JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 1 D XJ 1 {y(). ~ YHTEINEN VUOSIKOKOUS 10.6.1993 VAMMALASSA
KUNNIOITETTAVAT JR 56 JA 60 KILLAN VETERAANIT Tervehdin lämpimästi Teitä, vuosikokoukseenne Vammalaan saapuneet veteraanit ja omaisenne, Samalla toivotan teidät tervetulleiksi Turun ja Porin sotilaslääniin. Rykmenttinne kulkivat - monien muiden rykmenttien tapaan - horjumatta ankaran taistelujen tien. Yhdessä kestämämme vaiheet ja yhteiset muistot ovat luoneet keskuuteenne pysyvän veljeyden, jota tämäkin kokous ilmentää. Osoitan kunnioittavan kiitokseni rykmenttien perinteitä vaalivalle kiilalle. Sen työ mm. arvokkaat historiateokset - on osaltaan kunnianosoitus riveissänne taistelleille ja kaatuneille. Vain luunkovista rykmenteistä voi kirjoittaa "luunkovaa historiaa". Toivotan hyvää, lämminhenkistä tapaamista vapaassa Suomessa. Turun ja Porin Sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri Hannu SirkUS 3
JR 56/60 TERVETULOA VAMMALAAN On kulunut jo liki 52 vuotta siitä kun JR 56/60:een liittyneet 204 Vammalan seudun miestä ns. "lmpolan Poppoo" lähti jatkosotaan Tyrvään asemalta juhannuspäivänä 1941. Pieni kansakuntamme etenkin karjalaiset eli tällöin toivossa saada takaisin talvisodassa menetetyt alueet ja kotinsa. Näinhän sitten kävikin, mutta vain muutamaksi vuodeksi. Toisen maailmansodan myrskyisissä jälkiselvittelyissä maamme onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä eikä sen osaksi tullut myöskään jäädä voittajavaltioiden miehittämäksi. Uusista alueluovutuksista ja raskaista sotakorvauksista huolimatta maamme kuitenkin varsin pian saavutti sekä taloudellisilla, että henkisillä arvoilla mitaten pysyvän sijan maanosamme valtioiden eturivissä. Tästä kaikesta meidän jälkipolvien kuin myös aikalaisten on ennen kaikkea kiittäminen niitä miehiä ja naisia, jotka rintamilla henkensä, terveytensä tai parhaat vuotensa uhraten ovat yksimielisinä ja ponnistuksiaan säästämättä puolustaneet isänmaataan. Unohtaa ei myöskään saada, että tämä kansamme paras osa vaikutti myös ratkaisevasti maamme sodan jälkeiseen rakentamiseen. JR 56/60 vaiheista tiedämme, että näiden joukko-osastojen menetykset nousivat erittäin suuriksi, koska niitä käytettiin kaikkein pahimpien tilanteiden selvittämiseen. Niinpä täältäkin lähteneistä kahdestasadasta vain 30 palasi "Poppoota" koti utettaessa. Vapaan sivistysvaltion kansalaisina teemme kunniaa Teille Sotaveteraanit. Vammalan kunnallishallinnnon ja omasta puolestani toivotan Teidät samoin kuin kaikki vuosikokouksen ne osanottajat sydämellisesti tervetulleiksi kaupunkiimme. Toivon Teidän viihtyvän. Matti Pulll kaupunginjohtaja 5
SEURAKUNNAN TERVEHDYS Nykyisen Vammalan kaupungin alue on keskiaikaisen Sastamalan kirkkopitäjän keskus. Täällä, Karkussa, sijaitsee sen 1200-luvulla rakennettu pyhäkkö, Sastamalan harmaakivikirkko sekä tästä suuresta emäseurakunnasta omaksi seurakunnakseen myöhemmin eronneen Ala-Sastamalan eli Tyrvään vanha kirkko, Tyrvään Pyhä Olavi. Tänne Kokemäenjoen vesistön varteen muotoutui jo varhain vankka kristillinen viljelys, joka on vaikuttanut myönteisesti sukupolvien elämään ja tapoihin. Aluettamme kosketti myös 1800-luvun herätys, nimenomaan evankelisen herätysliikkeen kautta. Nykypäivän vilkas seurakuntatyö rakentuu paljolti menneitten sukupolvien Iuomaiie pohjalle, kun se samalla pyrkii vastaamaan monessa muuttuneen maailman tuomiin uusiin haasteisiin. Jumalan Sana on kuitenkin muuttumaton. Keskeistä on yhä johtaa ihmisiä Jumalan yhteyteen, elämään Hänen hyvien lahjojensa varassa. Oleellinen osa paikkakuntamma henkeä ja myös seurakunnallista ajattelua on ollut vankka isänmaallisuus ja vastuun ottaminen sen kohtaloista. Tämä on tullut ilmi sekä sodan että rauhan aikana. Yhteistyö seurakunnan sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen välillä on ollut aktiivista ja toistansa kunnioittavaa. Seurakunta on tahtonut antaa parhaan kykynsä mukaan henkistä ja hengellistä tukea sodan kokeneille naisille ja miehille. Koska he panivat itsensä likoon yhteisen asian, oikeuden ja totuuden, puolesta ja koska Hyvä Jumala meitä johdatti, saamme nyt elää vapaassa isänmaassa ja rakentaa sitä yhä paremmaksi. Teidän kunniakas esimerkkinne velvoittaa meitä tämän päivän työikäisiä ja päättäjiä. JR 56/60 Killan nyt kokoontuessa Vammalaan toivotan Vammalan ev.lut seurakuntien, Tyrvään ja Karkun, puolesta Teidät sydämellisesti tervetulleiksi kaupunkiimme ja myös meidän vieraiksemme. Osmo Ojansivu Tyrvään kirkkoherra 7
JR 56:N, 60:N JA OSASTO TÖRNIN ASEVELJET Meillä lmpolan Poppoon tynkäjoukolla on ilo kutsua Teidät vieraaksemme Vammalan nuoreen ja ainakin omasta mielestämme kauniiseen kaupunkiin kesäkuun 10. päivänä 1993. Joku Teistä voi kysyä, mikä porukka on kutsun esittänyt lmpolan Poppoo. Lienee siis paikallaan esittäytyä. Jatkosodan uhkan lähetessä peräänkuulutettiin Tyrvään kunnan ja silloisen Vammalan kauppalan asekuntoiset miehet Vinkkiiän kylän lmpolan taloon. Yli 200 miehen vahvuisesta osastosta tuli JR 60:n alainen komppania. Alkuperäisen kokoontumispaikan mukaan joukko-osasto sai nimen lmpolan Poppoo, joka nimi tänä päivänäkin yleisesti tunnetaan paikkakunnalla. Nykyisin "elinkelpoisia" lienee noin kymmenesosa alkuperäisestä vahvuudesta. Olisi todella ilahduttavaa, jos jälleen saisimme oikein runsaslukuisesti kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. Sotakokemustemme ohella meidän on hyvä muistella myös lähes viittäkymmentä rauhan ja rakentamisen vuotta, joihin meillä sotaveteraaneilla on oma osuutemme. Mutta onko maallamme tänä päivänä syytä huolestumiseen. Olemmeko nyt jonkinasteisella "vedenjakajalla". Tälläiset ajatukset me veteraanit haluamme torjua. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet olla mukana rykmenttimme killan aikaisemmissa tilaisuuksissa ja toivomme, että kutsuamme noudattaa monen monta aseveljeä naisineen. Eino Välimaa 9
IN MEMORIAM Joulukuun 22 pnä 1992 siunattiin viimeiseen lepoon everstiluutnantti Martti Silanterä. Suuri Sotilas, lämminsydäminen, sinivalkoinen meidän kaikkien rakastama Masa on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Aseveli matkasi on päättynyt ja Isänmaa, jonka vapautta kerran olit puolustamassa, sulkee Sinut syliinsä. Me aseveljet kunnioitamme muistoasi, laskemalla tämän havuseppeleen sinivalkoisin värein viimeiseen leposijaasi. Kaikkivaltias siunatkoon työsi ja suokoon Sinulle ikuisen rauhan. JR 56/60 Kilta ry. Näin kuuluivat saatesanat. Porilaisten marssin mahtavat sävelet täyttävät Ylösnousemuskappelin. Suuren " Porilaisen" maallinen matka on päättynyt. Olemme muistoissamme taas kauniissa Karjalassa... Masa oli todellinen aseveli, johtaja, kapteeni - majuri, joka oikeudenmukaisesti huolehti, niin taisteluissa, kuin levossakin, kaikesta ja meistä kaikista. Karhumäki oli vallattu, vuosi oli vaihtunut - 42. Käppäselässä, kiljuvassa pakkasessa, nuori uljas kapteenimme Martti Silanterä pitää puhuttelun: Sotilaat, pojat, paljon on kärsitty vilua ja nälkää, verinen ja vaikea on ollut taival ja niin moni on matkalle uupunut. Taistelut jatkuvat, velvollisuutemme Kodin Uskonnon ja Isänmaan puolesta on taas lähteä eteenpäin... Seuratkaa minua, varmasti joku meistä palaa vielä kertomaan jälkipolville... Näin muistojen ja elämän kultainen rengas on sulkeutunut. Me aseveljet tiedämme, että seuraat tuolta taivaan sinestä toimintojamme rakkaan isänmaan hyväksi. Muistosi elää ja velvoittaa. Kiitos Heikki Lampinen 11
SOTIEMME 1939-1945 VETERAANEILLE VAMMALAN SEUDUN MIEHET TAISTELIVAT SODISSAMME MM. SEURAAVISSA JOUKOISSA: TALVISOTA JR 17 (7) 1 6. (3.) DIVISIOONA 2. PRIKAATI JA IX 1 KENTTÄTÄYDENNYSPRIKAATI. JATKOSOTA JR 15, JR 36 ja JR 57 1 15. DIVISIOONA, KEVYT OSASTO 16, JR 56, JR 60, 21. PRIKAATI JA KEVYT PATTERISTO 14 SEKÄ II ja III 1 KENTTÄTYKISTÖRYKMENTTI 12 PÄÄMAJAN TAI KOTIJOUKKOJEN ESIKUNNAN ALAISISSA ILMAVALVONTA-, LÄÄKINTÄ-, MUONITUS,- JA VARTIO TEHTÄVISSÄ PALVELI USEITA SATOJA PAIKKA KUNTALAISIA. VAMMALAN SEUDULLA TOIMI SOTIEN AIKANA MM. TYKISTÖKOULUTUSKESKUS 4, ASEVARIKKO 1, ETELÄ-SATAKUNNAN SUOJELUKUNTAPIIRIN ESIKUNTA, SORJAN LOTTAOPISTO, VIESTIKOULUTUSKESKUS, VAATETUS- JA JALKINEKORJAAMO SEKÄ SOTATALOUS TARKASTAJAN ESIKUNNASTA ETTÄ SOTATALOUSESIKUN NASTA MUODOSTETTU PÄÄMAJA II. MUISTOMERKIN PYSTYTTI VAMMALAN KAUPUNKI 18.6.1989 13
PUHEENJOHTAJAN KUULUMISIA Kokoonnumme Vammalaan -Ylä-Satakunnan kauniiseen kaupunkiin. Paikan valinta johtuu siitä, että yksi komppaniamme- 6./JR 60- perustettiin silloisen Tyrvään pitäjän lmpolan talossa. Komppania taisteli menestyksekkäästi, tosin raskain tappioin kohti Äänislinnaa ja Karhumäkeä. "Nuoret" miehet siirrettiin v. 1941 lopussa JR 56:een - 6./JR 56 "Kyörin komppaniaan". "Vanhat" - yli 30 vuotiset - kotiutettiin, osan tosin jäädessä edelleen sotatantereelle 11/JR 56:een. lmpolan "poppoo" muodostaa edelleen puolen vuosisadan jälkeen tiiviin aseveli porukan, joka toimii harvinaisen aktiivisesti omalla paikkakunnallaan osallistuen myös mies- ja naislukuisasti kokouksiimme. Kun "poppoo" teki nyös "JR 60 historian" myyntiennätyksen, oli luonnollista, että killan johtokunta ehdotti Valto Saunanojalie- poppoon puuhamiehelle-vuosikokouksen järjestämistä. On hienoa, että yhden komppanian perustamispaikkakunta suostui kokouksen järjestämiseen. Näin voivat kiltalaiset tutustua aina uusiin paikkoihin kauniissa, kesäisessä Suomessa. Killan edellinen kokous suuntautui Tallinnaan. Sen erikoisuutena oli yhteydenotto heimoveljiemme asevelikiltaan -JR 200-kiltaan. Annoimme heilie huomattavan lahjoituksen, jota täydensi laatikkokeräyksen tuotot ja monet alueosastojen paketit. Olemme saaneet kiitoskirjeen, jonka mukaan lahjoituksemme on otettu tyytyväisyydellä vastaan ja rahavarat käytetty tarkoituksenmukaisesti. Edelleen 40 kiltalaista matkasi viime kesänä Itä-Karjalaan tutustuen tällä kertaa hyökkäysja vetäytymisvaiheiden kovien taistelujen maastoon niin Loimolassa, Kollaalla, Lökissä, Savinovassa jne. Retken huolellisen ennakkovalmistelun johdosta matka onnistui erinomaisesti. Muuten "lmpolan poppoo" teki myös ikioman matkan "avec" Äänislinnaan ja Karhumäkeen -esimerkillistä omatoimisuutta. Kilta toimii näin johdonmukaisesti tarkoitusperiensä saavuttamiseksi huolimatta siitä - vaiko sentähden - että keski-ikämme kipuaa yhä kunnoitettaviin lukuihin. Kaipauksella ja kunnioituksella muistelemme niin taistelukentillä kuin rauhan töissä menehtyneitä aseveljiämme. Kunniajäsenemme kiltaveli ev.luutn. Martti Silanterä liittyi heidän joukkoonsa 9.12.1992 killan edustajien kunnoittaessa hänen muistoaan Turussa 22.12.1992. Kiilalla on tulevaisuudessakin uusia haasteita. Kohta on kulunut 50 vuotta rauhan salmisesta ja 25 vuotta kiltamme perustamisesta. Noista tapahtumista on paljon muistelemisen aihetta. Suunnittelemme myös viime kesän matkan innoittamina muistomerkkiä Kollaan seudun (niin talvisodan kuin jatkosodan eri vaiheiden) taistelujen paikalle. Olemme myös mukana uudessa historiankirjan valmisteluissa; kyseessä on 1. D:n historia, joka tulee käsittelemään divisioonamme taistelujen tietä. Näin se oivallisesti täydentää rykmenttiemme historioita. Kaino Tuokko on kirjoittajana, hän tarvitsee lisää tietoja. Myyntitykistömme tykit eivät pääse ruostumaan, syksyllä 1994 on uusi myyntirynnäkkö edessä. Myös kiltamme rauhanaikaisten vaiheiden muistiinmerkintää kannattaa harkita. Kiitän killan aktiivisia jäseneniä ja erikoisesti vammalalaisia - kaupungin johtoa, esiintyjiä, järjestäjiä. Viettäkäämme kesäinen päivä muistojen merkeissä nykyisyyttä ja tulevaisuutta unohtamatta. Antero "-lllo 15
JR 56 ja 60:n KILTA ry VUOSIKERTOMUS-TOIMINTAKERTOMUS 1992 YLEISTÄ: Toiminta on yleensä ja kaikissa ala-osastoissa ollut aktiivista ja erityisesti ikääntyneitä veteraaneja ja heidän perheitään tukevaa. Kilta ja sen alaosastot ovat muistaneet kiltaveljiään ja vierailleet sairaitten luona sekä sairaaloissa että heidän k0tonaan. Kilta ja alaosastot ovat järjestäneet alueillaan kokouksia ja juhlia sekä osallistuneet kiltapiirien, maanpuolustusjärjestöjen ja sotaveteraanien erilaisiin kokouksiin ja juhlatilaisuuksiin. Edelleen on myyty molempien rykmenttien historiateoksia, mutta teosvarasto on loppumaisillaan ja ainoastaan muutamia kappaleita on enää saatavissa. Vuosikokouksen yhteydessä kerättiin rahaa, joka luovutettiin Eestiläisille veteraaniveljillemme (JR 200). Keräystuotto 3.648,80 mk. jäsenmäärämme on n. 600-650 veteraania. BUSSIMATKA KOLLAASEEN Kilta järjesti 12.-18.7.92 bussimatkan Kollaan maastoon, Aunukseen sekä Suojärveen ja Hyrsylä mutkaan. Matka oli onnistunut ja voitiin yksityiskohtaisesti tutustua rykmenttimme osalta kuuluisaan hyökkäysvaiheen Kollaan-Näätäojanja myöskin perääntymisvaiheen Loimolan maastoon. Heräsi ajatus Kollaan muistokiven paljastamiseen. VETERAANIVELJIÄ ON POISTUNUT RIVEISTÄMME Useat veteraaniveljet ovat, kuluneen vuoden aikana, poistuneet riveistämme. 9.12.92 kuoli kunniajäsenemme ev.luutn. Martti Silanterä, joka 3.3. oli täyttänyt 80 v. On veljiä kunnioitettu hautajaisissa ja teemme nytkin kunniaa edesmenneille sankariveljillemme. VETERAANIVELJIEN VUOSIJUHLAT JA ERÄÄT TÄRKEÄT VUOSITAPAHTUMAT Tilintarkastajamme Aimo Heikkilä täytti 26.1. 80 v. ja mainittakoon että alaosastojen johdon 2 jäsentä täyttivät 75 v. (-17 synt.). Vielä huomioitavampaa on, että 8 veljeä alaosastoilta täyttivät 80 v. (-12 synt.) sekä ainakin kymmenen johtokuntamme jäsentä eri alaosastoilta 70 v. (-22 synt.). Lämmin kunnianosoitus näille veteraaniveljillemme. Varsinais-Suomen Reservipiiri ja Turun Rannikkotykistön Kilta ovat vuoden aikana täyttäneet 30 v. Esitimme heille onnittelumme. 24.10.92 paljastettiin Turun Veteraanimuistomerkki edustajiemme läsnäollessa. Suomi on 1992 ollut 75 vuotta vapaana. Ensimmäisen Divisioonan historiteos-työ on käynnistynyt ja työn sielu on nytkin Kaino Tuokko. MAANPUOLUSTUSKILTOJEN LIITTO (MPKL} JA KILTAPIIRIT: JR 56 ja 60 kilta kuuluu Maanpuolustuskiltojen Liittoon ja eri tilaisuuksissa ovat puheenjohtajamme A. Kallio, M. Sormaala, V. Mattila, U. Oranne, K. Tuokko ja alaosastojen veteraaniveljet edustaneet Kiltaamme. 16
VUOSIKOKOUS 5.-6.5.1992 TALLINK-LAIVALLA Toukokuun alkupäivinä pidimme vuoden vuosikokouksen Tallink-laivalla risteilynä Tallinnaan. Risteilyyn osallistui kaikkiaan 240 jäsentämme eri osastoilta. Helsingin alaosasto oli risteilyn järjestäjä ja Mauri Sormaala toimi vuosikokouksen puheenjohtajana ja Hilding Nybacka sihteerinä. Vuoden 1991 toiminta, toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin ja eri tehtäviin ja johtoon 1992 valittiin: (Suluissa valitsemisvuosi) HELSINKI: Puh.joht. Antero Kallio (-92) ja var.puh.joht. Mauri Sormaala (-92) Veikko Mattila, 11-siht. (-92), Unto Oranne (-92), Juhani Valsta (-91), Martti Ylilammi (-92) LAITILA: Toivo Haijanen (-91 ), Eero Honkinen (-92), Toivo Raivo (-91 ), Erkki ja Tarmo Suvanto (-92). PIRKANMAA JA ETELÄ-HÄME: Vihtori Heinonen (-92), Kalle Majamaa (-92), Koitto Palomäki (-91 ), Pauli Pitkänen (-92), Antero Ruottinen (-92), Valto Saunanoja (-92). RAUMA: Väinö Leppänen (-92), Viljo Majasaari (-91 ), Aapo Rajahalme (-92), Veikko Vesa(- 92). TURKU: Heikki Lampinen (-91), Onni Laukkonen (-92), Ilmari Möttönen (-92), Kaino Tuokko (-91). UUSIKAUPUNKI: Martti Jaakkola (-92), Reijo Järvinen (-91), Erkki Luntamo (-92), Niilo Nurmi (-92) OSASTO TÖRNI : Risto Kaino (-92), Martti Leino (-92), Veikko Mattila (-92). TILINTARKASTAJAT, PÄÄSIHTEERI JA PÄÄJURISTI: Tilintarkastajat: Aimo Heikkilä (-92), Juhani Säynäslahti (-92). Var. tilintarkastajat: Victor Poras (-92), Erkki Putkonen (-92). Pääsihteeri Hilding Nybacka (-92) ja pääjuristi Aarno Mikkola (-92). KILLAN EDUSTAJAT MUISSA MAANPUOLUSTUS ORGANISAATIOSSA-TAPAHTUMISSA: Maanpuolustuskiltojen Liiton vuosikokous ja liittovaltuusto: Hilding Nybacka (- 92), Veikko Mattila (-92). Uudenmaan Kiltapiiri: Unto Oranne (-92), Mauri Sormaala (-92). Lounais-Suomen ja Pirkanmaan Kiltapiirit alaosastot valitsevat edustajat (-92). ILMOITUSLEHDET (-92-93): Sotainvaliidi-, Sotaveteraani- ja Veteraani-lehdet. MERKITYT KUNNIAJÄSENET: Urpo Levo, Martti Silanterä, (kuoli 9.12.), Kustaa Ala-Kaila, Erkki Ettala, Erkki Luntamo, Aarno Mikkola ja Veikko Vesa. KIRJAPIDON HOITO: Pank.joht. Juha Pekka Mononen, Suur-Helsingin Osuuspankki, Tikkurila. Tästä työstä olemme erityisen kiitollisia. 17
Tilinpäätös 31.12.92 Tilikauden ylijäämä oli 12.399,53 ja taseen loppusumma 500.935,62. Rykmentin komentajan Matti Aarnion ja kiltaveli Martti Salomaan lahjoitukset, historiakirjojemme toimittamiseen saadut kuntien ja yritysten avustukset, kirjojen myyntitulot ja eri keräykset sekä sijoitusaktiivisuus ovat vaikuttaneet tilikauden ylijäämään ja taseen loppusummaan. Rahoitusomaisuus on sijoitettu korkeakorkoisille tileille ja joukkovelkakirjoihin. Osakeomistus on kirjattu nimellisarvoon. Tuloslaskelma 1.1.-31.12.92 Varsinainen toiminta Myyntituotot historiakirjoista Kulut, toimisto-, hallintokirjoista ym:sta Varsinaisen toiminnan tulos Sijoitukset, korot ja osingot Varainhankinta Tuotot, avustukset, ilmoitukset ym. Kulut ja muut kulut Varainhankinnan tulos Tilikauden ylijäämä 25.109,00-53.336,08 10.390,00-8.127,30-28.227,08 38.363,91 2.262,70 12.399,53 Tase 31.12.92 Vastaavaa Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset Muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet Joukkovelkakirjat Varasto, viirit Yhteensä Vastattavaa Huoltorahasto Oma pääoma Yhdistyspääoma 1.1.92 Ylijäämä -92 Yhdistyspääoma 31.12.92 Yhteensä 122.282,47 25.203,15 350.000,00 3.450,00 483.536,09 12.399,53 500.935,62 5.000,00 495.935,62 500.935,62 Vantaa 03.05.93 JR 56 Kilta ry 18
JR 56 JA 60:n VUOSIKOKOUS Aika: Paikka: 10.06.1993 klo 15.00 Vammala, Vammalan lukio Esityslista: 1. Kokouksen avaus (Killan puheenjohtaja) 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 4. Esitetään Killan toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto 5. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 6. Toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut 7. Valitaan puheenjohtajia ja erovuoroisten tilalle johtokunnan jäsenet sekä tarpeelliset toimihenkilöt 8. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja varamiehet 9. Valitaan edustajat Maanpuolustuskillat ry:n Liittokokoukseen 10. Määrätään Killan ilmoituslehdet 11. Käsitellään Huoltorahaston säännöt 12. Käsitellään Killan varsinaiset sääntömuutokset 13. Muut asiat 14. Kokouksen lopettaminen RAVINTOLA.-=;:.... --.....,. --1 &...a- 1,. 1 """Vrl 1 \II Puistokatu 32 38200 VAMMALA VIAKKI VAMMALA, PUH. 532 12, 949-232 426 19
OTTEITA EDESMENNEEN TUURE VIRRIN MUISTELOISTA VUOSILTA 1941-42 Julkaistu Tyrvään Sanomissa. Tyrvään pitäjän Vinkkiiän kylän lmpolan taloon koottu jalkaväkikomppania 6/ JR 60 oli sodan ensi vuosipuoliskon kuluessa menettänyt matkalla Äänislinnan kautta Karhumäkeen kaatuneina, haavottuneina ja sairastuneina melkein koko vahvuutensa; monet haavoittuneista ja sairastuneista olivat palanneet tosin komppaniaan. Kun vuoden 1941 viimeisinä päivinä siirrettiin kaikki vuonna 1912 ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat 6/JR 56:een, ei meitä tämän ikäisiä "lmpolan poikia" ollut jäljellä muuta kuin 18 poikaa, joista neljä oli konekiväärikomppaniassa. Jalkaväkirykmentti 56:ssa enemmistö miehistöstä oli 19-vuotiaita nuorukaisia Vakka-Suomen sotilaspiirin alueelta. Rykmentin komentajana oli kuuluisa "Motti Matti", ev. Matti Aarnio. Komppanian päällikkönä oli matematiikan lehtori, kapteeni Kustaa Ala-Kaila, alaistensa kunnioittama päällikkö. ******** Äskettäin saatoimme kotikirkkomme puistoon, rakastamansa isänmaan poveen aseveljemme Sannan Eemelin. Heinäkuun viimeisen viikon aikana 1941 menetti komppaniammg kymmeniä miehiä kaatuneina ja haavoittuneina. Eemeli oli yksi haavoittuneista. Hän haavoittui vaikeasti vatsaan partiomatkalla. Eemeliä ei jätetty. Sairaspaarien puuttuessa veljet kaatoivat kaksi vähäistä leppää, jotka sotilasvöillä sidottiin toisiinsa ja niiden päällä Eemeli kannettiin useiden kilometrien matkan joukkosidontapaikalle. ******** Kontupohjan taistelua lokakuun 1941 alussa en voi myöskään unohtaa. Sitä voi verrata talvisodan Summan ja Viipurin taisteluihin. Tykistötuli tosin oli lievempää, mutta sitä ankarampia olivat määräykset, joita taistelulähetit etulinjamiehille välittivät. Kaiken lisäksi huolto toimi heikosti, joten ei ollut ihme, vaikka mieliala miesten keskuudessa oli hyvin matalalla. Lisäksi oltiin vielä satoja kilometrejä vieraan valtion alueella. ******** Talvesta 1942 tuli neljästä sodanaikaisesta talvesta vaikein talvisodan jälkeen. Ruoka tuotiin takaa, monen kilometrin etäisyydeltä, tiettömästä taipaleesta "purilailla". Oli päiviä, jolloin ei saanut mitään ruokaa. - Koska täit oli saatava kuriin, oli reservijoukkueen ensimmäinen tehtävä rakentaa sauna. Rakennusaine otettiin kasvavista puista ja kiuaskivet kannettiin metsistä. Työvälineitä oli vain saha ja pari kolme kirvestä, joita vuorotellen käytettiin. Sauna oli kylpykunnossa kolmen vuorokauden kuluttua. ******** 22
Pimeän aikana piti vartiossa seisoa joka toinen tunti. Vartiossa olivat joukkueesta kaikki paitsi joukkueen johtaja ja varajohtaja, joiden tehtävänä oli herätellä poikia ja toimia "kipinäpäivystäjinä". Kun vartiopaikalla yön pimeydessä ja kovassa pakkasessa seisoi, tuli mieleen, kuinka kaksi diktaattoria voi maailman kansat johtaa tälläiseen kurjimukseen, että vilussa ja nälässä vaanimme toistemme henkeä. Oli siellä usein Taivaalliselle Isäliekin asiaa. ******** Rauhalliset olosuhteet tarjosivat urheilua harrastaneelle Pohjan Taistolie tilaisuuden kokeilla, miten kunto on säilynyt. Olihan se, sillä metsäpolulla ylittyi 170 cm:n korkeudessa ollut keppi. Kesän kuluessa kävi Taisto Karhumäen urheilukentällä harjoittelemassa korkeushyppyä. Loppukesästä hänelle sattui vahinko korkeutta hypätessään; sahanpuruissa oli pullon pohja, johon kantapää osui aiheuttaen ison haavan ja Taisto joutui sotasairaalaan. ******** Eräänä päivänä ilmestyi Valto Saunanojan teitalle vihollisen vaatetuksessa oleva, vartaloltaan pieni mies. Hän puhui suomenkieltä ja kertoi olevansa lnkeristä syntyisin. Mies tarjoutui avustamaan puiden pilkkomisessa sekä toimimaan yöllä kipinäpäivystäjänä. Valto hyväksyi tarjouksen, ehkä vähän arkaillen, mutta koska joukkueen miehetkin niin halusivat, jäi mies telttaan. -Ruoka jaettiin tasan kaikkialla. Jatkossakin mies esiintyi ystävällisesti ja teki töitä ahkerasti. Tätä jatkui pari viikkoa, kunnes tieto tästä oli mennyt taakse komentopaikalle ja tuli määräys, että vieras mies tuli heti lähettää vankileirille. Valto ja kumppanit olivat ystävälliseen naapuriin niin mieltyneet, että antoivat hänelle vapauden mennä joko itään omiensa luokse tai länteen Suomen vankileirille. Käteltyämme, molemminpuolisen onnen ja hyvän matkan toivotusten jälkeen, matkamies lähti kohti itää. Jälkiseurauksia ei tapaus aiheuttanut, koska Valto kertoi miehen karanneen. ******** Muistellessa jatkosadan aikaa ajattelen kiitollisena niitä Laitilan seudun kilttejä poikia, joiden esimiehenä sain olla yli kaksi vuotta. Vaikka olinkin kokonaan vailla sotilaallista esimieskoulutusta, niin kahdeksan vuotta vanhempana koin olevani kuin vanhin veli suuressa veljesjoukossa, jossa kaikki olivat suomalaisia nuorukaisia, jotka vastuunsa tuntien tahtoivat voimiensa mukaan palvella synnyinmaataan sen vaikeina aikoina. Tämä sodanaikainen veljeys on jatkunut edelleen. Tosin monen kohdalla viimeinen iltahuuto on sen katkaissut. Veljinä olemme olleet heitä saattamassa Isänmaan poveen. 1~,.,.".. "i#a Kiitämme julkaisumme ilmoittajia myötätunnosta lmpolan Poppoon ja JR 56/60 Kilta ry:n työtä kohtaan. Samoin kiitämme jcaikkia eri tahoja, jotka ovat työskennelleet kokouksemme onnistumiseksi. Järjestelytoimikunnan puolesta Valto Saunanoja Matti Santa 23
Kenraaliluutnantti Urpo Levon puhe JR 56:n ja 60:n Killan vuosikokouksessa M/S Tallinkiila 5.5.1992 HYVÄT ASEVELJET Minä pyytäisin ensimmäiseksi sanoa, että olemme aivan ihastuneita ja kiitollisia tästä hienosta esityksestä (JR 200 Killan puh.joht. lsen puhe). Se on varmasti vaikuttanut meihin jokaiseen ja varmasti se on myöskin meille henkilökohtaisesti lisännyt sitä ymmärtämystä, jota olemme halunneet ja haluamme omalta puoleltamme tuntea. Me olemme eläneet sellaisten vaiheiden lävitse, että minä luulisin, että kahden pienen kansakunnan edustajat vain ymmärtävät, miten tälläisia koettelemuksia voidaan elää ja miten tällaiset koettelemukset voidaan kestää, kumpikin. Me tunnemme ja olemme aina tunteneet syvää kiintymystä ja syvää kiitollisuutta siitä, että meidän rinnallamme taistelitte Te silloin, kun meidän kohtaloamme vuosina 39-45 ratkaistiin. Olosuhteista johtuen päätökset olivat kummassakin maassa erilaisia, mutta ne ovat ja niihin päädytään olosuhteiden perusteitten pohjalta. Kummassakin mitä syvin patrioottinen mielenlaatu aikanaan on ratkaissut ne periaatteelliset päätökset, jotka kummankin tulevista päivistä silloin aikanaan on tehty. Meidän on helppo nyt jälkeenpäin sanoa, että olisiko ollut sillä tavalla ja olisiko ollut tällä tavalla, jos me olisimme asennoituneet niin ja jos me nyt siinä vaiheessa olisimme tehneet sillä tavalla, niin mahdollisesti seurauksena olisi voinut olla jotakin sellaista, jota meidän on turha tänäpäivänä lähteä edes pohtimaan. Mahdollisuuksiahan on aina maailma täynnä ja kaikissa tienhaaroissa, polkujen haaroissa, missä kulloinkin me ihmisinä joudumme kulkemaan, me joudumme valinnan eteen. Kansoille se on aivan sama kuin se on yksityisille ihmisille, mutta meille suomalaisille on tämä tuntemus siitä, että Te, meidän virolaiset aseveljemme, olitte meidän rinnallamme kaikkein kovimmissa paikoissa, missä sotaa Suomessa käytiin, silloin v. -44. Se on elävä osoitus siitä läheisestä tunteesta, joka vuosituhannet on meitä kahta maata ja kansaa yhdistänyt toisiimme. Meillä ei ole ollut eikä ole paljon Teilläkään, näiden viimeisten vuosikymmenien aikana, ollut mahdollisuutta, olosuhteista johtuen, mutta me kumpikin ymmärrämme ja me kumpikin tunnustamme, ole ollut mahdollisuutta tuoda esiin näitä näkökulmia, mutta me olemme onnellisia, me JR 56:n ja 60:n killan miehet, että tänäpäivänä me saamme olla täällä Teidän kanssanne yhdessä ja kertoa tästä tuntemuksesta Teille. Se on elänyt meidän mielissämme, ei se ole tällä matkalla täällä syntynyt. Minä ymmärrän, että Te uskotte ja tiedätte ja tunnette samalla tavalla, koska tällaisen yhdessäolon tunnelma ja nämä kaikki mielenlaadut ja käsitykset, niin ne nousevat syvemmältä, ei ne ulkoisista, pinnallisista tapahtumista ja olosuhteista kehity, vaan ne on eletty, meidän isämme ja heidän isänsä ovat aikoinaan ne eläneet ja me saamme seurata niitä. Minä muistan henkilökohtaisesti vuodelta -44, minä olin luutnantti reserviupseerikoulussa, konekiväärikomppaniassa, konekiväärijoukkueen johtajana, ja meillä oli EESTI UK meidän naapurinamme, ja siellä oli kavereita ja heidän kanssaan paljon oltiin yhdessä ja järjestimme viihdeiltoja. EESTI UK:n viihdeillat olivat erittäin suosittuja, sillä Te olitte jo silloin loistavan laulukansan maineessa ja lauleskelitte siellä kivoja lauluja. Minä ajattelin, että jos saan ääneni tästä krähisevästä kunnosta, niin minä tempaisen Teille vielä tänä iltana yhden laulun, 24
jonka minä siellä silloin opin ja jota näiden viidenkymmenen vuoden aikana, jotka on tässä välillä, ei ole kertaakaan laulettu, mutta mielessäni se on ja se on niiltä vuosilta, vuodelta -44, melkein 50 vuotta, ei nyt ihan jämpti, mutta me kehitymme joustaviksi iän mukana eikä olla niin tarkkoja pienistä yksityiskohdista. Mutta luulisin, että me elämme nyt sellaista vaihetta molempien kansakuntien elämässä, että meidän on turha lähteä katsomaan paljon taaksepäin. Niin kuin sanoin, jos me olisimme siinä vaiheessa tehneet sillä tavalla jne. vaan me katsomme nyt yhdessä, miten tästä mennään eteenpäin. On syntynyt paljon yhteistoimintaa eestiläisten ja suomalaisten ihmisten välillä ja syntyy varmasti koko ajan lisää, ja meillä on se yhteinen ihmeellinen ajatuksenpohja ja minä luulen, että vain me kaksi maata olemme sellaisia, että me emme ensimmäiseksi lähde huijaamme toinen toisiamme, vaan me lähdemme, niin kuin veljet lähtevät, tekemään yhteistyötä ja me katsomme, että miten me hyödynnämme tässä asiassa toinen toisiamme. Se on aika tärkeä lähtökohta. Minä sanoin, että me panemme suuren arvon tälle tapahtumalle. Me hartaasti toivomme, että Te kansakuntana ja että Te yksilöinä saisitte täällä sitten asianne sillä tavalla järjestykseen. Se vie oman aikansa ja siinä täytyy tehdä paljon työtä. Meiltä se työnteko on jo unohtunut, mutta tehkää nyt töitä, silloin lähtee se kehitys siitä liikkeelle. Ja varmaa on, että Suomenlahden pohjoiselle puolella Te kyllä aina löydätte sieltä sellaisen maan ja sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat Teistä lämpöisesti ja jotka toivovat Teille kaikkea parasta ja haluavat mielellään omalta osaltaan auttaa. Me olemme molemmat maailmassa suhteellisen pieniä maita. Me nyt olemme, me suomalaiset pyrkimässä tähän Euroopan yhteisöön, Euroopan unioniin. Se on tämän päivän sana. Ja me toivomme sieltä tälläistä uudentyyppistä periaatteellista ratkaisua yhteistoiminnalle ja yhteistyölle eurooppalaisten valtioitten kesken ja toivomme, että me voimme myöskin siitä yhteistyöstämme Teitä auttaa ja saada Teitä mukaan, sillä kyllähän tällainen asia aina säteilee. Kaikkihan me tunnemme, että Suomen olosuhteet tällä kertaa ovat suhteellisen vaikeat, mutta me tiedämme myöskin kyllä sen, että mitä kautta me pystymme nämä omat pulmamme ratkaisemaan. Ne ovat yksinkertaisesti vain vaivannäkö, työnteko, ahkeruus ja paneutuminen kaikkiin tälläisiin peruskysymyksiin, perusasioihin, joiden kautta me saamme sen pohjan, jolla me pyrimme sitten omaa osuuttamme rakentamaan. Toivomme, että teidän asianne kehittyvät myönteisesti ja me olemme sydämessämme kiitollisia siitä, että olemme saaneet tämän tavattoman hyvän, miellyttävän yhdessäolon viettää keskenämme. Minä koetan köhiä tätä kurkkua, jos se laulu tulisi. Tämä Teiltä opittu laulu. 25
JR 56 ja 60:n KILTA ry (Osasto Törni) VUOSIKOKOUS VAMMALASSA 10.6.1993 OHJELMA: r Klo 13.00 PÄIVÄJUHLA Vammalan lukion juhlasalissa Klo 10.00 Klo 11.00 Klo 11.30 JUMALANPALVELUS Tyrvään kirkossa Saarna ja liturgia kirkkoherra Osmo Ojansivu Palvelutehtävissä Tyrvään Metsänpojat Koiehti partiotyön hyväksi KUNNIANOSOITUS sankarihaudalla Viirsi 577 Puhe: rovasti Timo Kökkö Seppeleen lasku OHIMARSSI Vammalan kaupungintalon edustalla Järjestäytyminen klo 11.15 kirkon luona. Marssireitti Kirkkokatu - Puistokatu - Aittalahdenkatu -Vammalan lukio. Osastoa komentaa kiltaveli Toivo Niemelä. Ohimarssin vastaanottajat: kenr.majuri Hannu Särkiö Killan puheenjohtaja Antero Kallio kaupunginjohtaja Matti Pulli kirkkoherra Osmo Ojansivu maanviljelijä Valta Saunanoja i f Klo 14.30 Alkumarssi Tervehdyssanat Musiikkia Suomi - lsänmaani Runoa ja musiikkia Juhlapuhe Naisvoimistelua Sankarivainajan omaisen sana Sotilaspoika Tervehdyksiä Tampereen Kotkien Weteraanisoittokunta Killan puh.joht. Antero Kallio Tampereen Kotkien Weteraanisoittokunta Muistolan koulun kuoro Eversti O.R. Bäckman Vammalan Naisvoimistelijoiden valioryhmä Ulla-Maija Kiviranta Tuomas Lehtimäki ja Anna Kaukola Sotilasläänin komentaja kenr.majuri Hannu Särkiö Vammalan kaupungin kaupunginjohtaja Matti Pulli Tyrvään seurakunnan kirkkoherra Osmo Ojansivu Veteraanin iltahuuto Muistolan koulun kuoro Maamme Kuuluttaja ja lähetti Matti Santa KAHVITARJOILU Vammalan lukion ruokalassa Klo 11.45 RUOKAILU Vammalan lukion ruokasalissa Klo 15.00 JR 56 ja 60:n KILTA ry:n VUOSIKOKOUS Vammalan lukion juhlasalissa Klo 15.00 Vammalan Seurahuoneen ravintola varattu aseveljien keskinäistä kertausta, yhdessäoloa ja virkistystä varten 28 29
TEKNIKUMOY Suomen suurin ja monipuolisin teknisen kumialan konserni. Päätehdas Vammalassa, Savion sekoitustehdas ja Kiikassä sijaitsevat Kumijaloste ja Pucast. Prosessi osaamista alusta loppuun - sekoitukset - tutkimus- ja kehitys -tuotanto - laatu - JOT-toimitukset TEKNIKUM YHTIÖT OY PL 13, 38210 Vammala, puh. 932-1911 Fax: 932-134 54, Telefax: 22152 gummi sf Tuotevalikoima - muottituotteet, myös asiakkaiden piirustusten ja vaatimusten mukaan - letkut, ns. pitkät sekä tuurnalla tehtävät - kumivuoraukset ja PU-tuotteet - TPE-tuotteet - ajoneuvoteollisuuden letkut ja muottituotteet KESKUSKUVA KY OFFSET 1993