IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Perusturvalautakunta 23.4.2013 25 LIITE nro 1 Sivu 2 / 14

Sivu 3 / 14 SISÄLLYS 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja 3 3.2 Perhehoitokoti 4 3.3 Perhehoidon kesto 4 3.4 Perhehoitoon sijoittuminen 5 3.5 Perhehoidossa eläminen 5 3.6 Perhehoidon päättyminen 6 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS 6 5 PERHEHOIDON MAKSUT 8 5.1 Hoitopalkkio 8 5.2 Kulukorvaus 9 5.3 Käynnistämiskorvaus 9

Sivu 4 / 14 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta 9 5.5 Sijaishoidon / kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot 10 6 PERHEHOITAJAN ASEMA 11 6.1 Perhehoitajan sosiaaliturva 11 6.2 Perhehoitajan vapaa 11 6.3 Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus 12 6.4 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus 12 7 PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT 13 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma 13 7.2 Perhehoidon asiakasmaksu 13 7.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat 14 8 SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIETOJEN SAANTI 14 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA Ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoitoa ohjaava voimassaoleva lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista ja asetuksista: Perhehoitajalaki (312/1992) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta 317/2011

Sivu 5 / 14 Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (6077/1983) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Hallintolaki (434/2003) 2 PERHEHOIDON TARKOITUS Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolen-pidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on antaa perhe-hoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeittensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä. Hoidolla ja huolenpidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain 25 :ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodissaan, jossa hän myös asuu. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja: hoivaa ja pitää huolta ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen mukanaan tuomia erityistarpeita tukee läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä sitoutuu tehtäväänsä, kunnioittaa ja kohtelee hoidettavaa perheenjäsenenä

Sivu 6 / 14 tekee yhteistyötä ikäihmisen / pitkäaikaissairaan asioissa omaisten ja viranomaisten kanssa 3.2 Perhehoitokoti Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Heistä toisella tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Mikäli hoitajalla ei ole asianmukaista koulutusta, on hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittava siitä, miten tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut järjestetään. Perhehoitokoti on kunkin kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaavan viranhaltijan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Sopivuutta arvioitaessa kriteerinä ovat myös perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri. Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys ja turvallisuus. Perhehoidossa olevalle tulee olla pääsääntöisesti oma huone. 3.3 Perhehoidon kesto Perhehoito voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vrk/kk. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen/pitkäaikaissairaan kotihoitoa. Tällä toiminnalla tuetaan perheiden jaksamista ja vähennetään laitoshoidon tarvetta. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osapäiväisenä perhehoitona. Osapäivähoito voi kestää enintään kahdeksan tuntia. 3.4 Perhehoitoon sijoittuminen Ennen perhehoidon käynnistämistä, kunnan on nimettävä vanhusten perhehoidosta vastaava henkilö. Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunkin kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaava

Sivu 7 / 14 henkilö ottaa yhteyttä mahdolliseen perhehoitoperheeseen ja kertoo ikäihmisen/pitkä-aikaissairaan ja mahdollisesti hänen omaistensa luvalla perhehoitoa tarvitsevasta henkilöstä. Hoidettava, omainen ja perhehoidosta vastaava työntekijä arvioivat yhdessä perheen kanssa perheen valmiuksia vastata hoitoa tarvitsevan henkilön tarpeisiin. Perhehoitosijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Tutustuminen aloitetaan perhehoitajan ja perhehoitoon tulevan henkilön molemminpuolisilla vierailuilla. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen välittämisessä voidaan käyttää apuna esitietolomaketta. Perhehoitajaa sitoo elinikäinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Muutto perheeseen suunnitellaan yhteistyössä. Ennen ikäihmisen/ pitkäaikaissairaan muuttoa perhehoitajan ja kunnan välillä solmitaan perhehoidon toimeksiantosopimus. Perhehoidossa olevalle henkilölle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilö itse, hänen läheisensä, perhehoitaja ja kunkin kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaava viranhaltija. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. 3.5 Perhehoidossa eläminen Perhehoidossa huolehditaan asukkaan hoivasta ja huolenpidosta. Ne sisältävät vähintään seuraavat terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät toiminnot: Perushoito sisältäen mm. pukemisen, peseytymisen, ravinnon, puhtauden, vaatehuollon, terveydentilan seurannan, tarpeellisen avustamisen sekä ulkoilun. Toimintakykyä ylläpitävät toiminnot sisältäen turvallisuuden, harrastuksista ja virkistysmahdollisuuksista huolehtimisen sekä kunnon mukaisten muiden aktiviteettien järjestämisen. Sosiaalisten suhteiden ylläpito sisältäen yhteydenpidon omaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Edellä mainitut asiat määritellään kunkin henkilön kohdalla yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Sivu 8 / 14 Kunta tukee ja valvoo perhehoitajaa tehtävässään. Perhehoitajalla on velvollisuus pitää yhteyttä sijoittavan kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaavaan viranhaltijaan ja ilmoittaa sijoitetun henkilön tilanteessa tai perheessä tapahtuneista muutoksista. 3.6 Perhehoidon päättyminen Perhehoidon kesto on arvioitava toimeksiantosopimuksessa, joka tehdään yhteistyössä perhehoidon asianomaisen viranhaltijan ja perhehoitajan sekä ikäihmisen/pitkäaikaissairaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Myös hoito- ja palvelusuunnitelma ja toiseen hoitomuotoon muuton valmistelu tehdään yhteistyössä. Hoito- ja palvelussuunnitelma päivitetään muutosten yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa. Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta, ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Sopimus päättyy välittömästi hoidettavan kuollessa. 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Sopimuslomakkeena käytetään kunnan omaa perhehoidon toimeksiantosopimusta tai Kuntaliiton lomaketta (e8502 12/99). Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja kunnan osalta se viranhaltija, kenet ao. lautakunta on oikeuttanut tekemään perhehoitosopimuksia ja allekirjoittamaan ne. Sopimus tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Sopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: sopijapuolet perhehoidossa oleva henkilö sopimuksen sisältö

Sivu 9 / 14 hoitopalkkion määrä kustannusten korvaaminen ja suorittaminen käynnistämiskorvaus perhehoitoon sijoitetun käyttövarat erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen kestoaika selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksamisen ja kustannusten korvaamisen periaatteet vapaa-ajalta perhehoitajan velvollisuus ilmoittaa hoitajasta riippumattomat poissaolopäivät perhehoitajan koulutus, työnohjaus ja valmennus sopimuksen irtisanominen Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaiseksi. Perhehoitajalain 5 :n 2 momentin mukaan jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. 5 PERHEHOIDON MAKSUT Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman indeksitarkistuksen mukaan. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan perhehoitajalle jälkikäteen kuluvan kuukauden viimeiseen päivään mennessä.

Sivu 10 / 14 5.1 Hoitopalkkio Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 2 :n mukaan hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti vuonna 2013 kalenterikuukaudessa vähintään 668,13 euroa ja hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veron-alaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä ja yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava työntekijä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Palkkiot Keski-Suomen kunnissa ovat: Pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio Palkkioluokka 1: 847,24 /kk (Kelan perushoitotuki) Palkkioluokka 2: 953,14 /kk (Kelan korotettu hoitotuki) Palkkioluokka 3: 1059,06 /kk (Kelan ylin hoitotuki) Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio on: Palkkioluokka 1: 42,40 /vrk Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan korottaa palkkiota enintään 10 %. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta palkkiosta. 5.2 Kulukorvaus Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain 3 :ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain mukaan kulukorvausten määrät tarkistetaan kalenterivuosittain

Sivu 11 / 14 vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. 1.1.2013 alkaen kulukorvauksen vähimmäismäärä on 401,87 euroa/kk. Kulukorvaus Keski-Suomen kunnissa on 531,50 /kk ja se kattaa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut. Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 21,25 /päivä. 5.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2854,02 vuonna 2013). Perhehoitajalle maksettavia käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lyhytaikaisen perhehoidon käynnistämisen yhteydessä voidaan käynnistämiskorvaus maksaa enintään kerran. Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy viranhaltija, jolle ao. lautakunta on tehtävän delegoinut. Käynnistämiskorvausta myönnetään todellisiin tapauskohtaisesti hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Mikäli kunta hankki perhehoitajan kotiin sijaisen tämän loman ajaksi, kulukorvaus maksetaan normaalisti perhehoitajalle ja hoitopalkkio sijaishoitajalle. Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi voi perhehoidossa oleva olla vuodessa 30 vuorokautta poissa perhehoidosta niin, että palkkion maksaminen jatkuu. Kulukorvauksista maksetaan tällöin 1/3. Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota sairastumispäivä ja yhdeksän arkipäivää, mikä kattaa sairausvakuutuksen

Sivu 12 / 14 omavastuuajan. Tältä ajalta maksetaan lisäksi 1/3 kulukorvauksesta. Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät välittömästi. 5.5 Sijaishoidon / kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 1) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 2) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. Sijaishoitajalle maksetaan hoitopalkkio seuraavasti: 1) Mikäli sijaishoito tapahtuu hoidettavan kodissa: maksetaan sijaishoitajalle hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä hoidosta yhteensä 82,42 euroa/vrk. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkion kaksinkertaiseksi, jolloin 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/ vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiona 164,85 euroa/ vrk. alle 8 tuntia/ vrk kestävästä sijaishoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 % koko vuorokauden hoitopalkkiosta. 1-2 asiakkaasta 41,21 euroa/ krt ja 1-2 erityistä hoitoa vaativasta asiakkaasta 82,42 euroa/ krt kulukorvauksia ei makseta.

Sivu 13 / 14 2) Mikäli sijaishoitaja toimii vakituisen perhehoitajan sijaisena perhehoitajan omassa kodissa: maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä hoidosta yhteensä 82,42 euroa/vrk. Jokaisesta seuravasta yli 8 tuntia/vrk hoitoa saavasta asiakkaasta maksetaan hoitopalkkiona 41,21 euroa/ vrk. alle 8 tuntia/ vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 %. 1-2 asiakkaasta 41,21 euroa/ krt ja jokaisesta seuraavasta asiakkaasta 20,61 euroa/ krt. erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkiota 10 %. kulukorvaukset maksetaan vakituiselle perhehoitajalle. 6 PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Perhehoitajan sosiaaliturva Perhehoitajan eläketurva ja tapaturmavakuutus on toteutettu 1.7.1992 alkaen perhehoitajalain 8 :ään sisältyvillä viittaussäännöksillä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin (202/1992) ja tapaturmavakuutuslakiin (608/1992). Kunnallisen eläkelain 3 :n 2 momentin mukaan eläketurvan piiriin kuuluu myös perhehoitaja, joka on tehnyt kunnan kanssa perhehoitajalain (312/1992) 1 :ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen. 6.2 Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Keski-Suomessa perhehoitajalla on oikeus kahden arkipäivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Yksityiskohtainen järjestämistapa sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio. Perhehoidon myöntänyt kunta järjestää perhehoitajan vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon. Vapaapäiviä voi

Sivu 14 / 14 kerätä pidettäväksi kolmen kuukauden ajalta. Kerättyjen vapaiden pitämisestä täytyy ilmoittaa vähintään kuukausi etukäteen. Mikäli perhehoitokodissa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Lyhytaikaishoidosta kertyy perhehoitajalle vapaata, jos ympärivuorokautinen hoito kestää vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vapaa korvataan rahana seuraavasti: yhden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 14 20 vuorokautta kuukaudessa ja kahden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 21 31 vuorokautta kuukaudessa. Yhden päivän hoitopalkkio määräytyy seuraavasti: ympyrävuorokautiset hoitopalkkiot/kk jaettuna niiden kalenteripäivien lukumäärällä, joina hoitaja on toiminut perhehoitajana/kk. 6.3 Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus Vahinkojen korvaamisesta on säädetty vahingonkorvauslaissa. Perhehoitaja vastaa hoidettavalle, tämän omaisuudelle tai ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja perhehoitoon sijoittajan kanssa. Perhehoitoon sijoitetut henkilöt on vakuutettu tapaturman varalta kunnan toimesta. Perhehoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin ei ole vakuutusta. Perhehoitajan tulee turvata toimintansa tarpeenmukaisin vakuutuksin (laajennettu kotivakuutus, vastuuvakuutus). 6.4 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajaksi alkavan tulee olla käynyt vanhusten perhehoitajan valmennuskurssin ennen perhehoitajaksi pääsyä. Perhehoitajien valmennus järjestetään yhdessä alueen oppilaitosten ja/tai kuntien kanssa, joko suoraan em. tahoilta ostamalla tai esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta. Täydennyskoulutus järjestetään samoin periaattein. Täydennyskoulutus voidaan nivoa myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kuntien toimesta järjestettäviin koulutuksiin, joihin osallistumista tuetaan matkakorvauksin. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa.

Sivu 15 / 14 7 PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitoon sijoitetaan vain sijoitetun omalla tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee viranhaltija, jolle ao. kunta on tehtävän delegoinut. Hän toimii myös yhteyshenkilönä. Päätös perustuu aina sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden yhteiseen arviointiin. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Yksityisvarojen hoidossa noudatetaan Kuntaliiton Yleiskirjeen 4/80/2000 ohjetta. 7.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c :ssä säädetty maksu (pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet). Maksu määrätään maksukyvyn mukaan ja se voi olla enintään 85 prosenttia kuukausituloista. Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavista tekijöistä, maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ja tuloista tehtävistä vähennyksistä on säädetty asiakasmaksulain 10, 10 b ja 10 c :ssä. (Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c ja asetus 19 ). Maksu 2012 voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista lukuun ottamatta hoitotukea.) Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 99 kuukaudessa. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä asiakasmaksuasetuksen 12 ja 13 :n mukainen maksu. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 30,30 32,60 hoitopäivältä ja osapäiväisestä perhehoidosta 14 15,10 vuorokaudessa.. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 9,90 10,60 /päivä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6b ). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on

Sivu 16 / 14 alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. 7.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja huolehtii perhehoidossa olevan henkilön varojen ja maksujen hoidosta. Perhehoitajan on pidettävä luetteloa perhehoidossa olevan henkilön omistamasta irtaimesta omaisuudesta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 8 SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIETOJEN SAANTI Salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta on säännökset sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvussa. Perhehoitajaa sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Perhehoitaja ei saa ilmaista tehtävissä tietoonsa saamiaan asioita. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Tietojen luovuttamisesta päättää sijoittajakunta. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. LIITTEET Hakulomake Hoito- ja palvelusuunnitelma