Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino
Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen 211 2
Lamakausia on ollut aina Euroopan hintakriisi 15 16-luvuilla Pitkä lama 1873 1895, alkoi Wienin pörssin romahduksesta (rautatiet!) Suuri maailmanlama 1929 1941, alkoi New Yorkin pörssin romahduksesta Suomen 199-luvun alun lama, alkoi mm. Neuvostoliiton romahduksesta Lama 28?, alkoi amerikkalaisista asuntoluottomarkkinoista Kaikki lamat loppuvat aikanaan Matti Kärkkäinen 211 3
Nykyinen lama Voi kulua pitkään, ennen kuin saavutetaan vuoden 28 tuotannon taso Kohdistuu voimakkaasti uusiin EU:n jäsenmaihin (Liettua, Latvia, Viro, Romania ym.) Kohdistuu voimakkaasti viennistä riippuvaan Suomeen Kohdistuu pahoin metsäteollisuuteen Matti Kärkkäinen 211 4
Metsäteollisuus kärsii rikkaissa maissa Paperin ja kartongin kapasiteettia supistettiin vuonna 28 - Pohjois-Amerikassa 5,5 milj. t - Euroopassa 6, milj. t Paperikoneita suljettiin vuonna 28 - Pohjois-Amerikassa 56 kpl - Euroopassa 113 kpl - Japanissa 13 kpl Jaakko Pöyry 5
Maailmanlaajuisesti kysyntä kasvaa (ennuste vuoteen 225) Maailmanlaajuinen paperin ja kartongin kulutus kasvaa 1,9 % vuodessa Kiinassa kasvu peräti 4,5 % vuodessa Rikkaan lännen kasvu olematonta tai negatiivista (Pohjois-Amerikka) Puun kysyntää riittää jatkuvasti maailmanmarkkinahinnoilla, joille emme mitään voi Jaakko Pöyry 6
Tuotehintojen kehitys 2 viime vuoden aikana Puutuoteteollisuuden tuotteiden reaaliset vientihinnat ovat kehittyneet suotuisasti. Massa- ja paperiteollisuuden vientihinnat ovat samana aikana pikemminkin alentuneet kuin parantuneet. Tuotteiden hintakehitys on heijastunut johdonmukaisesti puutuoteteollisuuden tukkien ja paperiteollisuuden kuitupuun reaalisissa kantohinnoissa. Matti Kärkkäinen 211 7
Reaalihintaindeksi 199 = 1 Vientihinnat Tukkien kantohinta Puutuoteteollisuuden hintojen kehitys 8
Reaalihintaindeksi 199 = 1 Vientihinnat Kuitupuun kantohinta Massa- ja paperiteollisuuden hintojen kehitys 9
Trendit ovat itse asiassa kestäneet enemmän kuin 2 vuotta ainakin puuraaka-aineen kantohintatasolla Matti Kärkkäinen 211 1
Mäntykuitupuun kantohinta % havutukkien hinnasta 1949 21 Kantohinta, % 7 6 5 4 3 2 1 1949 1959 1969 1979 1989 1999 29 Vuosi 11
Kuusikuitupuun kantohinta % havutukkien hinnasta 1949 21 Kantohinta, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1949 1959 1969 1979 1989 1999 29 Vuosi 12
Lehtikuitupuun kantohinta % havutukkien hinnasta 1949 21 Kantohinta, % 7 6 5 4 3 2 1 1949 1959 1969 1979 1989 1999 29 Vuosi 13
Koivutukkien kantohinta % havutukkien hinnasta 1968 21 Kantohinta, % 14 12 1 8 6 4 2 1949 1959 1969 1979 1989 1999 29 Vuosi 14
Trendeillä on syynsä Tuotteiden hintasuhteet Suomen metsät ovat vanhentuneet ja järeytyneet hyvän metsänhoidon ansiosta Matti Kärkkäinen 211 15
Yli 14 v metsät Etelä-Suomen metsämaalla Osuus % 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 16
Yli 3 cm (d 1,3 ) olevien mäntyrunkojen tilavuus Etelä- Suomessa Tilavuus milj. m 3 16 14 12 1 8 6 4 2 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 17
Yli 3 cm (d 1,3 ) olevien kuusirunkojen tilavuus Etelä- Suomessa Tilavuus milj. m 3 16 14 12 1 8 6 4 2 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 18
Yli 3 cm (d 1,3 ) olevien lehtipuurunkojen tilavuus Etelä- Suomessa Tilavuus milj. m 3 4 35 3 25 2 15 1 5 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 19
Yli 3 cm (d 1,3 ) olevien mäntyrunkojen tilavuus Pohjois- Suomessa Tilavuus milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 2
Yli 3 cm (d 1,3 ) olevien kuusirunkojen tilavuus Pohjois- Tilavuus milj. m 3 25 Suomessa 2 15 1 5 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 21
Yli 3 cm (d 1,3 ) olevien lehtipuurunkojen tilavuus Pohjois- Tilavuus milj. m 3 5, Suomessa 4, 3, 2, 1,, 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 22
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 25 2 15 1 5 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 23
12 1 8 6 4 2 Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 24
Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 25
Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 4 35 3 25 2 15 1 5 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 26
Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-197 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-23 24-28 Inventointiaika 27
Koko puusto ja puuntuotantomaan puusto 24 28 Tilavuus milj. m 3 12 1 8 6 4 2 Mänty Kuusi Raudus Hies Muu lehtip. Koko Puuntuotanto 28
Yksityismaiden ja valtion + yhtiöiden puusto 24 28 Tilavuus milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 Mänty Kuusi Raudus Hies Muu lehtip. Yksit. Valtio + yht. 29
Puuta siis on metsissä Mutta pihdataanko hakkuissa? Matti Kärkkäinen 211 3
Mäntykuitupuun markkinahakkuut 16 Milj. m 3 1955 21 14 12 1 8 6 4 2 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 31
Kuusikuitupuun markkinahakkuut 16 Milj. m 3 1955 21 14 12 1 8 6 4 2 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 32
Koivukuitupuun markkinahakkuut 8 7 6 5 4 3 2 1 Milj. m 3 1955 21 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 33
Havutukin markkinahakkuut 1955 3 Milj. m 3 21 25 2 15 1 5 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 34
Koivutukin markkinahakkuut 1955 1 m 3 3 21 2 5 2 1 5 1 5 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 35
Tukkien osuus puunmyyntituloista 1955 21 Osuus, % 9 8 7 6 5 4 3 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 36
Havutukkien osuus puunmyyntituloista 1955 21 Osuus, % 9 8 7 6 5 4 3 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 37
Markkinahakkuut 1955 21 Milj. m 3 6 5 4 3 2 1 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi 38
Omistajaryhmien markkinahakkuut Tilavuus milj. m 3 1955 21 6 5 Yksityiset 4 3 2 1 Valtio + teollisuus 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Vuosi 39
Omistajaryhmien markkinahakkuut 25 1955=1 1955 21 Yksityiset 2 15 1 5 Valtio + teollisuus 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Vuosi 4
Päätelmä yksityismetsistä Yksityismetsät ovat hoitaneet asiansa hyvin ja osallistuneet erinomaisesti kansalliseen puuhuoltoon. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö sama voisi jatkua. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet avainasemassa nykyisen hyvän tilanteen luomisessa. Metsävaroja on yksityisissä metsissä, ja niitä käytetään. Matti Kärkkäinen 211 41
Päätelmiä vuoteen 22 Metsävarat ovat kehittymässä suotuisasti puutuoteteollisuuden kannalta: järeää puuta on metsissä aiempaa enemmän. Kuiduttavan teollisuuden ongelmat ovat aiheuttaneet sen, että tukin kantohinta on jo pitkään kasvanut kuitupuuhun verrattuna. Muuttuneet hintasuhteet aiheuttavat, että metsänomistajien intressissä on huolehtia sahateollisuuden toimintaedellytyksistä. Käytännön toimet saattavat olla hapuilevia, mutta suunta on selvä. Matti Kärkkäinen 211 42