, kuulun Vaasa Botnia - rotareihin. Mitä hyvää ja mitä kehitettävää tuoreet silmäparit näkevät Vaasassa? - Ainakin yhteistyökyvyssä olisi parannettavaa. Se varmaan johtuu tästä pohjalaisesta mentaliteetista. Tullaan niin hyvin omillaan toimeen, ettei tarvitse pyytää toiselta apua eikä tarvitse auttaa. Ilmeisesti Vaasan alue on aina ollut kohtuullisen vaurasta aluetta. Täällä ei ole ollut pakko verkostoitua. Kaksikielisyys vielä lisää monimutkaisuutta. Sanotaan, että kaksikielisyys on rikkaus ja niinhän se sinänsä onkin. Kuitenkin, kun asioita yritetään kehittää, ja ne jo muutenkin ovat tarpeeksi monimutkaisia erityyppisten organisaatioiden välillä, ja siihen tulee lisäksi kieli, joka usein nousee kaiken yläpuolelle, itse asia ei välttämättä edisty mihinkään. Vaikka kaikilla olisi hyvää haluakin tehdä jotain, se ei vain edisty. - Osaamisen kehittämisessä, joka minulle on aina ollut tärkeää, täällä on selvästi nähtävissä, että yrityspuolella isoissa yrityksissä on paljon osaamisen kehittämisaktiviteettiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa kehitetään. Sitten on erikseen korkeakoulukonsortio, jossa on kehitetty hyvä yhteistyömalli. Nämä pitäisi saada toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen alueen muiden toimijoiden, Pohjanmaan liiton, VASEKin, Vaasan kaupungin ja ympäristökuntien kanssa. Minun on helppo hakea vertailukohtaa Oulun seudusta. Siellä on ns. klusteritoiminta todella pitkällä. Siellä eri organisaatiot, yliopisto, lehdet, yritykset, aluekehittäjät, toimivat kaikki yhdessä yhteisissä ohjelmissa. On saatu valtava kehittämisaktiviteetti aikaan. Täällä voitaisiin pyrkiä samantyyppiseen yksituumaisuuteen. Sinänsä, kun ihmisiä tapaa, he ovat positiivisia. Ehkä he vähän liian suorasukaisesti sanovat asioita, mutta ei heillä mitään kehittämistä vastaan ole. Yhdessä toimiminen vain ei oikein onnistu. Suomenkielisellä alueella asuneena, miten koet Vaasan kaksikielisyyden? - Koen kaksikielisyyden sinänsä ihan positiivisena, mutta sitä, että se monesti monimutkaistaa kehittämisasioita, pidän huonona. Pitäisi pystyä katsomaan kehittämisasiaa objektiivisesti ja niin, että kieliasiaa ei heti ensimmäisenä vedettäisi esiin. Ympäristökunnille kieli tun-... jatkuu sivulla 17 3
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Kuluttaja- ja velkaneuvonnasta neuvontaa kuluttajaasioissa ja apua velkaongelmiin Vaasan kaupunki vastaa talous- ja velkaneuvontapalveluiden sekä kuluttajaneuvontapalveluiden tuottamisesta Vaasan seudulla. Talous- ja velkaneuvonta antaa tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta sekä avustaa ylivelkaantuneita yksityishenkilöitä. Avustaminen tarkoittaa yleensä sovintoneuvotteluita velkojien kanssa ja velkajärjestelyasioiden hoitamista. Kuluttajaneuvojalta voi pyytää apua, jos kuluttaja-asiassa jokin on mennyt vikaan, kysellä ohjeita ennen kauppaa tai hakea ilmaisen oppaan vaikkapa käytetyn auton ostamiseen. Sekä kuluttaja- että velkaneuvonta on asiakkaille maksutonta. Vuoden 2004 alusta Vaasan kaupungilla on toiminut 2,5 velkaneuvojaa ja 1,5 kuluttajaneuvojaa. Velkaneuvonnassa toimii kokopäiväisesti Marika Niittykoski ja Ann Christine Levlin sekä puolipäiväisesti Pia Kalliosaari. Hän toimii puolipäiväisesti myös kuluttajaneuvonnassa. Kokopäiväisenä kuluttajaneuvojana toimii Anna-Lena Bernas. Talous- ja velkaneuvonta Velkaneuvonnassa autetaan yksityishenkilöitä, ei siis yrityksiä eikä yhteisöjä. Toiminta painottuu velkajärjestelyiden tekemiseen sekä vapaaehtoisesti että käräjäoikeuden kautta. Velkaneuvoja laatii velkojille yleensä viiden vuoden ohjelman, jota noudattamalla velallinen vapautuu veloistaan. Vuonna 2004 Vaasanseudun velkaneuvonnassa, joka käsittää Vaasan lisäksi Isonkyrön, Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren, Närpiön, Oravaisten, Vähäkyrön ja Vöyrin kunnat, asiakkaiden määrä oli 360. Velkaongelmia aiheuttavat mm. takaukset, epäonnistunut yritystoiminta, työttömyys, sairastuminen, avioero ja nuoruuden huolimaton rahankäyttö. Velkaneuvonnan ja avun lisäksi velkaneuvojat antavat ennaltaehkäisevää talousneuvontaa mm. luennoimalla. Monipuolista ja vaativaa työtä - Velkaneuvojan työssä velkajärjestelylaki on kaiken lähtökohta. Työ edellyttää monipuolista osaamista, tulee tuntea velkajärjestely-, perintä-, ulosotto-, perhe- ja perintöoikeutta ja sopimusjuridiikkaa. Lisäksi tulee ymmärtää sosiaalilainsäädäntöä ja edellytyksiä hakea sosiaalietuuksia ja tilinpäätöstietojakin tulee osata lukea, koska elinkeinonharjoittajia käy asiakkaana, johtava velkaneuvoja Marika Niittykoski kertoi. Velkaneuvojalla tulee olla halu auttaa. Ihmisten raha-asioihin liittyy paljon muutakin; on konkurssia, terveydellisiä ongelmia, perheongelmia. Ehkä ei ole hyväksi, että on liian herkkä. Työkokemuksen myötä kyllä harjaantuu, että ei mieti liikaa asiakkaiden asioita. Pyrkii siihen, että järjestellään velat. - Ei se ole pieni asia, jos velkaneuvoja saa asiakkaan kanssa hänen taloutensa tasapainoon. Muut Työpöytänsä ääressä istumassa Marika Niittykoski, pöydän takana istuu Pia Kalliosaari, hänen takanaan seisovat Anna-Lena Bernas ja Ann Christine Levlin. tahot auttavat muissa ongelmissa, Marika totesi. Matemaatikko ei tarvitse olla, mutta paljon joutuu olemaan numeroidenkin kanssa tekemisissä. Luotettavuus ja huolellisuus ovat tärkeitä. Asiakkaan ja velkaneuvojan välille pitää saada syntymään luottamus. Se on kaiken yhteistyön pohja. Neuvoissaan pitää olla erittäin huolellinen, onhan ihmisen oikeusturvasta kysymys. - Pyrimme velkajärjestelyissä velallisen kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, tietenkin lain, käytännön ja moraalin huomioiden. Järjestelyjen pitää olla kaikkien kannalta kohtuullisia. Työssä jaksamisessa keskustelu työkavereiden kanssa on tärkeää. Paras palkinto työstä on, kun asiakas pääsee velkaongelmasta eroon. - Se on pitkä tie. Kun vapaaehtoinen sopimus tai virallinen, käräjäoikeuden kautta tapahtuva velkajärjestely on saatu, maksuaika kestää yleensä viisi vuotta. Tuona aikana voi tapahtua paljon muutoksia, jolloin velkaneuvojan apua jälleen voidaan tarvita. Tulot ovat voineet nousta ja joutuu maksamaan lisää tai laskea, jolloin maksuohjelmaa ei voida noudattaa mm. avioeron, lapsen syntymän, sairastumisen tai työttömyyden johdosta. - Työssä harjaantuu niin, että keskittyy vain siihen, mihin velkaneuvojan kuuluukin keskittyä eli talouden saamiseen tasapainoon. Ei pyrikään auttamaan asiakasta niillä alueilla, jotka eivät ole omia alueita. Läheisiä yhteistyökumppaneitamme ovat sosiaalivirasto ja seurakunnan diakoniatyö. Kahdentyyppisiä asiakkaita Velkaneuvonnassa käy karkeasti jaotellen kahdentyyppistä asiakaskuntaa: On asiakkaita, jotka osaavat pitää taloutensa tasapainossa, ts. suhteuttaa menot tuloihinsa, mutta on sattunut joku yllättävä olosuhteiden muutos, joka on kaa- 4
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 tanut kaiken. Sitten on niitä, joilla rahat eivät vain riitä. Ei osata säästää. Varsinkin nuorisolla rahan käyttötavoissa ja kulutustottumuksissa olisi opeteltavaa. Ikäjakauma on 18-vuotiaista hyvinkin iäkkäisiin ihmisiin. Asiakkaissa on entisiä yrittäjiä, joiden konkurssista on aikaa jopa 10-15 vuotta ja edelleen velat ovat olemassa. Löytyy takaajia, jotka sen vuoksi ovat joutuneet maksuvaikeuksiin tai henkilöitä, jotka ovat jääneet työttömäksi tai on tapahtunut joku muu yllättävä olosuhteiden muutos, kuten avioero tai sairastuminen ja velat ovat jääneet sen vuoksi hoitamatta. Ohjeita taloudenhoitoon: Pyri välttämään luotolla ostamista. Säästä ensin, osta vasta sitten. Monesti ajatellaan, että kyllä minä noin pienistä kuukausimaksuista selviän. Ei ajatella sitä, että kustannukset osamaksukaupoissa tai luotolla ostettaessa ovat huomattavasti suuremmat kuin käteisellä ostettaessa. Voi tulla jotain yllättävää, eikä sitten enää suoriudukaan niistä. Jos olet määräaikaisessa työsuhteessa, mitoita osamaksusopimuksesi niin, että se päättyy silloin, kun työsuhdekin päättyy, koska et ole varma sen jatkumisesta. Tasapainota menosi tulojen mukaan. Joudut ehkä priorisoimaan menoja tai ainakin vähentämään esim. kännykkäpuheluitasi. Vältä heräteostoja. Vertaile hintoja, osta ruokaa isompia määriä kerralla. Takaajaksi ryhtyessäsi varaudu siihen, että se voi tulla itselle maksettavaksi. Jos takaus on pakko antaa, mieluummin niin, että siinä on turvaava vakuus, kuten asuntolainassa asunto. Jos antaa takauksen yrityslainaan, siellä harvoin on omaisuutta, joka ensin voitaisiin realisoida. Kuluttajaneuvonta Kuluttajaneuvonta on kunnan lakisääteinen tehtävä. Sieltä saat tietoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi kuluttajana. Vaasan kaupunki huolehtii 11 kunnan, Vaasan, Isonkyrön, Jurvan, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren, Oravaisten, Vähäkyrön ja Vöyrin asukkaiden kuluttajaneuvonnasta. Asukkaita tällä alueella on yli 110 000. Käytännössä kuluttajaneuvonnan toiminta painottuu puhelimitse tapahtuvaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sovitteluun. Vuonna 2004 neuvonnan asiakasmäärä oli 1855 ja yhteydenottoja oli kaiken kaikkiaan 2309. Yhteydenottoja on ollut enemmän, koska sama asiakas saattaa ottaa useasti yhteyttä samasta asiasta. - Pääpaino työssämme on neuvoa, miten menetellä, jos kuluttaja-asiassa jokin on mennyt vikaan. Annamme myös tietoja ennen tavaroiden tai palvelujen hankintaa ja neuvoja sopimusten tekemisessä. Selvitämme ja sovittelemme kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä kiistaa. Autamme kaikissa kuluttamiseen liittyvissä kysymyksissä ja valituksen tekemisessä kuluttajavalituslautakuntaan. Se on nimenomaan henkilökohtaista neuvontaa, opastusta, ohjeita ja sovitteluapua. Konkreettisessa kuluttajariidassa annamme informaatiota myös elinkeinonharjoittajille. Osallistumme kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan ja tarjoamme luentoapua yhdistyksille, yrityksille ja kouluille. Pidämme yhteyttä tiedotusvälineisiin, annamme haastatteluja lehtiin ja taustamateriaalia juttujen tekemistä varten, kuluttajaneuvoja Anna-Lena Bernas kertoi. Kunnallinen kuluttajaneuvonta kattaa vain osan siitä, mitä ihmiset olettavat sen toimintaan kuuluvan. Kuluttajaneuvontaan otetaan yhteyttä kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, jotka eivät kuulu kuluttajaneuvonnan tehtäviin. Kahden kuluttajan tai kahden elinkeinonharjoittajan välisissä riidoissa ei myöskään anneta neuvoja. Näissä asioissa ohjaamme asiakasta ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Useimmin kysyttyä Kuluttajia askarruttavat eniten asunto- ja autokaupan virheisiin liittyvät kysymykset. Usein kysytään käytetyn asunnon kaupasta, mutta myös uusien asuntojen kaupoissa ja talopaketin hankinnassa esiintyy paljon erilaisia ongelmia. Kodinkoneista ja elektroniikasta tulee paljon kyselyjä. Kovassa nousussa ovat puhelimeen ja internetiin liittyvät ongelmat. Hyvää palvelua omalla äidinkielellä Vaasan seudun kuluttajaneuvonnassa kaksikielisyys on itsestään selvä asia, kuuluuhan alueeseen täysin suomenkielisiä ja täysin ruotsinkielisiä kuntia. - Meiltä asiakas saa varmasti palvelua omalla äidinkielellään. Tästä olemme saaneet paljon positiivista palautetta, Anna-Lena kertoi. Kuluttajaneuvojat tekevät arvokasta työtä työn arvostusta tulisi nostaa Lisätietoja: Neuvonta on pääosin juridisten kysymysten selvittelyä kuluttajan oikeuksista. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on olennainen osa ihmisten oikeusturvaa. Kuluttajariidoissahan voi olla kyse suurista taloudellisista intresseistä esimerkiksi asunto- ja autokaupoissa. Olipa ongelma suuri vai pieni, palvelemme kaikkia asiakkaita yhtä hyvin Työ on muuttunut vuosien varrella vaativammaksi. Kuluttajalainsäädäntö on laajentunut ja työssä tarvitaan yhä enemmän juridisten asioiden tietämystä. Asioiden hallitseminen vaatii jatkuvaa opiskelua. Kuluttajaneuvonnan tehtävien laajuuden ja markkinoiden nopean muutoksen vuoksi on välttämätöntä koko ajan seurata yhteiskuntaa, lainsäädäntöä ja muiden viranomaisten toimintaa. Työ on haasteellista. Pitää osata hahmottaa ongelma nopeasti asiakkaan kertomilla tiedoilla ja muodostaa kokonaiskuva tilanteesta. - Koen sen joskus ongelmallisena, koska oikean kokonaiskuvan saa yleensä vasta sitten, kun riidan toinenkin osapuoli on kertonut oman näkemyksensä, Anna-Lena totesi. Ongelmat ja tilanteet ovat usein tulkinnanvaraisia ja monimutkaisia. Aina ei ole olemassa varmaa ja selvää vastausta kuluttajan kysymyksiin. Kuluttajaneuvojalla ei ole päätösvaltaa asioissa. Hän voi ainoastaan antaa oman tulkintansa tai mielipiteensä asiasta. Ratkaisusuosituksen saa, jos vie asian kuluttajavalituslautakuntaan Helsinkiin. Anna-Lena puuttui myös jokaisen työntekijän kannalta tärkeään asiaan, työhyvinvointiin: - Tässä työssä erityisesti henkisen kuormittavuuden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää, koska kuluttajaneuvojan työvälineenä on hänen oma persoonansa ja tietonsa. Henkistä tukea saa meidän yksikössä työkavereilta. Ammatillista tukea saa kuluttajavalituslautakunnan ja kuluttajaviraston juristeilta, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Kuluttajaviraston nettisivuilta löytyy paljon informaatiota kuluttajan oikeuksista sekä tietoa eri aiheista. Sivulta löytyvät niin kuluttajaviraston tiedotteet kuin kuluttaja-asiamiehen laatimat ohjeetkin, www.kuluttajavirasto.fi. Kuluttajien vakuutustoimisto neuvoo ja auttaa kuluttajia vakuutusasioissa sekä ennen vakuutuksen ottamista että sen jälkeen, www.vakuutusneuvonta.fi. Pankkialan asiakasneuvontatoimisto palvelee pankkialan kuluttaja- ja pienyritysasiakkaita antamalla neuvoja pankkitoimintaan liittyvissä kysymyksissä, www.pankkiasiakas.net. Kuluttajavalituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia kuluttajaja asuntokauppariitoihin. Lautakunnan nettisivuille on koottu merkittävimmät ratkaisut, jotka ovat pääosin täysistuntopäätöksiä, www.kuluttajavalituslautakunta.fi. 5
2/2005 Vaasan Vesi täyttää 90 vuotta Aprillipäivänä 1915 vietettiin Vaasan vesilaitoksen avajaisia ottamalla kauppatorin vesiposti käyttöön. Päivä oli merkittävä, sillä sitä oli edeltänyt vuosia, jopa vuosikymmeniä, kestänyt suunnittelu ja kiistely oikeasta vedenhankintaratkaisusta, sen tarpeellisuudesta ja tietenkin kustannuksista. Vaasasta tuli 14. kaupunki Suomessa, joka sai oman vesilaitoksen. Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella laitokset oli otettu käyttöön jo 1800-luvun lopulla. Seuraavina valmistuivat Oulun ja Turun laitokset 1902 ja 1903. Selvitykset Vaasan vesilaitoksen toteuttamiseksi aloitettiin jo 1901, joten ilman vuosikausien jahkailua päätöksenteossa laitoksemme olisi ollut kuudes maassamme. Ala oli varsin kansainvälinen siihen aikaan ja yhteyksiä ulkomaille oli paljon. Vaasan vedenhankintaratkaisuja selvitti ensin insinööri Richert Tukholmasta 1901-1903, insinööri Thiem Leipzigistä 1907- MERITUULI - HAVSVINDEN 1908 ja lopulta Thiemin kuoltua insinööri Prinz Berliinistä 1908 alkaen. Prinzin laatimien suunnitelmien pohjalta laitos lopulta toteutettiin vuosina 1913-1915. Suunnitelmat perustuivat Ampiaislaakson ja Grundfjärdenin pohjavesien hyödyntämiseen. Toteutetut vesilaitosrakenteet käsittivät 7 pohjavesikaivoa, konehuoneen, asuinrakennuksen ja varsinaisen vedenpuhdistuslaitoksen sekä vesitornin. Vesilaitokselta vesitornille rakennettiin 7,2 km:n päävesijohto ja sen lisäksi vesijohtoverkostoa 14,5 km. Samalla uusittiin kolmasosa vanhasta viemäriverkostosta, noin 8,4 km. Kaikki em. rakenteet valmistuivat käyttökuntoon keväällä 1915. Kertainvestointi oli nykyrahassa arvioituna 20-30 milj. euron luokkaa ja merkitsi kaupungin sen aikaisiin voimavaroihin suhteutettuna valtavaa voimainponnistusta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2004 Vaasan Veden kokonaisinvestoinnit olivat noin 3 milj.euroa. Huomattavimpia virstanpylväitä vesilaitoksen toiminnassa olivat 1929 aloitettu tekopohjaveden valmistus Pilvi- ja Kivilampien vesistä ja 1952 aloitettu lisäveden hankinta Kyrönjoesta. Kivi- ja Pilvilammet yhdistettiin vuonna 1931 toteutetulla vedenpinnan korotuk- Kauppatorin vesipostin avaus 1.4.1915. Rakenteilla oleva vesitorni. 6
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 sella yhtenäiseksi vesialtaaksi- Pilvilammeksi. Siitä lähtien Pilvilammen pintaa on korotettu vuoteen 1960 mennessä kaikkiaan neljä kertaa. 1980-luvulle tultaessa vesilaitos luopui kokonaan pohjaveden käytöstä, ja Pilvilammen merkitys Kyrönjoen veden laatuvaihteluiden mukaan toimivana laajana vesivarastona korostui. Vaasan talousveden laatu parani ratkaisevasti 1990-luvun alussa, jolloin Pilvilammen vesilaitokselle rakennettiin hidassuodatusaltaat puhdistusprosessin viimeistelyosaksi. Hidassuodatuksen kanssa lähes samanaikaisesti otettiin käyttöön Kyrönjoen pumppaamon ja Pilvilammen välissä olevassa Kalliolammessa tapahtuva raakaveden esipuhdistus. Saostamalla humuspitoisesta raakavedestä suuria määriä lietettä jo ennen veden johtamista Pilvilampeen voitiin Pilvilammesta otettavan raakaveden laatua parantaa oleellisesti. Pilvilammen puhdistusprosessin samalla tehostuessa hidassuodatuksen ansiosta oli vaikutus valmistettavan talousveden laatuun todella suuri. Vasa Vatten fyller 90 år Den första april 1915 firades invigningen av Vasa vattenverk genom att vattenposten vid salutorget togs i bruk. Det var en betydelsefull dag, för den hade föregåtts av flera års, till och med årtiondens planering och oenighet om vilken vattenanskaffningslösning som var den rätta, huruvida den behövdes och naturligtvis kostnaderna. Vasa blev Finlands 14 stad som fick ett eget vattenverk. I Helsingfors, Viborg och Tammerfors hade vattenverk tagits i bruk redan i slutet av 1800-talet. Därefter byggdes vattenverk i Uleåborg 1902 och Åbo 1903. Utredningar om att bygga ett vattenverk i Vasa hade inletts redan 1901, så om åratal av sölande i beslutsprocessen hade kunnat undvikas skulle vårt verk ha varit landets sjätte vattenverk. Vasa Vatten, som våren 2005 fyller 90 år, har en personal på 65 personer. Vattenverket producerar hushållsvatten av god kvalitet till 57000 vasabor och dessutom till hela Lillkyro kommun. Vattenledningsnätet är 360 km och avloppsledningsnätet 460 km. Verket renar allt avloppsvatten från Vasa och största delen av Korsholms avloppsvatten. Reningsverken och näten är i gott skick och de har bra driftsvärden och hög driftsäkerhet. Vattenkvaliteten tål en jämförelse med vilken stad som helst i landet, och avbrott i vattendistributionen är sällsynta. Vasa Vatten är ett vitalt affärsverk som hela tiden utvecklar sina tjänster. Vasa Vattens strategi och affärsverksamhetsplan blev färdig under våren 2004. I överensstämmelse med strategin utvecklar Vasa Vatten sina tjänster enligt en balanserad mätaruppsättning så att såväl kund-, personal- och processaspekten som den ekonomiska aspekten ges lika stor vikt. Härifrån blir det bra att fortsätta mot vår vision 2015 Vasa Vatten är en källa till stolthet för sina kunder. Till bemärkelsedagens ära arrangerar Vasa Vatten under april månad en liten utställning om sin 90-åriga verksamhet i sina verksamhetslokaler på Grusgatan. Ilkka Mikkola Vasa Vattens verkställande direktör Viemäriasiat ja jätevesien puhdistus Jätevesien puhdistus Vaasassa alkoi vuonna 1953 Hietalahden puhdistamon valmistuttua. Eri puolille kaupunkia rakennettiin sen jälkeen useita pieniä puhdistamoja. Påttin puhdistamon valmistuttua vuonna 1971 jätevesiä alettiin keskittää sinne puhdistettaviksi. Kesti kuitenkin 10 vuotta, vuoteen 1981, ennen kuin käytännössä kaikki Vaasan kaupungin ja osa Mustasaaren kunnan jätevesistä saatiin johdettua Påttille ja muut puhdistamot poistettua käytöstä. Organisaation kehitys Vesilaitos toimi liikelaitoksena alusta alkaen, mutta viemäriasiat, ja myöhemmin jätevedenpuhdistamot, olivat siitä täysin erillään osana kaupungin rakennusviraston laajaa tehtäväkenttää. Vuonna 1975 kaupungin vesi- ja viemärilaitostoiminnot koottiin yhteen perustamalla niitä varten tekniseen virastoon vesihuolto-osasto. Verkostotöitä ennenvanhaan. Vuonna 1992 vesihuolto-osastosta muodostettiin teknisen lautakunnan alainen kunnallinen liikelaitos, Vaasan kaupungin vesilaitos. Seuraava kehityksen vaihe oli Vaasan Veden perustaminen 1.1.2003. Siitä tuli oman johtokuntansa alai- nen liikelaitos. Tätä vaihetta kesti vain kaksi vuotta, sillä Vaasan Veden johtokunta lakkautettiin vuoden 2004 lopussa ja Vaasan Vesi yhdessä Vaasan Sataman ja Talotoimen kanssa siirtyi 1.1.2005 perustetun liikelaitosten lautakunnan alaisuuteen. Vaasan Vesi vuonna 2005 Tänä keväänä 90-vuotta täyttävän Vaasan Veden palveluksessa on 65 henkilöä. Laitos toimittaa hyvälaatuista talousvettä 57000 vaasalaisen lisäksi koko Vähänkyrön kunnalle. Vesijohtoverkkoa on 360km ja viemäriverkkoa 460km. Laitos puhdistaa kaikki Vaasan ja suurimman osan Mustasaaren jätevesistä. Puhdistuslaitokset ja verkostot ovat hyvässä kunnossa ja niiden toiminta-arvot ja toimintavarmuus ovat hyvät. Veden laatu kestää vertailun minkä kaupungin kanssa tahansa maassamme ja katkokset vedenjakelussa ovat harvinaisia. Vaasan Vesi toimii nuorekkaana liikelaitoksena ja kehittää jatkuvasti palveluitaan. Vaasan Veden strategia ja liiketaloussuunnitelma valmistui keväällä 2004. Strategiansa mukaisesta Vaasan Vesi kehittää palveluitaan tasapainoitetun mittariston hengessä siten, että niin asiakkaan, henkilöstön, prosessien kuin taloudenkin näkökulmille annetaan yhtä suuret painot. Tästä on hyvä jatkaa kohti vuoden 2015 visiotamme Vaasan Vesi on asiakkaidensa ylpeydenaihe. Merkkipäivänsä kunniaksi Vaasan Vesi pystyttää pienimuotoisen näyttelyn 90-vuotisen toimintansa taipaleelta toimitiloihinsa Sorakadulle huhtikuun ajaksi. Ilkka Mikkola Vaasan Veden toimitusjohtaja 7
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Teksti ja kuvat Anne Kytölä Sorakatu ei ole vain miesten valtakunta Monet luulevat, että Vaasan kaupungin tekninen alue Sorakadulla on miesten valtakunta, mutta tosiasiassa siellä työskentelee myös paljon naisia. Alueella tuotetaan monenlaisia palveluja kaupunkilaisille ja kaupungin eri yksiköille. Teknisen alueen portinpielessä on Sorakadun naisvaltaisin työpaikka: ympäristölaboratorion 17 työntekijästä vain yksi on mies. Mikko Kotimäki ottaa näytteet, joita laboratorion naiset sitten tutkivat ja analysoivat. Ympäristölaboratorio on toiminut Vaasassa jo sata vuotta. Limnologi Heli Alanne kertoo, että perustamiskirja tuli Venäjän tsaarilta. Perustamiskirjaa ei ole löytynyt, mutta ensimmäiset analyysitulokset ovat vuodelta 1906. Laboratorio toimi ennen kaupungin keskustassa, ensin hallintotalossa, sitten hallintotalon punaisissa piharakennuksissa. Vuonna 1978 laboratoriolle rakennettiin uudet tilat Klemettilään, Sorakadulle. Ympäristölaboratorio palvelee yksityisiä, yrityksiä ja yhteisöjä tekemällä erilaisia ympäristöön liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Laboratoriossa tutkitaan mm. elintarvike- ja vesinäytteitä. Helin tehtävä on koota tulokset raporteiksi. Hän kirjoittaa vuosittain yli tuhat tutkimustodistusta. Heli on erikoistunut meressä elävien pikkueläinten tutkimiseen. Eläinten esiintyminen kertoo tutkijalle paljon meren tilasta esimerkiksi Påttin ympäristön vesi on tänä päivänä hyvin puhdasta. Heli Alanne Sanni Rönkkö ja Terttu Laurila. Siivoaminen on omaisuuden hoitoa Vaasan kaupungin siivoustoimessa työskentelee noin 110 vakituista siivoojaa, jotka siivoavat kaupungin kiinteistöjä, kuten kouluja, nuorisotiloja, virastorakennuksia. Kohta 20 vuotta siivoustoimessa työskennellyt palveluesimies Sanni Rönkkö on 35 40 siivoojan esimies. Siivouksen arvostus on pikkuhiljaa noussut. Nykyään jo ymmärretään, että siivoaminen vaatii ammattitaitoa, Rönkkö iloitsee. Myös yhteistyö kaupungin muiden yksiköiden kanssa on lisääntynyt, ja siivous otetaan entistä useammin huomioon jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Rönkkö muistuttaa, että siivouksella on suurta taloudellista merkitystä. Kaupungilla on valtava omaisuus kiinni kiinteistöissään. Siivoaminen on tuon omaisuuden arvon ylläpitämistä. Metsäosasto hoitaa kaupungin metsiä Vaasan kaupunki omistaa yli 3 000 hehtaaria metsää. Metsistä hakataan vuosittain noin 10 000 kuutiota puuta. Metsäomaisuuden hoidosta vastaa metsäosasto. Hoidamme puiden kaadot myös kaupungin vuokratonteilta sekä tonteilta, joille ruvetaan rakentamaan, metsäesimies Timo Jousmäki kertoo. Kaupunkilaiset ovat hyvin selvillä siitä, ettei pihapuita saa ruveta kaatamaan omin luvin. Metsäosaston miehet tekivät viime vuonna 419 pihakatselmusta. Metsäosasto pitää huolta myös eläimistä. Timo Jousmäki katsoo, kun Kari Staf rakentaa linnunpönttöjä tiaisille (kts. kansikuva). Taloustutkinto työn ohessa Vaasan Veden taloussihteerillä Gull-Britt Wikillä on ollut kiireinen vuosi, sillä hän suorittaa työn ohessa taloushallinnon erikoisammattitutkintoa. Tutkinto on hyödyllinen, mutta aika paljon se on teettänyt iltatöitä, Gull-Britt Gull-Britt Wik Pirjo Hakola 8
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 naurahtaa. Haastattelu osuu kiireiseen aikaan, sillä Gull-Britt tekee juuri Vaasan Veden tilinpäätöstä. Liikelaitokseksi muuttuneen Vaasan Veden tilinpäätös tehdään nyt toista kertaa itse eikä kaupungin taloustoimessa. Taloustoimi kyllä auttaa tilinpäätöksen teossa, ja vuoden lopussa meidän tilinpäätös sitten liitetään kaupungin tilinpäätökseen. Vähästäkyröstä Vaasaan töihin Pirjo Hakola porhaltaa päivittäin töihin Sorakadulle Vähästäkyröstä. Hänestä työpaikka sijaitseekin oikein sopivassa paikassa, eikä työmatkaan mene kuin puoli tuntia suuntaansa. Viihdyn täällä todella hyvin, Pirjo kertoo. Hän hoitaa kuljetustoimiston henkilöstöasioita, ulkoisten laskujen maksatusta ja tuntipalkkalaisten palkanlaskentaa sekä ottaa vastaan kuljetustilauksia. Leena Kallio Hyötyliikuntaa työpaikalla Keskuskorjaamon laskutusta ja palkanlaskentaa hoitava kanslisti Leena Kallio saa joka päivä työpaikallaan terveellistä hyötyliikuntaa ihan viran puolesta. Hän kulkee vähintään kerran päivässä keskuskorjaamon ja kuljetustoimiston väliä papereita kuljetellen. Leenan työtila oli aiemmin keskuskorjaamossa, mutta vuodesta 1998 lähtien hän on istunut kuljetustoimistossa. Viihdyn täällä oikein hyvin, muiden naisten parissa. Varpu tilaa, myy ja hyllyttää Tyypillisiä työpäiviä ei olekaan, keskusvarastossa työskentelevä Varpu Vuorinen tuumaa. Asiakkaat tekevät jokaisesta työpäivästä erilaisen. Hän on viihtynyt kaupungin palveluksessa kohta 21 vuotta niistä 14 keskusvarastossa. Tilaan ja myyn, hyllytän ja järjestelen ja kaikkea siltä väliltä, Varpu kuvailee työnsä sisältöä. Asiakkaat eli kaupungin eri yksikköjen työntekijät ostavat tarvikkeita omalle työpaikalleen keskusvarastosta. Asiakkaat tulevat paikalle joko itse tai tilaavat ostoksensa sähköpostilla, puhelimella ja joskus vielä faksillakin. Puunpala muotoutuu ikkunankarmiksi Puutyöpajassa leijuu uuden, höylätyn puun hyvä tuoksu. Lattialla seisoo valmiina rivi kauniita, vaaleansinisiä naulakoita ja valkoinen hoitopöytä. Ne ovat lähdössä päiväkotiin. Puuseppä Pekka Rajaniemi ahertaa Merenkurkun koulun vanhan osan ikkunanpuitteiden parissa. Työ on alusta loppuun käsityötä. Pekka on ollut puutyöpajassa 26 vuotta. Hän on puutyöpajan viidestä työntekijästä nuorin ja huolissaan puutyöpajan tulevaisuudesta: Minäkin olen täyttänyt jo 50 vuotta. Tänne pitäisi pian saada nuoria oppimaan näitä töitä. Olen itsekin oppinut työn vanhoilta mestareilta. Varpu Vuorinen Pekka Rajaniemi Jäinen talvi lumista kalliimpi Tiemestari Ulf Berg pudistelee päätään talven keleille. Jatkuva säänvaihtelu vaikeuttaa teiden kunnossapitoa. Tämä tulee paljon kalliimmaksi kuin lumien auraus, Berg kertoo. Jäisille teille on jouduttu viemään jopa 600 kuutiota hiekkaa päivässä. Rankat vesisateet ovat huuhtoneet hiekat kohta mennessään, ja työ on pitänyt aloittaa alusta. Yksi kuormallinen soraa maksaa 140 euroa, ja siinä on vasta soran hinta, Berg päivittelee. Ulf Berg 9
2/2005 Öjberget esittäytyy MERITUULI - HAVSVINDEN KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Öjberget sijaitsee Söderfjärdenin ja Eteläisen Kaupunginselän välissä, n. 5 km Vaasan keskustasta etelään. Alueen pinta-ala on noin 280 ha. Se rajautuu eteläpuoleltaan Söderfjärdeniin ja Sulvantiehen, pohjoispuoleltaan Ådranin kapeaan laaksosyvänteeseen, länsipuoleltaan Sundomin kylään ja itäpuoleltaan Vaasan ja Mustasaaren rajaan. Metsäosaston miehet kunnostavat ja entistävät aluetta parhaillaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Työtä tehdään luonnon ja kulttuurimaiseman ehdoilla. - Tarkoituksemme on, että ihmiset löytäisivät Öjbergetin mahdollisuudet. Siellä on muutakin kuin laskettelurinteet, metsäesimies Timo Jousmäki sanoi. Drive In baari eläimille! Öjbergetissä on ollut niittyjä ja viljanviljelysalueita, jotka hoitamattomina ovat kasvaneet umpeen. Niitä on metsäosaston toimesta aukaistu ja aletaan käyttää yllättävään tarkoitukseen: Teemme niistä riistapeltoja. Kylvämme sinne raeheinää, kauraa, naurista... Metsän eläimet voivat tulla pelloille syömään. Alueelle laitetaan ruokinta-automaatteja ja nuolukiviä. Siitä tulee tuollainen Drive In baari eläimille! Timo visioi. Öjbergetissä on monia eläimiä; metsäjäniksiä, rusakoita, peuroja, jokunen hirvikin liikuskelee alueella. Puihin on rakennettu linnunpönttöjä oikein urakalla. Niiden uskotaan houkuttelevan paljon pikkulintuja pesimään. Pellot eivät ole aivan teiden varsilla ja soveltuvat eläinten ruokintaan varsin hyvin. Ruokintapeltoja ei tehdä metsästäjiä varten. Öjbergetissä ei saa metsästää. Tarkoitus on, että tavalliset luonnossa liikkujat voisivat nähdä eläimiä. Ruokintapeltojen avulla alue pysyy avonaisena, kuten osayleiskaava edellyttää ja maisema- ja luonnonsuojeluihmiset haluavat. Niistä on sekin hyöty, että nuoret taimikot säästyvät, kun eläimillä on muuta syötävää. Työt on aikataulutettu niin, että hiihtäjiä ja laskettelijoita ei häiritä. Työt hiihtolatujen ja rata-alueiden varsilla tehdään muina aikoina. Vanhoja soramonttualueita siistitään myös. Luontoon voi tutustua hiihtäen tai kävellen Yhteistyötä eri tahojen kanssa Kaikkien toimenpiteiden lähtökohtana on osayleiskaavasuunnitelma, joka sanelee, mihin tarkoitukseen mitäkin aluetta saa käyttää ja mitä siellä saa tehdä. Suojeltavista alueista on omat tarkat ohjeensa ja määräyksensä. Liikuntaviraston kanssa ollaan yhteistyössä. Tekemisistä tiedotetaan paikallisille asukkaille ja kotiseutuyhdistykselle. Alueen asukkaat, Sundomin kotiseutuyhdistys ja ympäristökeskus ovat innolla mukana alueen kehittämisessä ja suunnittelemassa perinnemaisemia. Öjgerget on mukana myös Söderfjärdenin kulttuurimaisemanhoitosuunnitelmassa. Metsätöitä tekemään on palkattu työttömiä sundomilaisia metsureita, jotka ovat täysiä ammattimiehiä ja tuntevat alueen entuudestaan. Haketuksen hoitaa Kivistön työllistämisporukka. Öjbergetin luontoon kannattaa lähteä tutustumaan. Alueelta löytyy mm. luonnonhistoriallisesti arvokkaita pirunpeltoja ja hiidenkirnu. Öjbergetillä kulkee luontopolku, joka nykyisellään on aika vaikeakulkuinen. Talvella, jos on vähänkään jäistä ja liukasta, luontopolulle ei ole menemistä. Pienten lasten ja vanhemman väen on muulloinkin siellä vaikea liikkua. Sitä tehdään nyt helppokulkuisemmaksi lisäämällä mm. pitkospuita, jotka myös säästävät luontoa kulumiselta. Kivikko, sammalikko ja jäkälä tallaantuvat herkästi paljaiksi. Luontopolun opasteet ovat todella hyvät. Niistä löytyy tietoa mm. merenpinnan korkeudesta eri aikoina. Ketä Öjbergetillä tapaa Öjbergillä liikkuu jo nyt monenlaista porukkaa; urheiluharrastajia, tähtien tutkijoita (tähtitorni suunnitteilla), luontoharrastajia, kivien tutkijoita, Museoviraston väkeä arkeologisia tutkimuksiaan tekemässä. Ehkä riistapeltojen myötä ilmaantuu myös luontokuvaajia. Latuverkostoa pitkin on helppoa ja turvallista kulkea silloinkin, kun hiihtokausi on ohi. Siellä on opasteet ja sitä pitkin pääsee monille alueille. Kaupungin metsäosaston Ralf Granlund, Dan Falk ja Tor-Leif Granlund tutkimassa Öjbergetin osayleiskaavan määräyksiä. 10
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 Öjbergets naturstig ett uppskattat utfärdsmål Öjbergets förnyade naturstig invigdes våren 2004 och den har blivit ett uppskattat utfärdsmål för skolor, föreningar, arbetsplatser och enskilda. Hela stigens längd är 2,5 km. Starten sker från en stor informationstavla invid Öjbergsstugan. Tavlan presenterar Öjberget och intilliggande Söderfjärden på fyra språk: svenska, finska, engelska och tyska. En lättare del av stigen kan nås från en liknande infotavla vid Markvägen Längs stigen finns 12 kontroller med information på svenska, finska och engelska. Kontrolltavlorna berättar om Öjbergets intressanta natur och historia. Stigen går t.ex. via Vasanejdens enda kända fyndplats från stenåldern. Dessutom bjuder stigen på en rastplats med bänkar och tavlor som anger höjden över havet. Stigens avslutande, trettonde kontroll finns i ett utsiktstorn uppe på slalombackens krön. Tornets högsta plattform ligger 65 m över havet med Vasanejdens bästa utsikt över meteoritkratern Söderfjärden, Sundom by och skärgård samt över Södra Stadsfjärden in mot Vasas centrum. Illustrerade panoramatavlor uppe i tornet vägleder besökarens öga till landmärken i bygden runtom. Ett informationshäfte finns i tre språkversioner: på svenska ÖJBERGETS NATURSTIG, på finska ÖJBERGETIN LUONTO- POLKU och på engelska THE NATURE TRAIL AT ÖJ- BERGET. Häftet handleder vandraren från Öjbergsmossen till jättegryta och djävulsåker på martallsbeklädd meteoritkraterkant vid Söderfjärden. Varje språkversion är på 40 sidor. Sundom bygdeförening säljer häftet för 3 euro. Infohäftet kan köpas på butiken i Sundom, bygdeföreningens kansli och vid Stora informationstavlan på Öjberget. Foto Matts Andersén. Vasa stads Medborgarinfo, Turistbyrå och Fritidsverk. Häftets innehåll finns även i svensk version på webben: www.sundom.fi Texterna på tavlor och i infohäftet är skrivna av Matts Andersén, Peter Edén och Ingvar Fagerholm och Liselott Nyström, som också gjort illustrationer och layout för tavlor och häfte. Sundom bygdeförening har via ett POMO+ och via ett ALMAprojekt förnyat naturstigen, byggt informationstavlor och ett utsiktstorn torn. Arbetet genomfördes i huvudsak under åren 2002-2004, till en betydande del som talkoarbete. Medaktörer i projektet var Center för lokal utveckling vid Åbo Akademi i Vasa, Fritidsverket i Vasa stad, Astronomiska föreningen Vasa Andromeda och Vasa miljöförening. I projektets styrgrupp ingick Matts Andersén, ordförande; Peter Edén, sekreterare och Krister Mellberg, Ulf Höglund, Johan Wadström och Antti Lahtinen eller Matti Pullola. Kostnaderna för ALMA-projektet steg till ca 50 000 euro. Bygdeföreningens andel var omkring 10 000 euro, varav hälften Utsikt över Söderfjärden för tornet på Öjberget. Nedan illustrerade orienteringstavlor. Foto Matts Andersén. var i form av talko, sammanlagt nära 500 timmar. Huvudfinansiärer var T&E-centralen och Vasa stad. Privat finansiering erhölls av Ålandsbanken och sparbanksstiftelsen Solf-Sundom. Under första säsongen vandrade omkring 1 500 personer längs naturstigen. Vid kontroll nr 9 invid stenåldersfyndplatsen finns en gästbok som innehåller namn från överraskande många olika länder. Vid stenålderfyndplatsen kommer Vasa arbis i under tiden 23-27.5. 2005 att ordna fortsatta arkeo- logiska utgrävningar under ledning av landskapsarkeolog Pentti Risla. Öjberget har blivit en omtyckt rekreationsmiljö åretom för unga och äldre från när och fjärran. När vinterns skidsäsong är över välkomnas nya vandrare på naturstigen! Matts Andersén ordförande för Sundom bygdeförening, e-post: matts.andersén@vaasa.fi 11
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Rasismin vastainen lyhytelokuvaprojekti Nuorten Kulttuuritalo Kultsassa Mitä on rasismi? Rasismi on laajalle levinnyttä kielteistä käyttäytymistä, jota esiintyy kaikissa yhteiskunnissa. Siitä on valitettavasti tullut arkipäivää eräissä maissa, sillä sitä ei aina edes huomaa. Rasismi tarkoittaa, että suhtaudutaan epäluuloisesti ja jopa halveksivasti ihmisiin, joilla on erilainen ulkonäkö ja kulttuuri. Lapsi ja nuori on aina utelias. He kyselevät paljon ja odottavat selkeitä ja uskottavia vastauksia. Lapsilla ja nuorilla on aikuisia paremmat mahdollisuudet ymmärtää, että ihminen ei synny rasistina, vaan kasvaa rasistiksi. Tässä joitakin ajatuksia johdannoksi siihen, miksi Vaasan nuoriso-osasto ja erityisesti Nuorten Kulttuuritalo on toista kertaa mukana YK:n rasismin vastaisen päivän kunniaksi järjestettävässä nuorten videokilpailussa Samaa maata. Huhti-toukokuussa 2004 aloitimme projektin valmistelutyöt. Mukaan lähti kolme yläastetta; Vöyrinkaupungin koulu, Merenkurkun koulu ja Variskan koulu sekä Svenska Yrkeshögskolan, Vaasan kaupunginteatteri ja Vaasan ammattiopisto. Varsinainen projekti lähti käyntiin syyskuussa 2004. Vaasan ammattiopiston opiskelijat opettajansa Mirja Tuomivirran johdolla järjestivät yhteistyössä nuoriso-ohjaaja Kati Oksasen kanssa Nuorten Kulttuuritalolla mukana oleville luokille rasismia ja ennakkoluuloja käsittelevän pajatyöskentelypäivän. Teemapäivän jälkeen alkoivat draamatyöskentelyyn pohjautuvat tunnit. Projektissa oli mukana kaikista koulusta yksi 7. luokka. Valitsimme projektin juuri seitsemäsluokkalaisille, joilla oli syksy alkanut uudessa koulussa, uusien oppilaiden kanssa. Ennakkoluuloihin ja rasismiin pohjautuva ryhmätyöskentely antaisi heille työkaluja ryhmääntyä, löytää me-henki luokasta. Oppilaiden ja opettajien kanssa tekemämme yhteistyö on ollut onnistunutta. Tunteja on siirrelty ja joustettu aikatauluissa, siitä kiitos opettajille. Draamatyöskentelystä vastasivat teatteri-ilmaisunohjaaja-opiskelijat. Heidän tutorinaan kentällä toimi ohjaaja Saana Lavaste. Jokaisen koulun omat teatteri-ilmaisunohjaajat suunnittelivat työskentelyn sisällön ja toteuttivat sen itsenäisesti ja erittäin onnistuneesti. Elokuvien kuvauksesta vastasi ensimmäisenä projektivuonna Vaasan ammattiopiston media-asistenttilinja. Toisena vuonna kuvauksista vastasi kolme eri tahoa, mm. Lyskan lukion valokuvauskerho. Tammikuussa 2005 elokuvat olivat valmiit ja oli juhlien aika. Järjestimme kaikkien projektissa mukana olleiden kunniaksi gaalaillan Vaasan kaupunginteatterin Julia-salissa. Illan juontajina toimivat ohjaaja Saana Lavaste ja kulttuurisihteeri Ari Sundberg. Teatterinaiset vastasivat gaalaillan loistavasta tarjoilusta. Kaikki kolme valmista elokuvaa katsottiin gaalaillassa, jonka jälkeen kaikki elokuvat lähtivät valtakunnalliseen kilpailuun Helsinkiin. Kilpailu järjestettiin Kulttuuriareena Gloriassa 20.03.2005. Vöyrinkaupungin koulun elokuva Piilotettu ylsi kolmen parhaan joukkoon. Toinen vuosi rasismin vastaista lyhytelokuvaprojektia on nyt takana ja voin sanoa yhteistyön olleen innostavaa ja kaikille osapuolille antoisaa. Positiivisista kokemuksista voimaa saaneina ja negatiivisista kokemuksista uutta oppineina lähdemme rakentamaan uutta projektikautta rasismin vastaiseen lyhytelokuvaan. Tavoitteena on saada mukaan kolme uutta koulua; Övningskola, Borgaregatan skola, Steinerkoulu ja tietenkin kolme mukana ollutta konkaria. Tutut yhteistyökumppanit ovat mukana edelleen, Vaasan kaupunginteatteri, Vaasan ammattiopisto, syksyn pajatyöskentelypäivä on jo sovittu, Svenska Yrkeshögskolan. Ilokseni kuulin, että teatteri-ilmaisunohjaaja -opiskelijat olivat keskustelleet opettajansa Birgitta Snickarsin kanssa mahdollisuuksista saada projekti merkityksi lukujärjestykseen päällekäisyyksien välttämiseksi. Vakiinnutamme siis paikkaamme Vaasan kaupungin nuorten kulttuurityön kentässä ja mikä sen hienompaa, onnistunutta projektia on aina ilo esitellä. Kiitos kaikille mukana olleille yhteistyökumppaneillemme!! Projektin koordinoija ja organisoija; nuoriso-ohjaaja Pia-Christine Montin 12
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 Kortfilmsprojekt mot rasism i Ungdomarnas kulturhus Kultsa Vad är rasism? Rasism är en allmänt utbredd negativ företeelse som förekommer i alla samhällen. Rasism har tyvärr blivit vardag i en del länder och den märks inte alltid. Rasism innebär att man förhåller sig misstänksamt och rentav föraktfullt till människor som har annorlunda utseende och en annan kultur. Barn och ungdomar är alltid nyfikna. De frågar mycket och förväntar sig tydliga och trovärdiga svar. Barn och ungdomar har bättre möjligheter än vuxna att förstå att människan inte föds till rasist, utan utvecklas till rasist. Nedan några tankar som inledning till varför ungdomsavdelningen och speciellt Ungdomarnas kulturhus i Vasa för andra gången deltar i ungdomarnas videotävling Samma land. Videotävlingen Samma land ordnas till ära för FN:s dag mot rasism. I april-maj 2004 inledde vi projektförberedelserna. Tre högstadier kom med i projektet: Vöyrinkaupungin koulu, Merenkurkun koulu och Variskan koulu också meddelade Svenska yrkeshögskolan, Vaasan kaupunginteatteri och Vasa yrkesinstitut. Det egentliga projektet inleddes i september 2004. Vasa yrkesinstituts studerande ordnade under ledning av sin lärare Mirja Tuomivirta och i samarbete med ungdomsledare Kati Oksanen vid Ungdomarnas kulturhus för de deltagande klasserna en verkstadsdag, där man behandlade ämnet rasism och fördomar. Efter temadagen inleddes de på dramaarbete baserade lektionerna. I projektet deltog från varje tidigare nämnd skola en sjundeklass. Vi valde projektet enkom för de sjundeklassister som på hösten hade börjat i en ny skola, bland nya elever. Arbete i grupp, där man tog upp fördomar och rasism gav dem verktyg att bilda grupper, hitta vi-andan i klassen. Vårt samarbete med eleverna och lärarna har utfallit väl. Lektioner har kunnat flyttas och i fråga om tidtabellerna har man varit flexibel, vilket vi får tacka lärarna för. För dramaarbetet svarade dramainstruktörsstuderandena. Deras tutor på fältet var regissör Saana Lavaste. Varje skolas egna dramainstruktörer planerade arbetets innehåll och genomförde det självständigt och mycket lyckat. Under det första året ansvarade Vasa yrkesinstituts medieassistentlinje för inspelningen av filmerna. Följande år var det tre olika parter som ansvarade för inspelningarna, bl.a. Vaasan lyseon lukios fotoklubb. I januari 2005 var filmerna färdiga och det var dags för fest. Vi ordnade till alla projektdeltagares ära en galakväll i Vaasan kaupunginteatteris Julia-sal. Kvällens programvärdar var regissör Saana Lavaste och kultursekreterare Ari Sundberg. Teatterinaiset svarade för den utmärkta serveringen under galakvällen. Vi såg de tre färdiga filmerna och därefter sändes de till den riksomfattande tävlingen i Helsingfors. Tävlingen ordnade på Kulturarenan Gloria 20.3.2005. Vöyrinkaupungin koulus film Piilotettu kom med bland de tre bästa. Det andra året av kortfilmsprojektet mot rasism är nu förbi och jag kan säga att samarbetet har varit inspirerande och givande för alla parter. Efter att ha fått krafter från de positiva erfarenheterna och efter att ha lärt oss nytt från de negativa erfarenheterna, börjar vi nu bygga upp ett nytt kortfilmsprojekt mot rasism. Avsikten är att få med tre nya skolor; Vasa Övningsskola, Borgaregatans skola, Steinerskolan och förstås de tre veteranerna som varit med tidigare. De bekanta samarbetsparterna är fortsättningsvis med, dvs. Vaasan kaupunginteatteri, Vasa yrkesinstitut höstens verkstadsdag har redan överenskommits - Svenska yrkeshögskolan. Jag hörde till min glädje att dramastuderandena hade diskuterat med sin lärare Birgitta Snickars om möjligheterna att få införa projektet i läsordningen för undvikande av överlappningar. Vi befäster alltså vår plats inom kulturarbetet för ungdomar i Vasa stad och vad är bättre än det, ett lyckat projekt är det alltid roligt att kunna presentera. Tack till alla samarbetspartner! Projektikoordinator och organisatör; ungdomsledare Pia-Christine Montin 13
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Morogoro-muistoja iltapäiväkahvin lomassa Vaasalaisrehtoreiden kokemuksia Pohjoinen-Etelä yhteistyöprojektista 24.11. 5.12.2004 Tapasin vaasalaisrehtorit Satuleena Kojolan ja Matti Aution. Seuraavassa on heidän matkakokemuksiaan viime syksyltä. Miksi lähditte Tansaniaan ja Morogoron kaupunkiin? Satuleena: Tiesin, että Morogoro on Vaasan ystävyyskaupunki. Kuulin sitten rehtorikokouksessa Pohjoinen-Etelä yhteistyöstä Vaasan kaupungin opetusviraston kanssa, ja että mukaan toivottiin myös halukkaita rehtoreita ja kouluja. Olin heti kiinnostunut ja kerroin koulussani asiasta. Matti: Morogorolaista kouluväkeä kävi keväällä 2004 Vaasassa ja mm. omalla koulullani. Kun olimme tutustuneet toisiimme ja hallinnon yhteistyötä haluttiin laajentaa koulujen tasolle, Länsimetsän koulu tarttui tilaisuuteen lähteä mukaan. Mistä Pohjoinen-Etelä yhteistyössä on kysymys? Matti: Tämä projekti poikkeaa siitä vanhanaikaisesta kehitysyhteistyöstä, jossa vietiin köyhiin maihin rahaa tai tavaraa. Pohjoinen-Etelä projektissa on kysymys paikallishallinnon tasa-arvoisesta, samantasoisten organisaatioiden yhteistyöstä, jossa kokemuksia vaihdetaan. Oppia voidaan antaa ja saada puolin ja toisin. Miten valmistauduitte matkaan? Satuleena: Matkavalmisteluissa tuli hiukan kiire. Ensimmäinen lähtöpäivä siirrettiin tammikuulle, mutta viikkoa myöhemmin tulikin tieto, että pääsemme matkalle reilun viikon kuluttua. Onneksi olimme aloittaneet jo pakollisten rokotuksien hankkimisen. Hyviä vinkkejä saimme kokeneilta Morogoron kävijöiltä, joita Vaasassa on jo melko paljon. Matti: Tietysti sopivia kesävaatteita piti syksyn pimeydestä huolimatta ruveta kaivamaan esiin. Malariasääskiä vastaan piti hankkia myrkkyjä ja aloittaa estolääkitys muutamaa päivää ennen starttia. Oppilaat piirsivät koululla oman tervehdyksensä ja koulusta otettiin kuvia viemisiksi isännille. Satuleena: Viraston johtaja antoi meille tehtäväksi kertoa rehtorin työstä lukuvuoden aikana. Kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännöstä piti kääntää rehtorin tehtävät englannin kielelle. Matti valmistautui kertomaan käytännön esimerkkien avulla rehtorin työvuodesta. Matti: Se ei mennyt hukkaan. Esittelymme herätti suurta mielenkiintoa rehtorikokouksessa. Varsinkin kouluistamme otetut kuvat herättivät paljon kysymyksiä. Satuleena: Tansanian kulttuuriin ja maantietoon tutustuimme lukemalla kirjoja ja käymällä internetsivustoilla. Matti: Hyviä vinkkejä saatiin myös monilta kokeneilta Morogoron kävijöiltä, kuten Eeva ja Harri Kivelältä sekä Kirsi Laineelta. Tanssijatyttö Bungon koululla. Lahjoja annettiin ja saatiin. Minkälaisia odotuksia teillä oli ennen matkaa? Satuleena: Aluksi mietin arkisia asioita, kuten millaista ruokaa tarjotaan, miten tunnistaa malariasääsken ja kuinka selviän kielen kanssa. Tietysti olosuhteet ja lämpö mietityttivät. Matti: Lähdin loppujen lopuksi matkaan melko avoimin mielin ilman suurempia odotuksia. Luulen, että me molemmat odotimme kovasti kouluvierailuja. Yhtenä haluna ja toiveena oli päästä näkemään afrikkalaisia villieläimiä muun ohjelman lisäksi. Millaisen ensivaikutelman saitte Morogorosta? Matti: Silmään pisti kyllä aluksi ihmispaljous ja köyhyys Punainen maaperä ja erilainen kasvillisuus, tienvarsien apinat ja pienet kylät erottuivat maisemasta. Satuleena: Ihmisten kiireettömyys ja meikäläisestä poikkeava ajantaju. Muuttuiko käsityksenne matkan aikana? Matti: Kun tarkemmin tutustui ihmisiin, huomasi kuitenkin, että aineellinen hyvinvointi ei merkitse kaikkea. Ihmiset olivat hyvin ystävällisiä ja tyytyväisiä elämäänsä niukkuudesta huolimatta. Satuleena: Ihmisillä oli aikaa jutella ja todella kohdata vieraat. Asiat hoituivat, vaikka aikataulut saattoivat venyä. Ohjelmassanne oli paljon kouluvierailuja. Miten tansanialainen koulu eroaa suomalaisesta? Satuleena: Luokissa oli keskimäärin 40-60 oppilasta. Kouluissa oli reilu tuhat oppilasta. Koulua käytiin kahdessa vuorossa. Oppikirjoista oli pulaa: viiden oppilaan piti opiskella samasta oppikirjasta. Matti: Kouluissa ei ollut ruokailua. Koko peruskoulussa on alimmilta luokilta lähtien aineopettajajärjestelmä. Oppilailla oli koulupuvut. Satuleena: Yläasteella kaikki opiskelu tapahtuu englanniksi. Ainoastaan 40 % oppilaista suorittaa alakoulun tasokokeet niin hyvin, että saavat opinto-oikeuden yläasteelle. Matti: Niin ja vain 10% ikäluokasta jatkaa opiskelua yläkoulussa, mikä näkyy koulujen määrässä. Morogorossa on 58 ala-astetta ja neljä yläasteen koulua. Oliko tansanialaisissa kouluissa jotain sellaista, mistä me voisimme ottaa oppia. Satuleena: Aikuisten kunnioittaminen ja hyvä järjestys! Matti: Oppilaat olivat rohkeita ja innokkaita esiintyjiä. Vieraiden vastaanottaminen oli kouluilla upeaa, niin kuin Morogorossa yleensäkin. Lähes kaikilla kouluilla saimme seurata oppilaiden esityksiä. Minkälaista oppia ja apua vaasalaiset voisivat viedä ystäväkouluille Morogoroon? Satuleena: Vaasalaiset ovat olleet mukana toteuttamassa mahtavaa aids-valistuskampanjaa Morogorossa. Toivottavasti sitä on mahdollista jatkaa varsinkin yläasteiden kouluissa. 14
Matti: Yhteydenpidon kannalta olisi tärkeää, että voisimme antaa tukea tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Satuleena: Opetusmenetelmien monipuolistamisessa voisimme myös tarjota apuamme. Matti: Myös erityisopetuksen järjestämisessä kokemuksestamme voisi olla hyötyä. Matka oli varmasti työntäyteinen. Oliko ohjelmassa yhtään vapaa-aikaa? Satuleena: Melko sopivasti. Pääsimme käymään Mikumin kansallispuistossa heti matkan alkuvaiheessa. Matti: Oli hienoa nähdä leijona elävänä luonnossa, vaikka ottamani valokuvan perusteella havaintoa on vaikea todistaa. Onneksi Satuleena näki saman. Satuleena: Myös afrikkalaisen musiikin ilta koettiin. Näimme aidon TIMBA-TIMBA-shown. Matti: Adventtijumalanpalvelus ja moniääninen virsilaulu Bungon kirkossa oli myös vaikuttava elämys. Satuleena: Kävimme yhdessä kangaskaupoilla ja matkamuisto-ostoksilla. Vierailuilla yksityiskodeissa oli mukava nähdä ihmisten asumista ja elämistä. Matkalla Tansaniassa oli mukana myös kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung. Minkälaisia jatkoa Pohjoinen- Etelä yhteistyölle on suunnitteilla? Harry: Jatkohakemuksemme sisältää kolme pääkohtaa 1) Ensinnäkin pyrimme laajentamaan yhteistyössä mukana olijoiden joukkoa ottamalla mukaan 2-3 uutta koulua ja näistä haluamme mukaan myös opettajia. Vähän olemme katsastelleet myös varhais-kasvatuksen mukaan liittämistä. Vastaavat osapuolet tulevat mukaan myös Morogorosta. 2) Edellisellä hankejaksolla aloitettua rehtorien kokemustenvaihtoa ja koulutusta jatketaan. 3) AIDS-valistuskampanja ulotetaan myös yläasteen kouluihin. Yhteistyössä tärkeätä on suora ihmistenvälinen yhteys. Mitä enemmän saamme vaasalaisia innostumaan yhteistyöstä, sitä paremman tuloksen se tuottaa. Toimittaja: MaSa Kuvat: Matti Autio MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 KOULUJEN OPETUS- SUUNNITELMAT UUDISTUVAT Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vahvistettiin 16.1.2004. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön kaikissa Suomen peruskouluissa viimeistään lukuvuoden 2006-2007 alusta. Perusteet löytyvät osoitteesta www.oph.fi => opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Vaasassa on tehty päätös, että uudistetun suunnitelman mukainen opetus aloitetaan kokeiluluonteisesti syksyllä 2005. Kuntakohtaista Vaasan omaa opetussuunnitelmaa on työstetty erilaisissa työryhmissä parin vuoden ajan. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto tulee vielä kevään aikana hyväksymään tämän suunnitelman ohjeeksi vaasalaisille kouluille. Valtakunnalliset perusteet ja kuntakohtainen opetussuunnitelma ovat pohjana koulukohtaiselle opetussuunnitelmatyölle. Näissä asiakirjoissa oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt määritellään hyvin tarkasti. Koulun oma opetussuunnitelma keskittyykin lähinnä koulukohtaisiin tarkennuksiin koskien mm. koulun omaa toimintakult- 25.2.2005 Näin lähti meidän Terttu kunniakkaasti eläkkeelle Katu- ja Vihertoimesta. tuuria, arvoja ja toiminta-ajatusta, oppilashuoltoa ja opiskelun tukemista. Opettajakunnat ovat parhaillaan työstämässä koulukohtaista osiota. KUVA JA TEKSTI: MERJA KROOK Keskuskoulussa haluttiin tarjota oppilaiden vanhemmille mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmiin ja antaa tehdystä koulukohtaisesta työstä palautetta. Tilaisuus järjestettiin ennen hiihtolomaa tiistaina 22.2. Koulun liikuntasaliin järjestettyyn esittelyyn tutustui nelisenkymmentä vanhempaa. Vanhempien ja opettajien välillä käytiin vilkasta ja monipuolista keskustelua tulevasta uudistetusta opetuksesta. Saadun palautteen perusteella koulukohtaista työtä jatketaan. Tarkoitus on, että uudet juuri valitut johtokunnat hyväksyisivät huhti-toukokuulla koulukohtaiset opetussuunnitelmat kokeilukäyttöön lukuvuodeksi 2005-2006. 15
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Lähde mukaan Vireä Vaasatyömatkaliikuntatempaukseen! Tyky-ryhmä ja Vireä Vaasa käynnistävät vuodelle 2005 uuden työmatkaliikuntatempauksen. Hankkeen tavoitteena on innostaa työväkeämme oman kunnon kohottamiseen työmatkaliikunnalla. Ajalla 1.5-30.9 voi jokainen Vaasan kaupungin työntekijä kerätä suorituskorttiin työmatkaliikuntasuorituksensa. Tempausta varten painetaan oma suorituskortti, jossa on tarkemmat suoritus- ym ohjeet ja sitä on saatavilla huhtikuun loppupuolella liikuntaosastolta Minna Backmanilta tai työyksikön tykyvastaavalta. Myös työyksiköt voivat haastaa toisiaan! Suorituskortin palauttaneiden kesken arvotaan lokakuussa mukavia palkintoja. Hankkeen voittajaksi ei välttämättä julisteta aktiivisinta työmatkaliikkujaa vaan ehkä ne kaikki, jotka aloittavat uuden säännöllisen liikuntatottumuksen! Lenkkitossut talvisäilöstä ja pyöränrenkaita pumppaamaan! Pyörällä pääsee, kävellen kulkee - kuntoa on ylläpidettävä itse! Työmatkaliikunta tarkoittaa matkojen kulkemista jalan, pyörällä tai muuten lihasvoimaa hyödyntäen. Se on yksinkertainen tapa ylläpitää kuntoa. Työhönkin voi sisällyttää lyhyitä liikkumishetkiä. Päivittäinen 30min terveysliikunta-annos tulee helposti täyteen vaikka kahdesta 15min työmatkasta. Arki- ja hyötyliikunnan lisäksi toimintakykyä voi kohentaa varsinaisella liikunnanharrastamisella. Liikunnan pitäisi olla monipuolista ja sisältää sekä kestävyyttä että lihasvoimaa ja liikunnallisa taitoja kehittäviä lajeja. Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on kuitenkin viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei voida varastoida, niitä on ylläpidettävä jatkuvasti. MITEN ALOITAN TYÖMATKALIIKUNNAN? Tyky-ryhmä haastaa kaikki työntekijät ja työyksiköt työmatkaliikkumaan! Työterveyden ylilääkäri Asko Martikainen korostaa (itsekin aktiivinen pyöräilijä) päivittäisen kevyenkin liikkumisen merkitystä terveydelle. Henkilöstöjohtaja Ville Rintamäki ilahtuisi kovasti työyksikköjen aktiivisesta osallistumisesta ja työsuojelupäällikkö Tapio Lehto muistuttaa varovaisuudesta liikenteessä. Muu tyky-ryhmä kannustaa mukana ja haastaa kaupunginkanslian eli Vaasanpuistikko 10, toinen kerros! Suomalaiset liikunnallista kansaa?.. Vuonna 2003 58% miehistä ja 65% naisista ilmoitti harrastavansa vapaaajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Vuonna 2003 työmatkoillaan vartin verran käveli tai pyöräili 47% naisista, mutta miehistä vain 27 %. Työikäinen väestö näyttää lisänneen vapaa-ajan liikuntaa mutta vähentäneen arkiliikkumista. Totuus on se, että lähes puolet aikuisista liikkuu edelleen terveytensä kannalta selvästi liian vähän. Arkiliikunnan lisääminen onkin keskeinen haaste kaikille suomalaisille, niin lapsille kuin aikuisille. Työmatkat kuuluvat sarjaan pakko tehdä päivittäin. Työmatkojen - tai edes osan niistä - taittaminen jalkaisin tai pyörällä edistää terveyttäsi, kohottaa kuntoasi ja säästää selvää rahaa. Jos et ole aikoihin tehnyt työmatkoja muuten kuin autolla, aloita pienestä. Pyri tekemään työmatka toiseen suuntaan tai ainakin osa työmatkasta jalan tai pyörällä pari kertaa viikossa. Lisää työmatkaliikuntaa vähitellen, pienissä annoksissa, kunnes saavutat sinulle sopivan tason. Sää tai vuodenaikakaan ei ole este. Useimmille 4-5 km:n matka sopii hyvin pyöräiltäväksi tai käveltäviksi läpi vuoden. Kysymys on usein oikeista varusteista ja tottumuksista. Työmatkaliikunnasta muodostuu helposti rutiini, jolloin sen vaikutus terveyteen on pysyvämpi kuin yksittäisten tempausten tuoma kuntopiikki. Joka metri koituu omaksi eduksesi! Jos olet jo tottunut työmatkaliikkuja voit mietiskellä uusia tapoja hyödyntää ja monipuolistaa päivittäistä hyötyliikuntaasi. Kokeile uusia reittejä, tuhlaa tietoisesti kotimatkalla vähän enemmän askelia ja kävele tai polkaise pari kertaa viikossa kotimatkalla vaikka pieni hiki pintaan. Tunti työmatkaliikuntaa viitenä päivänä viikossa on terveytesi peruskivi helposti aikaa säästäen - ja painonhallintakin helpottuu huomattavasti. Hyvä fyysinen toimintakyky on työväline Fyysinen toimintakyky vaikuttaa yhdessä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa keskeisesti työkykyyn. Työyhteisö on varsin luonteva ja jokaista lähellä oleva yhteisö esim. arkiliikunnan tukemiseksi. Uusia ja hauskoja oman työyksikön/sektorin t liikuntahankkeita olisi hyvä olla säännöllisin väliajoin tarjolla. Kaikki eivät niitä noteeraa, mutta aina voi olla joku joka innostuu! 16
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 HENKILÖSTÖKOULUTUS Kevään 2005 kurssikalenteri on lähetetty työpaikoille vuoden vaihteessa. Kurssit löytyvät myös intranetista otsikolla henkilöstökoulutus/vaasa-opisto. Kurssit pidetään opiston auditoriossa 3 krs., ellei muuta paikkaa ole ilmoitettu. ATK-kurssit pidetään 2. kerroksen tietokoneluokassa. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen kurssia puhelimitse 3490/Tuulikki Kouhi tai 3464/Raija Teppo tai sähköpostitse. Myös peruutuksista on ilmoitettava ajoissa. Huom! Emme enää lähetä erillistä kutsua kursseille. Vain ne Kesäyliopiston kurssit, jotka ovat kaupungin henkilöstökoulutuksen kurssikalenterissa/tässä lehdessä ja joihin on ilmoittauduttu samalla tavalla kuin muillekin kursseille, ovat kaupungin henkilöstölle maksuttomia. Endast de Sommaruniversitetets kurser som finns med i stadens personalutbildningskalender/denna tidning är avgiftsfria om man anmält sig på samma sätt som till andra kurser. HUHTIKUU 6008 Perjantaipysäkki pe 8.4. klo 14.00-16.00, ot 109 - Arjessa jaksaminen, vapaata keskustelua jaksamisesta - rennosti viikonloppuun, liikuntaa ilman erikoisvalmistelua tai hikeä - rentoutumista Pysäkit: pe 8.4., 15.4. ja 29.4. Pysäkeissä on kaikissa sama ohjelma ja kuhunkin kertaan otetaan n. 25-30 osallistujaa. Kouluttaja: liikunnanohjaaja, Navajoterapeutti Liisa Kangasmäki 4003 Ristiriitatilanteissa toimiminen työyhteisön ja oman persoonan kehittämismenetelmänä ke 13.4. klo 12.00-16.00 Ristiriidat ovat tavallisia työyhteisön jokapäiväistä leipää. Yleensä ajatellaan, että niiden lähde on yksilöiden asenteissa ja että ne poistuvat, kun ihmiset muuttuvat hyviksi. Ristiriidat kuitenkin johtuvat useimmiten yksilöistä riippumattomista tekijöistä, mm. yhteiskunnan muutoksista. Niinpä ristiriitojen ratkaisussa tarvitaan ja on mahdollista käyttää menetelmiä, jotka eivät liity persoonaan, mutta jotka ovat tärkeitä työyhteisön ja myös oman elämän kehittämisessä. Kouluttaja: sosiaalipsykologi, VTL, FM Jaana Venkula 6009 Perjantaipysäkki pe 15.4. klo 14.00-16.00, ot 109 6013 Otettaisiinko välillä ihan rauhallisesti? ti 19.4. klo 9.00-16.00, Kesäyliopisto Stressinhallinnasta apua työssä jaksamiseen: - toivo sitä mitä saat - stressi ja kestostressi - kuormita itseäsi oikein - hyvällä asenteella pärjää parhaiten - negatiiviset tunteet hyödylliseksi energiaksi - myönteinen vuorovaikutus Kouluttaja: psykologi Keijo Tahkokallio 6010 Perjantaipysäkki pe 29.4. klo 14.00-16.00, ot 109 TOUKOKUU 2001 Tietotekniikan strategiapäivä to 12.5. klo 8.30-12 8005 Vanhusten liikunnan perusteet to 12.5, 19.5. ja 26.5. klo 12.00-16.00 ot 324 ja ot 109 VALSSI-projektin perusteella tehty koulutusohjelma: - liikunnasta toimintakykyä ja sisältöä elämään - kuntouttava liikunta - terveydentila ja liikunta - liikunta osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa - yhteistyön mahdollisuudet - hoitajan oma kunto - vanhuksille sopivaa liikuntaa Tavoite: oppia perusasiat ikääntymisen, liikunnan ja toimintakyvyn välisistä yhteyksistä löytää keinot, miten voi omassa työssään liittää liikunnan vanhusten hoidon osaksi pohtia työtapojen muutokseen liittyviä kysymyksiä ja ratkaisuja Kork. 20-25 osallistujaa Kouluttajat: erityisryhmien liikunnanohjaaja Sari Kivelä ja fysioterapeutit Anne Laine ja Leena Saarvio 4004 Att möta förändringar som förman tisdag 17.5. kl 9-16, Sommaruniversitetet Förändringar och hur man förhåller sig till dem samt ledarskapets betydelse m.m. Utbildare: arbetsplatskonsult, FK Pirkko Heiske Anmälan senast 26.4. 7002 Tiedottajakurssi to 19.5. klo 9-16, Kesäyliopisto Ajankohtaista tiedottamisesta Kohderyhmä: tiedotusvastaavat ja muut tiedottamista harjoittavat Kurssinjohtaja: hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen Tervetuloa kursseille! Vaasa-opiston yleisöluento 20.4.05 klo 18 Lehtikuvaaja Gunnar Bäckman: Muistaako kukaan? Muuttuva kaupunkikuva - Valokuvia vuosilta 1965-2005 Luennolla kuvataan Vaasan kaupunkikuvan muutosta vertailemalla eri aikoina otettuja kuvia samoista paikoista. Luennolla on lisäksi mukana joitain historiallisia, mm. I.K.Inhan ja Julia Widgrenin, valokuvia Vaasasta. JOUKO PAASON HAASTATTELU... jatkoa sivulta 3 tuu olevan vielä ratkaisevampi kriteeri kuin Vaasalle. Tietysti sen ymmärtääkin; eihän ruotsinkielisten kieli- ja kulttuuriasioita kukaan puolusta, jos he eivät itse sitä tee. Kehittämisasiaa ei kuitenkaan sen takia pitäisi tehdä turhan monimutkaiseksi. - Olen aina pitänyt kielistä. Hakiessani tätä paikkaa pidin positiivisena asiana sitä, että työssä on hallittava kaikki opetuskielet, eli suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Vaasa on harvoja aidosti kaksikielisiä paikkoja Suomessa. Asiakaspalvelutehtävissä olevilla on kadehdittavan hyvä kielitaito ja he vaihtavat kieltä hyvin joustavasti. Mihin suuntaat haluaisit Vaasan ammattikorkeakoulua kehittää? - Vanhat oppilaitokset ja niiden rajapinnat näkyvät täällä vielä. Meidän pitäisi saada luotua yhtenäinen ammattikorkeakoulu, samat pelisäännöt kaikkiin yksiköihin ja joka yksikköön positiivinen kehittämisen ilmapiiri. Se on meidän sisäinen kehittämisasiamme. - Aluevaikuttavuus ja yhteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta pitäisi saada kunnolla liikkeelle. Tähän mennessä ammattikorkeakouluissa on lähes pelkästään opetettu. Nyt tutkimus- ja kehittämistoimintaa on aktivoitu ja se pitäisi saada kunnolla liikkeelle. Tutkimus- ja kehittämishankkeita yritetään kehittää yhteistyössä yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa. Vaikeutena ovat resurssit. Ei ole erillistä rahoitusta, ja opettajat ovat tottuneet opettamaan. Pitäisi löytää motivoituneita henkilöitä, jotka todella haluavat tehdä tutkimusja kehitystoimintaa. Se on kaikkien ammattikorkeakoulujen ongelma yleisemminkin. Onko tämä nykyinen olotila, että Vaasassa on seitsemän korkeakouluyksikköä hyvä ratkaisu? - Onhan se aika hajanainen; molemmat ammattikorkeakoulut, yliopisto, Åbo Akademi ja Hanken ovat isompia ja lisäksi on pari pientä yksikköä. Ammattikorkeakouluja on hankala saada yhdistettyä kielikysymyksen vuoksi. Olen keskustellut tästä SYH:n rehtorin, Örjan Anderssonin, kanssa ja olemme molemmat todenneet saman: jos näitä halutaan yhdistää, halun ja aktiviteetin tulee lähteä kunnallisten päättäjien taholta. Jos he lähtevät yhdessä ajamaan tätä asiaa, silloin se voi toteutua ja sieltä tulla riittävä alueellinen tahto vetää ne yhteen. Meillä rehtoreina ei ole mitään järkeä lähteä ajamaan yhdistämistä. Yhteistyö toimii hyvin tälläkin hetkellä. Korkeakoulukonsortion puitteissa on yhteisiä kokouksia lähes viikoittain. Meidän on parempi keskittyä tähän toimintaan ja kehittää yhteistyökuvioita edelleen. Voisivatko ammattikorkeakoulu ja kaupunki hyödyntää toisiaan nykyistä enemmän niin, että molemmat osapuolet hyötyisivät? - Kaupunki voisi henkilöstökoulutuksessa käyttää ammattikorkeakoulussa olevaa osaamista enemmän hyväkseen esimerkiksi tietotekniikkapalveluissa. Minkä elämänohjeen haluaisit jakaa muiden kanssa? - Tämä Princess-teelapusta lukemani mietelause sopii vaasalaisille oikein hyvin: Jollet itse nostata pölyä, joudut nielemään toisten pölyä. Täällä, ainakin ammattikorkeakoulussa, aina valitetaan, että Seinäjoki teki sitä tai tätä. Meidän pitää itse aktivoitua ja miettiä, mitkä näistä meidän lähtökohdista ovat kehitettäviä asioita ja kehittää niitä tarmokkaasti yhdessä. - Ammattikorkeakoulussa (varmaan muuallakin!) helposti valitetaan asioista. Pitäisi kysyä: Mitä olet itse tehnyt tämän asian parantamiseksi? Jos ei ole tehnyt mitään, voisi sanoa, että turhaan siinä sitten valitat! 17
2/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN VAASAN KUNNALLISVIRKAMIESYHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT V. 2005 Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Marttina Rahja, varapuheenjohtajana Maarit Simelius ja sihteerinä Tina Lempinen. Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet: Anja Somppi Marjo Ahlskog Liisa Boij Kaarina Rinne Marja Rantakangas Soile Finne Anja Sundström Ulla Pitkänen Pertti Viitala Marja-Leena Jokinen Seija Virolainen Maarit Riihimäki Merja Piipponen Birgitta Mård Seija Kärkkäinen Päivi Wikberg Maarit Simelius Erja Kuorikoski-Marros Rahastonhoitajaksi vahvistettiin Kaarina Kultti, jäsensihteeriksi Säde Salo-Somppi ja koulutusvastaavaksi Marja-Leena Jokinen. Tiedotustoimikunta: Marja-Leena Jokinen, Berit Wik ja Marttina Rahja. Vapaa-aikatoimikunta: Fia Ingves, Irma Kivisaari, Ulla Niemi ja Seija Virolainen. LUOTTAMUSMIEHET V. 2005 Anja Somppi, plm, sosiaali- ja terveysvirasto, puh. 325 1628 Kaarina Rinne, lm, kirjasto, puh. 325 3576 Helena Pulkkinen, päivähoitajat, puh. 325 2755 Seija Virolainen, kodinhoitajat, puh. 040-757 4662 Merja Piipponen, tekninen virasto, puh. 325 4040 Pertti Viitala, kulttuuri- ja vapaa-aikasektori, puh. 325 3728 TEKNISEN TOIMEN HENKILÖKUNTAYHDISTYS TEKNISKA SEKTORNS PERSONALFÖRENING HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2005 STYRELSENS MEDLEMMAR ÅR 2005 Timo Rajala (pj) Keskuskorjaamo puh. 325 4090 Jaana Paavola (sihteeri) Yhteispalvelut (TeVi) puh. 325 4015 Siv Rytikoski (rah.hoit.) Vaasan Talotoimi puh. 325 4458 Harri Suoranta (varapj) Vaasan Talotoimi puh. 040 5166 336 Tarja Teppo Vaasan Vesi puh. 325 4004 Merja Piipponen Yhteispalvelut (TeVi) puh. 325 4040 Barbro Alatalo Rakennusvalvonta puh. 325 1433 Eemeli Lauttajärvi eläkeläinen puh. 317 1970 Eeli Marttunen eläkeläinen puh. 321 2167 OTA YHTEYTTÄ! - TA KONTAKT! Työterveys tiedottaa Käynnissä olevien kehittämisprojektien takia työterveydessä on entistäkin niukemmin lääkärinaikoja saatavilla tämän kevään ja alkusyksyn aikana. Lisää lääkärityövoimaa haetaan koko ajan, kilpailu vähäisistä mahdollisuuksista on kuitenkin kovaa. Tämän takia suuntaamme voimavaramme pääasiassa työnantajaa velvoittavan ns. lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseen: Lainsäädännön edellyttämät terveystarkastukset, työkykyselvitykset, ammattitautiselvitykset, kuntoutustutkimukset yms. Tämän takia sairaanhoidon vastaanottoaikoja on hyvin vähän, samoin erilaisia vapaaehtoisia todistuksia, esim ajokorttia varten, aikoja ei juuri ole. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän kääntyessänne asioimaan puoleemme. Työterveysaseman henkilökunta Työpaikkoja Vaasan uusi upea Uimahalli valmistuu marraskuussa 2005. Vastatakseen tuleviin haasteisiin vapaa-aikalautakunta täydentää uimahallin henkilökuntaa ja julistaa sisäisesti haettavaksi Vastaanottovirkailijan toimen uimahallin kassa- ja asiakaspalvelutehtäviin sekä 5 uinninvalvoja/ -ohjaajan tointa Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin internet sivuilta kohdasta työpaikat/ sisäinen haku ja tietysti kansalaisinfon ilmoitustaululta. Vasas nya fina simhall blir färdig i november 2005. För att kunna svara mot de kommande utmaningarna kompletterar fritidsnämnden simhallens personal och ledigförklarar för intern ansökan en befattning som receptionist till kassa- och kundbetjäningsuppgifter samt fem befattningar som simövervakare/-instruktör Närmare upplysningar finns på stadens webbplats under punkten arbetsplatser/intern ansökan och naturligtvis på medborgarinfons anslagstavla. NAISTEN SÄHLYTURNAUS KEVÄTKIRMAUS 23.4.2005 Urheilukeskuksella Tapahtuma on tarkoitettu Vaasan kaupungin naistyöntekijöille ja kaupungin työyksiköiden naistreeniporukoille. Mukaan otetaan max 8 joukkuetta ilmoittautumisjärjestyksessä. Pelit pelataan 23.4 n klo 10-18. Ilmoittautumiset (työyksikkö, yht.henkilö ja joukkueen nimi) viimeistään 15.4.2005. minna.backman@vaasa.fi tai Minna B 325 3680 liikuntaos. Ilmoittautuminen on ehdottoman sitova. Tervetuloa mukaan liikkumaan iloisessa naisporukassa! 18
MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2005 KUVA: SALLI HIETIKKO KIITOKSET Lämmin kiitos sosiaaliviraston henkilökunnalle muistamisesta täyttäessäni vuosia ja jäädessäni sairaseläkkeelle. entinen vahtimestari Jukka Niemikari Lämmin kiitos siivoustoimistolle, puuverstaalle, kuljetustoimistolle sekä kaikille muille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle. Anja Mustonen Varo! -turvaliivejä päivähoitolapsille Vaasan torilla oli 21.2.2005 aikamoinen hyörinä, kun kaupungin perhepäivähoitajat hoitolapsineen olivat kokoontuneet torille liikenneturvallisuustapahtumaan, jossa perhepäivähoitajille lahjoitettiin Varo! -turvaliivejä, joita hoidossa olevat lapset käyttävät liikenteessä liikkuessaan. Tapahtuman järjesti Kasvatus- ja opetusvirasto ja liivit sponsoroi Nordea. Lämpimät kiitokset Vaasan kaupungille, työtovereilleni ja ystävilleni muistamisesta ja ihanasta juhlapäivästä jäädessäni eläkkeelle. Terttu Tepa Forma Markku kiittää Kiitos ystävilleni ja Vaasan lyseon lukion lukuisille yhteistyökumppaneille muistaessanne minua eläkkeelle 1.3. siirtymiseni johdosta. Erityiset kiitokset lyseolaisille (opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat) myös niistä mahtavista vuosista, jotka olen teidän kanssanne saanut työtä tehdä. Toivon teille kaikille menestystä. Terveisin Markku Rintanen Tiedoksi Mikäli työtapaturma vaatii hoitotoimenpiteitä, on vakuutustodistus toimitettava viipymättä hoitolaitokseen, koskee myös työterveyshuoltoa. Vakuutustodistuskaavakkeita on henkilöstöpalveluissa. Till kännedom Om ett arbetsolycksfall kräver vårdåtgärder, bör försäkringsintyg utan dröjsmål tillställas vårdanstalten, gäller också företagshälsovården. Blanketter för försäkringsintyg fås från personalservicen. Lämpimät kiitokset muistamisesta jäädessäni eläkkeelle 1.2.2005. Hilkka Marjamäki Kiitän kaikkia, jotka muistivat minua jäädessäni eläkkeelle. Erityisesti Hietalahden koulun henkilökuntaa, koulun johtokuntaa, Opetusvirastoa, Vöyrinkaupungin koulua, KTV 127:ää sekä Kuljetustoimistoa. 34 vuoteen mahtuu paljon kauniita muistoja. Sisko Rodas Tiedotuksia KTV 21 70 vuotta 29.04-2005 Kotirannan työväentalo klo. 18.00 ( Tervehdysten vastaanotto klo. 17.00 alkaen ) Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset seuraaville 15.04-2005 mennessä: Puh.joh. Anne Koivuporras 3254103 Plm Heikki Mustonen 3251114 / 69-5114 / 0400668254 Tsv Vesa Isomöttönen 3251121 / 69-5121 / 0407700108 Sihteeri Virva Sandelin 3254125 / 0407362144 Vplm Aarne Honkaniemi 0405422243 / 69-8103 19
Eric Ericson - aikamme merkittävimpiä kuoronjohtajia maailmassa. Eric Ericsonin Kamarikuoro, renesanssimusiikista avantgardeen, Vaasan kirkossa to 5.5.2005, klo 19.00. Eric Ericson är Sveriges och enligt många världens främsta moderna körledare. Körens repertoar sträcker sig från renässansmusik till modernaste avantgarde. Trefaldighetskyrkan i Vasa torsdagen 5.5.2005, kl. 19.00. Mukana mm: Rajaton Eric Ericsonin Kamarikuoro Svetilen (Ru) Talla Friendly Advice, The Vocal Magic, Studio One, Friendly Advice, Sterling (US) Philomela Polyteknikkojen kuoro NonStop-konsertteja Workshoppeja www.vaasa.fi/choirfestival info 06-3253 755, gsm 0400 564 469 email: erkki.mendelin@vaasa.fi STUDIO TICKET, Puh. 0700-96 525 Viljo ja Maire Vuorion Säätiö VAAKUNA VAASA