JALKAVÄKIRYKMENTIT 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA

Transkriptio

1 JALKAVÄKIRYKMENTIT 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA D X J \ ( )( ),/ ~ / YHTEINEN VUOSIKOKOUS S LAIVARISTEILYLLÄ HELSINGISTÄ TALLINNAAN

2 Puheenjohtajan kuulumisia Tapahtumarikas muistojen vuosi on takanamme. Haluankin kiittää kiltalaisia uhrautuvasta ja vapaaehtoisesta työstä, joka on oleellista toiminnan onnistumiselle. Rauman juhlapäivän järjestäjät, Karhumäen matkalaiset, historiakirjamme toimittajat ja "myyntitykistö" voivat olla tyytyväisiä ja ylpeitä saavutuksistaan. 400 osanottajaa rykmentin puitteissa järjestetyissä juhlissa on tuiki harvinaista. Kirjojemme myyntimäärät ovat myös alansa ehdottomia ykkösiä. Ja mikä tärkeintä, kaikki ovat olleet tyytyväisiä näkemäänsä, kuulemaansa tai lukemaansa. Vuosikokouspäi värnme ohjelma poikkeaa tällä kertaa aikaisemmista. Saamme mahdollisuuden tutustua - tosin lyhyen ajan puitteissa eteläisen veljeskansamme asuinsijoihin. Tapaamme myös virolaisia sotaveteraaneja, jotka 50 vuotta sitten taistelivat rinnallamme. Voimme omin silmin nähdä nykyiset olosuhteet ja todeta monet puutteet, joiden keskellä virolaiset ovat alkaneet uuden elämän itsenäisenä kansakuntana. Heitä elähdyttää ihailtava pyrkimys ja taipumaton usko olosuhteidensa parantamiseen. Väistämättä tulee mieleen sodanjälkeiset vuodet, jolloin mekin itsenäisyytemme säilyttäneinä tartuimme tosimielessä auran kurkeen. Toivokaamme heidän onnistuvan. 2 Kesällä suuntaamme jälleen matkamme Itä-Karjalaan, tällä kertaa vuoden 1941 kesän ja syksyn taistelupaikoille - Kollaalta Äänislinnaan, joilla samoilla seuduilla taistelimme myös elokuussa Vaikka luonto onkin armollisesti korjannut taistelujen jäljet, tutut maastokohdat muistuttavat matkalaisten mieliin tapahtumat, joita ajallinen etäisyyskään ei ole mielestämme pois pyyhkinyt. Ensi vuonna tapaamme Vammalassa, "Impolan poppoon" 6./ JR 60:n miehet ovat lupautuneet kokouksen järjestämiseen. 50 vuotta sitten kunniakkaanhyökkäysvaiheen jälkeen komppanioiden "nuoret" totuttelivat yhteiseloon JR 56:n miesten kanssa verraten rauhallisen asemasotavaihteen aikana. Näin he muodostivat taistelujen jälleen puhjettua iskukykyisen joukon. Tuo iskukyky on säilynyt nykypäiviin saakka. Kaikille luonnikasta reisua Suomenlahden vesillä. Antero Kallio

3 JR 56 KILTA r.y. (JR 56, 60 ja Osasto TÖRNI) VUOSIKERTOMUS Yleistä Toimintakausi 1991 on vanhoja periaatteita ja perinteitä noudattaen ja JR 60:n historiateoksen myyntityön takia ollut työntäyteinen. Killan ja sen alaosastojen välinen yhteistyö sekä kanssakäyminen on jatkunut ja edelleen kehittynyt. JR 56:n ja JR 60:n historiateoksista tuli menestysteoksia. Lahjakappaleiden lähettäminen sankarivainajien omaisille on voitu tehokkaasti toteuttaa. Useita veljiä on vuoden aikana poistunut riveistämme. Eri alaosastojen aseveljet ovat saattanee heitä haudan lepoon. Teemme kunniaa edesrnenneille sankari veljillemme. Kilta ja sen alaosastot ovat muistaneet kiltaveljiään heidän juhlapäivinään, vierailleet sairaiden luona sekä kotona että sairaaloissa. Vuoden aikana on alaosastoissa pidetty johtokuntien kokouksia ja alueen vuosikokouksia. Eri osastot ovat järjestäneet veljestilaisuuksia, joulujuhlia ja muistotilaisuuksia sekä jakaneet joululahjoja vaikeavarnrnaisille. Alaosastojen edustajat ovat alueellaan osallistuneet eri kiltapiiri en, maanpuolustusjärjestöjen ja sotaveteraanien kokouksiin. Killan johtokunta on vuoden aikana kokoontunut 3 kertaa. Kilta järjesti kesäkuun lopussa 1991 onnistuneen matkan Petroskoihin ja Karhumäkeen tutustuen 50 vuoden takaisiin taistelupaikkoihin ja nykyiseen elämänmenoon. Kilta kuuluu Maanpuolustuskiltojen liittoon (MPKL), jonka liittoneuvostossa Hilding Nybacka on v edustanut kiltaamme, varalla Veikko Mattila ja alaosaston edustaja. 2. Vuosikokous Raumalla Rauman alaosasto järjesti Killan vuosikokouksen ja rykmentti en JR 56 ja JR 60 perustamisen 50-vuotisjuhlan, johon osallistui noin 400 (maksaneita 375) kiltaveljeä ja -sisarta. Kiitämme alaosastoa ja kaikkia järjestelyihin osallistuneita erinomaisista tilaisuuksista. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Aapo Rajahalme ja sihteerinä Hilding Nybacka. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Aimo Heikkilä ja Juhani Säynäslahti. Laatikkokeräys tuotti 3748,75 (v ,75). Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 1990 tilinpäätös tilintarkastus- 3

4 kertomuksen ehdottarualla tavalla ja myönnettiin vastuuvapaus johtokunnalle v:lta Edelleen hyväksyttiin tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma vuodelle Ilmoituslehtiä ovat Suomen Sotilas, Invalidi- ja sotaveteraanilehdet sekä alaosastojen alueilla ilmestyvät paikallislehdet. Seuraava vuosikokous pidetään Helsingin alaosaston järjestämänä keväällä Siihen liittyy laivaristeily Tallinnaan (5.5.92). Pyöreän vuosiluvun täyttäneitä ovat mm. Kunniajäsen Urpo Levo 70 v., Lauri Aalto 85 v., seuraavat 80 v.; Erkki Kallioniemi, Onni Laukkanen ja Niilo Rantasalo, 75 v. Eugen Nurnmenpää, 70 v.; Wiljam Hunnerinta, Viljo Majasaari, Kaino Ojala, Victor Poras, Erkki Putkonen, Kaino Tuokko. Nämä henkilöt edustavat vain pientä osaa kiltaveljistä, jotka viime vuonna täyttivät pyöreitä vuosia. Kaikille heille parhaat onnittelut... 3 Tilinpäätös Tilikauden ylijäämä oli ,68 ja taseen loppusumma ,09. Rykmentin komentajamme Matti Aarnion ja kiltaveli Martti Salomaan lahjoitukset, historiakirjojemme toimittamiseen saadut kuntien ja yritysten avustukset, kirjojen myyntitulot ja Jaatikkokeräys Raumalla ovat nostaneet sekä tilikauden ylijäämää että taseen loppusurnmaa. Rahoitusomaisuus on sijoitettu korkeakorkoisille tileille ja joukkovelkakirjoihin. Osakeomistus on kirjattu nimellisarvoin. Tuloslaskelma ja tase pääkohdittain oli seuraavanlainen:.. 4

5 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Myyntituotot historiankirjoista Kulut, toimisto-, hallinto-, kulut kirjoista ym:sta Varsinaisen toiminnan tulos Sijoituksista, korot ja osingot Varainhankinta Tuotot, avustukset, ilmoitukset ym. Kulut, muut kulut Varainhankinnan tulos Tilikauden ylijäämä , , , , , , , ,68 Tase Vastaavaa Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset Muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet Joukkovelkakirjalainat Yhteensä Vastattavaa Huoltorahasto Oma pääoma Yhdistyspääoma Ylijäämä Yhdistyspääoma Yhteensä , , , , , , , , ,09 5

6 VUOSIKOKOUSPÄIVIEN OHJELMA Tiistai Keskiviikko Rautateitse tuleville varattu bussi lähtee Rautatieaseman ja Postitalon väliseltä pysäkiltä Temppeliaukion kirkolle. Kokoontuminen Temppeliaukion kirkkoon, Lutherinkatu 3. Bussit jäävät odottamaan kirkon edustalle. ~ fl Meriaamiainen Buffet ravintolassa. Valmistaudutaan kiertoajelulle, kokoonnutaan C-kannelle infopisteeseen. Valuuttailmoitusta ei tarvitse tehdä, jos rahaa on alle 4000 mk Hartaustilaisuus, jossa puhuu kirkkoherra Pauli Vuota. Sen jälkeen urkumusiikkia. Siirtyminen busseilla Olympialaiturille Tallink-terrninaaliin, jossa matkalippujen jako Kiertoajelulle lähtevät ne, jotka ovat antaneet tiedot ryhrnäviisumiin. Passi tai henkilötodistus mukaan. Paluu laivaan, myös omille teilleen lähteneet. Laiva lähtee, ostomahdollisuudet laivan C-kannella Noustaan laivaan lipun osoittamiin hytteihin, joista välittömästi B-kannelle Kakadu ravintolaan Killan vuosikokoukseen. Vuosikokous oheisen esityslistan mukaan. Kokoukseen liittyy kenraali Urpo Levon esitelmä Karhumäki videon esitys C-kannen kokoustilassa. Laiva saapuu Helsinkiin. Tullissa käytetään Suomalaisille varattua 1 injaa. HYVÄÄ KOTIMATKAA Laiva lähtee kohti Tallinnaa Lounas Buffet ravintolassa, jonne arvoisat naisjäsenemme voivat siirtyä jo klo ja varata paikan myös seuralaiselleen Lounasaika päättyy Laivan järjestämä iltaohjelma alkaa Kakadussa. 6 7

7 JR 56:n Kilta ry:n vuosikokous Aika klo Paikka m/s Tallink Esityslista 1. Kokouksen avaus (Killan puheenjohtaja) 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä ääntenlaskijat 4. Esitetään Killan toimintakertomus (julkaisussa), tilit ja tilintarkastajien lausunto 5. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 6. Toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut 7. Valitaan puheenjohtaja ja erovuoroisten tilalle johtokunnan jäsenet 8. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja varamiehet 9. Valitaan edustajat Maanpuolustuskillat ry:n kiltaneuvostoon 10. Määrätään Killan ilmoituslehdet 11. Uusien kunniajäsenten kutsuminen 12. Muut asiat 13. Kokouksen lopettaminen JR 56:n KILTA 1991 KILLAN JOHTO, KUNNIAJÄSENET, JOHTOKUNTA JR 56:n Kilta 1991, Killan johto: Synt. aika Antero KALLIO, puheenjohtaja, Otsolahdentie 10 B Espoo, Mauri SORMAALA, varapuheenjohtaja, ltätuulenkuja 5 C Espoo, Hilding NYBACKA, 1 siht., Kantelettarentie 4 A Helsinki, Veikko MATTILA, II siht., Rivikuja 1 A Oitti, Juha-Pekka MONONEN, Suur.H:g in Osuusp., Kielotie II Vantaa, Arno MIKKOLA, pääjuristi, Hämeenkatu 20 F Turku, Kunniajäsenet: Urpo LEVO, Martti SILANTERÄ, Kustaa ALA-KAILA, Kiinamyllynk. 5 A, Turku, Lehmustie 12, Turku, Keskuskatu 21 C, Laitila,

8 Johtokunnan jäsenet alaosastoittain (25) 1. Helsinki: Veikko MATTILA (-90), Rivikuja 1 A 8, Oitti (sr) samalla Killan II siht., ed. myösk. jouk.os. Tömiä Hilding NYBACKA (-90), Kantelettarentie 4 A Helsinki, samalla Killan 1 sihteeri Mauri SORMAALA (-90), Itätuulenkuja 5 C 58 (p) Espoo, samalla Killan varapuheenjohtaja Juhani VALSTA (-91), Ilkantie 15 B 15,00400 Helsinki Laitila: Toivo HAIJANEN (-91), Eerc HONKINEN (-90), Toivo RAIVO -(91), Erkki SUVANTO (-90), Tarmo SUVANTO (-90), 3. Pirkanmaa ja Etelä-Häme: Vihtori HEINONEN (-90), Kalle MAJAMAA (-90), Koitto PALOMÄKI (-91), Pauli PITKÄNEN (-90), Antero RUOTTINEN (-90), 4.Rauma Väinö LEPPÄNEN (-90), Aapo RAJAHALME (-90), Viljo MAJASAARI (-91), Veikko VESA (-90), 5. Turku Heikki LAMPINEN (-91), Onni LAUKKANEN (-90), Kaino TUOKKO (-91), 6. Uusikaupunki Martti JAAKKOLA (-90), Keijo JÄRVINEN (-91), Erkki LUNT AMO (-90), Niilo NURMI (-90), Urheilutie 1 B, Laitila Kivirinne 1, Laitila Suontaka Ihode Malkontie 31 B, Laitila (psr) Tanhuankatu 68, Tampere Teiskontie 25 B 22, Tampere (s) Teiskontie 22 A 16, Tampere Simolankatu 25, Tampere (p) Tuularink. 2 B 18, Tampere (r) Nortamonkatu 2 A 3, Rauma Lahdenkatu 1, Rauma (s) Satamakatu 16 A, Rauma Saaristokatu 14, Rauma (pr) Rakuunat. 58 b A 10, Turku (ps) Raskinpolku 16 E, Turku It. Rantak G 207, Turku Vellua, Kaianti as Kyrö Harmaalokkikuja 3, U:kaupunki (p) Ruokolantie 9, Uusikaupunki (sr) Valitseruisvuosi suluissa (-90) tai (-91) (-90 erov ) (p=puheenjohtaja, s=sihteeri, r=rahastonhoitaja) Tilintarkastajat: Aimo HEIKKILÄ Varatilintarkastajat Victor PORAS Juhani SÄ YNÄSLAHTI Erkki PUTKONEN

9 JÄLKIMIETTEITÄ JR 56:N HISTORIASTA Mauri Sormaalan kirjoittamina Kun historiakirjamme oli valmistunut, annoin niitä paitsi omille jälkeläisilleni, myös joillekin ystävilleni, joiden tiesin olevan kiinnostuneita sodan tapahtumista. Eräs heistä on diplomi-insinööri Nils H. Palin. sotatieteen harrastaja vuodesta -55 alkaen ja Sorahistoriallisen seuran jäsen. Hän tutki kirjan sisältöä huolella ja mielenkiinnolla ja se oli aiheena pitkään keskusteluun kun tapasimme. Tämä keskustelu johdatti minut jälkimietteisiin, jotka mielelläni kerron aseveljilleni. Nils H. Palin oli lukenut useita sodanajan rykmenttien historiakirjoja. JR 56:n kirja oli hänestä yksi parhaimmista. Täsmälliset henkilötiedot alkukokoonpanosta täydennyksiin ja kaatuneisiin ovat arvokkaita. Samoin taisteluvaiheiden kuvaukset ja niihin liittyvät tiedot omista tappioista. Sotahistorian kannalta mielenkiintoisena lisänä hän olisi toivonut tietoja tai arvioita vihollisen vastaavista tappioluvuista, sillä hänen mielestään sodankäyntimme päämäärän tuli olla tuottaa hyökkääjälle mahdollisimman suuria tappioita mahdollisimman pienin omin tappioin. Saatoin vain todeta, että sotapäiväkirjoissa on yleensä vain summittaisia lukuja vihollisen tappioista, joista on vaikeaa koota luotettavaa yhteenvetoa. Jouduin kuitenkin uudelleen saman kysymyksen eteen, sillä hän oli lukenut mielenkiinnolla nekin tarinat, jotka olin lp:njääkärijoukkueen johtajana kirjoittanut. Niissä oli tuotettu viholliselle huomattavia tappioita lähes olemattomin omin menetyksin. En halunnut antaa tässäkään mitään suhdelukuja, sillä koin sen jotenkin epämiellyttäväksi. Sen sijaan erittelin asiaan vaikuttaneita tekijöitä, joita olin itsekseni miettinyt, kun sodan jälkeisinä vuosina muistelin ja elin uudelleen jännittävimpiä hetkiä- Ensimmäisenä oli mielessäni joukkueen miesten hyvä kunto ja tehokkuus taistelijoina. He kuuluivat lähes poikkeuksetta nuoriin ikäluokkiin, joilla oli kuitenkin hyvä rintamakokemus. Itse olin 21-vuotias, ollut vänrikkinä yli kaksi vuotta ja rintamakokemukseni upseerina olin saanut Maaselän kannaksella asemasota vaiheessa. Jääkärijoukkueen johtajaksi minut siirrettiin eli vain pari viikkoa ennen vetäytymisvaiheen alkua. Todellisten taistelujen ja liikuntasodan alkaessa olin siten uudessa tehtävässä, jossa joukkueenjohtajan osa oli toimia kärjessä joukon vetäjänä. Yhteistyö ja yhteisymmärrys joukkueen kanssa oli alusta lähtien hyvä ja saatoin todeta, että tehtävä ei ollut sen vaikeampi eikä vaarallisempi kuin sodassa yleensä. 10

10 Hyvin tulokselliseksi tappioiden välttämisessä koin taktiikan, jossa aukean ylitykseen, missä saattoi joutua vihollisen tulitukseen, en koskaan vienyt koko joukkuetta yhdellä kertaa. Pääosa joukkueesta jäi aukean lähtöreunalle asemiin varmistamaan molemmilta sivuilta, että mahdolliset tulittajat painetaan mataliksi, kun 3-4 miehen ryhmänä ylitin aukean mahdollisimman nopeasti. Muu joukkue seurasi sitten tavanomaisessa avojonossa. Niin laajat aukeat, että tehokasta varmistusta ei voinut järjestää, kierrettiin partiomatkoilla. Se että vihollisemme oli vastaavissa tilanteissa varomaton, lisäsi heidän tappioitaan ja samalla säästi meidät menetyksiltä. Ratkaiseva tekijä sodassa on kuitenkin hyvä onni siinä, ettei joudu.. tilanteisiin, joissa omilla laidoilla ja aseilla ei ole mitään mahdollisuutta hallita tapahtumien kulkua. lp:njääkärijoukkueella oli kuvaamissani yhteenotoissa onnea niin, ettemme joutuneet tykistön tuli-iskujen kohteeksi eikä myöskään panssarivaunuja vastaan. Lisäksi monissa läheltä-piti-tilanteissa meitä tuntui suosivan erityinen onni tulla juuri oikealla silrnänräpäyksellä oikeaan paikkaan ja saada välittömillä iskuilla tilanne hallintaamme. Jo Napoleonin kerrottiin aikanaan palkinneen ja ylentäneen kenraalejaan sen perusteella kuinka hyvä heidän sotaonnensa oli. Ilmeisesti sama peruste tuotti osalleni kahden kuukauden kuluessa kaksi Vapaudenristiä sekä ylennyksen luutnantiksi. Jos edellä olevan selittelyn jälkeen yritän löytää ystäväni kysymiä tappioiden suhdelukuja, niin se tuntuu edelleen jotenkin vastenmieliseltä. Pitää asettua lähes puolen vuosisadan jälkeen tapahtumien yläpuolelle ja nähdä objektiivisesti sodan lakien tulokset: Omat tappiomme 1 kaatunut, 1 haavoittunut. Vihollisen kaatuneet joudun arvioimaan rajoihin miestä. Toivon, että olen voinut näillä tiedoilla täydentää historiakirjamme antamaa kuvaa 1 P:n jääkärijoukkueen taisteluista kesä-heinäkuussa Julkaisun toimittanut: Mauri Sormaala 11

11 TALL 24tunnin Tallinnan risteilyt Tiistai 24 h =BINGO! NYT TOSI EDULLISESTI! on risteilyisäntä, bingo, taikuri, terimme soittaa kunnon tanssimusiikkia a/k. 150;- Lähtö tiistaina klo 15. Pitkät perjantaina! Ohjelmaa riittää,.. Risteilyt tosi e TAX FREE -hinno alk. 225; Lauantaitanssit laivalla! Nyt meriristeilylle nauttimaan viikonlopusta. juomaa sekä ohjelmaa riittämiin. Näe Tai a/k. 305;- Lähtö lauantaina klo 17. Hinnat mk/hlö 4 hengen Hinnat sisältävät aamiaisen, hyttipaikan, matkaveron. Maissa käynti tai opastettu kiertoajelu 50,-/hlö Muista passi tai virallinen henkilötodistus. Muistathan, että ajokortti ei ole henkilötodistus! TALLINK Puh. (90) sekä matkatoimistot