Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu
Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian kasvava käyttö rakennuksissa synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia Esimerkkejä Lähienergian aloilta Vanha: puupohjaiset ratkaisut Vakiintunut: lämpöpumput Uusi alkuvaiheen ala: aurinkoenergia Mitä tarvitaan markkinoiden kasvun vauhdittamiseksi?
Markkinoiden ajurit (1) Yksittäisten teknologioiden kehittyminen ja halpeneminen Kiristyvä ilmasto- ja energiapolitiikka Rakennusten uudet energiasäännökset
Uusiutuvan lähienergiamuotojen yleistilanne Suomessa (suuruusluokka) Energiamuoto TWh/vuosi Puu 15 Lämpöpumput 5 Tuuli 2 Biokaasu 1 Aurinko 0,01
Puuenergian modernit ratkaisut: tulisijat Suomessa noin 2,2 milj. tulisijaa. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan pientalojen lämmitysenergiasta polttopuu 40 %, käytön painottuessa talveen Suuri uudistamistarve (tehokkuus, turvallisuus, päästöjen pienentäminen) Vuosittaisia uudiskohteita noin 50 000 kpl Tulisija- ja piippuvalmistajat ja maahantuojat työllistävät noin 1000 henkeä. Merkittävin toimija: Tulikivi Oyj, jolla myös paljon vientitoimintaa Investoinnit 100 milj. euroa, kaikkiaan työtä 10 000 suomalaiselle Tulisija & lämpö tutkimusprojekti
Puuenergian modernit ratkaisut: pellettikattilat Automaattisia pellettitakkoja myydään Suomessa n. 500 kpl vuosittain. Merkittävimmät toimijat: www.kardonar.com ja www.tulituote.com Pellettien kannattavuus lähellä maalämmön kannattavuutta Kulutus lisääntynyt: 2001: 15 000 t; 2014: 230 000 t, josta pienkäyttö 58 000 t Pellettituotantolaitoksia on noin 27 kpl, 19 yritystä. Tänä vuonna avautuu yksi suurehko (50 000 tn/a) Luumäellä. Lähde: Hannes Tuohiniitty, Bioenergia ry
1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lämpöpumppuja Suomessa 700.000 kappaletta 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 ilmalämpöpumput poistoilmalämpöpumput ilma-vesi lämpöpumput maalämpöpumput
Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M yksityisiä investointeja vuodessa % tuotto sijoitetulle pääomalle vuodessa Miljoona tonnia vähemmän CO2-päästöjä vuodessa
Miljoonaa euroa Pumppujen lukumäärä Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä (Gaia Consulting Oy) Lämpöpumppuja 2020: 1 miljoonaa 2030: 1,7 miljoonaa Pumppujen lämmöntuotanto Nettosäästö 2020: 8 TWh Nettosäästö 2030: 15 TWh Kumulatiivinen myynti : 2020 mennessä: 4 mrd. 2030 mennessä: 12 mrd. 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2014 2020 2030 MLP ILP UVLP PILP 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Lukumäärän kehittyminen Kumulatiivinen liikevaihto 0 2020 2030 MLP ILP UVLP PILP
Passiivinen ja aktiivinen aurinkolämpö - Aurinkolämpöön liian vähän huomiota - Passiivinen hyödyntäminen osana kaavoitusta ja rakennusten suunnittelua tärkeää (myös kaukojäähdytystä ajatellen) - Aktiiviset aurinkolämpökeräimet erityisen kannattavia yhdistettynä lämpöpumppu-järjestelmiin tai aluelämpöön - Suomessa on aurinkolämpökeräinten osaajia kuten: Savo- Solar, Sundial ja Ruukki
Aurinkosähköliiketoiminnan vahvistuminen: vuosi 2015 = 1. vuosi Komponentit: mm. ABB (globaalisti) Aurinkopaneeleiden valmistus: mm. SaloSolar, Valoe Kokeneet toimittajat: mm. Naps Solar Systems, Finnwind, GEF Kokeneet suunnittelijat: mm. Soleras, Soleco Perinteiset energiayhtiöt: mm. Helen, Oulun Energia Globaaleilla markkinoilla toimivat: mm. Fortum, Pöyry, Wärtsilä ja Finnfund ELY-keskusten 1.7.2014 4.9.2015 tekemien investointitukipäätösten kohdeinvestoinneissa keskimääräinen järjestelmäkustannus laskenut jo alle 1,5 euroa/wp, ollen alimmillaan noin 1 euro/wp
Aurinkosähkömarkkinat Suomessa Verkon ulkopuoliset kesämökki- ja ammattijärjestelmät Verkkoon kytketyt pienet omakoti-, maatila- ja yritysjärjestelmät (alle 15 kwp) Verkkoon kytketyt rivitalo- ja asuinkerrostalojärjestelmät Taloyhtiön sähkön käyttö asukkaiden sähkön käyttö Yritysten ja julkisen sektorin kiinteistöjen järjestelmät (>15 kwp) Energiayhtiöiden aurinkosähkön myyntiin tähtäävät järjestelmät (>100 kwp) Suurehkot kotimaiset sähköpuistot (> 1 MWp) Suurehkot ulkomaiset sähköpuistot (> 10 MWp)
Suurten järjestelmien kokonaistehon lisäys vuonna 2015* noin kolminkertainen verrattuna lisäyksiin 2013 ja 2014 1800 Asennetut yli 15 kwp järjestelmät (N = 59) vuosittain (yhteisteho kwp) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000-2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: FinSolar ja yritykset
Edellisten lisäksi investointituki 1.7.2014 4.9.2015 on annettu voimaloille joiden yhteisteho on 5,5 MWp 10000,00 9000,00 8000,00 7000,00 6000,00 5000,00 4000,00 3000,00 2000,00 1000,00 0,00 Suurten aurinkosähköjärjestelmien kokonaistehon tilanne Suomessa 2015-2016 (kwp) N = 59 Tukipäätökset 1.7.14-4.9 15 yli 15 kwp, N = 43 Tukipäätökset 1.7.14-4.9 15 kaikki, N = 55 N = 59 + N=55.. jolloin kesään 2016 mennessä yhteisteho lähentelee jo 9 MWp.
Yksittäisistä teknologioista laajempaan kokonaisuuteen Energiatehokkuuden parantaminen vanhoissa ja uusissa kohteissa on 50 % koko asiasta Älykkäät, joustavat ja avoimet sähkö- ja lämmitysjärjestelmät, mukaan lukien varastointi ja kysyntäjousto, it-osaamisen hyödyntäminen Paikallisesti ja kaavallisesti vaihtelevat optimaaliset hybridijärjestelmät Puurakentaminen Nämä asiat ovat yleisesti tunnettuja mutta
miten markkinoita saadaan nopeutetusti kasvamaan? Tavoitteiden yhtenäistyminen ja selkiytyminen Viranomaisohjaus: säännökset ja lupaprosessit (kuten lähes nollaenergiarakentamisen säädökset) Oppiminen ja koulutus: kaavoittajat, arkkitehdit rakentajat Asiakkaiden päätöskynnyksen alentaminen Tilaajan kannalta on tärkeää, että tarjolla on testattuja, hyvin paketoituja palveluratkaisuja, joita voidaan hyödyntää useissa kohteissa. (Jyrki Laurikainen) = talotekniset kokonaisratkaisut Rakentamisen ja energiainvestointien talous Jatkuva muistuttaminen elinkaarikustannusajattelusta Asiakkaiden rahoituskynnystä alentavat liiketoimintamallit Julkisen tuen käyttäminen vipurahana sekä säädösten ja verotuksen hiominen sellaisiksi että ne lisäävät investointien kannattavuutta
Markkinoiden ajurit (2) Kokonaisuuksien parempi hallinta ja konsensuksen lisääntyminen Yksittäisten teknologioiden kehittyminen ja halpeneminen Rakentamisen yleinen vauhdittaminen Kiristyvä ilmasto- ja energiapolitiikka Liiketoiminta- ja rahoitusmallit Rakennusten uudet energiasäännökset
Suomessa on huutava pula uusista työpaikoista. Niitä on runsaasti luotavissa rakennusten energiahuollon kehittämisessä Kiitos!