Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu

2

3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy, laboratorio Kai Wasén Harjavallan kaupunki Reijo Roininen

4 TIIVISTELMÄ Harjavallan alueella ilmanlaadun tarkkailu toteutetaan yhdessä alueen teollisuuslaitosten ja Harjavallan kaupungin kanssa. Harjavallassa ilmanlaadun yhteistarkkailun tavoitteena on: 1. Seurata mittauksin ja erillisselvityksin (bioindikaattoritutkimukset ja kampanjaluonteiset PM 2,5 ja PM 10 ) Harjavallan ilmanlaatua siten, että toiminnanharjoittajilta (nykyisten päästöjen vuoksi) vaadittava ilmanlaadun seuranta toteutuu. 2. Seurata mittauksin Harjavallassa ilmanlaatua siten, että asukkaiden altistumista (tärkeimmille) ilman epäpuhtauksille voidaan luotettavasti arvioida. 3. Seurata mittauksin ja laskelmin ilmansuojelua koskevien toimenpiteiden vaikutusta ilmanlaatuun. 4. Huolehtia ilman laadun seurannasta ja tiedottamisesta siten, että lainsäädännössä annetut velvoitteet täyttyvät. Harjavallan kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä kaksi mittausasemaa ja yhden sääaseman. Mittausasemilla mitattavat suureet ovat rikkidioksidi sekä hengitettävät hiukkaset. Kalevan mittausasema, jossa näkyy myös liikenteen aiheuttama ilmaan nouseva pöly, kuvaa keskustan ilmanlaatua. Pirkkalan mittausasema kuvaa asuinalueiden ilmanlaatua. Sääasemalta saadaan informaatiota tuulen suunnasta ja nopeudesta, ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta sekä sademäärästä. Suurin Harjavallan ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on alueen suurteollisuus. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotantomääriin. Vuoden 2007 rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet viiden edellisen vuoden (2003-2007) keskiarvoon verrattuna. Hiukkaspäästöt olivat vuonna 2007 vain noin puolet viiden vuoden keskiarvosta. Ilmanlaatuindeksin ensimmäinen tarkasteluvuosi oli vuosi 2007. Indeksissä huomioitavat parametrit ovat rikkidioksidi- ja hengitettävien hiukkasten pitoisuus. Ilmanlaatuindeksi Harjavallan keskustassa mitattuna osoitti vuonna 2007 seuraavaa jakaumaa: 85 % hyvä, 12 % tyydyttävä, 3 % välttävä, 0,3 % huono sekä 0,1 % erittäin huono. Keväällä esiintyneen Erittäin huono-indeksin syynä oli lähinnä katupöly. Rikkidioksidia koskevat raja- ja ohjearvot on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 711/2001. Ilmanlaatua koskevat ohjearvot on määritetty valtioneuvoston päätöksessä 480/96. Rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten osalta asetuksen mukaisia ylityksiä ei vuonna 2007 ollut. Ilmanlaatu oli asetuksen mukaista, vaikka vuoden aikana esiintyi muutama sallittu yksittäinen tuntikeskiarvon ylitys rikkidioksidin osalta.

5 HARJAVALLAN ILMANLAATU 2007 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...4 SISÄLLYSLUETTELO...5 JOHDANTO...6 1. HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA...7 2. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT...8 2.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta...10 3. ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA...10 4. ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET...10 5. MITTAUSPAIKAT JA KOMPONENTIT SEKÄ TIEDONKERUU...11 5.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely...11 5.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät...11 6. SÄÄTIEDOT...13 7. TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA...16 7.1 Rikkidioksidi, SO 2...16 7.1.1 Ohjearvovertailu... 16 7.1.2 Raja-arvovertailu... 17 7.1.3 Lisätietoa SO2-mittauksista... 18 7.2 Hengitettävät hiukkaset ( PM 10 ja PM 2,5 )...20 7.2.1. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin... 20 7.3 Ilmanlaatuindeksi...22 7.4 Laskeuma...24 7.5 Mittaustulosten laadunvarmistus...24 7.6 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä...25 8. MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO...26 9. LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT 2006...26 LIITTEET...28

6 JOHDANTO Raporttiin on koottu Harjavallan ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 2007. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut Boliden Harjavalta Oy:n laboratorio Kai Wasénin johdolla. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Harjavallan ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2007 olivat: Boliden Harjavalta Oy, Vesa Törölä (pj), Harjavallan kaupunki, Reijo Roininen (siht), Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Jari Hämäläinen Kemira GrowHow Oyj, Tuula Gåpå Kemira Oyj, Maija-Liisa Niinimäki Pori Energia Oy, Timo Mäki Harjavallan Valu Oy, Päivi Kuoppala Ulefos NV Oy, Lasse Hakkarainen Lounais-Suomen Ympäristökeskus, Pirjo Gyllenberg, seurantajäsen Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2007 neljä kertaa. Tietoa reaaliaikaisesta ilmanlaadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Harjavallan kaupunki puhelin 02 533 5835 ympäristönsuojelu Reijo Roininen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)harjavalta.fi Keskustie 5b 29200 HARJAVALTA internet: http://www.harjavalta.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparisto/

7 1. HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA Ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti Harjavallassa vuodesta 1985. Vuonna 2004 Suurteollisuuspuiston alueen yhtiöille myönnetyissä ympäristöluvissa on erikseen määritelty toimenpiteet koskien ilmanlaadun tarkkailua Harjavallassa. Suurteollisuuspuiston yhtiöiden lisäksi tarkkailuun osallistuvat Harjavallan kaupunki sekä kaupungin valimot. Vuoteen 2006 saakka mittaustoimintaa on ollut rikkidioksidin osalta kolmessa pisteessä: Torttila, Kaleva ja Pirkkala. Lisäksi Torttilassa on mitattu 2-3 kertaa viikossa suurtehokeräimellä TSP- ja PM 10 -hiukkaspitoisuuksia sekä suoritettu kerätyn hiukkasmassan alkuainemäärityksiä. Vuoden 2007 alusta alkoi uudenmuotoinen ilmanlaadun tarkkailutoiminta, jossa ilmanlaatua tarkkaillaan kahdella mittausasemalla; Kalevassa seurataan keskusta-alueen ja Pirkkalassa asutustaajaman ilmanlaatua. Jatkuvatoimisesti mitataan ulkoilman rikkidioksidi- ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta sekä vuorokausinäyttein hiukkasten koostumusta. Näiden parametrien lisäksi seurataan lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilman painetta ja suhteellista kosteutta.

8 2. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Vuonna 2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä raja-arvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 480/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukoissa 2. ja 3. Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv=kk:n toiseksi suurin vrk-arvo) Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m 3 (99%) 350 µg/m 3 (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m 3 (tsv) 125 µg/m 3 (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m 3 (99%) 200 µg/m 3 (19. suurin) vuorokausi 70 µg/m 3 (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo) Typen oksidit (NO+NO 2 ) vuosi 30 µg/m 3 (keskiarvo) 30 µg/m 3 (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 (maksimi) 10 mg/m 3 (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 (keskiarvo) Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (98%) (kokonaisleijuma) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) vuorokausi 70 µg/m 3 (tsv) 50 µg/m 3 v.2000 (36. suurin)/ v.2010 (8. suurin) vuosi 40/20 µg/m 3 (keskiarvo v.2005/2010) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) vuorokausi 10 µg/m 3 (tsv)

9 Taulukko 3. Ilmanlaadun raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO+NO 2 ) vuosi ja talvikausi (01.10.-31.03) vuosi ja talvikausi (01.10.-31.03) 20 µg/m 3 (keskiarvo) 30 µg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi. Valtioneuvosto on vuonna 2007 antanut asetuksen (164/2007), jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni) sekä kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä, taulukko 4. Taulukko 4. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Metallit ja PAH-yhdisteet Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3 Mittaustulosten raportoinnissa sovelletaan voimassaolevaa valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) ja valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) säädetään mittausaineiston laatutavoitteista. Rajaarvojen valvonnassa ja mahdollisuuksien mukaan muussa ilmanlaadun seurannassa ovat seurantamenetelmien sallittua epävarmuutta, mittausten ajallista kattavuutta ja mittausaineiston vähimmäismääriä koskevat määräykset seuraavanlaiset: - sallittu epävarmuus 15 %, (hiukkasmittauksissa 25 %), - ajallinen kattavuus 100 % - aineiston vähimmäismäärä 90 %. Mitattavan aineiston vähimmäismäärää ja mittausten ajallista kattavuutta koskevat vaatimukset eivät sisällä laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai normaalista kunnossapidosta aiheutuvaa tietohukkaa. Raja-arvojen ylittymisen seurantaa varten Suomi on jaettu ilmanlaadun seuranta-alueisiin. Seuranta-alueet noudattavat alueellisten ympäristökeskusten toiminta-alueita poikkeuksena pääkaupunkiseutu, joka on YTV:n toiminta-alue. (YTV= Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Espoo, Helsinki ja Vantaa).

10 2.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Ajallisen edustavuuden pitää olla 75 % kokonaismittausajasta. Vuorokausi ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vrk-ohjearvo sallii yhden 70 µg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy jos 50 µg/m 3 vrk-pitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikkidioksidi, SO 2 Ilman rikkidioksidipitoisuuden vrk-keskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (1 %) kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 C eli 293 K (Kelvin) ja ilmanpaineena 101,3 kpa. 3. ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA Vuonna 2007 JPP-Kalibrointi ky vastasi analysaattorien ylläpidosta ja kalibroinneista; vuosisopimuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten analysointipalvelut ostettiin Ramboll Analytics Oy:ltä. Kuukausittain mittaustulokset tarkastettiin Boliden Harjavalta Oy laboratorion toimesta. Mittaustuloksia on verrattu kansallisiin ohjearvoihin sekä Euroopan yhteisön asettamiin raja-arvoihin. Mittaustulokset on linkitetty vuoden 2008 alusta lähtien Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin: http://www.ilmanlaatu.fi. 4. ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2007 olivat n. 45 000. Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuuslaitokset ja Harjavallan kaupunki voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Kustannusten jaosta kaupunki ja toiminnanharjoittajat sopivat tarkkailusopimuksen yhteydessä. Tarkkailun kustannukset muodostuvat pääosin laiteinvestoinneista, työajasta, varaosista, ostokalibroinneista, -huolloista ja korjauksista sekä koulutus- ja matka-, puhelin- ja tietoliikennekustannuksista. Uusia laitehankintoja sopimuskaudella ei tehdä ilman ilmanlaatutyöryhmän päätöstä.

11 5. MITTAUSPAIKAT JA KOMPONENTIT SEKÄ TIEDONKERUU Liitteessä 1 on esitetty Harjavallan ilmanlaadun mittauspisteiden sijainti. Harjavallassa mitattavat suureet sekä mittauspaikat selviävät taulukosta 5 ja mittausjärjestelmän toimintakaavio kuvasta 1. Taulukko 5. Mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit ja mallit Aseman Mitattava komponentti Analysaattorin malli Mittausaika Menetelmä nimi Kaleva hengitettävät hiukkaset TEOM 1400A jatkuva mikropunnitusteknologia rikkidioksidi Thermo 43A jatkuva UV-fluoresenssi Pirkkala hengitettävät hiukkaset TEOM 1400A jatkuva mikropunnitusteknologia rikkidioksidi Monitor Labs 9850 B jatkuva UV-fluoresenssi 5.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset kerätään mittausasemilta reaaliaikaisesti SQL tietokantaan kiinteiden tietoliikenneyhteyksien välityksellä. Katkostilanteessa keruuasemat puskuroivat tietoa. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset. Mittaustuloksista laaditaan vuosiraportti. 5.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Menetelmä perustuu mikropunnitusteknologiaan. Pölynkeräimet on varustettu ohjelmoitavalla suodatinlaitteistoilla, joilla kerättiin kummaltakin asemalta teflonsuodattimille kaksi vuorokausinäytettä viikossa.

KUVA 1. Mittausjärjestelmän toimintakaavio 2007 12

13 6. SÄÄTIEDOT Suurteollisuuspuiston sääasema (Vaisala) on sijoitettu Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n putkisillalle lähelle propaaniasemaa noin 30 m korkeuteen. Sääasemalla Suurteollisuuspuiston alueella mitataan jatkuvatoimisesti tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilman lämpötilaa (taulukko 6), vallitsevaa ilmanpainetta, sademäärää (kuva 3) ja suhteellista kosteutta. Tuulen ajalliset jakaumat eri ilmansuuntiin on esitetty tuuliruusun avulla kuvassa 2. Tuulisektorit osoittavat tuulen kulkusuunnan (mistä tuulee) sekä ajallisen edustavuuden prosentteina. Taulukko 6. Ulkoilman lämpötila 2007 ka max min tammi -3,2 7,5-18,4 helmi -9,8 3,4-25,7 maalis 2,0 14,0-11,2 huhti 4,4 18,6-5,5 touko 9,6 20,0-2,9 kesä 15,1 27,0 5,1 heinä 15,7 24,8 9,4 elo 16,3 27,5 4,4 syys 9,8 17,9 2,4 loka 6,2 13,5-2,1 marras -0,3 8,3-8,7 joulu 1,2 7,2-6,6

14 Pohjoinen Etelä KUVA2. vuoden 2007 vallitsevat tuulen suunnat ja ajalliset jakaumat Harjavallassa vallitsevat kesällä etelästä ja talvella luoteesta puhaltavat tuulet

15 Viikoittainen sademäärä 2007 (yhteensä 523 mm) 60 50 40 mm 30 20 10 0 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuukausittainen sademäärä 2007 120 100 80 mm/kk 60 40 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 3. Sademäärät

16 7. TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA 7.1 Rikkidioksidi, SO 2 7.1.1 Ohjearvovertailu Vuoden 2007 aikana ei esiintynyt rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. %-pisteen (250 µg/m 3 ) ylityksiä kummallakaan mittausasemalla, eikä myöskään kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon (80 µg/m 3 ) ylityksiä. Tulokset esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Rikkidioksidin 99. prosenttipisteet ja 2. suurimmat vrk-arvot

17 Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Kalevassa 9 µg/m 3 ja Pirkkalassa 4 µg/m 3 eli myöskään kasvillisuuden suojaamiseksi asetettu ohjearvo 20 µg/m 3 ei myöskään ylittynyt. 7.1.2 Raja-arvovertailu Ilmanlaatudirektiivi sallii kalenterivuoden aikana yhteensä 24 kappaletta tuntikeskiarvon ylityksiä, joten vuositasolla ylityksiä ei tapahtunut. Yksittäisiä rikkidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvon 350 µg/m 3 ylityksiä tapahtui Kalevassa neljä ja Pirkkalassa yksi, kuukausittaiset ylitysmäärät esitetty taulukossa 8. Vuorokausikeskiarvon raja-arvon 125 µg/m 3 ylityksiä ei esiintynyt. Kalenterivuoden aikana ilmanlaatudirektiivi sallii kolme vuorokausikeskiarvon ylitystä ennen varsinaista rajaarvoylitystä. Taulukko 8. Rikkidioksidin raja-arvoylitykset Yleisimpänä syynä kohonneisiin rikkidioksidipitoisuuksiin olivat Boliden Harjavalta Oy:n sulaton hetkelliset tuotantohäiriöt, joihin johtaneet syyt on selvitetty ja korjaavat toimenpiteet tehty.

18 7.1.3 Lisätietoa SO2-mittauksista Kuvien 4 ja 5 kuvaajat osoittavat ympäristöasemien rikkidioksidipitoisuuksien tuntikeskiarvoja ajanjaksoilta tammikuu kesäkuu 2007 ja heinäkuu joulukuu 2007. KUVA 4. Ympäristöasemien rikkidioksidipitoisuudet, tuntikeskiarvot tammikuu kesäkuu 2007 KUVA 5. Ympäristöasemien rikkidioksidipitoisuudet, tuntikeskiarvot heinäkuu joulukuu 2007

19 Kuvissa 6 ja 7 on esitetty rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet ajanjaksoilla tammikuu kesäkuu 2007 ja heinäkuu joulukuu 2007. KUVA 6. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet tammikuu kesäkuu 2007 KUVA 7. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet heinäkuu joulukuu 2007

20 7.2 Hengitettävät hiukkaset ( PM 10 ja PM 2,5 ) Hiukkaspitoisuutta mitattiin vuonna 2007 jatkuvatoimisesti Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla TEOM 1400A laitteistoilla. Asemien sijainti on kuvattu liitteessä 1. Laitteistot on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimilla, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen, aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm:n tai alle 2,5 µm:n pölyn osuus. Pirkkalassa mitattiin koko vuosi PM 10 -pitoisuutta ja Kalevassa noin kuuden kuukauden ajan 01.01. 2.7.2007. Salaman vaurioittama Kalevan laite oli runsaan kuukauden USA:ssa korjattavana 3.7. 18.8.2007, jonka jälkeen laite modifioitiin mittaamaan PM 2,5 - pitoisuutta. Tämä kampanjaluonteinen mittaus jatkui vuoden loppuun. Pölynkeräimet on varustettu ohjelmoitavalla suodatinlaitteistoilla, joilla kerättiin kummaltakin asemalta teflonsuodattimille kaksi vuorokausinäytettä viikossa. Suodattimen alkuaineanalyysit suoritettiin Ramboll Analytics Oyn toimesta ICP-MS tekniikalla. 7.2.1. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Taulukko 10. PM 10 - ja PM 2,5 - pölypitoisuudet Tilastotietoa PM 10 ja PM 2,5 mittauksista vuodelta 2007 Ohje-, raja- ja tavoitearvot - vuorokausiraja-arvo, µg/m³ 50-50 - vuosikeskiarvon raja-arvo, µg/m³ 40-40 - kuukauden 2. suurimman vrk-arvon ohjearvo, µg/m³ 70-70 Kaleva, PM10 Kaleva, PM2,5 Pirkkala, PM10 Mittaustulokset - vuorokausikeskiarvojen lkm 186 130 365 - ajallinen kattavuus, % 51 36 100 - vuosikeskiarvo, µg/m³ 16 7 12 - vuorokausiarvojen maksimi, µg/m³ 102 17 53 - vuorokausiarvojen minimi, µg/m³ 3 1 4 Ylitykset - vrk-raja-arvon (50µg/m³) ylitykset, kpl (suurin sallittu 35 kpl/a) 5-2 - vuosikeskiarvon raja-arvon (40µg/m³) ylitykset, kpl 0-0 - kuukauden 2. suurimman vrk-arvon ohjearvon ylitykset, kpl 2-0 Sekä raja- että ohjearvoylitykset ajoittuivat kaikki maalis-huhtikuun vaihteeseen, jolloin poikkeuksellisen pitkän, kuivan ja lämpimän sekä tuulisen jakson aikana usealla paikkakunnalla Etelä-Suomessa esiintyi raja-arvojen ylityksiä.

21 Arvioitaessa tuulensuunnan vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin havaittiin erittäin heikko korrelaatio, toisin sanoen Suurteollisuuspuiston vaikutusta ei pystytty selvästi osoittamaan. Sen sijaan tuulensuunnan ja hiukkasten koostumuksen välillä esiintyi vahva korrelaatio. PM 10 - ja PM 2,5 -pölypitoisuuden mittatulokset on esitetty graafisesti liitteissä 3-4. Hengitettävän PM 10 -pölyn alkuainekohtaisille pitoisuuksille on määritelty ainoastaan tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvoille: As (6 ng/m 3 ), Cd (5 ng/m 3 ) ja Ni (20 ng/m 3 ). Ohje- tai raja-arvoja hengitettävälle PM 10 -pölylle ei ole määritelty. Kaikki PM 10 -pölyn alkuainekohtaiset vuosikeskiarvot, lukuun ottamatta Kalevan arseenia, alittivat tavoitearvot. PM 2,5 pölylle ei ole määritelty tavoitearvoja. Taulukko 11. Hengitettävän pölyn alkuainekohtainen pitoisuus P i r k k a l a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 vuosikeskiarvon tavoitearvot, ng/m 3 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo (12kk), ng/m 3 4 2 5 5 28 5 K a l e v a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 vuosikeskiarvon tavoitearvot, ng/m 3 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo (7kk), ng/m 3 8 2 12 15 23 11 K a l e v a n m i t t a u s a s e m a, PM 2,5 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 mittausten vuosikeskiarvo (4,5kk), ng/m 3 4 1 6 7 14 4 Suodattimien alkuaineanalyysit suoritettiin käyttäen herkintä mahdollista laitetekniikkaa (ICP-MS). Siitä huolimatta esimerkiksi Pirkkalassa 44% arseeni-, 61% kadmium- ja 20% nikkelituloksista jäi alle mittausmenetelmän määritysrajan. Tämä aiheuttaa kohtuuttoman suuren epävarmuuden vuosikeskiarvon laskentaan. Siirtyminen viikkonäytteen keruuseen lisäisi huomattavasti laskennan luotettavuutta.

22 7.3 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa kuntalaisille päivittäin vallitsevasta ilmanlaadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on viisi. Tuntiindeksin käyttöön liittyy myös eräitä rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua arvosanoilla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksin parametreja Harjavallassa ovat ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävät PM 10 - hiukkaset. Mikäli ilmanlaatu heikkenee indeksillä kuvattuna huonoksi tai erittäin huonoksi ja tilanteen ennustetaan kestävän useita tunteja, lähetetään tiedotusvälineille asiaa koskeva tiedote. Ilmanlaatutiedotetta ei lähetetä esimerkiksi viikonloppuna tai yöllä tapahtuneista ilmanlaadun heikkenemisistä. Yleisölle ja tiedotusvälineille sekä viranomaisille tiedottamisesta vastaa Harjavallan kaupungin ympäristötoimi. Harjavallan mittaustulokset toimitetaan Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi), jonka avulla tietoa ilman laadusta saadaan yleisön nähtäville. Portaaliin kootaan kymmenien mittausverkojen tulokset eri puolilta Suomea. Portaali otettiin käyttöön vuonna 2008. Taulukossa 12 on esitetty vuoden 2007 ilmanlaatuindeksien jakaumat mittauspisteittäin prosentteina ja tunteina. Taulukko 12. Toteutuneiden ilmanlaatuindeksien jakauma Ilmanlaatuindeksien jakauma 2007 Kaleva Pirkkala % h % h Hyvä 84 7398 86 7535 Tyydyttävä 12 1052 13 1129 Välttävä 3 272 1 94 Huono 0,3 26 0 0 Erittäin huono 0,1 11 0,01 1 100 8759 100 8759 Valtaosa indeksiarvoon Erittäin huono tai Huono johtavista syistä ovat liittyneet maalishuhtikuun korkeisiin PM 10 - pitoisuuksiin (ajanjakso oli kuiva, sateeton ja osittain tuulinen). Kesän ja loppuvuoden aikana syyt ovat lähinnä liittyneet korkeisiin rikkidioksidipitoisuuksiin. Ilmanlaatuindeksien Erittäin huono ja Huono ajankohdat sekä heikkenemisen aiheuttanut komponentti (SO 2 tai PM 10 ) on esitetty taulukossa 13.

23 Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksien Erittäin huono ja Huono ajankohdat sekä syyt Ilmanlaatuindeksit 2007 Kaleva Pirkkala Ajankohta Syy Ajankohta Syy Erittäin huono 19.01 klo 01 SO2 09.01 klo 04 SO2 26.03 klo 08 PM10 26.03 klo 22 PM10 27.03 klo 07 PM10 27.03 klo 08 PM10 27.03 klo 09 PM10 27.03 klo 10 PM10 07.04 klo 19 SO2 11.04 klo 17 SO2 + PM10 10.06 klo 21 SO2 09.10 klo 19 SO2 11 kpl 1 kpl Huono 04.02 klo 02 SO2 14.03 klo 12 SO2 24.03 klo 18 PM10 24.03 klo 20 PM10 24.03 klo 21 PM10 24.03 klo 22 PM10 26.03 klo 07 PM10 26.03 klo 09 PM10 26.03 klo 11 SO2 + PM10 26.03 klo 23 PM10 27.03 klo 06 PM10 27.03 klo 21 PM10 27.03 klo 22 PM10 28.03 klo 20 PM10 02.04 klo 14 PM10 05.04 klo 16 PM10 05.04 klo 17 PM10 11.04 klo 16 PM10 12.04 klo 07 SO2 06.06 klo 14 SO2 06.06 klo 16 SO2 15.06 klo 10 SO2 15.06 klo 11 SO2 15.06 klo 18 SO2 09.10 klo 02 SO2 01.11 klo 23 SO2 26 kpl 0 kpl

24 7.4 Laskeuma Laskeumamittaukset aloitettiin Kalevassa ja Pirkkalassa huhtikuussa 2007. Mittauksille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja ja tuloksia on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavina. Etenkin kokonaislaskeuman määrittämisessä esiintyi ongelmia keräysastioihin kulkeutuneiden puiden lehtien ym. laskeumaan kuulumattoman aineksen takia. Keruulaitteistojen vandalisointiakin tapahtui. Lisäksi syksyllä esiintyi keruuliuoksen voimakasta limoittumista, mikä häiritsi ja jopa esti laskeuman määritystä. Taulukko 14. Laskeumamittausten tulokset 7.5 Mittaustulosten laadunvarmistus Rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain HAI- RI-järjestelmän ohjaamana. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. Mittalaitteen validiteettiprosentit on esitetty taulukossa 15. Kaikki toteutuneet validiteetit ovat yli sallitun minimiarvon (75%).

25 Taulukko 15. Validiteetti 7.6 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan vuoden 2008 alusta lähtien Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit vuodesta 2007 eteenpäin löytyvät osoitteesta: http://www.harjavalta.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparisto/ vuoden 2008 huhtikuun alusta lukien.

26 8. MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Rikkidioksidipitoisuudet Harjavallan keskustan alueella olivat vuonna 2007 viime vuosia korkeampia johtuen Boliden Harjavalta Oy:n prosessihäiriöistä. Rikkidioksidin toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo oli Kalevan mittausasemalla vuonna 2007 73µg/m 3, kun se on koko 2000-luvun ollut noin 20 µg/m 3. Ilmanlaatuasetuksen tai direktiivin vuosikohtaisia mukaisia ohje- ja raja-arvoja ei kuitenkaan ylitetty. Yksittäisiä raja-arvoylityksiä kirjattiin viisi. Suomen mittakaavassa Harjavallan rikkidioksidipitoisuudet ovat maan korkeimpia. PM 10 -pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin kohonneita pitoisuuksia todettiin laajoilla alueilla Etelä-Suomessa. Korkeat pitoisuudet johtuivat poikkeuksellisista sääolosuhteista. Muihin Suomen vastaaviin mittausverkkoihin verrattuna PM 10 -pitoisuudet Harjavallan alueella ovat erittäin matalia. Ilmanlaatuindeksiä ei vielä vuonna 2007 ilmoitettu. 9. LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT 2006 LIISA on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Laskentajärjestelmä tulostaa päästömäärät tonneina kunnittain, lääneittäin ja koko Suomen osalta. Päästömäärät jaetaan kahdeksalle väylätyypille ja yhdeksälle ajoneuvotyypille. Lisäksi saatavissa on tulokset autokannan ikäjakauman suhteen. Laskennassa otetaan huomioon ajoneuvojen kylmäkäytön ja joutokäynnin päästölisä. Myös erityyppiset polttonesteet huomioidaan (reformuloidut tuotteet). Päästölajit ovat hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NOx), hiukkaset, metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O), rikkidioksidi (SO 2 ) ja hiilidioksidi (CO 2 ) sekä polttonesteen kulutus. Taulukko 19 vertaa teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia päästömääriä hiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin osalta. Taulukossa 16 on esitetty Ajoneuvojen ja teollisuuden päästömäärien vertailu Harjavallassa 2006 Alue: Harjavalta Laskentavuosi: 2006 CO HC NOx Hiukkaset CH4 N 2 O SO 2 CO 2 Pääkadut 76,872 9,882 17,372 1,035 0,528 0,765 0,029 5085,07 Kokoojakadut 13,174 1,662 2,268 0,146 0,069 0,102 0,004 671,275 Tonttikadut 34,791 4,258 3,279 0,212 0,106 0,161 0,006 1013,743 Rakennuskaavatiet 0 0 0 0 0 0 0 0 Taajaman päätiet 18,04 2,237 7,473 0,338 0,169 0,221 0,008 1415,191 Taajaman muut tiet 15,774 2,046 3,638 0,213 0,128 0,187 0,005 853,822 Maaseudun päätiet 59,022 5,007 23,106 1,009 0,55 0,723 0,026 4449,671 Maaseudun muut tiet 17,43 1,973 5,3 0,275 0,183 0,262 0,007 1210,16 Yhteensä 235,103 27,065 62,436 3,227 1,733 2,422 0,085 14698,93 Lähde: Ajoneuvojen osalta VTT/LIISA 2006 laskentajärjestelmä

27 Raportti on luettavissa osoitteessa: http://lipasto.vtt.fi/lipasto/liisa/lansisuomi2006.xls Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 µm) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syvälle hengitysteihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta.

28 LIITTEET LIITE 1 HARJAVALLAN ILMANLAADUN TARKKAILUASEMIEN SIJAINTI

29 LIITE 2 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna 2007 Laitos SO 2 NO x Hiukkaset t/a t/a t/a Boliden Harjavalta Oy 3 480 13 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 2 Pori Energia Oy 295 158 15 Kemira GrowHow Oy 2,5 Kemira Oyj 0,3 Harjavallan Valu Oy 1,3 Ulefos NV Oy 1 Teollisuus yhteensä 3 775 158 35,1 Teollisuuden osuus Harjavallan päästöistä (teollisuus ja liikenne) % 100 72 92 - Harjavalta yhteensä - Teollisuus 3 775 158 35,1 - Tieliikenne Harjavallassa * 0,09 62 3,2 - Koko liikenne Suomi 2006 * * 18230 121 760 4 741 * Lähde: LIPASTO 2006 laskentajärjestelmä, Kari Mäkelä VTT ** Lähde: LIPASTO 2006 laskentajärjestelmä, Kari Mäkelä VTT, sisältää vesi- ja ilmaliikenteen

30 Liite 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot tammikuu kesäkuu 2007

31 Liite 4 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot heinäkuu joulukuu 2007